Kuinka paljon päätä yleisesti ottaen vaaditaan tohtoriksi väittelemiseen verrattuna perustutkinnon suorittamiseen. Haaveena on joskus tulla FT:ksi tietojenkäsittelytieteen alalla. Kaikista opiskelemistani aineista on tulossa lopputodistukseen arvosana ET ja parhaillaan teen gradua josta varmasti tulee ainakin se C, joka jatko-opiskelijaksi pääsyyn taidetaan vaatia.
Tohtoriksi väittelemisen vaikeus
.....
142271
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
väitöskirja on vaikein, pitäisi keksiä kerrankin jotain uutta ja mullistavaa sen sijaan sivistävät opinnot(40ov) ovat pala kakkua, lähinnä kirjotellaan kirja-arvosteluja ja julkaistaan settejä.
Riippuu ihan siitä, miten innovatiivinen persoona on. Tutkijat on kyllä useimmiten enemmän siellä vähemmän innovatiivisessa päässä skaalaa. Inputtia o enemmän kuin outputtia. Merkityksettömän vanhan jutun tutkiminen jollain toisella vanhalla menetelmällä ensimmäistä kertaa riittänee järisyttävän uudeksi jutuksi näissä piireissä. Vaikka moisen ristisiitoksen tulos olisi de facto katastrofi niin kyllä sitä ihastellaan seuraavat 10 vuotta, jos tulos on saavutettu muodikkaasti.
Päiväkodissa pelätään esikoulua.
Esikoulussa pelätään koulun alkamista.
Ala-asteella pelätään yläastetta.
Yläasteella pelätään lukiota.
Lukiossa pelätään jatko-opintoja.
Yliopistossa pelätään maisterintutkinnon valmistumisen hetkeä.
Varmuuden vuoksi kielletään myös kaikki henk. koht. edellytykset lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittamiseen.
Kun väitöstilaisuus on ohi, huomataan, että kaikki koulutus oli pohjimmiltaan samaa pöppää.
Ja niin, tässä on oma lehmä ojassa, joten täysin ulkokohtaisesti en kommentoi :)
Omakohtaisesti harmittavin kokemus on ollut joka portaan jäkeen se, ettei olo sittenkään ole yhtään viisaammalta tuntunut, vaikka tutkinnon olisikin suorittanut.
on epäilemättä se, että koulutustason noustessa on erikoistuttava aina vain kapeamalle alueelle. Ei ihme, että olo tuntuu a) entistäkin tyhmemmältä b) loppuunpalaneelta, jos kokeilee sitä toista vaihtoehtoa ja on mukana pintapuolisesti vähän kaikessa. Tästähän tas ei seuraa kuin aikataulupaineita ja kiirettä.
Jotkut väitöskirjojen käsittelemistä ilmiöistä kiinnostavat suunnilleen viittä ihmistä koko maapallolla. Jos oma tutkimusaihe lukeutuu niihin, silloin jo alkuvaiheessa hyväksyttävä, että viisaus ei prosessin aikana todellakaan lisäänny. Se vain kohdistuu siihen pienenpieneen palaseen :)
Tiedon hankkiminen, artikkelien vääntäminen (nippuvkirja), verkostoutuminen ja jatkuva pohtiminen laajentaa tajuntaa ja aikaansaa kypsyyden tunteen. Illuusioko? Ehkä niin.
Kai arvosanasi ovat sentään olleet H tai EH, sillä ET:n arvosanoilla ei jatko-opinto-oikeutta tavallisesti saa?
Jatko-opiskelu vaatii ehkä jonkin verran enemmän viitseliäisyyttä kuin perusopintojen suorittaminen. Mutta jos on edes kohtuullisetkaan tiedot peruopintojen jäljiltä, niin eivät jatko-opinnot niin kovin vaikeita ole. Väitöskirjan pusertaminen on suurin ponnistus, mutta jos pääsee mukaan sopivaan tutkimusryhmään, niin siinä ohessahan väitöskirja valmistuu. Jos taas sen joutuu tekemään aivan yksin, niin puserrusta tarvitaan paljon enemmän.
ET = Erinomaiset Tiedot.
Niiden yliopistojen sanalliset arvosteluskaalat, joihin olen ollut jonkinlaisessa kontaktissa, ovat menneet: tyydyttävä (T), erittäin tyydyttävä (ET), hyvä (H), erittäin hyvä (EH) ja kiitettävä (K).
Jatko-opintokelpoisuuteen edellytetään ainakin hyviä tietoja aiottujen opintojen keskeisten asioiden osalta.
Mielestäni väitöskirjan tekemiseen tarvitaan ennen kaikkea sitkeyttä. Väitöksen aihe pitää olla tekijälle mielenkiintoinen. Jos ei ole, väitöksen valmistuminen varmasti viivästyy.
Lähtökohtasi väitöksen tekemiseen riittää varmasti.
ET = Ei Tajunnut
Ei kai se nyt kovin kumma skaala voi olla, jos sitä Suomen suurimassa yliopistossa käytetään..
en ole tavannut.
Kovin paljon muita henkisesti yhdistäviä tekijöitä tohtorijoukossa en ole huomannut.
>Kuinka paljon *päätä*
Tietojenkäsittelyssä riippuu yliopistosta. Ja sinun suuntautumisvaihtoehdostasi.
Voisit tietysti yrittää ottaa otoksen yliopistossasi tehdyistä tietotojenkäsittelyn väikkäreistä ja selailla niitä. Että miltä ne vaikuttavat. Jos yliopistosi sattuu olemaan kovin syvältä niin em. on tehty käsittämättömän vaikeaksi ja niitä väikkäreitä säilytetään jossain pimeässä kryptassa.
Käsittääkseni voit teoriassa suorittaa tohtoriopintoja toisessa yliopistossa kuin missä valmistuit maisteriksi. Kun yliopistosi saa rahaa valmistuneiden määrän mukaan niin ne vetäisivät herneet nenäänsä yliopiston vaihdosta.