Miksi venemoottorin pitää olla "marinoitu" eli joko suoraan tai välillisesti merivesijäähdytetty? Syyläreillä (vaikka useampia) ja puhaltimilla jäähdytys hoituu näin "maakravun" järjen mukaan ihan helposti. Myös öljyn jäähdytys hoituu samalla periaatteella.
Tilanahtaus on tietysti yksi rajoittava tekijä, muttei kaikissa veneissä ja viehän ne "marinointiromppeetkin" tilaa.
Pakoputki toki pitää "vaimentaa" ja eristää hyvin.
Etuna tästä olisi halvempi konekalusto ja syövyttävästä merivedestä ja vuotavista läpivienneistä irtipääseminen.
Kertokaa tietämättömälle.
Tilanahtaus on tietysti yksi rajoittava tekijä, muttei kaikissa veneissä ja viehän ne "marinointiromppeetkin" tilaa.
Pakoputki toki pitää "vaimentaa" ja eristää hyvin.
Etuna tästä olisi halvempi konekalusto ja syövyttävästä merivedestä ja vuotavista läpivienneistä irtipääseminen.
Kertokaa tietämättömälle.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Noin maalaisjärjellä ajatellen ongelmaksi
tulee riittävän jäähdytysilman saanti.
Veneeseen kun ei usein kätevästi voi tehdä
niin isoa tuloilmareikää joka riittäisi
moottorin jäähdytykseen.
Ilmanvaihto kaikkinensa (sisään - ulos) tulee ongelmaksi.
Moottorin tuottama hukkalämpö täytyy siirtää ulos veneestä ja sen siirtämiseksi tarvitaan valtavat määrät ilmaa. Vettä tarvitaan huomattavasti pienemmät määrät ja riitävän vesimäärän kierrättäminen on kohtuudella järjestettävissä.
Mikäli jotenkin vertaat autoon, tulee aina muistaa että auton konehuoneessa käy valtava "vinkka" ja siksi lämmön siirtäminen ilman avulla on mahdollista. Sellaista vinkkaa ei veneen konehuoneeseen ole helppo järjestää.
Kiitoksia kommenteista. Kysyinkin alunperin että miten paljon?
Jos ilmaa imetään sisään konehuoneeseen niin toki sieltä sitä poistuukin, mitä kone ei tarvitse polttoilmaksi. Tietysti poistokanavat pitää olla myös kunnossa. Äänieristys on sitten taas oma murheensa.
Ilman ominaislämpökapasiteetti on n. 1,0 KJ/Kg C.
Veden vastaava on 4,2 KJ/Kg C.
Veden lämpötila kesällä max n. 25 C Ilman max 30 C.
Tästäkö pitäis laskea, että ilmajäähdytys tarvitsee noin 5 kertaisen määrän kiloissa?
Ilman tiheys n. 1,3 kg/m3.
Joten jos vesipumppu tuottaa esim. 10 l/min eli 0,166 kg/s ,joka kerrotaan 5:llä = 0,833 kg/s ilmaa.
Joka taas jaetaan 1,3:lla = 0,64 m3/s ilmaa.
Muutaman sadan watin puhaltimelle ei mitenkään ylivoimainen tehtävä.
Ilmanotto (ja poistoreikä) pitänee tällöin olla luokkaa 0,15 m2 -> ilmannopeus alle 5 m/s.
Menikö joku väärin?
Onko tietoa vesipumpun tuotosta/jäähdytysveden määristä?
Itsekin olen tätä ilmajäähdytteistä moottoria ajatellut. Naapurin kakaroilla oli joskus pieni avo-rautapaatti jossa moottori oli ilmajäähdytteinen eikä mitään koppaa siinä päällä ja hyvin se toimi kun ilmaa oli koko maailman verran tosin ääntä se piti sitäkin enemmän.
Itse ajattelin sellaista että tekisi ison konehuoneen, ikäänkuin oman hytin siten että moottorin ympärillä voisi kävellä vaivattomasti. Mahtuisi ilmaa tuonne huoneeseen sekä sinne voisi helposti järkeillä ilman tulo- ja menoputket.
Miten tuo ilmanotto sitten, mahdollisimman korkealta jotta vesi ei pääse mitenkään sisälle?
Tosi nikkarihan sitten tekee siten että syyläriä jäähdytetään tuulettimella ja tarpeen tullessa vesipumppu vain käyntiin joka alkaa kierrättää vettä tosin edellytteän että jäähdytysnesteenä olisi vesi mikä ei varmaan ole kannattavaa ja vene olisi makeassa vedessä.
Toinen ajatus oli myös että syylärin tai syylärithän voisi siirtää toiseen paikkaan. Jos olisi iso paatti niin jonnekin ulos kenties ja sieltä vaan putket konehuoneeseen. Varmaan vähän sama kun hankkisi jonkun kaupan kylmäkoneen sinne paatin kannelle :)
Mielenkiintoinen ajatus olisi kyllä toteuttaa ilmajäähdytteinen moottorivene
omassa 150 heppasessa dieselissä vesipumppu tuottaa n. 150 l/min , että ilmaa saa puhaltaa melko paljon, jos saman jäähdytystehon tarvitsee.
kannattaa verrata ( jos mahdollista) esim. merikonttiin rakennettuun dieselvaravoimalaan , niissä on melkoiset jäähdyttimet.
onhan noita alunperin ilmajäähdytteiseksikin rakennettuja koneita, Deutzilla taisi olla sellasia.
pakoputken osalta pitää muistaa kunnollinen lämmöneristys , sillä pakoputki hehkuu parhaimmillaan punaisena , ja silloin esim. tippa vuotavaa voiteluöljyä synnyttää tulipalon.
ja koska sitä ilmanvaihtoa ei ole, tarvitsee myös voiteluöljy kunnollisen jäähdyttimen
koska noi peruslaskut näkyy olevan hanskassa, niin voit laskea koneen tuottaman lämpömäärän kun tiedetään että hyötysuhde jää alle 40% , tarkoittaa että 40 hp mylly tuottaa tuota poistettavaa hukkalämpöä 60 hp:n edestä eli n. 45 kW teholla, josta muistaakseni n. puolet poistuu pakokaasuissa
sitten vaan laskemaan jäähdyttimen putkipinta-alaa .
1 W = 1 J/s -> 22.5kW = 22.5 kJ/s
jos ilmaan saat siirrettyä lämpöä niin että tulo ja lähtölämpötilojen ero on esim. 80-25 astetta, eli 55 astetta, niin ilmaa tarvitaan
22.5/55 kg/s eli n. 0.41 kg/s eli 0.32 m^3 /s eli lähes 19 m^3 / min .... eli 7 kpl Bilteman moottoritilan tuulettimia , jotka ottavat virtaa 21A ; voi olla että tarvitset tavallista isomman laturin.
Mutta eihän se marinointi nyt kamalasti maksa. Katsopa vaikka Piikkiön Venevarustajan sivuja - sitten vaan romikselta joku toimiva Hiacen kone.
Pienenä kuriositeettina esimerkki omasta 200 hp 6-syl. diesel VP:sta: merivesipumpun tuotto n. 5000 l/h eli reilut 80 l/min.
Ilman massa ilmoitetaan NTP:ssä, eli normaali lämpötilassa ja paineessa = 20 astetta C ja 1 kp/m2. Ilman massa muuttuu suuresti suhteessa lämpötilaan. Katsastusmies ei enää muista ulkoa noita kaasuvakioita ja taulukoita, mutta kuitenkin riittävän suuren kilomäärän määrän noin 85 asteista jäähdytysilmaa siirtäminen on se ongelma. 20 asteinen ilma kun lämpiää 85 asteiseksi on 1 ilmakilon tilavuus paljon suurempi, ja tuon laajenneen ilman liikuttelu eli poisto on se ongelma.
Tuo ilman lämpölaajeneminen on ongelma turbomoottoreissakin imupuolella ja on johtanut välijäähdyttimien käyttöön.
Oman VOLVO KAD 43:sen jäähdytysvesimäärää en tiedä, muuta kuin että kun syksyisin kun huuhtelen merivesipuolen makealla vedellä, moottori vetää 60 l saavillisen alle minuutin tyhjäkäyntikierroksilla = 800 rpm.
Vastus kasvaa jonkin verran kierrosten noustessa, mutta mikäli kuitenkin oletamme virtauksen kasvavan lineaarisesti suhteessa kierroslukuun asian helpottamiseksi, niin 3200 rpm matkavauhdilla virtaama on 240 kg/min = 4 kg/sek.
4kg vettä = 4/1,3 = 3 m3 ilmaa ntp/sek. 3 m3 85 asteista ilmaa/sek on jo paljon suurempi määrä.
Mikäli edelleen ajattelet auto joka kulkee 30 m/s = 108 km/h on jäähdyttimen läpivirtaaman ilman määrä todella valtava.
Venemoottorin jäähdytys hoidetaan vedellä. Aika luonnollista kun sitä on aina veneen alla. Autonmoottorin jäähdyttimen vaatima ilmavirta on aika valtava. Veneessä koteloidulle moottorille sitä on vaikea järjestää. Tehdastekoinen tai itse tehty marinoitu moottori on ilman muuta oikea ratkaisu. Kaikenlaista on kokeiltu, mutta ainoa oikea kunnollinen ratkaisu.
Tulipa tuosta mieleen että toimisiko seuraavanlainen "köyhän miehen" lämmönvaihdin. Eli siis tavallinen auton syyläri koteloitaisiin haponkestävästä teräksestä tehtyyn laatikkoon. Syylärin tulo- ja menoputki laatikosta läpi tiiviisti ja siellä kiertäisi siis moottorin glykoliliuos.Laatikon eri puolille tulo- ja poistovesiyhteet. Sitten vaan jabscopumpulla merivettä systeemistä läpi. Ai juu, mutta pitäähän sitä pakosarjaakin jäähdyttää... No, sitten ostaa vesijäähdytteisen pakosarjan ja johtaa sen laatikosta poistuvan veden pakosarjaan. Säästäisi ainakin lämmönvaihtimen hinnan. Ei oo halpa osa sekään...
ei taida tämä maailmankaikkeus tuntea sellaista käsitettä kuin "ainoa oikea" . .. joka muuta väittää niin kärventyköön siellä missä muutkin aina oikeassa olevat - tervetuloa grillijuhliin!
kaikkea on kokeiltu , moni ratkaisu toimii.
mikä mihinkin sopii, riippuu sen verran monesta seikasta ettei sitä täällä pysty mikään raati ratkaisemaan.
kannattaa tutustua muuhunkin kuin venelehtien juttuihin , niistä kun saa aika yksipuolisen kuvan ( pelkästään kalliita uutuuksia).
esim. pakojärjestelmiä on kuivia, puolikuivia ja märkiä ,
merimoottoreita löytyy raakavesi-, makeavesi-
ja ilmajäähdytteisiä .
makeavesijäähdytystäkin kahdella erityyppisellä lämmönvaihdinratkaisulla , ts. tutummalla kaksipiirisellä jossa putkilämmönvaihdin , jossa merivesikierto pakoputken kautta erillisellä merivesipumpulla , ja sitten pohjalämmönvaihtimella, jossa moottorin jäähdytysneste käy kierroksellaan rungon ulkopuolisessa putkistossa ( putket läpi rungon - neste jäähtyy näissä meriveden virtauksessa)
kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa ..
halvimmalla ja helpoimmalla syntyy raakavesijäähdytys - tarvitsee vain merivesipumpun ,ja mielellään vesijäädytteisen pakoputkiston
vesijäähdytetyn pakosarjan pystyy näppärä tekemään itsekin putkesta hitsaten , ellei halua pulittaa sellaisesta 300-500€
raakavesijäähdytteinen toki syöpyy, mutta kunnon patarautakone kyllä kestää riittävän pitkään
Laita Deutz ,ei vuoda edes glykolit eikä ole jäähdytys ongelmia .
Kyllä se onnistuu syylärilläkin mutta isojen ilmakanavien takia on ongelmia äänieristyksen kanssa. Mikset tee sellaista systeemiä jossa moottorin jäähdytinneste kiertää putkessa pohjan ulkopuolella lenkin. Kalastusveneissä pohjanmaan rannikolla on aika yleisesti käytössä järjestely, jossa koneen kohdalta tulee pohjan läpi noin 25-30 mm putki. Se menee sentin irti pohjasta taaksepäin pari-kolme metriä, kääntyy takaisin ja menee koneen tienoilta takaisin sisäpuolelle. Siis putkea on merivedessä ehkä viitisen metriä. On varmasti halpa systeemi eikä ole noita meluongelmia niin paljoa. Pakoputki on siinäkin oltava kuiva ja se aiheuttaa omat järjestelynsä mutta ne on kyllä järjestettävissä.
Jenkeissä www.metaboatsociety.com :in keskustelupalstoilla on paljon keskusteltu lähes vastaavasta systeemistä, siellä on tuotu esiin ajatus että normaali märkä pakoputkisysteemi on suuri syyllinen moottoririkkoihin. Saattaa ollakin sillä vaikka ei pääsisikään suoraan vettä lapposysteemillä menemään moottoriin päin niin aina sammutettaessa pakoputkessa oleva vesihöyry ja suolakiteet pääsevät pakoventtiileille ja jopa palotilaan asti aiheuttamaan korroosiota.
Jos puhutaan laivoista tai vähämkin isommista peleistä, ei mitään märkiä pakoputkia tunneta. Sitä varten on keksitty korsteeni...
noita rungon läpi vietyjä putkijäähdyttimiä löytyy valmiinakin. Niissä menee muutama putki rinnakkain, mikä lyhentää tarvittavaa pituutta reilusti.
Sehän noissa on haittana, että eivät tykkää pohjakosketuksista , ja toisena se että vuotoa voi olla paha huomata ajoissa.
Kiitoksia kommenteista ja keskustelusta kaikille.
Vinkkejä tuli puolesta ja vastaan ihan mukavasti. Palailen asiaan niitä pureskeltuani.
Nyt on aika siirtyä loman viettoon ja vetten äärelle.
Selvinpäin vesille!