Moi, haluaisin vaan sanoa kaikille tinnituksesta kärsiville ja varsinkin niille joilla tämä vaiva on suhteellisen uusi, että tinnin kanssa voi oppia elämään ja tulemaan toimeen. Se vaatii vaan aikaa. Tietysti jokainen tapaus on erilainen ja mun oma tinnitukseni ei ole pahinta laatua mutta silti se sai mut ennen todella epätoivoiseksi. Olin todella masentunut ja itsetuhoiset ajatukset pyöri mielessä. Tinnitukseni alkoi kun olin 17-vuotias ja sitä on jatkunut 7 vuotta tähän päivään asti, koskaan en ole sen jälkeen kokenut todellista hiljaisuutta ja kun sitä näin ajattelee niin se tuntuu tietysti hirveältä menetykseltä mutta oikeastaan paljon riippuu asenteesta ja omista henkisistä voimavaroista. Mulla kesti vuosia päästä tähän vaiheeseen että olen jotenkuten sinut asian kanssa ja tällä hetkellä mulla menee tinnituksen suhteen todella hyvin. En edes muista koska olisin viimeksi miettinyt tai murehtinut asiaa ja kuitenkin tiedän että tinnitukseni on koko ajan mukana kuvioissa, minun tarvitsee vain alkaa kuunnella sitä ja siellä se on. Vuosien varrella se on jopa hieman koventanut volyymiään mutta en vain kiinnitä siihen enää huomiota. En olisi koskaan uskonut että tinnitus voi häiritä elämääni näin vähän, tinnin saatuani olin valmistautunut vain kasvavaan piinaan... mutta tässä sitä nyt ollaan. Tuskin uskon vielä itsekään että minulla on päiviä jolloin en edes muista kärsiväni tinnituksesta. En koskaan olisi uskonut että se on mahdollista. Tämän vaan halusin sanoa kaikille jotka ovat epätoivoisia tinnituksen takia. Jonain päivänä vaan huomaatte että pystytte unohtamaan tinnituksenne.
Positiivista tinnituksesta
kilikili
5764
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
tulla vaan sen kanssa toimeen,mua vaan ärsyttää koko tinnitus sana,,se kun on lievä sana muoto koko taudista.Verrataan minun tapaukseen,kummatkin korvat ovat moottori korvia,aivan hirvittävästi moottorit pauhaa yöt ja päivät,ei hetken rauhaa,kuvitteleppa esim.jos moottoripyörä jengi pauhais vieressäsi..sitä se on minulla..ollut jo monta vuotta..mutta,päivä kerrallaan.Vaikka en kuule mutta näkö pelaa,jotain positiivistä kumminkin.
Kiitokset kilikilille positiivisesta kirjoituksesta. Olen itse kärsinyt tinnituksesta nyt vähän yli vuoden enkä käytännössä kärsi siitä enää kuin vain ajoittain. Oma vaurioni on lähtöisin melusta. Yksi ilta kaiuttimen vieressä riitti aiheuttamaan vaurion. Aluksi olin todella masentunut "uudesta äänestä", mutta kun luin verkkoklinikan palstalta vastaavanlaisen kertomuksen kuin sinä kirjoitit niin tajusin, että minullakin on toivoa. Vähitellen opin siirtämään tinnitukseni taka-alalle.
On harmillista, että tinnituksesta kirjoitetaan vain niin negatiivisessa mielessä. Tällaisia positiivisia kertomuksia pitäisi viljellä huomattavasti paljon enemmän, sillä on aivan turhaa käydä läpi samaa tuskaa mitä itse viime kesänä kävin. Käytännössähän asia on kuitenkin niin, että ne jotka eivät tinnituksesta enää kärsi, vaikka sen "omistavatkin", eivät pyöri "tinnareiden" tukipalstoilla kertomassa tätä ilosanomaa... Tuliko muuten "kilikili" sun vaurios melusta vai mistä?
Kaikille kilikilikorville oikein nautinnollista kesää!
olen oppinut tulemaan toimeen tinnitukseni kanssa. Ehkä vammani ei niitä pahimpia olekaan...
Nykyään lääkäreiden pitäisi osata antaa hoitokeinoja tottumiseen, mutta eipä niitä minullekaan ole tarjottu...Jotakin muistaakseni sellaista, että kuunnellaan radiosta asemien välisiä kohtia hiljaisella...Tai että radio on päällä kaiken aikaa, ei täydellä volyymillä, vaan hiljaisella, jolloin jotenkin saadaan aivot tottumaan siihen, ettei huomiota kiinnitetä tinnitusääneen, vaan niihin muihin ääniin...Kysykääpä omalta korvalääkäriltänne parempia ohjeita!!!!
4 vuotta tinnittänyt. siinä on semmonen salaisuus että jos sä et ajettale sitä ollenkaan niin se unohtuu ja häviää. nyt kun kattelin näitä foorumeita ja huomasin tän nin alko taas kuulua vinkuminen sitä ennen en kuullut.
hyvin voimakkaasti koska kehossa kaikki vaikuttaa kaikkeen!!!