Jos oppisopimuksella saa tutkinnon,niin onko se ihan sama kuin koulunpenkilläkin hankittu.Pääseekö sillä esim ammattikorkeaa jatkamaan?
Oppisopimuksella tutkinto
Kyselevä
31562
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Koulutukset perustutkintoasteella on jaettu 3 ryhmään, eli perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.
Oppisopimus on käytännössä joko perustutkinto tai ammattitutkinto, hyvin usein ammattitutkinto mutta sekin vaihtelee. Sanotaan esimerkkinä että kouluttaudut vaikkapa lähihoitajaksi oppisopimuksella niin tuolloin saat perustutkintonimikkeen, jos taas olet kirjastossa niin virkailija on useimmiten ammattitutkinto. Riippuu missä suorittaa.
Sillä meneekö sitten perustutkinto, vai ammattitutkinto -luokkaan ei ole mitään merkitystä. Nuo ovat kaikki samanarvoisia ja niistä seuraava sitten on ammattikorkea. Eli vaikka omaisi nuo kaikki tutkintonimikkeet, eivät ne silti kompensoi yhtään sen enempää ammattikorkeakouluopintoja kuin ihan pelkkä perustutkintokin jo. Eli hyväksilukuja sen mukaan vähän mitä on käynyt aiemmin mutta ei mitään kummempaa.
Joskus ammattikorkeaan hakiessa saattaa koulu vaatia hieman lisänäyttöä jonkin alueen osaamisesta jos ei ole kuulunut juuri mitenkään aiempaan koulutukseen. Joillekin aloille voi pääseminen taas olla vähän huonoa jos ei saa juuri mitään todistuspisteitä vaan ovat niin täysin erilaisia asioita mistä niitä saa. Yleensä keskimäärin aika monella oppisopimuksessa olijalla kyllä jo jokin perustutkinto onkin takana ja vaaditaankin. Mutta työpaikasta ja tehtävästähän se on kiinni.
Usein esim. jos työkkärin kautta järjestetään oppisopimus (kuten itse tein muodollisesti vaikka en työtön varsinaisesti ollutkaan, vanha sopimus vain loppui, pitkä juttu).
Oli vain tuollainen tilanne että kaupungin kautta tiettyihin laitoksiin haettiin töihin oppisopimuksille ja tuolloin oli vaatimuksena "vähintään alalle jo soveltuva perustutkinto ja jonkin verran työkokemusta". Oli 3 paikkaa täyttämättä joten siksi sain itse yhden paikan, ei ollut kertakaikkiaan tarpeeksi hakijoita.
Mutta ihan pätevä tutkinto tosiaan ja koska oppisopimusta suoritetaan aika vähän, on paljon paremmassa asemassa koulun penkillä istuneisiin työkokemuksen takia. Itsekin junailin heti perään osa-aikaiset työt ja ammattikorkean limittäin. Ammattikorkeaa vaikka onkin välillä rankkaa, on itse asiassa aika mukavan "vapauttavaa" käydä kun voi tehdä töitä sitten vastavuoroisesti niin paljon kuin opiskeluilta ehtii.
Eli omakohtaisesti voin kyllä suositella.
Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot eivät TODELLAKAAN ole samanarvoisia tutkintoja, kuten tuosta vastauksestasi voisi päätellä. Kyseessä on vähän samantapainen järjestelmä, kuin ennenvanhaan on ollut:
Perustutkinto (oppipoika) - ammattitutkinto (kisälli) - erikoisammattitutkinto (mestari). Joillakin käsityöaloilla nuo vanhat tutkintonimikkeet ovat vieläkin käytössä. Eikä ne anna samanlaista jatko-opintokelpoisuutta.
Yleensä vaatimukset ovat:
- Perustutkinto: ei alan kokemusta eikä koulutusta
- Ammattitutkinto: alan perustutkinto tai pitkä työkokemus (usein 3-vuotta)
- Erikoisammattitutkinto: alan perus- tai ammattitutkinto ja pitkä työkokemus (usein väh. 5-vuotta)
Tutkintojen tuottama jatko-opintokelpoisuus:
Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto, laajuus 120 ov, antaa yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin.Ammatillinen perustutkinto, jonka laajuus on alle 120 ov, antaakelpoisuuden saman alan ammattikorkeakouluopintoihin. Yliopistoasetuksen 12 §:n 2 momentin nojalla vähintään kolmi-vuotisen ammatillisen tutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinenopiskelijaksi yliopistoon.
Ammattitutkinto antaa kelpoisuuden saman alan ammattikorkeakouluopintoihin. Tutkinto yhdistettynä alle 120ov:n perustutkintoon tai kolmen vuoden työkokemus tutkinnonsuorittamisen jälkeen vastaavalla alalla antaa yleisen kelpoisuuden ammattikorkea-kouluopintoihin.(OPM 18/011/1998; OPM 21/500/1999)
Erikoisammattitutkinto ei yksin anna jatko-opintokelpoisuutta, muttayhdistettynä ammattitutkintoon tai alle 120 ov:n perustutkintoon se antaa yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin.(OPM 18/011/1998; OPM 21/500/1999)
Tuon olen lukenutkin ns. taulukkomuodossa mitä mihinkin vaaditaan (koulutus/työpohjat ym...) mutta olen aina ollut sitten vähän hakoteillä mitä se meinaa.
Olen kaiken olettanut noista paperilla olevista maininnoista huolimatta olevan "samalla linjalla" ihan omakohtaisten kokemusten perusteella pitkälti, koska:
Itse luin aikanaan opiston perustutkinnon, olin töissä täysin alaa vastaamattomalla työtehtävällä toisessa paikassa kun sitten menin omalle ospsolle (työhistoria ei kiinnostanut ketään, katsottiin että olet aikanaan opiston käynyt, ok).
Tässä samassa työpaikassa oli toinenkin oppisopimuksella joka oli käynyt kansakoulun ja ollut työttömänä viimeiset likimain 10 vuotta...
Työpaikassa taas sitten eräs henkilö meni ERIKOISammattitutkintoa lukemaan iltaopiskeluna näyttötutkinnoilla niin että vain ilmoittautui opiskelijaksi. Työhistoriasta ei oltu tässäkään kuulemma kysytty mitään, katsottu vain että aikoja sitten käyty opisto soveltui tällaiselle alalle. (Työtehtävät sitten taas alaa jotka eivät sopineet yksiin koulutuksen kanssa missään määrin).
Eli ilmeisesti olen sitten tehnyt liiallisen yleistyksen omien kokemusteni pohjalta. Vai onko tilanne se nykyään jotta se mikä paperille on laitettu vaatimukseksi, on hyvin ohjeellinen? Nimittäin itsekään en ammattitutkinnon paperilla olevia kriteerejä täyttänyt missään määrin oman tutkintoni aloittaessa, saati kaveri erikoisammattitutkintoa.
Itsellä tästä aikaa pari vuotta eli tuskin kovin paljon on tilanne muuttunut.