Julkisen terveydenhuollon kuulokojeissa isot erot

Sain ensimmäiset kuulokojeeni molempiin korviin, Phonakit, yli 7 vuotta sitten paikallisen yliopistosairaalan kuulokeskuksesta. Edestä katsoen niitä ei nähnytkään, mutta toimivat kuten pitää. Helppohoitoiset.

Kaksi vuotta sitten sain uudet kuulokojeet, nekin Phonakit, ja jos mahdollista vielä pienemmät ja paremmat äänimaailmaltaan. Värin sai valita kuten ensimmäiselläkin kerralla. Muuten malli valittiin audionomin kanssa yhdessä.
Korvakappaleet on valettu korvasta otetun muotin mukaan. Istuvat siis hyvin. Ja toimivat vaivatta myös silmälasien kanssa. Taidan olla isokorvainen, mutta hienosti pärjäsin korona-aikaan jopa maskien kanssa. Oli siinä tavaraa korvan takana: kuulokoje, silmälasit sangat ja vielä maskin kuminauhat, heh! Ei mitään ongelmaa.

Olen onnellinen, kun kuulen kuulokojeilla niin että voin osallistua elämään muiden mukana ja olen elämässä hyvin kiinni. Mitään ihmeitä en odota enkä halua monimutkaisia laitteita, vaan mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa. Sitä olen saanut.

Minulla puolestani on ollut muutaman vuoden Phonakin Marvelit eli korvantauskojeet. Olen aktiiviliikkuja ja vielä pitkään työelämässä. Kojeet toimivat työssäni hienosti, mutta vapaalla menen usein ilman, koska niinkin pärjään. Sama homma silmälasien kanssa, rahinalla kuuluu lasit pukiessa, mutta se ei ole minua enää aikoihin häirinnyt. Tykkään kojeistani kovasti, elämä on monella tapaa selkeää niiden kanssa.