kerron tämän kaiken. Ei ole mitään mitä en olisi ymmärtänyt tiettyyn henkilöön liittyen. Minua ei voi ns. ostaa rahalla. Olisin mieluummin tehnyt töitä itselle mieluisassa työpaikassa lähes kahdenkymmenen vuoden ajan, sen sijaan että jouduin kärsimään stressistä, ahdistuksesta, pelkäämisestä ovesta ulos lähtiessä tietäen, että joutuisin taas sietämään sitä mitä ei olisi koskaan saanut edes aloittaa! Kaikki ne kymmenen vuotta antaisin heti pois jos se olisi mahdollista! He jotka sen keksivät eivät ole hyviä ihmisiä! Asumisrauhan häirintä toistuvasti joka paikassa oli se viimeinen tikki kaiken muun lisäksi! Kertakkaikkiaaan vastenmielinen kokemus! nKaikesta siitä oli seurauksena psyykkisen, fyysisen ja taloudellisen tilnateen huononeminen. Sillä tavallako joku luulee saavansa minusta ystävän ja auttajan! Hei haloo mieti itse vastaavaa tilannetta! Minulle on täysin mahdoton ajatus että pitäisi olla tekemisissä sellaisen henkilön kanssa jonka koen häiriköksi ja kiusaajaksi. Joka ei osannut muutamaa sanaa sanoa jo kahdeksan vuotta sitten, kun siihen olisi ollut mahdollisuus! Kaikki se ohi kulkeminen tuntui joltain leikiltä, eli niin "hei kato tässä mä meen taas ohi susta, mutta enpäs sano sulle sanaakaan". Silloin kun sellainen toiminta jatkuu todella kauan se vahvistaa kerta kerralta sitä tunnetta, että tuon henkilön kanssa en pysty olemaan edes kaveri. Joten sinun ei kannata enää lähestyä minua, koska tulet varmasti saamaan minulta ns. pakit!
Rehellisesti
Anonyymi-ap
1201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kannattaa sanoa kasvotusten suorat sanat mitä ajattelee toisesta. Saat sisäisen rauhan sen myötä. Jos olet jo sanonut niin irl niin kannattaa sanoa uudestaan ja suunnitella etukäteen mitä aikoo sanoa, jotta voi sitten avautua toiselle kaikesta olennaisesta. Elämän on kuitenkin jatkuttava kaikesta huolimatta vaikka ikäviä kokemuksia olisikin ollut elämässään aiemmin.