Olen seurustellut mieheni kanssa 2 vuotta. Olen 28v. ja mies 30v. Pahimmat menohalut on siis jo takanapäin (viihdymme parhaiten kotona).
Emme halua lapsia, minä en ainakaan vielä, mies ei ikinä. Kerran tuli juttua siitä, että jos tulen vahingossa raskaaksi (epätodennäköistä mutta mahdollista, käytämme ehkäisyä). Mies oli ehdottomasti sitä mieltä, että jos vahinko tapahtuu abortti on ainoa vaihtoehto. Minun mielestäni se ei tule kuuloonkaan. Hän kuitenkin sanoi, että ei heti minua jätä jos vahinko tapahtuu.
Haluaisin siis miden kokemuksia vastaavassa tilanteessa (jossa vauva siis on tulossa): kasvaako mies isyyteen ajan myötä vai jäänkö lapsen kanssa yksin?
Miehelläni ei ole kokemusta lapsista, hän kuitenkin tuntuu niistä jonkin verran pitävän.
En siis ole raskaana, enkä haluakaan olla, enkä ikinä yrittäisi sitoa miestä itseeni lapsen avulla, olen liian monta kertaa nähnyt läheltä miten siinä käy. Askarruttaa vain ajatus, että JOS..niin mitä sitten??
Emme halua lapsia, minä en ainakaan vielä, mies ei ikinä. Kerran tuli juttua siitä, että jos tulen vahingossa raskaaksi (epätodennäköistä mutta mahdollista, käytämme ehkäisyä). Mies oli ehdottomasti sitä mieltä, että jos vahinko tapahtuu abortti on ainoa vaihtoehto. Minun mielestäni se ei tule kuuloonkaan. Hän kuitenkin sanoi, että ei heti minua jätä jos vahinko tapahtuu.
Haluaisin siis miden kokemuksia vastaavassa tilanteessa (jossa vauva siis on tulossa): kasvaako mies isyyteen ajan myötä vai jäänkö lapsen kanssa yksin?
Miehelläni ei ole kokemusta lapsista, hän kuitenkin tuntuu niistä jonkin verran pitävän.
En siis ole raskaana, enkä haluakaan olla, enkä ikinä yrittäisi sitoa miestä itseeni lapsen avulla, olen liian monta kertaa nähnyt läheltä miten siinä käy. Askarruttaa vain ajatus, että JOS..niin mitä sitten??
Vastaukset 5
Vanhimmat
Heti kun vatsa alkoi näkymään, niin alkoi ihan hirvittävä huolenpito, joka oli välillä jopa rasittavaa. Nyt lapsia on kaksi ja kolmas tulossa. Epäilen, että mieheni ei ollut aikaisemmin todella pohtinut mitä abortti merkitsee. Oli kai ollut siihen asti liian kaukainen asia aktiiviseen pohdintaan...
että aika moni vähän jo elämää nähnyt mies kasvaisi isyyteen,mutta nuoremmat kuten sinunkin miehesi toisaalta vielä on niin joutuisi ainakin kypsyttelemään asiaa jonkun verran.
Ystävättäreni on juuri paraikaa raskaana ja heille kävi juuri noin,tosin ei tietääkseni ihan noin jyrkkä abortti linja olut,mutta vahinkoraskaus kuitenkin.
Ikää heillä on jo ystävättäreni 40 ja mies 46.
Mies on kuitenkin nyt käynyt ultrassakin mukana joten asia saattoi olla myös positiivinen.
Ystävättärelläni on jo aikuinen poika mutta tällä miehellä ei ole lapsia.Ja hänkin on varmaan vaan jotenkin pelännyt ajatusta omasta.
Onkin ihna hyvä pohtia jo vähän etukäteen tyyliin toivotaan parasta,pelätään pahinta.koska mikään ei ole varmaa,ei edes ehkäisy....
Jaa..että semmoinen mies sinulla, ettei ihan heti jättäis jos vahinko sattuis. Ehkä vasta kun muksu olis syntynyt ja pitäisi vastuuta ottaa.
Totta puhuen sun viesti kuulosti siltä, että olet alkanut haaveilla syvällä sisimmässäsi omasta lapsesta mutta ukkos on ilmeisen itsekäs ja keskenkasvuinen että voisit edes keskustella hänen kanssaan aiheesta.
Lisäksi vaikuttaa siltä, että olet niin riippuvainen siitä miehestäsi, että olet valmis tottelemaan ja uhrautumaan hänen etunsa takia.
Mitä jos miettisit miehenvaihtoa ennenkuin huomaat olevasi vanha, katkera ja yksinäinen akka joka ei ikinä tullut tehneeksi lapsia vaan tyytyi olemaan miehen hupikaluna ja tyydykkeenä.
pisti tuo lause: "ei heti minua jätä jos vahinko tapahtuu". Kyllä siinä on mies joka osaa vastuuta juosta pakoon. En tätä nyt mitenkään pahasti tarkoita, mutta tuntuu vaan, että miehesi kuvittelee ehkäisyn olevan ainoastaan sinun harteilla. Toivottavasti oikeasti ei niin ole.
Miten mies voi edes sanoa noin...?
"Hän kuitenkin sanoi, että ei heti minua jätä jos vahinko tapahtuu."
Sanoiko hän koska tämä jättö tulee tapahtumaan?
Varmaan sun pitäisi anoa kohdun poistoa sos.perustein..? ;o)
Helpompihan se olisi ukon piuhat poikkasta, mutta miksköhän silti niitä toimenpiteitä niin harvoin tehdään???