Stubbin lentokone hajosi!

Anonyymi-ap

Stubbilla mutkia matkassa
Tasavallan presidentin Alexander Stubbin matka Naton huippukokoukseen viivästyy lentokoneongelman takia. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/56184558-e953-4959-ae5e-4b9d442024f7

Stubbin matka Yhdysvaltoihin viivästyy.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010551096.html



Ruotsi kuljettaa Stubbin Amerikkaan!

Köyhällä maalla ei ole varaa omaan koneeseen, niin pitää liftata rikkaan Ruotsin valtion koneella ja Ruotsin pääministerin mukana.

Stubb sai kyydin Washingtoniin

”Ruotsiin voi luottaa.” Nyt Stubb kertoo Facebookissa saaneensa kyydin Washingtoniin. Hän matkustaa paikalle Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin kanssa. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010551967.html

337

7882

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Nolon maan nolo presidentti!

      • Anonyymi

        Noloa että valtion päämiehen pitää liftata toisen maan koneella huippukokoukseen!

        Kertoo mitenkä huonosti presidentin matkoja suunnitellaan.

        Ei sitten minkäänlaista redundanssia jolla varmistettaisiin matkan toteutuminen ja oikeassa aikataulussa pysyminen. (Redundanssi toiminnon varmentaminen varaamalla useampia toimintavalmiita, toisistaan riippumattomia laitteita tai järjestelmiä kuin toiminnon suorittamiseksi on välttämätöntä) https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/redundanssi

        Monilla mailla on jopa useita lentokoneita varmistamaan että teknisen vian sattuessa päämies pystyy matkustamaan. Suomessa ei edes yhtä konetta ja reittilennon myöhästyessä ei mitään varasuunnitelmaa, vaan lentoja aletaan siinä kiireessä sitten etsimään ja järjestelemään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noloa että valtion päämiehen pitää liftata toisen maan koneella huippukokoukseen!

        Kertoo mitenkä huonosti presidentin matkoja suunnitellaan.

        Ei sitten minkäänlaista redundanssia jolla varmistettaisiin matkan toteutuminen ja oikeassa aikataulussa pysyminen. (Redundanssi toiminnon varmentaminen varaamalla useampia toimintavalmiita, toisistaan riippumattomia laitteita tai järjestelmiä kuin toiminnon suorittamiseksi on välttämätöntä) https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/redundanssi

        Monilla mailla on jopa useita lentokoneita varmistamaan että teknisen vian sattuessa päämies pystyy matkustamaan. Suomessa ei edes yhtä konetta ja reittilennon myöhästyessä ei mitään varasuunnitelmaa, vaan lentoja aletaan siinä kiireessä sitten etsimään ja järjestelemään.

        Tyypillistä suomalaista tunarointia!

        Luotetaan liikaa siihen että asiat menevät parhain päin. Ja sitten kun eivät menekään, ollaan sormi suussa ja improvisoidaan purkkapaikkausta jonka toimivuudesta ei ole mitään varmuutta.


      • Anonyymi

        SALEa seurasi ALE.


      • Anonyymi00170

        Kyllä on kallis pressa suomella. Hullua matkustelua. Hovi seuraa perässä. Pressan linnassa kaiken huipuksi asuu musta mies. Voi vittu


      • Anonyymi00171
        Anonyymi00170 kirjoitti:

        Kyllä on kallis pressa suomella. Hullua matkustelua. Hovi seuraa perässä. Pressan linnassa kaiken huipuksi asuu musta mies. Voi vittu

        Mikä musta mies? 🤔


      • Anonyymi00172
        Anonyymi00170 kirjoitti:

        Kyllä on kallis pressa suomella. Hullua matkustelua. Hovi seuraa perässä. Pressan linnassa kaiken huipuksi asuu musta mies. Voi vittu

        Ihanko kuvittelet ettei muiden valtioiden päämiehet matkusta?


      • Anonyymi00183
        Anonyymi00171 kirjoitti:

        Mikä musta mies? 🤔

        Persunjen pahin mörkö on musta mies!


      • Anonyymi00196

        Stubb tulee vapauttaa peresidentin virasta ja päästää näyttämään Ukrainaan PUTINILLE. Ukrainan sota voitetaan leikiten Stubbin päästyä eturintamaan oli Englanissa liki lentänyt hävittäjä helikopteriakin. Stubb ei rutista housuun vaan on heti persidentti vapautuksen jälkeen matkalla voittamaan Ukrainan sota. https://youtu.be/QOAemix44BE?t=3794


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Isoilla mailla sentään hoidetaan päämiesten ja ministereiden lennot komeasti isoilla koneilla. https://shorturl.at/vdy0l

      Special Air Mission Wing of the German Airforce
      https://www.lufthansa-technik.com/en/special-air-mission-wing

      On koneita mistä valita:

      We support the Special Air Mission Wing of the German Ministry of Defense in the daily operation of their airplanes by providing extensive technical services. We have assumed the management of technical services, are responsible for the maintenance of aircraft, engines and components and take care of the supply of spare parts. The provision and revision of aeronautical and technical documentation is also part of our tasks. The supported fleet consists of three Airbus A350, two A340, three A321 and three A319 as well as three Global 6000 and four Global 5000.

      We provide technical support for the fleet of the Special Mission Air Wing fleet of the German Armed Forces consisting of:

      1 Airbus A350 for a maximum of 133 passengers
      2 Airbus A350, handover to the German Air Force in 2023 and 2024
      2 Airbus A340, for a maximum of 143 passengers each
      1 Airbus A321 for a maximum of 86 passengers
      2 Airbus A321LR for a maximum of 136 passengers each
      2 Airbus A319ACJ for a maximum of 44 passengers each
      1 Airbus A319 Open Skies for special mission purpose
      4 Bombardier Global 5000 for a maximum of 13 passengers each
      3 Bombardier Global 6000 for a maximum of 14 passengers each


      Suomelle riittäisi jopa yksi tuollainen Saksan käyttämä Bombardier Global 6000
      https://i.ytimg.com/vi/IaXSiMt6WMg/maxresdefault.jpg

      (4K) Bombardier Global 6000 Luftwaffe German Air Force 14+05 departure Manching Airbase ETSI WTD-61 https://www.youtube.com/watch?app=desktop&v=IaXSiMt6WMg

      Lentoetäisyys riittää melkein minnepäin maailmaa tahansa ja kone olisi suomelle sopivan kokoinenkin.

      Saksalla kolme Airbus A350 konetta

      10-01 Konrad Adenauer
      https://cdn.plnspttrs.net/41248/1001-luftwaffe-german-air-force-airbus-a350-941_PlanespottersNet_1596922_70250dccaf_o.jpg

      10-02 Theodor Heuss
      https://ultimatejet.com/wp-content/uploads/2023/03/2023-03-16_PR-Image_Handover_A350_10-02_02-3000px_Copyright_Lufthansa-Technik-1024x576.jpg

      10-03 Kurt Schumacher
      https://cdn.airplane-pictures.net/images/uploaded-images/2021/7/1/1402891.jpg



      Ranskan ilmavoimat Air Force One (Cotam 1)
      Airbus A330-200
      https://cdn.plnspttrs.net/21771/f-rarf-arme-de-lair-french-air-force-airbus-a330-223_PlanespottersNet_186463_14857a4c80_o.jpg

      Ranskan ilmavoimat Air Force Two (Cotam 2)
      Airbus A330-200
      https://www.airhistory.net/photos/0681392.jpg



      Kanadan pääministerilläkin on kolme isoa lentokonetta käytössään

      Airbus A310 numero: 01
      https://imgproc.airliners.net/photos/airliners/5/1/6/3913615.jpg?v=v45f26dec838

      Airbus A330-200 numero: 02
      https://i.ytimg.com/vi/i9lFDxTLD7E/maxresdefault.jpg

      Airbus A310 numero: 03
      https://smartcdn.gprod.postmedia.digital/nationalpost/wp-content/uploads/2019/12/planes-1.png

      • Anonyymi

        Eli järjestyksessä:

        10-01 Luftwaffe Eins (1)

        10-02 Luftwaffe Zwei (2)

        10-03 Luftwaffe Drei (3)

        15-04 Luftwaffe Vier (4)

        Airbus A350-900 numero: 10-01 Konrad Adenauer
        https://global.discourse-cdn.com/infiniteflight/original/4X/b/2/a/b2a04c5996a88bc4c65bfeb210111dae8b09fb3c.jpeg

        Airbus A350-900 numero: 10-02 Theodor Heuss
        https://aeroin.net/wp-content/uploads/2023/03/A350-thedore-heuss-bundes.jpg

        Airbus A350-900 numero: 10-03 Kurt Schumacher
        https://i.ytimg.com/vi/PsGngbIuBAY/maxresdefault.jpg

        Airbus A321-231 numero: 15-04 Neustadt an der Weinstraße
        https://shorturl.at/2NcJP

        https://shorturl.at/Gk431


    • Anonyymi

      TÄYTYY OSTAA KAKSI UUTTA SUIHKUKONETTA STUBBILLE.
      -
      KEHITYS MAA RAHOILLA, 1. 4 MILJARDIA.

      • Anonyymi

        Sillä ostaa aika laivastollisen koneita.


      • Anonyymi

      • Anonyymi

        Ja niiden pitää ehdottomasti olla Boeng:in valmistamia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja niiden pitää ehdottomasti olla Boeng:in valmistamia

        Boeingin koneista lentää ovet kesken lennon.

        Parempi että Eurooppalaisen valtion johtajat edustavat Eurooppalaista ilmailuteollisuutta lentämällä oman mantereen koneilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sillä ostaa aika laivastollisen koneita.

        Kun Suomesta lennellään aika usein presidentin ja eturivin ministereiden toimista, niin valtion lentokone olisi perusteltua hankkia? Eihän sitä voi olla tärkeä toimija maailman politiikassa jos pitää liftata naapurin kyydillä? Kehitysavusta voi ottaa lentokone rahat, sieltä riittää?


    • Anonyymi

      Jopa paljon parjatulla Turkilla on valtiollisia koneita mistä valita.
      1kpl Airbus A318
      https://rb.gy/z70meg
      1kpl Airbus A319
      https://shorturl.at/fLCnY
      1kpl Airbus A330-200
      https://shorturl.at/Syb9Z
      1kpl Airbus A340-500
      https://shorturl.at/rE1xQ
      1kpl Boeing 747-8 jumbo.
      https://shorturl.at/Xjcj3


      Tässä kolme Turkin valtion konetta samalla videolla. A319, A330-200 ja A340-500 ultrapitkän matkan kone.
      Turkish Government A340-500, A330-200 A319 with President ERDOGAN Onboard Departing from Berlin! https://www.youtube.com/watch?v=UEX7tld44Nk

      Se miksi useissa maissa (Yhdysvallat, Saksa) käytetään isojakin koneita valtiojohdon kuljettamiseen, johtuu siitä että näissä maissa on tapana median edustajilla lentää valtionpäämiehen mukana ulkomaille tekemään uustisjuttua matkasta.
      Matkan aikana annetaan haastatteluja medialle ja paluumatkalla kerrotaan matkan saavutuksista suoraan mukana oleville toimittajille. Tällöin median ei tarvitse olla pelkän presidentin kanslian antamien tiedotteiden varassa juttua tehdessään.

      Suomessa ei ole tällaista käytäntöä.

      Lisäksi koneissa on toimistot ja kokoushuoneet joten presidentin työpäivä voi jatkua pitkän lennon aikanakin normaalisti. https://galeriemagazine.com/wp-content/uploads/2018/10/BOEING-747-8-112_web-1024x681.jpg

      Australian pääministerin koneen kokoushuone. Airbus A330-200 https://cdn.newsapi.com.au/image/v1/21b56560203ca83a2ec5cc4202cd68d5

      • Anonyymi

        The Royal Air Force VIP Airbus A330-200 Voyager sisäkuvia.

        It has involved 58 business seats being fitted, with the Ministry of Defence saying this will "allow it to transport sizeable business delegations".

        David Cameron to take first flight on converted VIP RAF Voyager
        https://www.bbc.com/news/uk-36719529

        Stubb lensi äskettäin Kiinanvierailulle mukanaan 30 henkilöinen kauppavaltuunkunta. Joten iso kone ei olisi suomenkaan mittakaavassa kaukaa haettu. Ja muiden pohjoismaiden kauppavaltuuskunnat saattavat olla vieläkin suurempia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        The Royal Air Force VIP Airbus A330-200 Voyager sisäkuvia.

        It has involved 58 business seats being fitted, with the Ministry of Defence saying this will "allow it to transport sizeable business delegations".

        David Cameron to take first flight on converted VIP RAF Voyager
        https://www.bbc.com/news/uk-36719529

        Stubb lensi äskettäin Kiinanvierailulle mukanaan 30 henkilöinen kauppavaltuunkunta. Joten iso kone ei olisi suomenkaan mittakaavassa kaukaa haettu. Ja muiden pohjoismaiden kauppavaltuuskunnat saattavat olla vieläkin suurempia.

        Ruotsissa on yli kaksinkertaisesti teollisuutta suomeen verrattuna, joten sieltä saattaa lähteä jopa 60 henkilön kauppavaltuuskuntia ulkomaanmatkoille. Silloin tuo Brittien 58 paikkainen VIP konekaan ei saata riittää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        The Royal Air Force VIP Airbus A330-200 Voyager sisäkuvia.

        It has involved 58 business seats being fitted, with the Ministry of Defence saying this will "allow it to transport sizeable business delegations".

        David Cameron to take first flight on converted VIP RAF Voyager
        https://www.bbc.com/news/uk-36719529

        Stubb lensi äskettäin Kiinanvierailulle mukanaan 30 henkilöinen kauppavaltuunkunta. Joten iso kone ei olisi suomenkaan mittakaavassa kaukaa haettu. Ja muiden pohjoismaiden kauppavaltuuskunnat saattavat olla vieläkin suurempia.

        Ruotsin kuninkaan Etelä-Amerikan matkalle (Brazilia, Argentina, Chile) lensi mukana 40 päinen kauppavaltuuskunta.

        Alkaa jo isollakin koneella tekemään ahdasta saada mahtumaan tuollainen määrä väkeä kuninkaan mukaan.

        Kun tiedetään että Britannian VIP A330-200 koneeseenkin mahtuu vain 50 henkilöä ja Ranskan vastaavaan vieläkin vähemmän. Toimisto ja kokoushuone kun vievät matkustamosta tilaa, mutta ne ovat tarpeellisia pitkän matkan aikana (10-22h) normaaliin valtion päämiehen työskentelyyn.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsin kuninkaan Etelä-Amerikan matkalle (Brazilia, Argentina, Chile) lensi mukana 40 päinen kauppavaltuuskunta.

        Alkaa jo isollakin koneella tekemään ahdasta saada mahtumaan tuollainen määrä väkeä kuninkaan mukaan.

        Kun tiedetään että Britannian VIP A330-200 koneeseenkin mahtuu vain 50 henkilöä ja Ranskan vastaavaan vieläkin vähemmän. Toimisto ja kokoushuone kun vievät matkustamosta tilaa, mutta ne ovat tarpeellisia pitkän matkan aikana (10-22h) normaaliin valtion päämiehen työskentelyyn.

        Norjan öljyrahaston varoilla saataisiin todellakin hyvä kone pohjoismaiden yhteiskäyttöön jos hankittaisiin esimerkiksi Airbus A330-800neo konetyyppi. (Airbus A330-800neo is estimated to cost €238 million)

        Norjan öljyrahaston arvo on tällä hetkellä noin 1,7 biljoonaa euroa. 238 miljoonan euron hankintahinta on tuossa summassa lähinnä pyöristysvirhe.

        Se on lyhennetty versio A330-900neo mallista ja on modernisoitu versio Britannia ja Ranskan käyttämistä A330-200 malleista. Koneeseen mahtuu juuri sopivasti 60 henkilöä joka on normaali matkustajamäärä presidentin kanslian ja valtuuskuntien tarpeisiin.

        COTAM 1 - L'avion présidentiel français
        https://i.ytimg.com/vi/sI9rTcO76uM/maxresdefault.jpg

        https://gsg9polizei.blogspot.com/2024/07/cotam-1-lavion-presidentiel-francais.html

        Inside RAF's new 'Cam Force One' VIP jet for ministers and Royals
        https://www.telegraph.co.uk/news/2016/07/05/inside-rafs-new-cam-force-one-vip-jet-for-ministers-and-royals/

        Lentokyky olisi aivan erinomainen. 15,094 km lentoetäisyys mahdollistaa matkustamisen minne päin maailmaa tahansa yhdellä tankkauksella ilman välilaskuja.

        "The Airbus A330-800neo has a maximum range of 8,150 nautical miles (15,094 km). This makes it capable of flying long-haul routes, and it is the longer-range variant of the A330neo family"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Norjan öljyrahaston varoilla saataisiin todellakin hyvä kone pohjoismaiden yhteiskäyttöön jos hankittaisiin esimerkiksi Airbus A330-800neo konetyyppi. (Airbus A330-800neo is estimated to cost €238 million)

        Norjan öljyrahaston arvo on tällä hetkellä noin 1,7 biljoonaa euroa. 238 miljoonan euron hankintahinta on tuossa summassa lähinnä pyöristysvirhe.

        Se on lyhennetty versio A330-900neo mallista ja on modernisoitu versio Britannia ja Ranskan käyttämistä A330-200 malleista. Koneeseen mahtuu juuri sopivasti 60 henkilöä joka on normaali matkustajamäärä presidentin kanslian ja valtuuskuntien tarpeisiin.

        COTAM 1 - L'avion présidentiel français
        https://i.ytimg.com/vi/sI9rTcO76uM/maxresdefault.jpg

        https://gsg9polizei.blogspot.com/2024/07/cotam-1-lavion-presidentiel-francais.html

        Inside RAF's new 'Cam Force One' VIP jet for ministers and Royals
        https://www.telegraph.co.uk/news/2016/07/05/inside-rafs-new-cam-force-one-vip-jet-for-ministers-and-royals/

        Lentokyky olisi aivan erinomainen. 15,094 km lentoetäisyys mahdollistaa matkustamisen minne päin maailmaa tahansa yhdellä tankkauksella ilman välilaskuja.

        "The Airbus A330-800neo has a maximum range of 8,150 nautical miles (15,094 km). This makes it capable of flying long-haul routes, and it is the longer-range variant of the A330neo family"

        Tässä tuo A330-800neo Kuwait Airlinesin käytössä.
        https://img.onespotter.com/v/pPlxlp/RoMl2p/4100rKjZ8NbBEvAobm0.jpg
        Uganda Airlines A330-800neo
        https://live.staticflickr.com/65535/50665621827_90e7347fe0_h.jpg
        Air Greenland A330-800neo
        https://static1.simpleflyingimages.com/wordpress/wp-content/uploads/2024/11/_air-greenland-airbus-330neo-unloading-in-nuuk.jpg


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä tuo A330-800neo Kuwait Airlinesin käytössä.
        https://img.onespotter.com/v/pPlxlp/RoMl2p/4100rKjZ8NbBEvAobm0.jpg
        Uganda Airlines A330-800neo
        https://live.staticflickr.com/65535/50665621827_90e7347fe0_h.jpg
        Air Greenland A330-800neo
        https://static1.simpleflyingimages.com/wordpress/wp-content/uploads/2024/11/_air-greenland-airbus-330neo-unloading-in-nuuk.jpg

        800neo mallin uudet moottorit poistavat polttoaineenkulutuksesta noin 25% vanhaan 200 malliin verrattuna. (NEO - New Engine Option)

        Kokoisekseen melko taloudellinen kone.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        800neo mallin uudet moottorit poistavat polttoaineenkulutuksesta noin 25% vanhaan 200 malliin verrattuna. (NEO - New Engine Option)

        Kokoisekseen melko taloudellinen kone.

        Melkeinpä veikkaisin että jos pohjoismaat tuollaisen yhteisesti hankkisivat, niin suomi jättäytyisi ihan periaatesyistä pois.

        Ja sitten valtiojohto jatkaisi ympäri eurooppaa poukkoilua etsiessään sopivaa lentoa kaukaisiin kohteisiin. Kuten tekevät tälläkin hetkellä! Ja lopuksi ruotsi tai joku muu pohjoismaa pelastaisi suomen presidentin joltakin ulkomaiselta lentokentältä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Norjan öljyrahaston varoilla saataisiin todellakin hyvä kone pohjoismaiden yhteiskäyttöön jos hankittaisiin esimerkiksi Airbus A330-800neo konetyyppi. (Airbus A330-800neo is estimated to cost €238 million)

        Norjan öljyrahaston arvo on tällä hetkellä noin 1,7 biljoonaa euroa. 238 miljoonan euron hankintahinta on tuossa summassa lähinnä pyöristysvirhe.

        Se on lyhennetty versio A330-900neo mallista ja on modernisoitu versio Britannia ja Ranskan käyttämistä A330-200 malleista. Koneeseen mahtuu juuri sopivasti 60 henkilöä joka on normaali matkustajamäärä presidentin kanslian ja valtuuskuntien tarpeisiin.

        COTAM 1 - L'avion présidentiel français
        https://i.ytimg.com/vi/sI9rTcO76uM/maxresdefault.jpg

        https://gsg9polizei.blogspot.com/2024/07/cotam-1-lavion-presidentiel-francais.html

        Inside RAF's new 'Cam Force One' VIP jet for ministers and Royals
        https://www.telegraph.co.uk/news/2016/07/05/inside-rafs-new-cam-force-one-vip-jet-for-ministers-and-royals/

        Lentokyky olisi aivan erinomainen. 15,094 km lentoetäisyys mahdollistaa matkustamisen minne päin maailmaa tahansa yhdellä tankkauksella ilman välilaskuja.

        "The Airbus A330-800neo has a maximum range of 8,150 nautical miles (15,094 km). This makes it capable of flying long-haul routes, and it is the longer-range variant of the A330neo family"

        Jos pohjoismaat olisi yksi valtio, olisi tuon kokoisella maalla todennäköisesti vastaava kone valtiojohdon käytössä.

        Joten yhteishankinta ei todellakaan ole kaukaa haettu idea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsin kuninkaan Etelä-Amerikan matkalle (Brazilia, Argentina, Chile) lensi mukana 40 päinen kauppavaltuuskunta.

        Alkaa jo isollakin koneella tekemään ahdasta saada mahtumaan tuollainen määrä väkeä kuninkaan mukaan.

        Kun tiedetään että Britannian VIP A330-200 koneeseenkin mahtuu vain 50 henkilöä ja Ranskan vastaavaan vieläkin vähemmän. Toimisto ja kokoushuone kun vievät matkustamosta tilaa, mutta ne ovat tarpeellisia pitkän matkan aikana (10-22h) normaaliin valtion päämiehen työskentelyyn.

        Esimerkiksi tuontapaisella Ruotsin kuninkaan Etelä-Amerikan matkalla pääsisivät mukana ollevat yritysjohtajat vaihtamaan ajatuksia kuninkaan kanssa kokoushuoneen suuren pöydän äärellä ja lopuksi lounastamaan kuninkaan kanssa. Suomessa olisi mahdollista tehdä samoin presidentin kanssa.

        Kokoushuonetta voitaisiin matkan aikana käyttää myös eri yritysjohtajien normaaliin työhön ja kahdenkeskisiin neuvotteluihin. Lentoaika Etelä-Amerikkaan kun on aika pitkä, noin 18-20 tuntia.

        Tässä Ranskan presidentin koneen kokoushuone.
        https://www.gettyimages.in/photos/presidential-airbus-a330


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esimerkiksi tuontapaisella Ruotsin kuninkaan Etelä-Amerikan matkalla pääsisivät mukana ollevat yritysjohtajat vaihtamaan ajatuksia kuninkaan kanssa kokoushuoneen suuren pöydän äärellä ja lopuksi lounastamaan kuninkaan kanssa. Suomessa olisi mahdollista tehdä samoin presidentin kanssa.

        Kokoushuonetta voitaisiin matkan aikana käyttää myös eri yritysjohtajien normaaliin työhön ja kahdenkeskisiin neuvotteluihin. Lentoaika Etelä-Amerikkaan kun on aika pitkä, noin 18-20 tuntia.

        Tässä Ranskan presidentin koneen kokoushuone.
        https://www.gettyimages.in/photos/presidential-airbus-a330

        Presidentin toimisto.
        https://i.pinimg.com/736x/81/9a/cf/819acf89d83c1af2c36837b61b9c18d9.jpg

        https://www.parismatch.com/lmnr/var/pm/public/media/image/2022/03/20/13/Mali.-Comment-Hollande-a-mene-l-attaque.jpg?VersionId=oqLGt7IiFYYoBMnr9Hnhs2UC5MPYBgPw


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos pohjoismaat olisi yksi valtio, olisi tuon kokoisella maalla todennäköisesti vastaava kone valtiojohdon käytössä.

        Joten yhteishankinta ei todellakaan ole kaukaa haettu idea.

        Ongelma on saada maat yhteen ja saman projektin taakse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ongelma on saada maat yhteen ja saman projektin taakse.

        Pitäisi tulla sellainen tilanne jossa muilla pohjoismailla olisi omien koneidensa uusiminen tulossa pian eteen ja sitten suomen valtion änkyrä känkyrä asenne muutos samanaikaisesti.

        Aika vaikea yhtälö.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esimerkiksi tuontapaisella Ruotsin kuninkaan Etelä-Amerikan matkalla pääsisivät mukana ollevat yritysjohtajat vaihtamaan ajatuksia kuninkaan kanssa kokoushuoneen suuren pöydän äärellä ja lopuksi lounastamaan kuninkaan kanssa. Suomessa olisi mahdollista tehdä samoin presidentin kanssa.

        Kokoushuonetta voitaisiin matkan aikana käyttää myös eri yritysjohtajien normaaliin työhön ja kahdenkeskisiin neuvotteluihin. Lentoaika Etelä-Amerikkaan kun on aika pitkä, noin 18-20 tuntia.

        Tässä Ranskan presidentin koneen kokoushuone.
        https://www.gettyimages.in/photos/presidential-airbus-a330

        "Kokoushuonetta voitaisiin matkan aikana käyttää myös eri yritysjohtajien normaaliin työhön ja kahdenkeskisiin neuvotteluihin. Lentoaika Etelä-Amerikkaan kun on aika pitkä, noin 18-20 tuntia.2

        Suomessa on ajatus että matkustaminen on vain matkustamista.

        Silloin ei työskennellä, koska olosuhteet lentokoneessa eivät anna siihen mahdollisuutta.

        Ajatus on että matkan aikana istutaan vain nenä menosuuntaan ahtaassa penkissä. Koska ei tiedetä paremmasta matkustustavasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Norjan öljyrahaston varoilla saataisiin todellakin hyvä kone pohjoismaiden yhteiskäyttöön jos hankittaisiin esimerkiksi Airbus A330-800neo konetyyppi. (Airbus A330-800neo is estimated to cost €238 million)

        Norjan öljyrahaston arvo on tällä hetkellä noin 1,7 biljoonaa euroa. 238 miljoonan euron hankintahinta on tuossa summassa lähinnä pyöristysvirhe.

        Se on lyhennetty versio A330-900neo mallista ja on modernisoitu versio Britannia ja Ranskan käyttämistä A330-200 malleista. Koneeseen mahtuu juuri sopivasti 60 henkilöä joka on normaali matkustajamäärä presidentin kanslian ja valtuuskuntien tarpeisiin.

        COTAM 1 - L'avion présidentiel français
        https://i.ytimg.com/vi/sI9rTcO76uM/maxresdefault.jpg

        https://gsg9polizei.blogspot.com/2024/07/cotam-1-lavion-presidentiel-francais.html

        Inside RAF's new 'Cam Force One' VIP jet for ministers and Royals
        https://www.telegraph.co.uk/news/2016/07/05/inside-rafs-new-cam-force-one-vip-jet-for-ministers-and-royals/

        Lentokyky olisi aivan erinomainen. 15,094 km lentoetäisyys mahdollistaa matkustamisen minne päin maailmaa tahansa yhdellä tankkauksella ilman välilaskuja.

        "The Airbus A330-800neo has a maximum range of 8,150 nautical miles (15,094 km). This makes it capable of flying long-haul routes, and it is the longer-range variant of the A330neo family"

        NEW! | Kuwait Airways Airbus A330-800NEO (9K-APG) Taxiing and Departure at Munich Airport!
        https://www.youtube.com/watch?v=aM350F3brdY


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos pohjoismaat olisi yksi valtio, olisi tuon kokoisella maalla todennäköisesti vastaava kone valtiojohdon käytössä.

        Joten yhteishankinta ei todellakaan ole kaukaa haettu idea.

        Mutta kun tämä on suomi...


      • Anonyymi00211
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitäisi tulla sellainen tilanne jossa muilla pohjoismailla olisi omien koneidensa uusiminen tulossa pian eteen ja sitten suomen valtion änkyrä känkyrä asenne muutos samanaikaisesti.

        Aika vaikea yhtälö.

        "sitten suomen valtion änkyrä känkyrä asenne muutos"

        Tuo on niin totta! 🙄


    • Anonyymi

      "- Meillä oli vähän ongelmia lentomme kanssa. Yritimme kolmea erilaista reittiä lentoyhtiöllä jota en nimeä. Jäimme Saksan lentokentälle, Stubb aloitti kertomaan ja mediatilassa kaikki alkoivat nauraa.

      Stubbin delegaatio lensi lopulta Arlandaan, jossa he tapasivat Kristerssonin ja matkustivat yhdessä Ruotsin kyydillä Washingtoniin. "



      Kyllä on ihme tunarointia ja venkoilua jos valtion päämiehen pitää lentää kaupallisilla lennoilla useiden eri maiden kautta ja vaihtaa konettakin monesti matkustaessaan ulkomaille!

      Eihän tuollainen kävisi päinsä missään muussa maassa kuin rutiköyhässä ja kehittymättömässä suomessa.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Ei ilmeisesti ole kyse siitä että ei olisi rahaa. Täällä vain presidentin kanslian virkamiehet ovat niin nuukailevia ja kapeakatseisia että eivät osaa ajatella "laatikon ulkopuolelta" (Think outside the box) ja ovat siksi vanhanaikaisiin kaavoihin kangistuneita ja kykenemättömiä uudistumaan.

      Tällaisia hankintoja voisi tehdä myös naapurimaiden kanssa yhdessä. Esimerkiksi muiden pohjoismaiden ja baltianmaiden kanssa yhdessä 1-3 pitkän matkan lentokonetta kaikille valtion päämiehille käytettäväksi.

      Niitä lentäisi vuorotellen kunkin maan ilmavoimien lentäjät, tai pieni joukko kaupallisia lentäjiä näistä maista.

      • Anonyymi

        Tuo yhteishankinta olisi hyvä ajatus.

        Esimerkiksi kolme konetta tyyliin 2kpl Airbus A319 konetta joihinka mahtuu VIP sisustuksesta riippuen noin 20-40 henkilöä.

        Kuten nämä Saksan ilmavoimien kaksi A319 konetta.
        15-01 https://cdn.plnspttrs.net/25159/1501-luftwaffe-german-air-force-airbus-a319-133-acj_PlanespottersNet_934292_80e2c530e6_o.jpg

        15-02 https://www.planepictures.net/a/166/20/1638999154.jpg

        http://www.stephantimm.de/assets/assets_aviation/IAF_A319CJ.jpg

        Ja komanneksi koneeksi saman konetyypin pidennetty malli Airbus A321 johon mahtuisi tuplasti eli noin 80 matkustajaa. (Suurempien valtuuskuntien matkustamiseen)
        15-04 https://shorturl.at/2NcJP

        15-04 https://shorturl.at/Gk431


    • Anonyymi

      Italian ilmavoimien Air Force One 3kpl Airbus A319CJ
      https://www.planepictures.net/a/166/23/1639302211.jpg

      Airbus A319-115X(CJ) rekisteri MM-62209
      https://cdn.airplane-pictures.net/images/uploaded-images/2020/1/11/1269464.jpg

      Airbus A319-115X(CJ) rekisteri MM-62174
      https://cdn.jetphotos.com/full/4/13985_1347471555.jpg

      Airbus A319-115X(CJ) rekisteri MM-62243
      https://cdn.plnspttrs.net/17986/mm62243-aeronautica-militare-italian-air-force-airbus-a319-115-acj_PlanespottersNet_879705_58bc7794df_o.jpg

      Sisäkuvia.
      https://cdn.plnspttrs.net/01643/mm62243-aeronautica-militare-italian-air-force-airbus-a319-115-acj_PlanespottersNet_321041_6561de9a54_o.jpg

      https://media.abpic.co.uk/pictures/full_size_0147/1221873-large.jpg

      https://cdn.jetphotos.com/full/2/36097_1272352435.jpg

      https://cdn.plnspttrs.net/41894/mm62209-aeronautica-militare-italian-air-force-airbus-a319-115-acj_PlanespottersNet_1163663_631a2986d0_o.jpg

      Istuinkartta
      http://www.stephantimm.de/assets/assets_aviation/IAF_A319CJ.jpg

      Lääkintä evakuointi varustuksessa.
      https://imgproc.airliners.net/photos/airliners/7/5/7/2353757.jpg?v=v40

    • Anonyymi

      Muissa maissa päämiehillä on yksityiskoneet. Se ei ole Stubbin vika, kun Suomessa ei tuollaista konetta ole.

      • Anonyymi

        Kennekäs vika se sitten on?

        Ei kait täällä kuvitella että muut maat sellaisen suomen presidentille hankkii? Kyllä se on itse tehtävä!

        Jokaisen maan hoidettava peresidentin kuljetukset itse ja jos ei osata, niin sitten ei ehkä kannattaisi edes matkustella!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kennekäs vika se sitten on?

        Ei kait täällä kuvitella että muut maat sellaisen suomen presidentille hankkii? Kyllä se on itse tehtävä!

        Jokaisen maan hoidettava peresidentin kuljetukset itse ja jos ei osata, niin sitten ei ehkä kannattaisi edes matkustella!

        Suomessa vain valtion virkakoneisto on niin äärimmäisen epäpätevää tehtäviinsä.

        Keskittyvät lähinnä nauttimaan korkeasta palkastaan. Työn tuloksilla ei ole niin väliä.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Jopa halvempi.

        Tuo hinta oli Australian dollareissa. AUD $6,678,491

        US Dollarihinta on halvempi.

        Price entered as: USD $4,500,000


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jopa halvempi.

        Tuo hinta oli Australian dollareissa. AUD $6,678,491

        US Dollarihinta on halvempi.

        Price entered as: USD $4,500,000

        Euroiksi muutettuna vieläkin pienempi summa:

        4,500,000.00 US Dollars =

        4,135,745.23 Euros

        1 USD = 0.919054 EUR

        1 EUR = 1.08807 USD


    • Anonyymi

      Yhdysvaltojen presidentillä käytössä.

      2kpl Boeing 747-200 jumbo tunnuksella VC-25.
      https://static1.simpleflyingimages.com/wordpress/wp-content/uploads/2024/05/artboard-16_9-60-1.jpg

      4kpl Boeing 757 tunnuksella C-32A valtion sinivalkoisissa väreissä
      https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/33/90017_-_Boeing_C-32_-_United_States_Air_Force_(48632429886).jpg

      https://cdn.plnspttrs.net/15898/19-0018-united-states-air-force-boeing-c-32a-757-2q8wl_PlanespottersNet_1291719_61a280fd45_o.jpg

      Joista kaksi on ilman valtion tunnusvärejä jotta herättäisivät vähemmän huomiota diplomaatti, sotilas ja tiedustelupalvelu lentojen vuoksi.

      2kpl Boeing 757 tunnuksella C-32B Gatekeeper
      https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f4/Boeing_C-32B_(757-23A),_USA_-_Air_Force_AN0983925.jpg

      https://i.ytimg.com/vi/xOcPa59R4yE/maxresdefault.jpg

      11kpl Boeing 737-700 tunnuksella C-40 B/C
      https://media.defense.gov/2007/Nov/16/2000429307/-1/-1/0/071116-F-1348P-004.JPG

      https://media.defense.gov/2021/Sep/29/2002864341/1200/1200/0/180706-F-IR989-9510.JPG

    • Anonyymi

      Tässäpä kaksi erinomaista konetyyppiä presidentin ja muiden ministereiden kuljettamiseen. Sekä eduskunnan valtuustoryhmien ja muiden valtionlaitosten virkamiesten matkustamiseen. (kuten armeijan upseerivierailut jne.)

      Airbus A319neo ACJ
      https://www.youtube.com/watch?v=UUXqHgM5ONc

      Ja saman konetyypin hivenen pidennetty versio.

      Airbus A320neo ACJ
      https://www.youtube.com/watch?v=lVoIxJaIE8U


      ACJ (Airbus Corporate Jets) Kyky mannertenvälisiin lentoihin yhdellä tankkauksella ilman välilaskuja.
      https://www.acj.airbus.com/en

    • Anonyymi

      Presidentti Ahtisaari lensi aikoinaan Brasilian matkalle kauppavaltuuskunnan kanssa tehtävää varten vuokratulla Swissairin McDonnell Douglas MD-83 koneella. https://cdn.jetphotos.com/full/2/64722_1068503231.jpg

      MD-80 sarja on kooltaan ja matkustajakapasiteetiltaan suunnilleen nykypäivän Airbus A321 koneen kokoinen. Joten suomessakin on siis ajoittain tarvetta tämän kokoluokan koneille. Ja jos puhutaan pohjoismaiden yhteisistä konehankinnoista, niin niille olisi viiden maan kesken käyttöä lähes joka viikko vuoden ympäri.

      Joten on aivan puppua sanoa että nämä olisi suomen ja muiden pohjoismaiden käyttöön liian isoja ja kalliita!

      • Anonyymi

        Se miksi ulkomaat kuten Yhdysvallat, Britannia, Saksa, Kanada, Australia jne. voivat lentää isoillakin koneilla on se, että mukana lentää aina useita median edustajia. Ainakin 10-20kpl joka lennolla.

        Lehtikuvaajia, lehtitoimittajia, TV-kuvaajia, TV-toimittajia. Kaikki median edustajat maksavat normaalin lentolipun hinnan matkasta, joka keventää merkittävästi valtion koneen käyttökustannuksia. Lisäksi kauppavaltuuskuntien yritysjohtajat maksavat myös oman matkansa kustannukset. Lopputuloksena valtiojohtajan matka avustajineen ei paljon eroa ykkös/bisnesluokan lipun hinnasta kaupallisella koneella.

        Etuna myös on se että voidaan lentää juuri silloin kun on tarpeellista matkan/kokouksen aikataulut huomioon ottaen ja suoraan määränpääkentälle, jonne ei saattaisi olla kaupallisia lentoja ollenkaan. Ei tarvitse viettää tuntikausia odottelemassa jatkoyhteyksiä ulkomaisilla lentokentillä tuhansien muiden ihmisten joukossa ja koneessakin matkustavat henkilöt on valikoituja ja turvalliseksi todettuja matkustajia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se miksi ulkomaat kuten Yhdysvallat, Britannia, Saksa, Kanada, Australia jne. voivat lentää isoillakin koneilla on se, että mukana lentää aina useita median edustajia. Ainakin 10-20kpl joka lennolla.

        Lehtikuvaajia, lehtitoimittajia, TV-kuvaajia, TV-toimittajia. Kaikki median edustajat maksavat normaalin lentolipun hinnan matkasta, joka keventää merkittävästi valtion koneen käyttökustannuksia. Lisäksi kauppavaltuuskuntien yritysjohtajat maksavat myös oman matkansa kustannukset. Lopputuloksena valtiojohtajan matka avustajineen ei paljon eroa ykkös/bisnesluokan lipun hinnasta kaupallisella koneella.

        Etuna myös on se että voidaan lentää juuri silloin kun on tarpeellista matkan/kokouksen aikataulut huomioon ottaen ja suoraan määränpääkentälle, jonne ei saattaisi olla kaupallisia lentoja ollenkaan. Ei tarvitse viettää tuntikausia odottelemassa jatkoyhteyksiä ulkomaisilla lentokentillä tuhansien muiden ihmisten joukossa ja koneessakin matkustavat henkilöt on valikoituja ja turvalliseksi todettuja matkustajia.

        Airbus A319NEO maksaa lentotunneiltaan noin 7,100€

        Airbus A320NEO maksaa lentotunneiltaan noin 9,700€

        Nämä ovat lukemia normaalissa matkustajakäytössä. VIP asetelmalla koneet ovat huomattavasti kevyempiä ja polttoainekustannukset alhaisempia.

        A319 kuljettaa normaalisti noin 125-156 matkustajaa.

        A320 kuljettaa normaalisti noin 140-180 matkustajaa.

        VIP koneiden matkustajakapasiteetti on yleensä väliltä 30-40 matkustajaa, eli selvästi kaupallisessa käytössä olevaa konetta kevyempi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Airbus A319NEO maksaa lentotunneiltaan noin 7,100€

        Airbus A320NEO maksaa lentotunneiltaan noin 9,700€

        Nämä ovat lukemia normaalissa matkustajakäytössä. VIP asetelmalla koneet ovat huomattavasti kevyempiä ja polttoainekustannukset alhaisempia.

        A319 kuljettaa normaalisti noin 125-156 matkustajaa.

        A320 kuljettaa normaalisti noin 140-180 matkustajaa.

        VIP koneiden matkustajakapasiteetti on yleensä väliltä 30-40 matkustajaa, eli selvästi kaupallisessa käytössä olevaa konetta kevyempi.

        Eli huomattavasti halvempi lentää kuin ilmavoimien tulevat F-35 hävittäjät.
        Ja hävittäjillähän lennetään vuoden joka päivä harjoituslentoja.

        "Muuttuvien ja kiinteiden kulujen yhteissumman perusteella F-35A:n lentotuntihinta on ollut viime vuosina 33 000 – 38 000 dollaria. Lockheed Martin uskoo lentotuntihinnan laskevan 25 000 dollariin (vuoden 2012 dollarin mukaan) vuoteen 2025 mennessä. Inflaatiotietojen ja Statistan ennusteiden perusteella se tarkoittaisi noin 33 000 dollaria vuonna 2025, mutta mikä on dollarin ja euron vaihtosuhde tuolloin, on mahdoton sanoa. On myös mahdotonta ennustaa, miten hyvin Lockheed Martinin, USAF:in ja moottorivalmistaja Pratt & Whitneyn yhteiset ponnistelut käyttökulujen alentamiseksi onnistuvat."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Airbus A319NEO maksaa lentotunneiltaan noin 7,100€

        Airbus A320NEO maksaa lentotunneiltaan noin 9,700€

        Nämä ovat lukemia normaalissa matkustajakäytössä. VIP asetelmalla koneet ovat huomattavasti kevyempiä ja polttoainekustannukset alhaisempia.

        A319 kuljettaa normaalisti noin 125-156 matkustajaa.

        A320 kuljettaa normaalisti noin 140-180 matkustajaa.

        VIP koneiden matkustajakapasiteetti on yleensä väliltä 30-40 matkustajaa, eli selvästi kaupallisessa käytössä olevaa konetta kevyempi.

        Vieläkin halvemmalla päästäisiin jos hankittaisiin koneeksi Airbus A220 tyypin koneita.
        A220-100 eli lyhyempi malli esimerkiksi 2kpl ja kolmanneksi koneeksi A220-300 pidennetty malli. https://pbs.twimg.com/media/FEU0obsWYAc8XcI?format=jpg&name=4096x4096

        Toimistotilat.
        https://i.insider.com/5f05fbde2618b963b53928c7?width=750&format=jpeg&auto=webp

        https://camberaviationmanagement.com/wp-content/uploads/2022/08/cabin-refurbrishment.jpg

        Airbus A220-100 lentotunnin hinta noin 5000€

        Airbus A220-300 lentotunnin hinta noin 7000€

        Selvästi halvempia lentää kuin Airbus A319 ja 320.


        Delta's FIRST Airbus A220-100 (CS100) in action in Montreal- Mirabel (YMX/CYMX)
        https://www.youtube.com/watch?v=OeBXOoyYvtg

        Airbus A220 plane spotting
        https://www.youtube.com/watch?v=SQhGMR0es-E&t=362s

        Koneiden käytön ja huollon voisi rahoittaa yhteispohjoismaisella rahastolla. Jokainen maa sijoittaa rahastoon aluksi sopivan summan "pesämunaksi" jonka sitten rahoitusasiantuntujat sijoittavat osakkeisin ja rahastoihin. Vuosittain maksettavat osingot ja arvonnousu riittäisi maksamaan käyttökustannukset.

        Noin 100-150milj/€ rahaston vuosittainen kasvu olisi helposti luokkaa 10milj/€ joka kattaisi vuosittaiset kaikkien koneiden käyttökustannukset.

        Samalla tavalla kuinka Norjan valtio on sijoittanut öljymiljardinsa rahastoihin jotka vain kasvavat arvoa joka vuosi.

        "Norjan öljyrahaston sijoitukset tuottivat liki 200 miljardia. Rahaston sijoitusten arvo oli tilikauden lopussa 31.12.2023 yhteensä 15 765 miljardia Norjan kruunua eli tämän päivän kurssilla noin 1 395 miljardia euroa."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vieläkin halvemmalla päästäisiin jos hankittaisiin koneeksi Airbus A220 tyypin koneita.
        A220-100 eli lyhyempi malli esimerkiksi 2kpl ja kolmanneksi koneeksi A220-300 pidennetty malli. https://pbs.twimg.com/media/FEU0obsWYAc8XcI?format=jpg&name=4096x4096

        Toimistotilat.
        https://i.insider.com/5f05fbde2618b963b53928c7?width=750&format=jpeg&auto=webp

        https://camberaviationmanagement.com/wp-content/uploads/2022/08/cabin-refurbrishment.jpg

        Airbus A220-100 lentotunnin hinta noin 5000€

        Airbus A220-300 lentotunnin hinta noin 7000€

        Selvästi halvempia lentää kuin Airbus A319 ja 320.


        Delta's FIRST Airbus A220-100 (CS100) in action in Montreal- Mirabel (YMX/CYMX)
        https://www.youtube.com/watch?v=OeBXOoyYvtg

        Airbus A220 plane spotting
        https://www.youtube.com/watch?v=SQhGMR0es-E&t=362s

        Koneiden käytön ja huollon voisi rahoittaa yhteispohjoismaisella rahastolla. Jokainen maa sijoittaa rahastoon aluksi sopivan summan "pesämunaksi" jonka sitten rahoitusasiantuntujat sijoittavat osakkeisin ja rahastoihin. Vuosittain maksettavat osingot ja arvonnousu riittäisi maksamaan käyttökustannukset.

        Noin 100-150milj/€ rahaston vuosittainen kasvu olisi helposti luokkaa 10milj/€ joka kattaisi vuosittaiset kaikkien koneiden käyttökustannukset.

        Samalla tavalla kuinka Norjan valtio on sijoittanut öljymiljardinsa rahastoihin jotka vain kasvavat arvoa joka vuosi.

        "Norjan öljyrahaston sijoitukset tuottivat liki 200 miljardia. Rahaston sijoitusten arvo oli tilikauden lopussa 31.12.2023 yhteensä 15 765 miljardia Norjan kruunua eli tämän päivän kurssilla noin 1 395 miljardia euroa."

        Eli käyttö olisi tavallaan ilmaista koneiden omistajamaille. Valtion kassaa ei tarvitsisi kaivaa valtion päämiesten, ministereiden ja valtuuskuntien matkojen vuoksi.

        Ylijäävät varat kannattaisi investoida takaisin rahastoon, jotta tulevaisuudessa uusien koneiden hankintakin voitaisiin hoitaa saman rahaston varoilla.

        Tässä esimerkki yhteishankintana hankituista lentokoneista Euroopassa.

        Saksa, Norja ja Hollanti hankkivat yhteisesti Airbus ilmatankkauskoneita Airbus A330 MRTT-Multi-Role Tanker Transport fleet. https://eda.europa.eu/news-and-events/news/2017/06/29/germany-and-norway-formally-join-netherlands-and-luxembourg-to-operate-pooled-fleet-of-nato-owned-airbus-a330-mrtt-tankers

        Germany and Norway place firm order for fleet of five NATO-owned Airbus A330 MRTT tankers https://www.airbus.com/en/newsroom/press-releases/2017-09-germany-and-norway-place-firm-order-for-fleet-of-five-nato-owned


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli käyttö olisi tavallaan ilmaista koneiden omistajamaille. Valtion kassaa ei tarvitsisi kaivaa valtion päämiesten, ministereiden ja valtuuskuntien matkojen vuoksi.

        Ylijäävät varat kannattaisi investoida takaisin rahastoon, jotta tulevaisuudessa uusien koneiden hankintakin voitaisiin hoitaa saman rahaston varoilla.

        Tässä esimerkki yhteishankintana hankituista lentokoneista Euroopassa.

        Saksa, Norja ja Hollanti hankkivat yhteisesti Airbus ilmatankkauskoneita Airbus A330 MRTT-Multi-Role Tanker Transport fleet. https://eda.europa.eu/news-and-events/news/2017/06/29/germany-and-norway-formally-join-netherlands-and-luxembourg-to-operate-pooled-fleet-of-nato-owned-airbus-a330-mrtt-tankers

        Germany and Norway place firm order for fleet of five NATO-owned Airbus A330 MRTT tankers https://www.airbus.com/en/newsroom/press-releases/2017-09-germany-and-norway-place-firm-order-for-fleet-of-five-nato-owned

        Eli yhteishankinta ja yhteiskäyttö sotilaskalustossa on siis täysin mahdollista useiden maiden kesken.

        Siksi olenkin joskus ihmetellyt miksi pohjoismaat eivät tee yhteistyötä esimerkiksi AWACS-tutkavalvontakoneiden hakkimiseksi tai elektronisen SIGINT/COMINT/COMJAM/ELINT koneiden hankkimiseksi?

        Sinä samalla saataisiin synergiaetuja jos päädyttäisiin myös yhteisiin valtion päämiehiä kuljettaviin konemalleihin.

        Intian ilmavoimat hankkii 7 käytettyä Airbus A319 matkustajakonetta muutettavaksi signaalitiedustelukoneiksi. https://indiandefenseanalysis.wordpress.com/2023/02/21/drdos-sca-signal-intelligence-and-comjam-aircraft/

        https://www.youtube.com/watch?v=-rM3tNmHYIA


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli yhteishankinta ja yhteiskäyttö sotilaskalustossa on siis täysin mahdollista useiden maiden kesken.

        Siksi olenkin joskus ihmetellyt miksi pohjoismaat eivät tee yhteistyötä esimerkiksi AWACS-tutkavalvontakoneiden hakkimiseksi tai elektronisen SIGINT/COMINT/COMJAM/ELINT koneiden hankkimiseksi?

        Sinä samalla saataisiin synergiaetuja jos päädyttäisiin myös yhteisiin valtion päämiehiä kuljettaviin konemalleihin.

        Intian ilmavoimat hankkii 7 käytettyä Airbus A319 matkustajakonetta muutettavaksi signaalitiedustelukoneiksi. https://indiandefenseanalysis.wordpress.com/2023/02/21/drdos-sca-signal-intelligence-and-comjam-aircraft/

        https://www.youtube.com/watch?v=-rM3tNmHYIA

        "Siksi olenkin joskus ihmetellyt miksi pohjoismaat eivät tee yhteistyötä esimerkiksi AWACS-tutkavalvontakoneiden hakkimiseksi tai elektronisen SIGINT/COMINT/COMJAM/ELINT koneiden hankkimiseksi?"

        Johtuu varmasti siitä kun jokaisessa maassa ministeriö saa tehtäväkseen hankkia kyseistä kalustoa, niin työryhmän budjetti on vain niin pieni ja aikarajat niin tiukat, että muihin pohjoismaihin yhteydenottamiselle ja yhteisen hankintatyöryhmän perustamiselle ei ole aikaa ja varaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vieläkin halvemmalla päästäisiin jos hankittaisiin koneeksi Airbus A220 tyypin koneita.
        A220-100 eli lyhyempi malli esimerkiksi 2kpl ja kolmanneksi koneeksi A220-300 pidennetty malli. https://pbs.twimg.com/media/FEU0obsWYAc8XcI?format=jpg&name=4096x4096

        Toimistotilat.
        https://i.insider.com/5f05fbde2618b963b53928c7?width=750&format=jpeg&auto=webp

        https://camberaviationmanagement.com/wp-content/uploads/2022/08/cabin-refurbrishment.jpg

        Airbus A220-100 lentotunnin hinta noin 5000€

        Airbus A220-300 lentotunnin hinta noin 7000€

        Selvästi halvempia lentää kuin Airbus A319 ja 320.


        Delta's FIRST Airbus A220-100 (CS100) in action in Montreal- Mirabel (YMX/CYMX)
        https://www.youtube.com/watch?v=OeBXOoyYvtg

        Airbus A220 plane spotting
        https://www.youtube.com/watch?v=SQhGMR0es-E&t=362s

        Koneiden käytön ja huollon voisi rahoittaa yhteispohjoismaisella rahastolla. Jokainen maa sijoittaa rahastoon aluksi sopivan summan "pesämunaksi" jonka sitten rahoitusasiantuntujat sijoittavat osakkeisin ja rahastoihin. Vuosittain maksettavat osingot ja arvonnousu riittäisi maksamaan käyttökustannukset.

        Noin 100-150milj/€ rahaston vuosittainen kasvu olisi helposti luokkaa 10milj/€ joka kattaisi vuosittaiset kaikkien koneiden käyttökustannukset.

        Samalla tavalla kuinka Norjan valtio on sijoittanut öljymiljardinsa rahastoihin jotka vain kasvavat arvoa joka vuosi.

        "Norjan öljyrahaston sijoitukset tuottivat liki 200 miljardia. Rahaston sijoitusten arvo oli tilikauden lopussa 31.12.2023 yhteensä 15 765 miljardia Norjan kruunua eli tämän päivän kurssilla noin 1 395 miljardia euroa."

        Suomi ei sijoita rahoja tuottavasti, koska laki täällä kieltää valtion vaurastumasta minkäänlaisella liiketoiminnalla/sijoitustoiminnalla, jotta se ei kilpailisi yksityisten yritysten kanssa.

        Suomi on ja pysyy siis köyhänä maana joka elää velkarahalla vuosikymmenestä toiseen!


      • Anonyymi

        Kekkonen käytti useilla Moskovan vierailuillaan Finnairin MD-80 sarjan koneita usein.

        Olivat Finnairin charter-lentoja vain presidentin käyttöön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kekkonen käytti useilla Moskovan vierailuillaan Finnairin MD-80 sarjan koneita usein.

        Olivat Finnairin charter-lentoja vain presidentin käyttöön.

        Erikoista että 70 ja 80 luvuilla valtion päämiehen käyttöön hankittiin charter koneita joidenka koko oli jopa 130–170 matkustajaa. https://shorturl.at/lwDez

        Niistä ajoista suomen BKT on kasvanut moninkertaisesti ja nyt ei ole varaa edes pieneen bisnesjettiinkään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Erikoista että 70 ja 80 luvuilla valtion päämiehen käyttöön hankittiin charter koneita joidenka koko oli jopa 130–170 matkustajaa. https://shorturl.at/lwDez

        Niistä ajoista suomen BKT on kasvanut moninkertaisesti ja nyt ei ole varaa edes pieneen bisnesjettiinkään?

        Kekkonen matkusti charter tilatuilla suurikokoisilla Finnairin matkustajakoneilla ympäri maailmaa. Hinta oli varmasti sen ajan rahassa suuri.

        Nykyisin ei ole sitten varaa edes bisnesjettiin, saatikka yhteishankintaan! Ajat ovat muuttuneet huonommiksi!


        Vuonna 1965 presidentti Urho Kekkonen kiipesi palmuun Tunisiassa kesken valtiovierailun. Taateliviinaa oli nautittu, ja se varmasti avitti.
        https://img.ilcdn.fi/Db6xnM8mpqLjid-Fev2lBfEVNss=/full-fit-in/920x0/img-s3.ilcdn.fi/51475e675b663b865dbfe3b4a7851aaefc3a37e4c77b4646aa54122bb17932dc.jpg


    • Anonyymi

      Saksan ilmavoimien Airbus A319ACJ Kanadan Torontossa.

      Sopisi hyvin meidänkin presidentin ja ministereiden käyttöön.
      German Air Force Airbus A319-113X (CJ) | 15+01 | Arrival & Departure At Toronto Pearson https://www.youtube.com/watch?v=WrVsIYN-M1A

    • Anonyymi

      Ei meillä ole maana varaa enää mihinkään!

      Kaikki valtion toiminnot ovat pyörineet jo vuosikymmeniä pelkästään velaksi.

    • Anonyymi

      No Stubbihan on luvannut hoitaa naziukrainan talousasiat kuntoon 10 vuoden aikana. neidän rahoilla, otetaan siihen sitten vaikka lainaa. Kyllä lapsen lapset sitten maksavat nuo lainat, jos Suomi silloin viellä on olemassa (eli kaikki riippuu siitä saako nato sodan täällä aikaisiksi)..

      • Anonyymi

        Meillä näyttää olevan varaa hoitaa kaikkien muiden maiden asiat kuntoon, mutta ei omia asioita.

        Muilla pohjoismailla on sentään pieniä bisnesjettejä valtionjohdon käytössä, mutta suomella ei ja jos valtion virkamiehiin on uskomista, niin meillä ei ole varaa siihen!

        Ja tämän vuoksi presidenttikin poukkoilee reittileinnoilla ympäri eurooppaa eri lentokenttien kautta vuorokauden ajan kunnes pääsee edes lennolle joka vie hänet Yhdysvaltoihin.

        On tämä naurettava maa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä näyttää olevan varaa hoitaa kaikkien muiden maiden asiat kuntoon, mutta ei omia asioita.

        Muilla pohjoismailla on sentään pieniä bisnesjettejä valtionjohdon käytössä, mutta suomella ei ja jos valtion virkamiehiin on uskomista, niin meillä ei ole varaa siihen!

        Ja tämän vuoksi presidenttikin poukkoilee reittileinnoilla ympäri eurooppaa eri lentokenttien kautta vuorokauden ajan kunnes pääsee edes lennolle joka vie hänet Yhdysvaltoihin.

        On tämä naurettava maa!

        Se on sitä suomalaista vaatimattomuutta!

        Taustalla on kulttuuriimme iskostunut käsitys, että vaatimattomuus kaunistaa, mutta se aiheuttaakin jatkuvia ongelmia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on sitä suomalaista vaatimattomuutta!

        Taustalla on kulttuuriimme iskostunut käsitys, että vaatimattomuus kaunistaa, mutta se aiheuttaakin jatkuvia ongelmia.

        Björn Wahlroos on oikeassa!

        Suomi nuukailee itsensä kuoliaaksi!

        Suomalaiset rakastavat nöyriä miljonäärejä, jotka kertovat maksavansa mielellään veroja ja elävänsä vaatimattomasti – samalla kun pitävät luksuselämänsä piilossa julkisuudelta.

        – Kyllä minäkin sitä piilottelen sikäli, että elän pääasiassa ulkomailla. Suomalainen kansallinen vaatimattomuusprojekti on mennyt niin pitkälle, että se kannustaa ihmisiä, ellei nyt kokonaan muuttamaan pois, niin ainakin elämään aika paljon muualla, tai ainakin bailaamaan muualla, Wahlroos sanoo.

        – Suomalaiset eivät oikein ymmärrä, miten suureksi se railo on jo kasvanut. Se mikä on normaalia Nizzassa, olisi täällä sellaista ökyä, että se ei ole tottakaan.

        Suomen liki 20 vuoden ”suhteellinen köyhtyminen” näkyy Wahlroosin mukaan katukuvassakin. Ravintolat ja muotiliikkeet loistavat poissaolollaan. Wahlroos Capitalin nurkkahuoneesta Helsingin ydinkeskustasta avautuu näkymä tähän apatiaan.

        – On lähes pateettista verrata Helsingin Esplanadia ja Birger Jarlsgatania Tukholmassa. Täällä on yksi Älväri, Louis Vuitton, joka lähinnä palvelee kiinalaisia ja venäläisiä matkailijoita. Birger Jarlsgatanilta löytyy jokainen superbrändi. Miksi luulet, että näin on? Koska suomalaiset eivät kuluta.
        https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011509248.html


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Björn Wahlroos on oikeassa!

        Suomi nuukailee itsensä kuoliaaksi!

        Suomalaiset rakastavat nöyriä miljonäärejä, jotka kertovat maksavansa mielellään veroja ja elävänsä vaatimattomasti – samalla kun pitävät luksuselämänsä piilossa julkisuudelta.

        – Kyllä minäkin sitä piilottelen sikäli, että elän pääasiassa ulkomailla. Suomalainen kansallinen vaatimattomuusprojekti on mennyt niin pitkälle, että se kannustaa ihmisiä, ellei nyt kokonaan muuttamaan pois, niin ainakin elämään aika paljon muualla, tai ainakin bailaamaan muualla, Wahlroos sanoo.

        – Suomalaiset eivät oikein ymmärrä, miten suureksi se railo on jo kasvanut. Se mikä on normaalia Nizzassa, olisi täällä sellaista ökyä, että se ei ole tottakaan.

        Suomen liki 20 vuoden ”suhteellinen köyhtyminen” näkyy Wahlroosin mukaan katukuvassakin. Ravintolat ja muotiliikkeet loistavat poissaolollaan. Wahlroos Capitalin nurkkahuoneesta Helsingin ydinkeskustasta avautuu näkymä tähän apatiaan.

        – On lähes pateettista verrata Helsingin Esplanadia ja Birger Jarlsgatania Tukholmassa. Täällä on yksi Älväri, Louis Vuitton, joka lähinnä palvelee kiinalaisia ja venäläisiä matkailijoita. Birger Jarlsgatanilta löytyy jokainen superbrändi. Miksi luulet, että näin on? Koska suomalaiset eivät kuluta.
        https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011509248.html

        Pikkuisen vanhentunutta tietoa, mutta silti hyvä video.

        Top 10 Presidential Aircraft in the world today
        https://www.youtube.com/watch?v=-fJKDyQZT68


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pikkuisen vanhentunutta tietoa, mutta silti hyvä video.

        Top 10 Presidential Aircraft in the world today
        https://www.youtube.com/watch?v=-fJKDyQZT68

        Tarjoaa presidenteille ja valtion muille virkamiehille suoran ja kolmansista osapuolista riippumattoman "point-to-point" matkustamisen juuri silloin (just-in-time) kun sitä tarvitaan.


    • Anonyymi

      Voi ressukkaa ois käyttän finnairia tosin taitaa niidenkin luotettavuus jo olla vähän niin ja näin kuinkako moni finnairin kone enään huolletaan suomessa

      • Anonyymi

        Finnair ei lennä kuin muutamiin paikkoihin maailmalla. Esimerkiksi tässä tapauksessa Washingtoniin ei ole Finnairilla ollenkaan suoria lentoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Finnair ei lennä kuin muutamiin paikkoihin maailmalla. Esimerkiksi tässä tapauksessa Washingtoniin ei ole Finnairilla ollenkaan suoria lentoja.

        Juu mut Stubi lentää. Ny se on Brysselis,eile en muis missä mut kokoaja tuntuu oleva ilmas jonneki menos. Ei taida pal kerkii jala maata koskettaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu mut Stubi lentää. Ny se on Brysselis,eile en muis missä mut kokoaja tuntuu oleva ilmas jonneki menos. Ei taida pal kerkii jala maata koskettaan.

        Pitäisikö hänen polkupyörällä kulkea?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitäisikö hänen polkupyörällä kulkea?

        Valtameren ylitys olisi aika haastavaa.


    • Anonyymi

      Lentokoneiden yhteishankinta pitäisi olla hyvinkin mahdollista.

      Pohjoismaat yhdistettynä olisi taloudeltaa maailman yhdeksänneksi suurin maa, BKT olisi 1,8 triljoonaa dollaria, asukasmäärä olisi 27,5 miljoonaa, pinta-alaltaan seitsemänneksi suurin maa.

      Tämän kokoiset ja paljon pienemmätkin maat omistavat jopa isoja laajarunkokoneita valtion päämiesten lentoihin. Kuten Kanada jonka alapuolelle Pohjoismaat sijoittuisivat talouden kooltaan ja Venäjä jonka yläpuolelle Pohjoismaat sijoittuisivat, jos ne olisivat yksi yhdistetty maa.

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taloudeltaan pohjoismaita suunnilleen saman kokoinen Kanada on juuri hankkimassa 9kpl Airbus A330-200 MRTT ilmatankkauskonetta joista kaksi varustellaan pääministerin käyttöön.

        Trudeau takes first official flight on new VIP federal government jet
        Reporters get their first look at the refurbished Airbus A-330-200
        https://www.cbc.ca/news/politics/airbus-trudeau-rcaf-1.7029089

        Canada's "Air Force Ones": What We Know So Far About The CC-330 Husky
        https://www.youtube.com/watch?v=8GCBnrS-Vzs

        Ruotsihan yrittää tällä hetkellä ajaa läpi NATO/EU päätöstä jossa pohjoismaihin sijoitettaisiin ainakin yksi Airbus MRTT ilmatankkauskone. Mitä ilmeisimmin se sijoitettaisiin keskeiselle paikalle johonkin Ruotsalaiseen lentotukikohtaan josta sitä voitaisiin käyttää kaikissa pohjoismaissa..

        Tämä voisi ajoittain toimia yhteispohjoismaisena valtioiden kuljetuskoneenakin, kuten esimerkiksi Briteissä, Kanadassa ja Australiassa.

        *FIRST VISIT* RCAF's NEW Airbus CC-330 Husky departs Montreal (YUL/CYUL)
        https://www.youtube.com/watch?v=Bpi-4ZbievQ

        First Visits! RCAF Airbus CC-330 Husky [330003] in Action - Québec City Airport (YQB)
        https://www.youtube.com/watch?v=-mLI37pZvX4


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsihan yrittää tällä hetkellä ajaa läpi NATO/EU päätöstä jossa pohjoismaihin sijoitettaisiin ainakin yksi Airbus MRTT ilmatankkauskone. Mitä ilmeisimmin se sijoitettaisiin keskeiselle paikalle johonkin Ruotsalaiseen lentotukikohtaan josta sitä voitaisiin käyttää kaikissa pohjoismaissa..

        Tämä voisi ajoittain toimia yhteispohjoismaisena valtioiden kuljetuskoneenakin, kuten esimerkiksi Briteissä, Kanadassa ja Australiassa.

        *FIRST VISIT* RCAF's NEW Airbus CC-330 Husky departs Montreal (YUL/CYUL)
        https://www.youtube.com/watch?v=Bpi-4ZbievQ

        First Visits! RCAF Airbus CC-330 Husky [330003] in Action - Québec City Airport (YQB)
        https://www.youtube.com/watch?v=-mLI37pZvX4

        Ruotsi sentään yrittää kehittää toimintaansa ja vetää perässä muita pohjoismaita.

        Se sijaan Suomi ei tee mitään ja on vain riippakivi muiden kehitykselle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsi sentään yrittää kehittää toimintaansa ja vetää perässä muita pohjoismaita.

        Se sijaan Suomi ei tee mitään ja on vain riippakivi muiden kehitykselle.

        Pohjoismaihin kuuluisi kokonsa puolesta sijoittaa enemmänkin noita ilmatankkauskoneita, jos kerta saman kokoisella Kanadallakin on 9kpl. Ainakin 2kpl jokaiseen maahan!

        Ruotsin vaatima yksi kone on nähtävä ehdottomana miniminä pohjoismaille!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pohjoismaihin kuuluisi kokonsa puolesta sijoittaa enemmänkin noita ilmatankkauskoneita, jos kerta saman kokoisella Kanadallakin on 9kpl. Ainakin 2kpl jokaiseen maahan!

        Ruotsin vaatima yksi kone on nähtävä ehdottomana miniminä pohjoismaille!

        Suomelle ja pohjoismaille sopisi kokonsa puolesta Airbus A330-800NEO.

        Lyhyempi versio A330 koneesta, mutta samalla kuitenkin laajarunkoinen joka mahdollistaa toimiston ja kokoushuoneen rakentamisen, sekä ainakin 50 hengen matkustamon peräosaan.

        Lisäksi uusi NEO - New Engine Option versio poistaa polttoaineenkulutuksesta 25% joten se olisi melko taloudellinenkin.

        Airbus A330-800 (one of the A330neo variant)
        https://www.youtube.com/watch?v=-bNNBcxRQm0

        [Airbus A330-800 Uganda Airlines]
        https://www.youtube.com/watch?v=GEBNVZFEdHQ

        Konetyypillä on hurja 15,093.8 km lentoetäisyys yhdellä tankkauksella, joten se riittää saavuttamaan Pohjois-Amerikan, Aasian ja Etelä-Amerikan kohteet ilman välilaskua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomelle ja pohjoismaille sopisi kokonsa puolesta Airbus A330-800NEO.

        Lyhyempi versio A330 koneesta, mutta samalla kuitenkin laajarunkoinen joka mahdollistaa toimiston ja kokoushuoneen rakentamisen, sekä ainakin 50 hengen matkustamon peräosaan.

        Lisäksi uusi NEO - New Engine Option versio poistaa polttoaineenkulutuksesta 25% joten se olisi melko taloudellinenkin.

        Airbus A330-800 (one of the A330neo variant)
        https://www.youtube.com/watch?v=-bNNBcxRQm0

        [Airbus A330-800 Uganda Airlines]
        https://www.youtube.com/watch?v=GEBNVZFEdHQ

        Konetyypillä on hurja 15,093.8 km lentoetäisyys yhdellä tankkauksella, joten se riittää saavuttamaan Pohjois-Amerikan, Aasian ja Etelä-Amerikan kohteet ilman välilaskua.

        Hyvä konetyyppi!

        A330-800neo on uudistettu versio A330-200 mallista

        Saman konetyypin uudistettu malli kuin Britannian, Ranskan, Kanadan ja Australian päämiehillä. Yleisesti lentoyhtiöiden käytössä, joten varaosia ja korjaukset osaavia mekaanikkoja löytyy runsaasti ympäri maailman, joka laskee käyttökustannuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä konetyyppi!

        A330-800neo on uudistettu versio A330-200 mallista

        Saman konetyypin uudistettu malli kuin Britannian, Ranskan, Kanadan ja Australian päämiehillä. Yleisesti lentoyhtiöiden käytössä, joten varaosia ja korjaukset osaavia mekaanikkoja löytyy runsaasti ympäri maailman, joka laskee käyttökustannuksia.

        Ranskan ilmavoimien ykkönen on entinen matkustajakone (rakennettu 1994) joka on muunnettu vain "kevyesti" valtion käyttöön.

        Suurin osa penkeistäkin on edellisen Air Inter omistaja lentoyhtiön aikaisia. Ainoastaan kokoushuone ja pieni matkustajahytti presidentille on rakennettu koneen etuosaan. Muuten kone on jätetty entiselleen.

        Inside French "Air Force One" aka "Cotam One"
        https://www.youtube.com/watch?v=1BVcx7Y2F1Q

        Juuri tuollainen kevytkonversio sopisi pohjoismaiseen käyttöön.

        Saksan ja monen muun maan koneet on ostettu uutena ja sisutettu laajemmin VIP käyttöön.


      • Anonyymi

        Pohjoismaiden pitäisi lopettaa "pienen maan leikkiminen" ja näyttää ulospäin yhteistä julkisivua jolloinka saisimme paljon enemmän aikaan maailmalla!

        Olisimme paljon vakavammin otettuja jos meidät nähtäisiin yhtenä isona 27,5 miljoonan asukkaan maana ja yksi hyvä alku tälle olisi saada valtion yhteinen VIP lentokalusto, joka edustaisi ulkomailla aina kun joku pohjoismaiden päämies tai valtuuskunta saapuisi kokouksiin ja edustustilaisuuksiin. Myös yhteinen matkustaminen silloin kun kaikki pohjoismaat ovat menossa samaan tilaisuuteen olisi järkevää. Matkan aikana voitaisiin vaihtaa mielipiteitä ja hioa yhteisiä päämääriä tulevissa kokouksissa ja tapaamisissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pohjoismaiden pitäisi lopettaa "pienen maan leikkiminen" ja näyttää ulospäin yhteistä julkisivua jolloinka saisimme paljon enemmän aikaan maailmalla!

        Olisimme paljon vakavammin otettuja jos meidät nähtäisiin yhtenä isona 27,5 miljoonan asukkaan maana ja yksi hyvä alku tälle olisi saada valtion yhteinen VIP lentokalusto, joka edustaisi ulkomailla aina kun joku pohjoismaiden päämies tai valtuuskunta saapuisi kokouksiin ja edustustilaisuuksiin. Myös yhteinen matkustaminen silloin kun kaikki pohjoismaat ovat menossa samaan tilaisuuteen olisi järkevää. Matkan aikana voitaisiin vaihtaa mielipiteitä ja hioa yhteisiä päämääriä tulevissa kokouksissa ja tapaamisissa.

        Venäjä ja Yhdysvallat ovat aloittaneet pienempiensä nokkimisen

        Trump on juuri vaatinut Britanniaa valitsemaan puolensa, joko Eurooppa tai Yhdysvallat ja aikoo haalia Grönlannin haltuunsa, joko rauhallisesti tai voimaa käyttäen ja uhkailee Tanskaa talouspakotteilla. Samoin hän haluaa myös Panaman haltuunsa tavalla tai toisella!

        Venäjä nokkii pala palalta Ukrainaa ja aikoo liittää Valko-Venäjän itseensä ja kelaa päivä päivältä Unkaria ja Tsekkiä itseään lähemmäksi .

        Kiina haluaa Taiwanin hinnalla millä hyvänsä.

        Pienet maat jäävät jalkoihin jos ne eivät tee enemmän yhteistyötä ja näyttäydy isompana rintamana maailmalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Venäjä ja Yhdysvallat ovat aloittaneet pienempiensä nokkimisen

        Trump on juuri vaatinut Britanniaa valitsemaan puolensa, joko Eurooppa tai Yhdysvallat ja aikoo haalia Grönlannin haltuunsa, joko rauhallisesti tai voimaa käyttäen ja uhkailee Tanskaa talouspakotteilla. Samoin hän haluaa myös Panaman haltuunsa tavalla tai toisella!

        Venäjä nokkii pala palalta Ukrainaa ja aikoo liittää Valko-Venäjän itseensä ja kelaa päivä päivältä Unkaria ja Tsekkiä itseään lähemmäksi .

        Kiina haluaa Taiwanin hinnalla millä hyvänsä.

        Pienet maat jäävät jalkoihin jos ne eivät tee enemmän yhteistyötä ja näyttäydy isompana rintamana maailmalla.

        Typo: Venäjä lähentelee Slovakiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Venäjä ja Yhdysvallat ovat aloittaneet pienempiensä nokkimisen

        Trump on juuri vaatinut Britanniaa valitsemaan puolensa, joko Eurooppa tai Yhdysvallat ja aikoo haalia Grönlannin haltuunsa, joko rauhallisesti tai voimaa käyttäen ja uhkailee Tanskaa talouspakotteilla. Samoin hän haluaa myös Panaman haltuunsa tavalla tai toisella!

        Venäjä nokkii pala palalta Ukrainaa ja aikoo liittää Valko-Venäjän itseensä ja kelaa päivä päivältä Unkaria ja Tsekkiä itseään lähemmäksi .

        Kiina haluaa Taiwanin hinnalla millä hyvänsä.

        Pienet maat jäävät jalkoihin jos ne eivät tee enemmän yhteistyötä ja näyttäydy isompana rintamana maailmalla.

        Onhan Trump sanonut liittävänsä Kanadan Yhdysvaltoihin ja tekevän siitä 51 osavaltion. Kanada on jo hakenut tukea taoussuhteidensa ja itsenäisyytensä säilyttämiselle Euroopasta.
        Jos näin isojen maiden pitää jo käydä keskusteluja poliittisesta tuesta, niin mitenkä käy pienten Pohjoismaiden yksikseen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pohjoismaiden pitäisi lopettaa "pienen maan leikkiminen" ja näyttää ulospäin yhteistä julkisivua jolloinka saisimme paljon enemmän aikaan maailmalla!

        Olisimme paljon vakavammin otettuja jos meidät nähtäisiin yhtenä isona 27,5 miljoonan asukkaan maana ja yksi hyvä alku tälle olisi saada valtion yhteinen VIP lentokalusto, joka edustaisi ulkomailla aina kun joku pohjoismaiden päämies tai valtuuskunta saapuisi kokouksiin ja edustustilaisuuksiin. Myös yhteinen matkustaminen silloin kun kaikki pohjoismaat ovat menossa samaan tilaisuuteen olisi järkevää. Matkan aikana voitaisiin vaihtaa mielipiteitä ja hioa yhteisiä päämääriä tulevissa kokouksissa ja tapaamisissa.

        Norja voisi helposti hankkia öljyrahastojensa varoilla pohjoismaille yhteisen Air Force One koneen tai kaksikin. Ei tekisi yhtään tiukkaa ja ei olisi mitenkään pois Norjalaiselta veronmaksajaltakaan. https://www.acj.airbus.com/en/exclusive-aircraft/acj350

        1 395 miljardin euron rahastossa joka kasvaa joka vuosi 200 miljardia lisää, ei 200 miljoonaa maksava lentokone olisi minkäänlainen kustannus. Pyöristysvirhe lähinnä! 😎
        Päälle vielä toiset 200 miljoonaa rahastoon jonka vuosittaisella arvonkasvulla maksettaisiin kustannukset, kuten polttoaineet ja huollot, jolloin kaikki pohjoismaat saisivat ilmaiset lennon pysyvästi vuodesta toiseen ilman veronmaksajien rahaa. Olisi öljymiljardit jonkinlaisessa hyötykäytössä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Norja voisi helposti hankkia öljyrahastojensa varoilla pohjoismaille yhteisen Air Force One koneen tai kaksikin. Ei tekisi yhtään tiukkaa ja ei olisi mitenkään pois Norjalaiselta veronmaksajaltakaan. https://www.acj.airbus.com/en/exclusive-aircraft/acj350

        1 395 miljardin euron rahastossa joka kasvaa joka vuosi 200 miljardia lisää, ei 200 miljoonaa maksava lentokone olisi minkäänlainen kustannus. Pyöristysvirhe lähinnä! 😎
        Päälle vielä toiset 200 miljoonaa rahastoon jonka vuosittaisella arvonkasvulla maksettaisiin kustannukset, kuten polttoaineet ja huollot, jolloin kaikki pohjoismaat saisivat ilmaiset lennon pysyvästi vuodesta toiseen ilman veronmaksajien rahaa. Olisi öljymiljardit jonkinlaisessa hyötykäytössä!

        Liian hyvä ja halpa ajatus kelvatakseen suomalaisille virkamiehille!

        Suunnitelman pitäisi maksaa miljoonia suomalaiselle veronmaksajalle ennen kuin sitä edes harkittaisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liian hyvä ja halpa ajatus kelvatakseen suomalaisille virkamiehille!

        Suunnitelman pitäisi maksaa miljoonia suomalaiselle veronmaksajalle ennen kuin sitä edes harkittaisin.

        Suomettumiskoulutus yliopistoissa ei ole mennyt virkamiehissä hukkaan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomelle ja pohjoismaille sopisi kokonsa puolesta Airbus A330-800NEO.

        Lyhyempi versio A330 koneesta, mutta samalla kuitenkin laajarunkoinen joka mahdollistaa toimiston ja kokoushuoneen rakentamisen, sekä ainakin 50 hengen matkustamon peräosaan.

        Lisäksi uusi NEO - New Engine Option versio poistaa polttoaineenkulutuksesta 25% joten se olisi melko taloudellinenkin.

        Airbus A330-800 (one of the A330neo variant)
        https://www.youtube.com/watch?v=-bNNBcxRQm0

        [Airbus A330-800 Uganda Airlines]
        https://www.youtube.com/watch?v=GEBNVZFEdHQ

        Konetyypillä on hurja 15,093.8 km lentoetäisyys yhdellä tankkauksella, joten se riittää saavuttamaan Pohjois-Amerikan, Aasian ja Etelä-Amerikan kohteet ilman välilaskua.

        Kaikki liian hyviä ja käytännöllisiä ehdotuksia suomalaiselle virkamiehelle!

        Pitää olla hankala ja kallis menetelmä jotta edes harkitaan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pohjoismaiden pitäisi lopettaa "pienen maan leikkiminen" ja näyttää ulospäin yhteistä julkisivua jolloinka saisimme paljon enemmän aikaan maailmalla!

        Olisimme paljon vakavammin otettuja jos meidät nähtäisiin yhtenä isona 27,5 miljoonan asukkaan maana ja yksi hyvä alku tälle olisi saada valtion yhteinen VIP lentokalusto, joka edustaisi ulkomailla aina kun joku pohjoismaiden päämies tai valtuuskunta saapuisi kokouksiin ja edustustilaisuuksiin. Myös yhteinen matkustaminen silloin kun kaikki pohjoismaat ovat menossa samaan tilaisuuteen olisi järkevää. Matkan aikana voitaisiin vaihtaa mielipiteitä ja hioa yhteisiä päämääriä tulevissa kokouksissa ja tapaamisissa.

        Kalmarin unioni oli jonkinlainen yritys yhteispohjoismaisesta rintamasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Norja voisi helposti hankkia öljyrahastojensa varoilla pohjoismaille yhteisen Air Force One koneen tai kaksikin. Ei tekisi yhtään tiukkaa ja ei olisi mitenkään pois Norjalaiselta veronmaksajaltakaan. https://www.acj.airbus.com/en/exclusive-aircraft/acj350

        1 395 miljardin euron rahastossa joka kasvaa joka vuosi 200 miljardia lisää, ei 200 miljoonaa maksava lentokone olisi minkäänlainen kustannus. Pyöristysvirhe lähinnä! 😎
        Päälle vielä toiset 200 miljoonaa rahastoon jonka vuosittaisella arvonkasvulla maksettaisiin kustannukset, kuten polttoaineet ja huollot, jolloin kaikki pohjoismaat saisivat ilmaiset lennon pysyvästi vuodesta toiseen ilman veronmaksajien rahaa. Olisi öljymiljardit jonkinlaisessa hyötykäytössä!

        Kansalaisaloite eduskuntaan jotta aloitettaisiin keskustelu yhteispohjoismaisesta lentokakuston hankinnasta.


      • Anonyymi

        Pohjoismaiden yhteiset ilmatankkauskoneet A330 MRTT, AWACS, ELINT ja valtion päämiesten VIP koneet.

        Saman tyyppihyväksyntäkoulutuksen saaneet lentäjät voivat sitten lentää kaikkia koneita sekaisin, yhteiset huollot ja varaosat ja täydellinen yhteensopivuus pohjoismaiden kanssa.

        Yhteistyöstä hyödyttäisiin paljon!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taloudeltaan pohjoismaita suunnilleen saman kokoinen Kanada on juuri hankkimassa 9kpl Airbus A330-200 MRTT ilmatankkauskonetta joista kaksi varustellaan pääministerin käyttöön.

        Trudeau takes first official flight on new VIP federal government jet
        Reporters get their first look at the refurbished Airbus A-330-200
        https://www.cbc.ca/news/politics/airbus-trudeau-rcaf-1.7029089

        Canada's "Air Force Ones": What We Know So Far About The CC-330 Husky
        https://www.youtube.com/watch?v=8GCBnrS-Vzs

        Mutta kun suomalaiset poliitikot ja virkamiehet menevät maailmalla jatkuvasti toitottaen sitä kuinka pieni maa suomi on.

        Kaikki puheet alkavat sanoilla "olemme pieni maa" ja sitten mennään asiaan. Vähättely ei edistä mitään ja ketään!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsihan yrittää tällä hetkellä ajaa läpi NATO/EU päätöstä jossa pohjoismaihin sijoitettaisiin ainakin yksi Airbus MRTT ilmatankkauskone. Mitä ilmeisimmin se sijoitettaisiin keskeiselle paikalle johonkin Ruotsalaiseen lentotukikohtaan josta sitä voitaisiin käyttää kaikissa pohjoismaissa..

        Tämä voisi ajoittain toimia yhteispohjoismaisena valtioiden kuljetuskoneenakin, kuten esimerkiksi Briteissä, Kanadassa ja Australiassa.

        *FIRST VISIT* RCAF's NEW Airbus CC-330 Husky departs Montreal (YUL/CYUL)
        https://www.youtube.com/watch?v=Bpi-4ZbievQ

        First Visits! RCAF Airbus CC-330 Husky [330003] in Action - Québec City Airport (YQB)
        https://www.youtube.com/watch?v=-mLI37pZvX4

        Yhteistyön puute maksaa jokaiselle maalle miljardeja lisäkustannuksia kun kaikki näpertelevät omissa nurkissaan enimmäkseen samoja asioita, mutta yksikseen.

        Synergiaetu jää saamatta.


    • Anonyymi

      Pääministeri Orpo matkusti Japanin vierailulle ensin Kiinalaisen lehtoyhtiön kyydissä Venäjän yli Kiinaan ja jatkoi sieltä toisella Kiinalaisyhtiöllä Japaniin.

      Eli hallituksen päämies altisti itsensä ainakin kolmessa paikassa Kiinan tiedustelupalvelun urkinnalle alttiiksi.

      Taatusti penkkiriviä taaempana istui Kiinan tiedustelupalvelun agentti kuuntelemassa pääministerin puheita. Jos taas lentokoneen wifi yhteyttä käytettiin pääministerin internetyhteyksiin, on tietoliikenteestä varmasti suodatettu pääministerin viestiliikenteen sisältö ja striimattu suoraan Kiinan tiedustelupalvelun päämajaan analysoitavaksi.

      Ja pysähdykset koneenvaihdon vuoksi lentokentillä ovat taatusti valvontakameroin ja varjostavine agentteineen hyvin seurattuja.

      Tässä on yksi merkittävä syy miksi muut pohjoismaat ja suurin osa Euroopastakin käyttää omia valtion yksityiskoneita, kaupallisten lentojen sijaan.

      • Anonyymi

        Ei ne virkamiehet välitä! Vastuuta ei ole ja kova palkka juoksee!


      • Anonyymi

        Tällaista se on kun ei ole omia valtion koneita käytettävissä!

        Suomen viralliseen valtuuskuntaan YK:n ilmastokokouksessa kuului 27 edustajaa ministeriöistä, tasavallan presidentin kansliasta tai eduskunnasta.

        Tässä reitit joita valtuuskunnan eri jäsenet joutuivat käyttämään.

        https://images.sanoma-sndp.fi/9060ccfa416e88f2f4213388cc1f7df2.svg

        Valtuuskunnasta yksittäiset jäsenet lensivät Bakuun Istanbulin, Frankfurtin ja Rooman kautta tai reittiä Helsinki-Riika-Baku-Lissabon-Helsinki.

        Poukkoilua ympäri eurooppaa ennen kuin ollaan edes oikealla lennolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tällaista se on kun ei ole omia valtion koneita käytettävissä!

        Suomen viralliseen valtuuskuntaan YK:n ilmastokokouksessa kuului 27 edustajaa ministeriöistä, tasavallan presidentin kansliasta tai eduskunnasta.

        Tässä reitit joita valtuuskunnan eri jäsenet joutuivat käyttämään.

        https://images.sanoma-sndp.fi/9060ccfa416e88f2f4213388cc1f7df2.svg

        Valtuuskunnasta yksittäiset jäsenet lensivät Bakuun Istanbulin, Frankfurtin ja Rooman kautta tai reittiä Helsinki-Riika-Baku-Lissabon-Helsinki.

        Poukkoilua ympäri eurooppaa ennen kuin ollaan edes oikealla lennolla.

        Ulkomailla nämä valtion koneet tunnetaan nimellä "productivity tool - tuottavuustyökalu".

        Tarkoittaen että niillä tehtävä diplomatia ja kauppasopimukset maksavat itsensä takaisin kymmeniä- ja jopa satoja kertoja suuremmin kuin mitä lennot itsessään maksavat.

        Tarpeeton ajanhaaskaus jatkolentoja odotellen on pois tuottavuudesta ja lisäksi turvallisuus voidaan taata omalla lennolla.

        Mutta suomessahan tätä ei ymmärretä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ulkomailla nämä valtion koneet tunnetaan nimellä "productivity tool - tuottavuustyökalu".

        Tarkoittaen että niillä tehtävä diplomatia ja kauppasopimukset maksavat itsensä takaisin kymmeniä- ja jopa satoja kertoja suuremmin kuin mitä lennot itsessään maksavat.

        Tarpeeton ajanhaaskaus jatkolentoja odotellen on pois tuottavuudesta ja lisäksi turvallisuus voidaan taata omalla lennolla.

        Mutta suomessahan tätä ei ymmärretä!

        Productivity tool tunnetaan myös nimellä "Force multiplier - Suorituskyvyn moninkertaistaja"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ulkomailla nämä valtion koneet tunnetaan nimellä "productivity tool - tuottavuustyökalu".

        Tarkoittaen että niillä tehtävä diplomatia ja kauppasopimukset maksavat itsensä takaisin kymmeniä- ja jopa satoja kertoja suuremmin kuin mitä lennot itsessään maksavat.

        Tarpeeton ajanhaaskaus jatkolentoja odotellen on pois tuottavuudesta ja lisäksi turvallisuus voidaan taata omalla lennolla.

        Mutta suomessahan tätä ei ymmärretä!

        Suomessa lasketaan vain turistiluokan lentolipun hinta ja todetaan sen olevan halvempi kuin yksityiskone.

        Ja siihen se sitten jääkin!

        Lopputuloksena on Stubbin poukkoilu kolmella lentokentällä ympäri Eurooppaa matkallaan Yhdysvaltoihin ja eri valtuuskuntien jäsenten seikkailu ympäri Eurooppaa. https://images.sanoma-sndp.fi/9060ccfa416e88f2f4213388cc1f7df2.svg

        Äärimmäisen epäpätevää jälkeä vastuussa olevilta virkamiehiltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa lasketaan vain turistiluokan lentolipun hinta ja todetaan sen olevan halvempi kuin yksityiskone.

        Ja siihen se sitten jääkin!

        Lopputuloksena on Stubbin poukkoilu kolmella lentokentällä ympäri Eurooppaa matkallaan Yhdysvaltoihin ja eri valtuuskuntien jäsenten seikkailu ympäri Eurooppaa. https://images.sanoma-sndp.fi/9060ccfa416e88f2f4213388cc1f7df2.svg

        Äärimmäisen epäpätevää jälkeä vastuussa olevilta virkamiehiltä.

        Briteissä ja monessa muussakin maassa valtiojohdolla on käytössä helikoptereita nopeaan liikkumiseen kotimaassakin. Suomessa presidentti ja pääministeri istuu joskus autossa 6-8 tuntiakin päästäkseen tapaamiseen toisessa kaupungissa.

        Helikoptereiden nopeudet noin 280-310km/h eli huomattavasti autoa nopeampia ja aikaa säästyy tunteja.

        SIKORSKY S-76-C

        G-XXEA
        https://static.independent.co.uk/2024/07/24/00/359162895db32467774f95f89d79d529Y29udGVudHNlYXJjaGFwaSwxNzIxODQ2NjIz-2.6947142.jpg

        G-XXEB
        https://rb.gy/62qxb9

        https://images.hellomagazine.com/horizon/landscape/804eb6af2a0b-gettyimages-465783793.jpg

        G-XXGD
        https://c8.alamy.com/comp/2HA40GG/the-queens-flight-sikorsky-s-76c-helicopter-was-by-members-of-the-royal-family-registration-g-xxed-seen-in-2021-2HA40GG.jpg


        AgustaWestland AW139

        G-XXEE
        https://media.abpic.co.uk/pictures/full_size_0610/1930292-large.jpg

        https://cdn.plnspttrs.net/30798/g-xxee-private-agustawestland-aw139_PlanespottersNet_1731611_f17d46ac0d_o.jpg


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Briteissä ja monessa muussakin maassa valtiojohdolla on käytössä helikoptereita nopeaan liikkumiseen kotimaassakin. Suomessa presidentti ja pääministeri istuu joskus autossa 6-8 tuntiakin päästäkseen tapaamiseen toisessa kaupungissa.

        Helikoptereiden nopeudet noin 280-310km/h eli huomattavasti autoa nopeampia ja aikaa säästyy tunteja.

        SIKORSKY S-76-C

        G-XXEA
        https://static.independent.co.uk/2024/07/24/00/359162895db32467774f95f89d79d529Y29udGVudHNlYXJjaGFwaSwxNzIxODQ2NjIz-2.6947142.jpg

        G-XXEB
        https://rb.gy/62qxb9

        https://images.hellomagazine.com/horizon/landscape/804eb6af2a0b-gettyimages-465783793.jpg

        G-XXGD
        https://c8.alamy.com/comp/2HA40GG/the-queens-flight-sikorsky-s-76c-helicopter-was-by-members-of-the-royal-family-registration-g-xxed-seen-in-2021-2HA40GG.jpg


        AgustaWestland AW139

        G-XXEE
        https://media.abpic.co.uk/pictures/full_size_0610/1930292-large.jpg

        https://cdn.plnspttrs.net/30798/g-xxee-private-agustawestland-aw139_PlanespottersNet_1731611_f17d46ac0d_o.jpg

        Rajavartiolaitoksen Agusta-Bell AB 412 keskiraskaat kopterit tulevat aivan muutaman vuoden sisällä vaihtoikään.
        https://images.sanoma-sndp.fi/d1e65a8766ab4374b12dc54f302bd601.jpg/normal/1920.avif

        Niiden tilalle on suunniteltu Leonardo/AgustaWestland AW139 koptereita, joita käytetään maailmalla paljon VIP kuljetuksiin ja muissa pohjoismaissa meripelastustehtäviin.
        https://verticalmag.com/press-releases/swedish-maritime-administration-takes-delivery-of-its-first/

        Tässä yhteydessä olisi mahdollista hankkia yksi VIP sisustettu AW139 valtiojohdon käyttöön. Vaikka sitten käytettynä, joita näyttää olevan maailmalla paljon tarjolla. Samalla voitaisiin käyttää rajavartiolaitoksen lentäjiä ja heidän lentolupaa joka on tyyppihyväksytty tälle kopterityypille.

        Lentäjät joutuvat joka tapauksessa joka kuukausi lentämään koptereilla tietyn lentotuntimäärän jotta heidän lentolupa- ja tyyppihyväksyntä pysyy voimassa. Voitaisiin tätä harjoituslentoihin käytettyä lentoaikaa ja polttoainetta käyttää presidentin ja valtiojohdon kuljetuksiin.


        AW 139 VIP
        https://live.staticflickr.com/5544/30675828180_1e9ddf0c18_b.jpg

        https://www.northwest.aero/img/fleets/large/2_491.jpg

        https://primeaviation.kz/wp-content/uploads/2022/10/AW139-owned-by-Prime-Aviation-JSC_6.jpg

        AW139 A9C-HIA LANDING AND DEPARTING LONDON BATTERSEA HELIPORT 21-6-2024
        https://www.youtube.com/watch?v=ATpUl63f6yU

        VIP AW139 landing, startup and take off at London Heliport
        https://www.youtube.com/watch?v=rtZ_TzKGrA8


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rajavartiolaitoksen Agusta-Bell AB 412 keskiraskaat kopterit tulevat aivan muutaman vuoden sisällä vaihtoikään.
        https://images.sanoma-sndp.fi/d1e65a8766ab4374b12dc54f302bd601.jpg/normal/1920.avif

        Niiden tilalle on suunniteltu Leonardo/AgustaWestland AW139 koptereita, joita käytetään maailmalla paljon VIP kuljetuksiin ja muissa pohjoismaissa meripelastustehtäviin.
        https://verticalmag.com/press-releases/swedish-maritime-administration-takes-delivery-of-its-first/

        Tässä yhteydessä olisi mahdollista hankkia yksi VIP sisustettu AW139 valtiojohdon käyttöön. Vaikka sitten käytettynä, joita näyttää olevan maailmalla paljon tarjolla. Samalla voitaisiin käyttää rajavartiolaitoksen lentäjiä ja heidän lentolupaa joka on tyyppihyväksytty tälle kopterityypille.

        Lentäjät joutuvat joka tapauksessa joka kuukausi lentämään koptereilla tietyn lentotuntimäärän jotta heidän lentolupa- ja tyyppihyväksyntä pysyy voimassa. Voitaisiin tätä harjoituslentoihin käytettyä lentoaikaa ja polttoainetta käyttää presidentin ja valtiojohdon kuljetuksiin.


        AW 139 VIP
        https://live.staticflickr.com/5544/30675828180_1e9ddf0c18_b.jpg

        https://www.northwest.aero/img/fleets/large/2_491.jpg

        https://primeaviation.kz/wp-content/uploads/2022/10/AW139-owned-by-Prime-Aviation-JSC_6.jpg

        AW139 A9C-HIA LANDING AND DEPARTING LONDON BATTERSEA HELIPORT 21-6-2024
        https://www.youtube.com/watch?v=ATpUl63f6yU

        VIP AW139 landing, startup and take off at London Heliport
        https://www.youtube.com/watch?v=rtZ_TzKGrA8

        Paavikin lentää AW139 mallin helikopterilla.
        https://cf.katholisch.de/kna_221121-0916-000015_franziskus_hubschrauber.jpg

        https://media1.faz.net/ppmedia/w1240/aktuell/karriere-hochschule/2278729490/1.3313323/16x9/der-papst-hat-einen-eigenen.jpg

        Ympäri maailman AW139 on valtioiden käyttämä kopterityyppi suuren lentonopeuden 310km/h ja tilavuutensa vuoksi. https://usa.leonardo.com/en/helicopters/aw139-/how-it-compares


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rajavartiolaitoksen Agusta-Bell AB 412 keskiraskaat kopterit tulevat aivan muutaman vuoden sisällä vaihtoikään.
        https://images.sanoma-sndp.fi/d1e65a8766ab4374b12dc54f302bd601.jpg/normal/1920.avif

        Niiden tilalle on suunniteltu Leonardo/AgustaWestland AW139 koptereita, joita käytetään maailmalla paljon VIP kuljetuksiin ja muissa pohjoismaissa meripelastustehtäviin.
        https://verticalmag.com/press-releases/swedish-maritime-administration-takes-delivery-of-its-first/

        Tässä yhteydessä olisi mahdollista hankkia yksi VIP sisustettu AW139 valtiojohdon käyttöön. Vaikka sitten käytettynä, joita näyttää olevan maailmalla paljon tarjolla. Samalla voitaisiin käyttää rajavartiolaitoksen lentäjiä ja heidän lentolupaa joka on tyyppihyväksytty tälle kopterityypille.

        Lentäjät joutuvat joka tapauksessa joka kuukausi lentämään koptereilla tietyn lentotuntimäärän jotta heidän lentolupa- ja tyyppihyväksyntä pysyy voimassa. Voitaisiin tätä harjoituslentoihin käytettyä lentoaikaa ja polttoainetta käyttää presidentin ja valtiojohdon kuljetuksiin.


        AW 139 VIP
        https://live.staticflickr.com/5544/30675828180_1e9ddf0c18_b.jpg

        https://www.northwest.aero/img/fleets/large/2_491.jpg

        https://primeaviation.kz/wp-content/uploads/2022/10/AW139-owned-by-Prime-Aviation-JSC_6.jpg

        AW139 A9C-HIA LANDING AND DEPARTING LONDON BATTERSEA HELIPORT 21-6-2024
        https://www.youtube.com/watch?v=ATpUl63f6yU

        VIP AW139 landing, startup and take off at London Heliport
        https://www.youtube.com/watch?v=rtZ_TzKGrA8

        "Lentäjät joutuvat joka tapauksessa joka kuukausi lentämään koptereilla tietyn lentotuntimäärän jotta heidän lentolupa- ja tyyppihyväksyntä pysyy voimassa. Voitaisiin tätä harjoituslentoihin käytettyä lentoaikaa ja polttoainetta käyttää presidentin ja valtiojohdon kuljetuksiin."

        Rajan kopterit lentävät joka viikko tyhjänä useita tunteja harjoituslentoa koska oikeita pelastustehtäviä on niin vähän että tarvittavat lentotunnit eivät muuten tulisi täyteen.

        Olisi järkevää käyttää näitä lentotunteja hyödylliseen kuljetukseen. Sillä valtio maksaa silti presidentin ja pääministerin autokuljetuksen ja lentoliput ympäri maata, vaikka rajavartiolaitos lentää samaan aikaan tyhjiä lentoja!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rajavartiolaitoksen Agusta-Bell AB 412 keskiraskaat kopterit tulevat aivan muutaman vuoden sisällä vaihtoikään.
        https://images.sanoma-sndp.fi/d1e65a8766ab4374b12dc54f302bd601.jpg/normal/1920.avif

        Niiden tilalle on suunniteltu Leonardo/AgustaWestland AW139 koptereita, joita käytetään maailmalla paljon VIP kuljetuksiin ja muissa pohjoismaissa meripelastustehtäviin.
        https://verticalmag.com/press-releases/swedish-maritime-administration-takes-delivery-of-its-first/

        Tässä yhteydessä olisi mahdollista hankkia yksi VIP sisustettu AW139 valtiojohdon käyttöön. Vaikka sitten käytettynä, joita näyttää olevan maailmalla paljon tarjolla. Samalla voitaisiin käyttää rajavartiolaitoksen lentäjiä ja heidän lentolupaa joka on tyyppihyväksytty tälle kopterityypille.

        Lentäjät joutuvat joka tapauksessa joka kuukausi lentämään koptereilla tietyn lentotuntimäärän jotta heidän lentolupa- ja tyyppihyväksyntä pysyy voimassa. Voitaisiin tätä harjoituslentoihin käytettyä lentoaikaa ja polttoainetta käyttää presidentin ja valtiojohdon kuljetuksiin.


        AW 139 VIP
        https://live.staticflickr.com/5544/30675828180_1e9ddf0c18_b.jpg

        https://www.northwest.aero/img/fleets/large/2_491.jpg

        https://primeaviation.kz/wp-content/uploads/2022/10/AW139-owned-by-Prime-Aviation-JSC_6.jpg

        AW139 A9C-HIA LANDING AND DEPARTING LONDON BATTERSEA HELIPORT 21-6-2024
        https://www.youtube.com/watch?v=ATpUl63f6yU

        VIP AW139 landing, startup and take off at London Heliport
        https://www.youtube.com/watch?v=rtZ_TzKGrA8

        "Tässä yhteydessä olisi mahdollista hankkia yksi VIP sisustettu AW139 valtiojohdon käyttöön. Vaikka sitten käytettynä, joita näyttää olevan maailmalla paljon tarjolla. "


        Käytettynä näitä on melko huokealla hinnalla saatavissa paljon.

        Agusta AW139 Turbine Helicopters for Sale
        https://www.avbuyer.com/aircraft/helicopter/turbine/agusta/aw139

        https://helitrader.com/for-sale/helicopters/leonardo/aw139

        https://www.globalplanesearch.com/aircraft-for-sale/agusta/aw139


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tässä yhteydessä olisi mahdollista hankkia yksi VIP sisustettu AW139 valtiojohdon käyttöön. Vaikka sitten käytettynä, joita näyttää olevan maailmalla paljon tarjolla. "


        Käytettynä näitä on melko huokealla hinnalla saatavissa paljon.

        Agusta AW139 Turbine Helicopters for Sale
        https://www.avbuyer.com/aircraft/helicopter/turbine/agusta/aw139

        https://helitrader.com/for-sale/helicopters/leonardo/aw139

        https://www.globalplanesearch.com/aircraft-for-sale/agusta/aw139

        AgustaWestland AW139 kopterien hinnat ovat uutena noin 18-20 miljoonaa, riippuen varustelutasosta.

        Käytettyjen hinnat ovat siinä 4-7 miljoonan paikkeilla, eli noin neljäsosassa alkuperäisestä hinnasta.

        Valtion budjetissa tuo summa olisi mitätön kustannus, etenkin kun ollaan valmiita ostamaan useita uusia rajavartiolaitoksen käyttöön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        AgustaWestland AW139 kopterien hinnat ovat uutena noin 18-20 miljoonaa, riippuen varustelutasosta.

        Käytettyjen hinnat ovat siinä 4-7 miljoonan paikkeilla, eli noin neljäsosassa alkuperäisestä hinnasta.

        Valtion budjetissa tuo summa olisi mitätön kustannus, etenkin kun ollaan valmiita ostamaan useita uusia rajavartiolaitoksen käyttöön.

        Kun rajavartioston uusien keskiraskaiden koptereiden hankinta tapahtuu, AW139 koptereita pitää ostaa ainakin 5kpl.

        Helsingin tukikohdassa on 2 ja Rovaniemellä 3. Turussa on vain raskaita Super Puma meripelastuskoptereita. AW139:n kappalehinta uutena on kova, noin 20milj/€ .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun rajavartioston uusien keskiraskaiden koptereiden hankinta tapahtuu, AW139 koptereita pitää ostaa ainakin 5kpl.

        Helsingin tukikohdassa on 2 ja Rovaniemellä 3. Turussa on vain raskaita Super Puma meripelastuskoptereita. AW139:n kappalehinta uutena on kova, noin 20milj/€ .

        Helikoptereiden hyötykäyttö on muutenkin suomessa aivan lastenkengissä. Niitä pidetään jotenkin outoina, kalliina ja suomalaiseen kulttuuriin kuulumattomina välineinä, joita ilmankin on pärjätty jo vuosisatoja.
        Muissapohjoismaissa on ilmailurekisterissä sadoittain helikoptereita. Suomessa muutama kymmenen kappaletta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun rajavartioston uusien keskiraskaiden koptereiden hankinta tapahtuu, AW139 koptereita pitää ostaa ainakin 5kpl.

        Helsingin tukikohdassa on 2 ja Rovaniemellä 3. Turussa on vain raskaita Super Puma meripelastuskoptereita. AW139:n kappalehinta uutena on kova, noin 20milj/€ .

        Virolla on poliisi- ja rajavartion käytössä huipputehokkaita ja nopeita AW139 koptereita.
        https://www.runway28.nl/reports/2013_09_13_EETN/pictures/2013_09_13_EETN_P02.jpg

        https://f12.pmo.ee/z6qsb5DkGE-k75lygaNA_KEWiDI=/1200x630/filters:focal(185x81:868x483):format(webp)/nginx/o/2013/09/05/2234489t1h0fcd.jpg

        https://farm5.staticflickr.com/4885/46092935342_e63319969a_b.jpg


    • Anonyymi

      Suomi on perceestä!

      Köyhä itä-eurooppalainen maa joka leikkii kulisseja velkarahalla ylläpitämällä olevansa länsimainen vauras demokratia.

    • Anonyymi

      Olisi pummi jäänyt kotiin. Tuskin siellä kokouksessa Stuppia kukaan kaipasi edes.

    • Anonyymi

      Tasavalta on liikaa sanottu, rahanvalta on Saulilta perittyä ja tyhmäksi koulutetulle kansalle oikein !?

    • Anonyymi

      Voivoi. Loppuiko Stubbilta rahat kesken, vaikka hän on vaikuttanut Trumpiakin rikkaammalta?

      • Anonyymi

        Ei ne taida hänen omia rahoja olla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ne taida hänen omia rahoja olla?

        Tavalliset kadun ihmiset ovat periaatteessa tyhmiä kuin saappaat.

        Kun uutisissa sanotaan että "presidentti lähti ulkomaanmatkalle" niin 80% kansasta luulee hänen matkustaneen sinne lomamatka tarkoituksessa, vaikka se on aina työmatka.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tavalliset kadun ihmiset ovat periaatteessa tyhmiä kuin saappaat.

        Kun uutisissa sanotaan että "presidentti lähti ulkomaanmatkalle" niin 80% kansasta luulee hänen matkustaneen sinne lomamatka tarkoituksessa, vaikka se on aina työmatka.

        Niin, tavan kansalaisella on käsitys presidentin työstä samanlaisena kuin heidän kahdeksasta-neljään toimistotyönsäkin on.
        Eli mennään aamulla työpaikalle, plärätään vähän papereita toimistossa ja lopuksi mennään juomaan kahvia muiden työntekijöiden kanssa työpaikan kahvihuoneeseen.

        Eli toisin sanoen ei minkäänlaista käsitystä mitä presidentti tekee!


    • Anonyymi

      Stubbin Washingtonin tapaaminenkin oli hiuskarvan varassa. Ensin viimetipassa varattu Finskin reittilento New Yorkiin josta myöhästynyt paikallisen lentoyhtiön jatkolento Washingtoniin.

      Pienikin lisämyöhästys ja Stubbi ei olisi istunut Trumpin ja liittolaisten kanssa samassa pöydässä.

      Näin siinä käy kun kutsu tulee alle kaksi vuorokautta ennen tapaamista ja maassa ei ole valtiojohdolle yksityiskonetta varattuna!

      Macron ja Merz saapuivat sntään tyylillä!

      https://s.france24.com/media/display/1765e0de-7055-11ed-a024-005056bf30b7/w:1280/p:4x3/000_32WE9MC.jpg

      https://media1.faz.net/ppmedia/w1900/aktuell/politik/3242074844/1.10518905/original_aspect_ratio/bundeskanzler-friedrich-merz.jpg.webp

      • Anonyymi

        Kyllä se vanhojen jäärien asenne täällä suomessakin muuttuu kunhan ensimmäisen kerran presidentti oikein kunnolla myöhästyy jostakin tärkeästä kansainvälisestä kokouksesta.


      • Anonyymi

        Amatöörimäistä toimintaa.


    • Anonyymi

      Liftaus eli peukalokyyti on matkustusmuoto, jossa matkustaja saa maksuttoman kyydin toiselta, samaan suuntaan kulkevalta ja useimmiten autoilevalta henkilöltä.

      • Anonyymi

        No se "autoileva henkilö" oli Ruotsin pääministeri viimeksi!


      • Anonyymi

        Viimeksi liftasi Lufthansalla Brasiliaan matkan.


      • Anonyymi

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Presidenttihän saisi tapauskohtaisesti vuokrattua tilanteeseen sopivan kokoisen koneen täältä:

      Hi Fly on portugalilainen lentoyhtiö. Se on erikoistunut vuokraamaan lentokalustoaan muille lentoyhtiöille, matkanjärjestäjille ja viranomaisille maailmanlaajuisesti. Käytännössä vuokraustoiminta toteutetaan Wet lease -periaatteella joka sisältää koneen lisäksi henkilökunnan ja teknisen ylläpidon. Yhtiön operatiivisena keskuksena on Lissabonin Portelan lentoasema. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hi_Fly

      Hi Fly
      https://hifly.aero/fleet/

      • Anonyymi

        Loppuviikon Dubain matkalle presidentin mukana menee noin 30-päinen yritysdelegaatio ainakin kolmella eri lennolla ja useilla välilaskuilla ja lentokoneenvaihdoilla.

        Tämä ei voi olla kovinkaan käytännöllistä ja hyvää ajankäyttöä?

        Vaikuttava seurue lähtee Suomesta Dubaihin – Stubb johtaa
        Mukana matkassa on suuri yritysdelegaatio.
        https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/399ae36f-4671-4b11-a260-f8ea0a73ca10


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Loppuviikon Dubain matkalle presidentin mukana menee noin 30-päinen yritysdelegaatio ainakin kolmella eri lennolla ja useilla välilaskuilla ja lentokoneenvaihdoilla.

        Tämä ei voi olla kovinkaan käytännöllistä ja hyvää ajankäyttöä?

        Vaikuttava seurue lähtee Suomesta Dubaihin – Stubb johtaa
        Mukana matkassa on suuri yritysdelegaatio.
        https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/399ae36f-4671-4b11-a260-f8ea0a73ca10

        Hiekkaako ne sieltä ostaa tänne ja myyvät takaisin lunta? ❄️


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Loppuviikon Dubain matkalle presidentin mukana menee noin 30-päinen yritysdelegaatio ainakin kolmella eri lennolla ja useilla välilaskuilla ja lentokoneenvaihdoilla.

        Tämä ei voi olla kovinkaan käytännöllistä ja hyvää ajankäyttöä?

        Vaikuttava seurue lähtee Suomesta Dubaihin – Stubb johtaa
        Mukana matkassa on suuri yritysdelegaatio.
        https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/399ae36f-4671-4b11-a260-f8ea0a73ca10

        Taitaa Dubaissa olla menossa joku kansainvälinen talousfoorumi samanaikaisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Loppuviikon Dubain matkalle presidentin mukana menee noin 30-päinen yritysdelegaatio ainakin kolmella eri lennolla ja useilla välilaskuilla ja lentokoneenvaihdoilla.

        Tämä ei voi olla kovinkaan käytännöllistä ja hyvää ajankäyttöä?

        Vaikuttava seurue lähtee Suomesta Dubaihin – Stubb johtaa
        Mukana matkassa on suuri yritysdelegaatio.
        https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/399ae36f-4671-4b11-a260-f8ea0a73ca10

        Huomenna Etelä-Afrikassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taitaa Dubaissa olla menossa joku kansainvälinen talousfoorumi samanaikaisesti.

        On järkevää yhdistää valtiovierailu ja kansainvälinen taloustapaaminen samalle ajalle jolloin selvitään yhdellä lentomatkalla molemmista.


      • Anonyymi

        Vuokrakoneessahan on se hyvä puoli että ympärivuotiset ylläpitokustannukset puuttuvat ja kun mukana matkaavan valtuuskunnan jäsenet maksavat normaalin lentolipun hinan matkalta, jolloin osa vuokrakustannuksista saadaan takaisin. Valtion maksettavaksi jäävä osuus pienenee huomattavasti.
        Ja kun koko matkaseurue matkustaa samalla koneella, voidaan lentomatkan aikana yhdessä neuvotella matkan aiheista ja tavoitteista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vuokrakoneessahan on se hyvä puoli että ympärivuotiset ylläpitokustannukset puuttuvat ja kun mukana matkaavan valtuuskunnan jäsenet maksavat normaalin lentolipun hinan matkalta, jolloin osa vuokrakustannuksista saadaan takaisin. Valtion maksettavaksi jäävä osuus pienenee huomattavasti.
        Ja kun koko matkaseurue matkustaa samalla koneella, voidaan lentomatkan aikana yhdessä neuvotella matkan aiheista ja tavoitteista.

        Maailman johtajat saapuvat Etelä-Afrikkaan G20 kokoukseen..


        World Leaders Arriving in South Africa for G20 Summit
        https://www.youtube.com/watch?v=VvPR1C6h34E

        World Leaders Arrive in South Africa as Johannesburg Hosts High-Stakes G20 Summit
        https://www.youtube.com/watch?v=DEJGsuAc65Y

        ROYAL ARRIVAL: Erdoğan, Macron, Carney, Qatar, Indonesia & Other Leaders Land in SA for G20
        https://www.youtube.com/watch?v=bC5fPODyOGM

        WATCH | World Leaders Touch Down in Johannesburg Ahead of G20 Summit
        https://www.youtube.com/watch?v=23ubYzXBnA8


    • Mikki Hiiri lento kone. ✈️🐭

    • Anonyymi00139

      I recently discovered Guven Air, and their private jet services truly stand out in terms of quality and professionalism. From personalized flight planning to a modern and well-maintained fleet, every detail reflects a premium aviation experience. Their experienced crew and commitment to passenger comfort make them an excellent choice for both business and leisure travel. If you are looking for reliable and luxury private jet solutions, I highly recommend checking out https://guvenair.com
      .

      • Anonyymi00140

        Pieniä bisnesjettejä.

        Voi olla vaikeuksia viedä 30-50 henkinen kauppavaltuuskunta mukana ulkomaille.


      • Anonyymi00144
        Anonyymi00140 kirjoitti:

        Pieniä bisnesjettejä.

        Voi olla vaikeuksia viedä 30-50 henkinen kauppavaltuuskunta mukana ulkomaille.

        Nyt lennettiin bisnesjetillä.
        Learjet 35

        Stubb lensi Ilmavoimien koneella Ouluun – tässä syy
        https://www.is.fi/politiikka/art-2000011755407.html


      • Anonyymi00145

      • Anonyymi00148

      • Anonyymi00149
        Anonyymi00148 kirjoitti:

        Naurettavaa keskustelua taskurahoista tuolla IS:n sivuilla! 😁

        Näinhän se on. Keskiverto suomalainen on tyhmä kuin saapas ja puolet kansasta on vieläkin tyhmempiä.


      • Anonyymi00150
        Anonyymi00149 kirjoitti:

        Näinhän se on. Keskiverto suomalainen on tyhmä kuin saapas ja puolet kansasta on vieläkin tyhmempiä.

        British statesman Winston Churchill once said, “The best argument against democracy is a five-minute conversation with the average voter.”

        There is a saying, Think of how stupid the average person is, then realize that half of population is even dumber than that.. and they all vote


      • Anonyymi00160
        Anonyymi00145 kirjoitti:

        Täytyy taas muistuttaa Saksan ilmavoimien ykkösestä!

        https://www.aerotime.aero/images/luftwaffe_one_german_air_force_receives_new_vip_airbus_a350.jpg

        https://images.tagesschau.de/image/9844e433-d63e-4891-97c6-5b32a1f4f4a4/AAABle-T0xc/AAABmyZEoeA/16x9-1920/regierungsflieger-airbus-a350-101.jpg

        Ja näitä on hankittu kolme!

        Germany Accepts Third Airbus A350 Special Mission Aircraft From Lufthansa
        https://thedefensepost.com/2024/06/07/germany-airbus-a350-aircraft-lufthansa/


      • Anonyymi00161

      • Anonyymi00162
        Anonyymi00161 kirjoitti:

        Max nopeus 950km/h.

        Sullä lentää Aasian tai Etelä-Amerikan mantereille valtiovierailulle aika npeasti! 😎

        Orpon Kiinan matkakin olisi sujunut nopeammin. Nyt aikaa hukattiin 2-3 päivää molemmissa päissä odotellen kaupallisten lentoyhtiöiden jatkolentoja.


    • Anonyymi00141

      Kyllä pohjoismailla pitäisi olla ainakin yksi valtiojohdon käyttöön sisustettu Airbus Airbus A350-900ULR yhteisessä käytössä!

      ULR (Ultra-Long-Range) erityisen pitkän kantomatkan (17 960 km) omaava versio.

      ✈️ 100 AIRBUS A350 TAKEOFFS & LANDINGS Compilation 🌎 Featuring 35 DIFFERENT AIRLINES
      https://www.youtube.com/watch?v=KQ0KGwRsqZI

    • Anonyymi00143

      Suomen valtion pyörittäminen maksaa noin 135 000 000€ per päivä!

      Muutama naapurimaiden kanssa yhteishankittu lentokone ei ole tuossa kustannuksessa mitään!

      • Anonyymi00146

        Tämähän se on, kun tavallinen kansalainen kuulee että "presidentti ei tänään matkustanut mihinkään" niin valtiokaan ei kuluttanut mitään rahaa ja koko päivä oli pelkkää säästöä!

        Todellisuudessa satojamiljoonia kuluu päivässä ja viikossa kun valtion kaikkia laitoksia pyöritetään ja palkkoja, energia ja tilakustannuksia maksellaan.


      • Anonyymi00151

        Jos perustetaan riittävän suuri rahasto jonka kasvulla lentotoiminta maksetaan, silloin homma tulisi toimimaan.

        Suomi ja moni muukin pohjoismaa tarvitsee itsenäisen point-to-point lentokyvyn ympäri maailmaa, joka ei ole lentoyhtiöiden aikatauluista ja reiteistä riippuvainen.


      • Anonyymi00153
        Anonyymi00151 kirjoitti:

        Jos perustetaan riittävän suuri rahasto jonka kasvulla lentotoiminta maksetaan, silloin homma tulisi toimimaan.

        Suomi ja moni muukin pohjoismaa tarvitsee itsenäisen point-to-point lentokyvyn ympäri maailmaa, joka ei ole lentoyhtiöiden aikatauluista ja reiteistä riippuvainen.

        Suomen upseerit vasta menossa Gröönlantiin, kun samalla Saksan upseerit ovat jo palaanneet takaisin kotiin! 😁

        Sen siitä saa kun valtiolla ei ole omia koneita virkamiesten kuljettamiseen. Pitää odottaa kaupallisia lentovuoroja joita on harvassa.

        Sama tilanne kuin joitakin vuosia sitten Tibetin maanjäristysten aikaan, jolloinka Suomen pelastusryhmä patsasteli viikon ajan Helsinki-Vantaan lentokentällä etsintäkoirien kanssa, antaen lehdistölle haastatteluja ja odottaen lentoa joka menisi edes lähelle kohdetta.

        Kunnes koko matka peruuntui, kun ulkomaista apua oli jo saapunut tarpeeksi kohteeseen ja suomea ei enää tarvittu. Valtio kun on täysin impotentti, mitä tulee omien virkamiesten kuljetukseen.


      • Anonyymi00157

        Airbus A350-900 maksaa noin 300 miljoonaa uutena.

        Norjan kahden biljoonan öljyrahastosta tuollainen miljardi lentokoneen hankintaa, muutostöihin ja lopun jäljelle jäävän summan rahastointi käyttökustannusten kattamiseksi, olisi noin 0,05 % rahaston arvosta.

        Rahaston kahden miljardin vuosittaisesta kasvusta se olisi 0,5%. Norjalle ei tulisi nälkä eikä edes hiki tuollaisen summan lahjoittamisesta. 💰 🙄 💵


      • Anonyymi00158
        Anonyymi00157 kirjoitti:

        Airbus A350-900 maksaa noin 300 miljoonaa uutena.

        Norjan kahden biljoonan öljyrahastosta tuollainen miljardi lentokoneen hankintaa, muutostöihin ja lopun jäljelle jäävän summan rahastointi käyttökustannusten kattamiseksi, olisi noin 0,05 % rahaston arvosta.

        Rahaston kahden miljardin vuosittaisesta kasvusta se olisi 0,5%. Norjalle ei tulisi nälkä eikä edes hiki tuollaisen summan lahjoittamisesta. 💰 🙄 💵

        Sijoitus keskeiselle paikalle pohjoismaissa, kuten esimerkiksi Tukholma, jotta siirtymämatkat olisivat mahdollisimman lyhyet.
        Lentäjinä pieni joukko 8-10kpl kaupallisia konetyyppihyväksyttyjä lentäjiä, tai ilmavoimien lentäjiä.


      • Anonyymi00159
        Anonyymi00157 kirjoitti:

        Airbus A350-900 maksaa noin 300 miljoonaa uutena.

        Norjan kahden biljoonan öljyrahastosta tuollainen miljardi lentokoneen hankintaa, muutostöihin ja lopun jäljelle jäävän summan rahastointi käyttökustannusten kattamiseksi, olisi noin 0,05 % rahaston arvosta.

        Rahaston kahden miljardin vuosittaisesta kasvusta se olisi 0,5%. Norjalle ei tulisi nälkä eikä edes hiki tuollaisen summan lahjoittamisesta. 💰 🙄 💵

        Korjaus:
        "Rahaston arvo nousee 200 miljardia vuosittain."


      • Anonyymi00163
        Anonyymi00157 kirjoitti:

        Airbus A350-900 maksaa noin 300 miljoonaa uutena.

        Norjan kahden biljoonan öljyrahastosta tuollainen miljardi lentokoneen hankintaa, muutostöihin ja lopun jäljelle jäävän summan rahastointi käyttökustannusten kattamiseksi, olisi noin 0,05 % rahaston arvosta.

        Rahaston kahden miljardin vuosittaisesta kasvusta se olisi 0,5%. Norjalle ei tulisi nälkä eikä edes hiki tuollaisen summan lahjoittamisesta. 💰 🙄 💵

        Rahaston tulisi olla sellainen että Norjan ja mahdollisesti muiden pohjoismaiden siihen sijoittama summa olisi turvassa/säästössä rahastossa ja lentotoiminnan kustannukset maksettaisiin rahaston vuosittaisella arvonnousulla ja osinkotuotolla.

        Eli sijoitettu raha olisi ikään kuin säästössä/panttina rahaston tilillä. Näin osallistuvat maat eivät menettäisi sijoitettua summaansa. 💵 💰


      • Anonyymi00164
        Anonyymi00163 kirjoitti:

        Rahaston tulisi olla sellainen että Norjan ja mahdollisesti muiden pohjoismaiden siihen sijoittama summa olisi turvassa/säästössä rahastossa ja lentotoiminnan kustannukset maksettaisiin rahaston vuosittaisella arvonnousulla ja osinkotuotolla.

        Eli sijoitettu raha olisi ikään kuin säästössä/panttina rahaston tilillä. Näin osallistuvat maat eivät menettäisi sijoitettua summaansa. 💵 💰

        👍 ❤️ 💯


      • Anonyymi00173
        Anonyymi00163 kirjoitti:

        Rahaston tulisi olla sellainen että Norjan ja mahdollisesti muiden pohjoismaiden siihen sijoittama summa olisi turvassa/säästössä rahastossa ja lentotoiminnan kustannukset maksettaisiin rahaston vuosittaisella arvonnousulla ja osinkotuotolla.

        Eli sijoitettu raha olisi ikään kuin säästössä/panttina rahaston tilillä. Näin osallistuvat maat eivät menettäisi sijoitettua summaansa. 💵 💰

        Tässä vähän laskelmia: Yksityiskäyttöön tarkoitettu ACJ350-versio (Airbus Corporate Jet)

        Jos pohjoismaat (Suomi. Ruotsi, Norja, Tanska) sijoittaisivat puolimiljardia (0,5 miljardia) jokainen tuollaiseen rahastoon jolla lentokoneiden käyttökustannukset katettaisiin, eli 2 miljardia yhteensä, kasvaisi se vuosittain noin 302 miljoonaa euroa, noin 15,1% keskimääräisellä arvonnousulla, joka on hyvin tavallinen nousu esimerkiksi Norjan öljyrahastolla.

        Jos rahastoon sijoitettaisiin 3 miljardia, kasvaisi se vuosittain 453 miljoonaa euroa.

        Jos rahastoon sijoitettaiisin 5 miljardia, kasvaisi se vuosittain 500 miljoonaa euroa.

        Jos rahastoon sijoitettaiisin 6 miljardia, kasvaisi se vuosittain 840 miljoonaa euroa.


        Kun otetaan huomioon Airbus A350 koneen lentotuntien hinnat: Noin $8,500 - $9,500 per tunti ja vuosittaiset kustannukset huoltoineen noin $2–$3 miljoonaa, voisi tällä rahastolla maksaa erittäin hyvin kaikki lennot ja huollot mitä koneista syntyy, eikä veronmaksajien rahoja tarvitsisi sen jälkeen enää koskaan käyttää.

        " Airbus A350:n vuotuiset kustannukset riippuvat merkittävästi siitä, omistaako lentoyhtiö koneen vai leasaako se sen, sekä koneen käyttöasteesta
        .
        1. Hankinta- ja leasing-kustannukset

        Leasing-maksut: A350-900:n tyypillinen leasing-hinta on noin 1,14 miljoonaa dollaria kuukaudessa, mikä tarkoittaa noin 13,7 miljoonan dollarin vuosikustannusta pelkästään koneen käyttöoikeudesta.
        Hankintahinta: Uuden A350-900:n listahinta on noin 317 miljoonaa dollaria ja suuremman A350-1000-mallin noin 367 miljoonaa dollaria. Jos kone ostetaan omaksi, vuotuisiin kustannuksiin on laskettava mukaan merkittävä arvonalenema (depreciaatio), joka on arviolta 1 000–1 200 dollaria lentotuntia kohden.

        2. Operatiiviset käyttökustannukset (per lentotunti)
        Keskimääräiset käyttökustannukset ovat noin 8 500 – 9 500 dollaria per lentotunti. Jos kone lentää tyypilliset 3 000 – 4 000 tuntia vuodessa, operatiiviset kulut jakautuvat seuraavasti:

        Polttoaine: Suurin kuluerä, noin 4 500 – 5 500 dollaria tunnissa. Vuositasolla 4 000 lentotunnilla tämä on noin 18–22 miljoonaa dollaria.
        Huolto: Arviolta 1 200 – 1 500 dollaria tunnissa. A350:n huoltokustannusten mainostetaan olevan 25 % alhaisemmat kuin edellisen sukupolven koneilla.
        Miehistö: Noin 1 100 – 1 300 dollaria tunnissa.

        3. Arvioidut kokonaiskustannukset vuodessa
        Yksittäisen A350-koneen operointi voi maksaa lentoyhtiölle yhteensä 40–60 miljoonaa dollaria vuodessa, sisältäen polttoaineen, huollot, miehistön, vakuutukset ja rahoituskulut. Erittäin pitkillä reiteillä (kuten Singapore–New York) yksittäisen lennon operointikustannus voi olla jopa 200 000 dollaria, mikä nostaa vuosittaisia kuluja entisestään.

        Yksityiskäyttöön tarkoitetun ACJ350-version (Airbus Corporate Jet) kiinteät vuosikustannukset ovat huomattavasti matalammat, noin 2–3 miljoonaa dollaria, koska niillä lennetään huomattavasti vähemmän kuin reittiliikenteessä. "


      • Anonyymi00175
        Anonyymi00173 kirjoitti:

        Tässä vähän laskelmia: Yksityiskäyttöön tarkoitettu ACJ350-versio (Airbus Corporate Jet)

        Jos pohjoismaat (Suomi. Ruotsi, Norja, Tanska) sijoittaisivat puolimiljardia (0,5 miljardia) jokainen tuollaiseen rahastoon jolla lentokoneiden käyttökustannukset katettaisiin, eli 2 miljardia yhteensä, kasvaisi se vuosittain noin 302 miljoonaa euroa, noin 15,1% keskimääräisellä arvonnousulla, joka on hyvin tavallinen nousu esimerkiksi Norjan öljyrahastolla.

        Jos rahastoon sijoitettaisiin 3 miljardia, kasvaisi se vuosittain 453 miljoonaa euroa.

        Jos rahastoon sijoitettaiisin 5 miljardia, kasvaisi se vuosittain 500 miljoonaa euroa.

        Jos rahastoon sijoitettaiisin 6 miljardia, kasvaisi se vuosittain 840 miljoonaa euroa.


        Kun otetaan huomioon Airbus A350 koneen lentotuntien hinnat: Noin $8,500 - $9,500 per tunti ja vuosittaiset kustannukset huoltoineen noin $2–$3 miljoonaa, voisi tällä rahastolla maksaa erittäin hyvin kaikki lennot ja huollot mitä koneista syntyy, eikä veronmaksajien rahoja tarvitsisi sen jälkeen enää koskaan käyttää.

        " Airbus A350:n vuotuiset kustannukset riippuvat merkittävästi siitä, omistaako lentoyhtiö koneen vai leasaako se sen, sekä koneen käyttöasteesta
        .
        1. Hankinta- ja leasing-kustannukset

        Leasing-maksut: A350-900:n tyypillinen leasing-hinta on noin 1,14 miljoonaa dollaria kuukaudessa, mikä tarkoittaa noin 13,7 miljoonan dollarin vuosikustannusta pelkästään koneen käyttöoikeudesta.
        Hankintahinta: Uuden A350-900:n listahinta on noin 317 miljoonaa dollaria ja suuremman A350-1000-mallin noin 367 miljoonaa dollaria. Jos kone ostetaan omaksi, vuotuisiin kustannuksiin on laskettava mukaan merkittävä arvonalenema (depreciaatio), joka on arviolta 1 000–1 200 dollaria lentotuntia kohden.

        2. Operatiiviset käyttökustannukset (per lentotunti)
        Keskimääräiset käyttökustannukset ovat noin 8 500 – 9 500 dollaria per lentotunti. Jos kone lentää tyypilliset 3 000 – 4 000 tuntia vuodessa, operatiiviset kulut jakautuvat seuraavasti:

        Polttoaine: Suurin kuluerä, noin 4 500 – 5 500 dollaria tunnissa. Vuositasolla 4 000 lentotunnilla tämä on noin 18–22 miljoonaa dollaria.
        Huolto: Arviolta 1 200 – 1 500 dollaria tunnissa. A350:n huoltokustannusten mainostetaan olevan 25 % alhaisemmat kuin edellisen sukupolven koneilla.
        Miehistö: Noin 1 100 – 1 300 dollaria tunnissa.

        3. Arvioidut kokonaiskustannukset vuodessa
        Yksittäisen A350-koneen operointi voi maksaa lentoyhtiölle yhteensä 40–60 miljoonaa dollaria vuodessa, sisältäen polttoaineen, huollot, miehistön, vakuutukset ja rahoituskulut. Erittäin pitkillä reiteillä (kuten Singapore–New York) yksittäisen lennon operointikustannus voi olla jopa 200 000 dollaria, mikä nostaa vuosittaisia kuluja entisestään.

        Yksityiskäyttöön tarkoitetun ACJ350-version (Airbus Corporate Jet) kiinteät vuosikustannukset ovat huomattavasti matalammat, noin 2–3 miljoonaa dollaria, koska niillä lennetään huomattavasti vähemmän kuin reittiliikenteessä. "

        Airbus A350 Family, long range widebody aircraft

        The shape of efficiency. A new standard in comfort.
        https://www.airbus.com/en/products-services/commercial-aircraft/passenger-aircraft/a350-family


      • Anonyymi00176
        Anonyymi00173 kirjoitti:

        Tässä vähän laskelmia: Yksityiskäyttöön tarkoitettu ACJ350-versio (Airbus Corporate Jet)

        Jos pohjoismaat (Suomi. Ruotsi, Norja, Tanska) sijoittaisivat puolimiljardia (0,5 miljardia) jokainen tuollaiseen rahastoon jolla lentokoneiden käyttökustannukset katettaisiin, eli 2 miljardia yhteensä, kasvaisi se vuosittain noin 302 miljoonaa euroa, noin 15,1% keskimääräisellä arvonnousulla, joka on hyvin tavallinen nousu esimerkiksi Norjan öljyrahastolla.

        Jos rahastoon sijoitettaisiin 3 miljardia, kasvaisi se vuosittain 453 miljoonaa euroa.

        Jos rahastoon sijoitettaiisin 5 miljardia, kasvaisi se vuosittain 500 miljoonaa euroa.

        Jos rahastoon sijoitettaiisin 6 miljardia, kasvaisi se vuosittain 840 miljoonaa euroa.


        Kun otetaan huomioon Airbus A350 koneen lentotuntien hinnat: Noin $8,500 - $9,500 per tunti ja vuosittaiset kustannukset huoltoineen noin $2–$3 miljoonaa, voisi tällä rahastolla maksaa erittäin hyvin kaikki lennot ja huollot mitä koneista syntyy, eikä veronmaksajien rahoja tarvitsisi sen jälkeen enää koskaan käyttää.

        " Airbus A350:n vuotuiset kustannukset riippuvat merkittävästi siitä, omistaako lentoyhtiö koneen vai leasaako se sen, sekä koneen käyttöasteesta
        .
        1. Hankinta- ja leasing-kustannukset

        Leasing-maksut: A350-900:n tyypillinen leasing-hinta on noin 1,14 miljoonaa dollaria kuukaudessa, mikä tarkoittaa noin 13,7 miljoonan dollarin vuosikustannusta pelkästään koneen käyttöoikeudesta.
        Hankintahinta: Uuden A350-900:n listahinta on noin 317 miljoonaa dollaria ja suuremman A350-1000-mallin noin 367 miljoonaa dollaria. Jos kone ostetaan omaksi, vuotuisiin kustannuksiin on laskettava mukaan merkittävä arvonalenema (depreciaatio), joka on arviolta 1 000–1 200 dollaria lentotuntia kohden.

        2. Operatiiviset käyttökustannukset (per lentotunti)
        Keskimääräiset käyttökustannukset ovat noin 8 500 – 9 500 dollaria per lentotunti. Jos kone lentää tyypilliset 3 000 – 4 000 tuntia vuodessa, operatiiviset kulut jakautuvat seuraavasti:

        Polttoaine: Suurin kuluerä, noin 4 500 – 5 500 dollaria tunnissa. Vuositasolla 4 000 lentotunnilla tämä on noin 18–22 miljoonaa dollaria.
        Huolto: Arviolta 1 200 – 1 500 dollaria tunnissa. A350:n huoltokustannusten mainostetaan olevan 25 % alhaisemmat kuin edellisen sukupolven koneilla.
        Miehistö: Noin 1 100 – 1 300 dollaria tunnissa.

        3. Arvioidut kokonaiskustannukset vuodessa
        Yksittäisen A350-koneen operointi voi maksaa lentoyhtiölle yhteensä 40–60 miljoonaa dollaria vuodessa, sisältäen polttoaineen, huollot, miehistön, vakuutukset ja rahoituskulut. Erittäin pitkillä reiteillä (kuten Singapore–New York) yksittäisen lennon operointikustannus voi olla jopa 200 000 dollaria, mikä nostaa vuosittaisia kuluja entisestään.

        Yksityiskäyttöön tarkoitetun ACJ350-version (Airbus Corporate Jet) kiinteät vuosikustannukset ovat huomattavasti matalammat, noin 2–3 miljoonaa dollaria, koska niillä lennetään huomattavasti vähemmän kuin reittiliikenteessä. "

        ACJ350-900 versio olisi täysin saatavissa melko pienellä rahallisella sijoituksella. Etenkin jos sen tekee useampi maa yhteisesti.


      • Anonyymi00177
        Anonyymi00173 kirjoitti:

        Tässä vähän laskelmia: Yksityiskäyttöön tarkoitettu ACJ350-versio (Airbus Corporate Jet)

        Jos pohjoismaat (Suomi. Ruotsi, Norja, Tanska) sijoittaisivat puolimiljardia (0,5 miljardia) jokainen tuollaiseen rahastoon jolla lentokoneiden käyttökustannukset katettaisiin, eli 2 miljardia yhteensä, kasvaisi se vuosittain noin 302 miljoonaa euroa, noin 15,1% keskimääräisellä arvonnousulla, joka on hyvin tavallinen nousu esimerkiksi Norjan öljyrahastolla.

        Jos rahastoon sijoitettaisiin 3 miljardia, kasvaisi se vuosittain 453 miljoonaa euroa.

        Jos rahastoon sijoitettaiisin 5 miljardia, kasvaisi se vuosittain 500 miljoonaa euroa.

        Jos rahastoon sijoitettaiisin 6 miljardia, kasvaisi se vuosittain 840 miljoonaa euroa.


        Kun otetaan huomioon Airbus A350 koneen lentotuntien hinnat: Noin $8,500 - $9,500 per tunti ja vuosittaiset kustannukset huoltoineen noin $2–$3 miljoonaa, voisi tällä rahastolla maksaa erittäin hyvin kaikki lennot ja huollot mitä koneista syntyy, eikä veronmaksajien rahoja tarvitsisi sen jälkeen enää koskaan käyttää.

        " Airbus A350:n vuotuiset kustannukset riippuvat merkittävästi siitä, omistaako lentoyhtiö koneen vai leasaako se sen, sekä koneen käyttöasteesta
        .
        1. Hankinta- ja leasing-kustannukset

        Leasing-maksut: A350-900:n tyypillinen leasing-hinta on noin 1,14 miljoonaa dollaria kuukaudessa, mikä tarkoittaa noin 13,7 miljoonan dollarin vuosikustannusta pelkästään koneen käyttöoikeudesta.
        Hankintahinta: Uuden A350-900:n listahinta on noin 317 miljoonaa dollaria ja suuremman A350-1000-mallin noin 367 miljoonaa dollaria. Jos kone ostetaan omaksi, vuotuisiin kustannuksiin on laskettava mukaan merkittävä arvonalenema (depreciaatio), joka on arviolta 1 000–1 200 dollaria lentotuntia kohden.

        2. Operatiiviset käyttökustannukset (per lentotunti)
        Keskimääräiset käyttökustannukset ovat noin 8 500 – 9 500 dollaria per lentotunti. Jos kone lentää tyypilliset 3 000 – 4 000 tuntia vuodessa, operatiiviset kulut jakautuvat seuraavasti:

        Polttoaine: Suurin kuluerä, noin 4 500 – 5 500 dollaria tunnissa. Vuositasolla 4 000 lentotunnilla tämä on noin 18–22 miljoonaa dollaria.
        Huolto: Arviolta 1 200 – 1 500 dollaria tunnissa. A350:n huoltokustannusten mainostetaan olevan 25 % alhaisemmat kuin edellisen sukupolven koneilla.
        Miehistö: Noin 1 100 – 1 300 dollaria tunnissa.

        3. Arvioidut kokonaiskustannukset vuodessa
        Yksittäisen A350-koneen operointi voi maksaa lentoyhtiölle yhteensä 40–60 miljoonaa dollaria vuodessa, sisältäen polttoaineen, huollot, miehistön, vakuutukset ja rahoituskulut. Erittäin pitkillä reiteillä (kuten Singapore–New York) yksittäisen lennon operointikustannus voi olla jopa 200 000 dollaria, mikä nostaa vuosittaisia kuluja entisestään.

        Yksityiskäyttöön tarkoitetun ACJ350-version (Airbus Corporate Jet) kiinteät vuosikustannukset ovat huomattavasti matalammat, noin 2–3 miljoonaa dollaria, koska niillä lennetään huomattavasti vähemmän kuin reittiliikenteessä. "

        Halpaa lystiä kun vertaa ilmavoimien tuleviin kustannuksiin!


        Suomi on tilannut 64 kpl F-35 A Block 4- konetta ja kaupan kokonaishinta tulee olemaan 8,4 - 9,4 miljardia euroa.

        Vuosihuollot näille n. 330 000 000 euroa jos käyttöajaksi lasketaan ilmoitettu 30 vuotta.
        Yksi harjoituslentotunti maksaa 33 000 € x 64.


      • Anonyymi00178
        Anonyymi00177 kirjoitti:

        Halpaa lystiä kun vertaa ilmavoimien tuleviin kustannuksiin!


        Suomi on tilannut 64 kpl F-35 A Block 4- konetta ja kaupan kokonaishinta tulee olemaan 8,4 - 9,4 miljardia euroa.

        Vuosihuollot näille n. 330 000 000 euroa jos käyttöajaksi lasketaan ilmoitettu 30 vuotta.
        Yksi harjoituslentotunti maksaa 33 000 € x 64.

        Ja toinen kymmenen miljardia on käytetty muihin puolstushankintoihin, eikä loppua näy!

        Rahaa siis on, joten lentokonehankinta, etenkin yhteinen sellainen, ei ole mikään kauhistelun paikka.


      • Anonyymi00179
        Anonyymi00175 kirjoitti:

        Airbus A350 Family, long range widebody aircraft

        The shape of efficiency. A new standard in comfort.
        https://www.airbus.com/en/products-services/commercial-aircraft/passenger-aircraft/a350-family

        Ja vieläpä hyvin ympäristöystävällinen lentokone.

        Pystyy käyttämään ympäristöystävällistä SAF polttoainetta. (Sustainable Aviation Fuel)


        "Airbus on testannut onnistuneesti A350-konetta
        100-prosenttisella kestävällä lentopolttoaineella (SAF) Trent XWB -moottoreilla, mikä vahvistaa sen soveltuvuuden laajarunkokoneisiin. SAF vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi ja on avainasemassa ilmailualan päästövähennyksissä. Airbusin tavoitteena on sertifioida lentokoneensa 100% SAF-käyttöön tällä vuosikymmenellä. "

        "Airbus A350 -lentokoneet on jo tällä hetkellä sertifioitu käyttämään jopa 50 % kestävää lentopolttoainetta (SAF) sekoitettuna tavanomaiseen kerosiiniin
        . Airbus on testannut konetta myös 100 % SAF-polttoaineella. SAF vähentää elinkaaren aikaisia päästöjä jopa 80 %, ja 50 % seos toimii saumattomasti nykyisissä moottoreissa. "


      • Anonyymi00180
        Anonyymi00179 kirjoitti:

        Ja vieläpä hyvin ympäristöystävällinen lentokone.

        Pystyy käyttämään ympäristöystävällistä SAF polttoainetta. (Sustainable Aviation Fuel)


        "Airbus on testannut onnistuneesti A350-konetta
        100-prosenttisella kestävällä lentopolttoaineella (SAF) Trent XWB -moottoreilla, mikä vahvistaa sen soveltuvuuden laajarunkokoneisiin. SAF vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi ja on avainasemassa ilmailualan päästövähennyksissä. Airbusin tavoitteena on sertifioida lentokoneensa 100% SAF-käyttöön tällä vuosikymmenellä. "

        "Airbus A350 -lentokoneet on jo tällä hetkellä sertifioitu käyttämään jopa 50 % kestävää lentopolttoainetta (SAF) sekoitettuna tavanomaiseen kerosiiniin
        . Airbus on testannut konetta myös 100 % SAF-polttoaineella. SAF vähentää elinkaaren aikaisia päästöjä jopa 80 %, ja 50 % seos toimii saumattomasti nykyisissä moottoreissa. "

        Siinä lensi ikkunasta syyt vastustaa yksityiskonetta ympäristösyistä! 😁


        Viherhörhöjen huutelulta lähtee pohja!


      • Anonyymi00182
        Anonyymi00173 kirjoitti:

        Tässä vähän laskelmia: Yksityiskäyttöön tarkoitettu ACJ350-versio (Airbus Corporate Jet)

        Jos pohjoismaat (Suomi. Ruotsi, Norja, Tanska) sijoittaisivat puolimiljardia (0,5 miljardia) jokainen tuollaiseen rahastoon jolla lentokoneiden käyttökustannukset katettaisiin, eli 2 miljardia yhteensä, kasvaisi se vuosittain noin 302 miljoonaa euroa, noin 15,1% keskimääräisellä arvonnousulla, joka on hyvin tavallinen nousu esimerkiksi Norjan öljyrahastolla.

        Jos rahastoon sijoitettaisiin 3 miljardia, kasvaisi se vuosittain 453 miljoonaa euroa.

        Jos rahastoon sijoitettaiisin 5 miljardia, kasvaisi se vuosittain 500 miljoonaa euroa.

        Jos rahastoon sijoitettaiisin 6 miljardia, kasvaisi se vuosittain 840 miljoonaa euroa.


        Kun otetaan huomioon Airbus A350 koneen lentotuntien hinnat: Noin $8,500 - $9,500 per tunti ja vuosittaiset kustannukset huoltoineen noin $2–$3 miljoonaa, voisi tällä rahastolla maksaa erittäin hyvin kaikki lennot ja huollot mitä koneista syntyy, eikä veronmaksajien rahoja tarvitsisi sen jälkeen enää koskaan käyttää.

        " Airbus A350:n vuotuiset kustannukset riippuvat merkittävästi siitä, omistaako lentoyhtiö koneen vai leasaako se sen, sekä koneen käyttöasteesta
        .
        1. Hankinta- ja leasing-kustannukset

        Leasing-maksut: A350-900:n tyypillinen leasing-hinta on noin 1,14 miljoonaa dollaria kuukaudessa, mikä tarkoittaa noin 13,7 miljoonan dollarin vuosikustannusta pelkästään koneen käyttöoikeudesta.
        Hankintahinta: Uuden A350-900:n listahinta on noin 317 miljoonaa dollaria ja suuremman A350-1000-mallin noin 367 miljoonaa dollaria. Jos kone ostetaan omaksi, vuotuisiin kustannuksiin on laskettava mukaan merkittävä arvonalenema (depreciaatio), joka on arviolta 1 000–1 200 dollaria lentotuntia kohden.

        2. Operatiiviset käyttökustannukset (per lentotunti)
        Keskimääräiset käyttökustannukset ovat noin 8 500 – 9 500 dollaria per lentotunti. Jos kone lentää tyypilliset 3 000 – 4 000 tuntia vuodessa, operatiiviset kulut jakautuvat seuraavasti:

        Polttoaine: Suurin kuluerä, noin 4 500 – 5 500 dollaria tunnissa. Vuositasolla 4 000 lentotunnilla tämä on noin 18–22 miljoonaa dollaria.
        Huolto: Arviolta 1 200 – 1 500 dollaria tunnissa. A350:n huoltokustannusten mainostetaan olevan 25 % alhaisemmat kuin edellisen sukupolven koneilla.
        Miehistö: Noin 1 100 – 1 300 dollaria tunnissa.

        3. Arvioidut kokonaiskustannukset vuodessa
        Yksittäisen A350-koneen operointi voi maksaa lentoyhtiölle yhteensä 40–60 miljoonaa dollaria vuodessa, sisältäen polttoaineen, huollot, miehistön, vakuutukset ja rahoituskulut. Erittäin pitkillä reiteillä (kuten Singapore–New York) yksittäisen lennon operointikustannus voi olla jopa 200 000 dollaria, mikä nostaa vuosittaisia kuluja entisestään.

        Yksityiskäyttöön tarkoitetun ACJ350-version (Airbus Corporate Jet) kiinteät vuosikustannukset ovat huomattavasti matalammat, noin 2–3 miljoonaa dollaria, koska niillä lennetään huomattavasti vähemmän kuin reittiliikenteessä. "

        Ukrainaa on tuettu jo yhteensä yli 3,9 miljardilla eurolla. Jo pelkästään tuolla Ukrainan avustuksella suomi ostaisi kolme kertaa nuo Saksan hankkimat kolme A350 konetta ja jäisi vielä ylimääräistä.

        "The German government acquired three Airbus A350-900 VVIP aircraft for a total of approximately
        €1.2 billion ($1.3 billion) in 2019. This cost included about €640 million for the aircraft themselves, plus roughly €288 million for VIP cabin refurbishment (sleeping quarters, conference rooms) and €229 million for specialized defensive systems. "


        Olispa meilläkin tällaista teknistä osaamista!
        https://www.lufthansa-technik.com/en/special-air-mission-wing


      • Anonyymi00184
        Anonyymi00182 kirjoitti:

        Ukrainaa on tuettu jo yhteensä yli 3,9 miljardilla eurolla. Jo pelkästään tuolla Ukrainan avustuksella suomi ostaisi kolme kertaa nuo Saksan hankkimat kolme A350 konetta ja jäisi vielä ylimääräistä.

        "The German government acquired three Airbus A350-900 VVIP aircraft for a total of approximately
        €1.2 billion ($1.3 billion) in 2019. This cost included about €640 million for the aircraft themselves, plus roughly €288 million for VIP cabin refurbishment (sleeping quarters, conference rooms) and €229 million for specialized defensive systems. "


        Olispa meilläkin tällaista teknistä osaamista!
        https://www.lufthansa-technik.com/en/special-air-mission-wing

        Saksassa lehdistö matkustaa kanslerin ja presidentin mukana ulkomaanmatkoilla.

        Koneen takaosassa on lehdistön matkustamo jossa kansleri käy joskus pitämässä lehdistötilaisuuden ja antamassa haastatteluja.

        https://shorturl.at/jwfbJ

        https://cdn.prod.www.spiegel.de/images/a6ef4360-b3c9-446a-b180-c9e6e2045161_w520_r1.5_fpx66_fpy45.jpg

        https://www.shutterstock.com/editorial/image-editorial/MfTbIb3bN0Ddg157MzcxNjU=/german-chancellor-olaf-scholz-l-talks-journalists-440nw-12641811au.jpg

        https://d.latintimes.com/en/full/498990/german-chancellor-olaf-scholz.jpg?w=736&f=ce2c8960e4cbb37f1cdcd21f08e73c76

        Viron pääministeri sai kyydin Saksan valtion/ilmavoimien A319 koneella Berliiniin vierailulle.
        https://i.err.ee/resize?type=optimize&height=1780&url=https://s.err.ee/photo/crop/2024/12/20/2663551h2341.jpg


      • Anonyymi00185
        Anonyymi00184 kirjoitti:

        Saksassa lehdistö matkustaa kanslerin ja presidentin mukana ulkomaanmatkoilla.

        Koneen takaosassa on lehdistön matkustamo jossa kansleri käy joskus pitämässä lehdistötilaisuuden ja antamassa haastatteluja.

        https://shorturl.at/jwfbJ

        https://cdn.prod.www.spiegel.de/images/a6ef4360-b3c9-446a-b180-c9e6e2045161_w520_r1.5_fpx66_fpy45.jpg

        https://www.shutterstock.com/editorial/image-editorial/MfTbIb3bN0Ddg157MzcxNjU=/german-chancellor-olaf-scholz-l-talks-journalists-440nw-12641811au.jpg

        https://d.latintimes.com/en/full/498990/german-chancellor-olaf-scholz.jpg?w=736&f=ce2c8960e4cbb37f1cdcd21f08e73c76

        Viron pääministeri sai kyydin Saksan valtion/ilmavoimien A319 koneella Berliiniin vierailulle.
        https://i.err.ee/resize?type=optimize&height=1780&url=https://s.err.ee/photo/crop/2024/12/20/2663551h2341.jpg

        Viron pääministerikin matkustaa tyylikkäämmin kun suomen turistiluokan ministerit. 😁🤪


      • Anonyymi00186
        Anonyymi00173 kirjoitti:

        Tässä vähän laskelmia: Yksityiskäyttöön tarkoitettu ACJ350-versio (Airbus Corporate Jet)

        Jos pohjoismaat (Suomi. Ruotsi, Norja, Tanska) sijoittaisivat puolimiljardia (0,5 miljardia) jokainen tuollaiseen rahastoon jolla lentokoneiden käyttökustannukset katettaisiin, eli 2 miljardia yhteensä, kasvaisi se vuosittain noin 302 miljoonaa euroa, noin 15,1% keskimääräisellä arvonnousulla, joka on hyvin tavallinen nousu esimerkiksi Norjan öljyrahastolla.

        Jos rahastoon sijoitettaisiin 3 miljardia, kasvaisi se vuosittain 453 miljoonaa euroa.

        Jos rahastoon sijoitettaiisin 5 miljardia, kasvaisi se vuosittain 500 miljoonaa euroa.

        Jos rahastoon sijoitettaiisin 6 miljardia, kasvaisi se vuosittain 840 miljoonaa euroa.


        Kun otetaan huomioon Airbus A350 koneen lentotuntien hinnat: Noin $8,500 - $9,500 per tunti ja vuosittaiset kustannukset huoltoineen noin $2–$3 miljoonaa, voisi tällä rahastolla maksaa erittäin hyvin kaikki lennot ja huollot mitä koneista syntyy, eikä veronmaksajien rahoja tarvitsisi sen jälkeen enää koskaan käyttää.

        " Airbus A350:n vuotuiset kustannukset riippuvat merkittävästi siitä, omistaako lentoyhtiö koneen vai leasaako se sen, sekä koneen käyttöasteesta
        .
        1. Hankinta- ja leasing-kustannukset

        Leasing-maksut: A350-900:n tyypillinen leasing-hinta on noin 1,14 miljoonaa dollaria kuukaudessa, mikä tarkoittaa noin 13,7 miljoonan dollarin vuosikustannusta pelkästään koneen käyttöoikeudesta.
        Hankintahinta: Uuden A350-900:n listahinta on noin 317 miljoonaa dollaria ja suuremman A350-1000-mallin noin 367 miljoonaa dollaria. Jos kone ostetaan omaksi, vuotuisiin kustannuksiin on laskettava mukaan merkittävä arvonalenema (depreciaatio), joka on arviolta 1 000–1 200 dollaria lentotuntia kohden.

        2. Operatiiviset käyttökustannukset (per lentotunti)
        Keskimääräiset käyttökustannukset ovat noin 8 500 – 9 500 dollaria per lentotunti. Jos kone lentää tyypilliset 3 000 – 4 000 tuntia vuodessa, operatiiviset kulut jakautuvat seuraavasti:

        Polttoaine: Suurin kuluerä, noin 4 500 – 5 500 dollaria tunnissa. Vuositasolla 4 000 lentotunnilla tämä on noin 18–22 miljoonaa dollaria.
        Huolto: Arviolta 1 200 – 1 500 dollaria tunnissa. A350:n huoltokustannusten mainostetaan olevan 25 % alhaisemmat kuin edellisen sukupolven koneilla.
        Miehistö: Noin 1 100 – 1 300 dollaria tunnissa.

        3. Arvioidut kokonaiskustannukset vuodessa
        Yksittäisen A350-koneen operointi voi maksaa lentoyhtiölle yhteensä 40–60 miljoonaa dollaria vuodessa, sisältäen polttoaineen, huollot, miehistön, vakuutukset ja rahoituskulut. Erittäin pitkillä reiteillä (kuten Singapore–New York) yksittäisen lennon operointikustannus voi olla jopa 200 000 dollaria, mikä nostaa vuosittaisia kuluja entisestään.

        Yksityiskäyttöön tarkoitetun ACJ350-version (Airbus Corporate Jet) kiinteät vuosikustannukset ovat huomattavasti matalammat, noin 2–3 miljoonaa dollaria, koska niillä lennetään huomattavasti vähemmän kuin reittiliikenteessä. "

        Kyllä tämän kokoisella talousalueella pitäisi olla yhteiset valtiojohdon matkustus- ja edustuskoneet! Varaa siihen ainakin olisi, koska taloudeltaan pienemmilläkin mailla on!



        "Pohjoismaiden (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti sekä itsehallintoalueet) yhdistyminen loisi maailmanlaajuisesti merkittävän taloudellisen ja poliittisen toimijan. Yhteinen suurvaltio olisi vahvempi, innovatiivisempi ja turvallisempi, hyödyntäen maiden yhteisiä arvoja, kuten avoimuutta, luottamusta ja vastuullisuutta
        . Se olisi myös taloudellisesti erittäin kilpailukykyinen.

        Taloudellinen ja teknologinen ylivoima: Yhdistymällä alueesta tulisi yksi maailman rikkaimmista ja teknologisesti edistyneimmistä valtioista. Ruotsin kaltaisten maiden vahva panostus tutkimukseen ja kehitykseen (n. 3% BKT:sta) tukisi tätä.

        Talouden koko (BKT): Yhdistynyt Pohjola olisi maailman 10.–12. suurin talous (suurempi kuin esim. Kanada, Etelä-Korea tai Venäjä). Yhteenlaskettu bruttokansantuote (BKT) on noin 1,5–1,6 biljoonaa (tuhatta miljardia) Yhdysvaltain dollaria.

        Väkiluku: Alueella asuisi noin 27–28 miljoonaa ihmistä.

        Sijoitus Euroopassa: Yhdistynyt Pohjola olisi Euroopan 5. tai 6. suurin talous (Saksa, UK, Ranska ja Italian jälkeen).

        Taloudellinen profiili: Yhdistynyt Pohjola olisi erittäin rikas, korkean teknologian ja korkean elintason alue, jonka BKT asukasta kohden on merkittävästi EU:n keskiarvoa korkeampi.

        Yhteisön merkitys: Pohjoismaat edustavat vain noin 5 % EU:n väestöstä, mutta tuottavat lähes 10 % sen yhteenlasketusta BKT:sta. "


      • Anonyymi00187
        Anonyymi00186 kirjoitti:

        Kyllä tämän kokoisella talousalueella pitäisi olla yhteiset valtiojohdon matkustus- ja edustuskoneet! Varaa siihen ainakin olisi, koska taloudeltaan pienemmilläkin mailla on!



        "Pohjoismaiden (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti sekä itsehallintoalueet) yhdistyminen loisi maailmanlaajuisesti merkittävän taloudellisen ja poliittisen toimijan. Yhteinen suurvaltio olisi vahvempi, innovatiivisempi ja turvallisempi, hyödyntäen maiden yhteisiä arvoja, kuten avoimuutta, luottamusta ja vastuullisuutta
        . Se olisi myös taloudellisesti erittäin kilpailukykyinen.

        Taloudellinen ja teknologinen ylivoima: Yhdistymällä alueesta tulisi yksi maailman rikkaimmista ja teknologisesti edistyneimmistä valtioista. Ruotsin kaltaisten maiden vahva panostus tutkimukseen ja kehitykseen (n. 3% BKT:sta) tukisi tätä.

        Talouden koko (BKT): Yhdistynyt Pohjola olisi maailman 10.–12. suurin talous (suurempi kuin esim. Kanada, Etelä-Korea tai Venäjä). Yhteenlaskettu bruttokansantuote (BKT) on noin 1,5–1,6 biljoonaa (tuhatta miljardia) Yhdysvaltain dollaria.

        Väkiluku: Alueella asuisi noin 27–28 miljoonaa ihmistä.

        Sijoitus Euroopassa: Yhdistynyt Pohjola olisi Euroopan 5. tai 6. suurin talous (Saksa, UK, Ranska ja Italian jälkeen).

        Taloudellinen profiili: Yhdistynyt Pohjola olisi erittäin rikas, korkean teknologian ja korkean elintason alue, jonka BKT asukasta kohden on merkittävästi EU:n keskiarvoa korkeampi.

        Yhteisön merkitys: Pohjoismaat edustavat vain noin 5 % EU:n väestöstä, mutta tuottavat lähes 10 % sen yhteenlasketusta BKT:sta. "

        Tuollainen pohjoismaiden liitto tulee varmasti ajankohtaiseksi melko pian.

        Ehkä noin 3-8 vuodessa, kun katsoo mihinkä päin maaailma on nykyään menossa.


      • Anonyymi00189

      • Anonyymi00190

      • Anonyymi00194
        Anonyymi00173 kirjoitti:

        Tässä vähän laskelmia: Yksityiskäyttöön tarkoitettu ACJ350-versio (Airbus Corporate Jet)

        Jos pohjoismaat (Suomi. Ruotsi, Norja, Tanska) sijoittaisivat puolimiljardia (0,5 miljardia) jokainen tuollaiseen rahastoon jolla lentokoneiden käyttökustannukset katettaisiin, eli 2 miljardia yhteensä, kasvaisi se vuosittain noin 302 miljoonaa euroa, noin 15,1% keskimääräisellä arvonnousulla, joka on hyvin tavallinen nousu esimerkiksi Norjan öljyrahastolla.

        Jos rahastoon sijoitettaisiin 3 miljardia, kasvaisi se vuosittain 453 miljoonaa euroa.

        Jos rahastoon sijoitettaiisin 5 miljardia, kasvaisi se vuosittain 500 miljoonaa euroa.

        Jos rahastoon sijoitettaiisin 6 miljardia, kasvaisi se vuosittain 840 miljoonaa euroa.


        Kun otetaan huomioon Airbus A350 koneen lentotuntien hinnat: Noin $8,500 - $9,500 per tunti ja vuosittaiset kustannukset huoltoineen noin $2–$3 miljoonaa, voisi tällä rahastolla maksaa erittäin hyvin kaikki lennot ja huollot mitä koneista syntyy, eikä veronmaksajien rahoja tarvitsisi sen jälkeen enää koskaan käyttää.

        " Airbus A350:n vuotuiset kustannukset riippuvat merkittävästi siitä, omistaako lentoyhtiö koneen vai leasaako se sen, sekä koneen käyttöasteesta
        .
        1. Hankinta- ja leasing-kustannukset

        Leasing-maksut: A350-900:n tyypillinen leasing-hinta on noin 1,14 miljoonaa dollaria kuukaudessa, mikä tarkoittaa noin 13,7 miljoonan dollarin vuosikustannusta pelkästään koneen käyttöoikeudesta.
        Hankintahinta: Uuden A350-900:n listahinta on noin 317 miljoonaa dollaria ja suuremman A350-1000-mallin noin 367 miljoonaa dollaria. Jos kone ostetaan omaksi, vuotuisiin kustannuksiin on laskettava mukaan merkittävä arvonalenema (depreciaatio), joka on arviolta 1 000–1 200 dollaria lentotuntia kohden.

        2. Operatiiviset käyttökustannukset (per lentotunti)
        Keskimääräiset käyttökustannukset ovat noin 8 500 – 9 500 dollaria per lentotunti. Jos kone lentää tyypilliset 3 000 – 4 000 tuntia vuodessa, operatiiviset kulut jakautuvat seuraavasti:

        Polttoaine: Suurin kuluerä, noin 4 500 – 5 500 dollaria tunnissa. Vuositasolla 4 000 lentotunnilla tämä on noin 18–22 miljoonaa dollaria.
        Huolto: Arviolta 1 200 – 1 500 dollaria tunnissa. A350:n huoltokustannusten mainostetaan olevan 25 % alhaisemmat kuin edellisen sukupolven koneilla.
        Miehistö: Noin 1 100 – 1 300 dollaria tunnissa.

        3. Arvioidut kokonaiskustannukset vuodessa
        Yksittäisen A350-koneen operointi voi maksaa lentoyhtiölle yhteensä 40–60 miljoonaa dollaria vuodessa, sisältäen polttoaineen, huollot, miehistön, vakuutukset ja rahoituskulut. Erittäin pitkillä reiteillä (kuten Singapore–New York) yksittäisen lennon operointikustannus voi olla jopa 200 000 dollaria, mikä nostaa vuosittaisia kuluja entisestään.

        Yksityiskäyttöön tarkoitetun ACJ350-version (Airbus Corporate Jet) kiinteät vuosikustannukset ovat huomattavasti matalammat, noin 2–3 miljoonaa dollaria, koska niillä lennetään huomattavasti vähemmän kuin reittiliikenteessä. "

        Nyt olisi tuollaiselle suurelle edustuskoneellee taas käyttöä!

        Pääministeri Orpo on Intian matkalla 22 päisen kauppavaltuuskunnan kanssa!

        German 'Air Force One' A350 Landing & Takeoff at Stuttgart Airport
        https://www.youtube.com/watch?v=DqiIxGs9S3Q

        10+02 Luftwaffe (German Air Force) Airbus A350-941@LAX with Ground +Tower-RW25Right
        https://www.youtube.com/watch?v=AxLJTQ6Rho4


      • Anonyymi00195
        Anonyymi00185 kirjoitti:

        Viron pääministerikin matkustaa tyylikkäämmin kun suomen turistiluokan ministerit. 😁🤪

        Viro ja baltianmaat suunnittelevat yhteisten edustuskoneiden hankintaa.
        Perustuen Air Balticin käyttämään erittäin taloudelliseen Airbus A220 konetyyppiin.

        1 kpl A220-200
        1 kpl A220-300


      • Anonyymi00201
        Anonyymi00177 kirjoitti:

        Halpaa lystiä kun vertaa ilmavoimien tuleviin kustannuksiin!


        Suomi on tilannut 64 kpl F-35 A Block 4- konetta ja kaupan kokonaishinta tulee olemaan 8,4 - 9,4 miljardia euroa.

        Vuosihuollot näille n. 330 000 000 euroa jos käyttöajaksi lasketaan ilmoitettu 30 vuotta.
        Yksi harjoituslentotunti maksaa 33 000 € x 64.

        300 miljoonaa maksava lentokone on liian kallis, mutta samalla tilaamme 10 miljardilla lentokoneita? 🤔


      • Anonyymi00219
        Anonyymi00195 kirjoitti:

        Viro ja baltianmaat suunnittelevat yhteisten edustuskoneiden hankintaa.
        Perustuen Air Balticin käyttämään erittäin taloudelliseen Airbus A220 konetyyppiin.

        1 kpl A220-200
        1 kpl A220-300

        Siellä ymmärretään aikataulujen täsmällisyyden ja nopean matkustamisen päälle.

        Airbus A220 VIP
        https://www.businessinsider.com/airbus-a220-private-jet-interior-2023-10


    • Anonyymi00154

      Tuskin sitä olisi edes huomattu Davosissa, jos hölösuu Stubb olisi jäänyt saapumatta.

      • Anonyymi00155

        Ei tainnut aloitus olla Davosista?


      • Anonyymi00156

        Ei lentokoneita hankita vain yhtä matkaa verten ja sitten romuteta ja taas seuraavaa matkaa varten uusi.
        Kyllä yhdellä hankinnalla lennetään vuosikymmeniä.


      • Anonyymi00193
        Anonyymi00156 kirjoitti:

        Ei lentokoneita hankita vain yhtä matkaa verten ja sitten romuteta ja taas seuraavaa matkaa varten uusi.
        Kyllä yhdellä hankinnalla lennetään vuosikymmeniä.

        Müncheniin mentiin vihurisäätion Challenger bisnesjetillä.


    • Anonyymi00165

      Saksan kolme A350-900 konetta olisi ollut juuri ja juuri riittävä pelkästään tämän viikon Pohjoismaisten johtajien matkoihin.

      Tälläkin viikolla lehtitietojen mukaan Pohjoismaista on tehty kolme valtiovierailua tai ulkomaanmatkaa pääministereiden ja valtion päämiesten toimesta.

      Suomen pääministeri Petteri Orpo kävi usean päivän mittaisella Kiinan matkalla ison kauppavaltuuskunnan kanssa. Yksi kone olisi ollut kiinni koko alkuviikon tässä matkassa.

      Tanskan kuningas Frederik X oli valtioveirailulla Baltian maihin (Viro, Latvia ja Liettua) ison kauppavaltuuskunnan kanssa. Toinen kone olisi ollut kiinni tällä tehtävällä.

      Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Gröönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsen olivat yhteismatkalla Pariisissa tapaamassa presidentti Emmanuel Macronia. Kolmas kone olisi ollut kiinni tällä matkalla.

      Joten ei ole yhtään liioiteltua ajatella yhteistä pohjoismaista lentokonehankintaa. Hankintahinta ja huolltokustannukset olisivat vain 1/5 osaa siitä jos jokainen ostaisi omansa.
      Samalla saataisiin kaikkien Pohjoismaiden käyttöön pidempiin matkoihin ja suuremmille valtuuskunnille sopivia koneita 1/5 osan hinnalla.



      Tämä kolmikko olisi ollut tarpeen:

      Airbus A350-900 ULR 10-01 nimeltään "Conrad Adenauer"
      https://global.discourse-cdn.com/infiniteflight/original/4X/b/2/a/b2a04c5996a88bc4c65bfeb210111dae8b09fb3c.jpeg

      Airbus A350-900 ULR 10-02 nimeltään "Theodor Heuss"
      https://static0.simpleflyingimages.com/wordpress/wp-content/uploads/2023/03/2023-03-16_pr-image_handover_a350_10-02_02-3000px_copyright_lufthansa-technik-1.jpg

      Airbus A350-900 ULR 10-03 nimeltään "Kurt Schumacher"
      https://static.deutschlandfunknova.de/editorial/imago_flugzeug_banner.jpg

      • Anonyymi00167

        Sisäsltä suunnilleen samanlainen kuin Ranskan ilmavoimien ykkönen Cotam 1 (Cotam Unité)

        Airbus A330-200 muunnettu VIP käyttöön jossa toimisto ja kokoushuone videoneuvottelumahdollisuuksineen. Sekä 54 paikkaa mukana matkustaville vieraille, medialle ja valtuuskunnille.

        https://i.ytimg.com/vi/sI9rTcO76uM/maxresdefault.jpg

        https://img.static-rmg.be/a/view/q75/w962/h503/3671916/730779-jpg.jpg

        Presidentin lentävä toimisto, jolloinka matka-ajat voidaan käyttää työskentelyyn.
        https://i.pinimg.com/736x/bc/30/3f/bc303ffb2a7d4d8f583a9a2f7ada686e.jpg

        https://i.pinimg.com/736x/81/9a/cf/819acf89d83c1af2c36837b61b9c18d9.jpg

        Kokoushuone 12 henkilölle.
        https://media.sudouest.fr/3028938/1200x-1/so-5b17990966a4bdd01d3ab27e-ph0.jpg?v=1528280435

        https://pbs.twimg.com/amplify_video_thumb/1970194081482416128/img/ZzkNFCNDNXVt5xIM.jpg

        Videoneuvottelu menossa satellittiyhteydellä kesken lennon.
        https://photos.tf1info.fr/images/1024/576/[email protected]


      • Anonyymi00169

        Sanotaan että liian pieni maa isolle konelle.

        Silti presidentin mukana kuljee keskimäärin 30-40 henkilöä. Eli suunnilleen sama kuin suurempienkin maiden matkoilla.

        Missä se maan pienuus näkyy?


      • Anonyymi00188
        Anonyymi00169 kirjoitti:

        Sanotaan että liian pieni maa isolle konelle.

        Silti presidentin mukana kuljee keskimäärin 30-40 henkilöä. Eli suunnilleen sama kuin suurempienkin maiden matkoilla.

        Missä se maan pienuus näkyy?

        Kokousmatkoilla on presidentti ja muutama kanslian virkamies, mutta valtiovierailuilla laaja kauppavaltuuskunta, joka tällä hetkellä hakeutuu kuka milläkin vehkeellä kohdemaahan yleensä ennen presidenttiä.


      • Anonyymi00192

      • Anonyymi00198

      • Anonyymi00199
        Anonyymi00198 kirjoitti:

        Vai että nyt pitäisi ostaa iso kone? 🤔

        Tarvetta näille koneille olisi!


        Tasavallan presidentti Alexander Stubb on saapunut valtiovierailulle Intiaan.

        Stubb sai näyttävän vastaanoton lentokentällä. Intian pääministeri Narendra Modi toivottaa Stubbin tervetulleeksi Intiaan.

        – Olen täysin samaa mieltä kanssasi, vierailusi nostaa Intian ja Suomen väliset suhteet uudelle tasolle. Odotan innokkaasti tapaamistasi huomenna ja pääpuhettasi Raisina Dialogue -2026 -tapahtumassa, Modi kirjoittaa X:ssä.

        Stubb pitää geopolitiikkaan ja -talouteen keskittyvään konferenssin avauspuheen torstaina. Hän on tapahtuman päävieras.

        Kone, Nokia, Neste, Wärtsilä – ja Nato-maat satelliiteillaan hurmannut ICEYE. Tasavallan presidentin Alexander Stubbin Intian-valtiovierailun yritysvaltuuskunnan kokoonpano on kuin suomalaisen talouselämän eliittiklubi.

        Mukaan on huolittu parhaista parhaat.

        Suomi hakee vimmalla uusia vientimarkkinoita. Kun työttömyyskriisi on Euroopan unionin pahin, kaikki kivet on käännettävä.

        Intian osuus Suomen kokonaisviennistä on vain prosentin luokkaa, joten kasvun eväitä on.

        – Intia on meille valtava mahdollisuus. Maa haluaa kehittää infrastruktuuriaan sekä kiertotaloutta ja ottaa käyttöön uusia vihreitä teknologioita, painottaa valtiovierailulle osallistuva lähde.

        Intia, maailman väkirikkain maa, kohtaa tällä vuosisadalla inhimillisen ekokatastrofin, jos se ei pysty ottamaan käyttöön nykyistä ympäristöystävällisempiä teknologioita niin liikenteessä, energiantuotannossa kuin teollisuudessa.

        Muun muassa tätä vihreää osaamista suomalaiset yritysjohtajat esittelevät ensin Delhissä ja sitten Mumbaissa. Stubbin matkaseurueeseen kuuluu ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok).

        Pääministeri Modi on todennäköisesti maailman kolmanneksi vaikutusvaltaisin valtionjohtaja – Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin jälkeen.

        Modi on niin sanotun globaalin etelän ykkösjohtaja.

        Kun G20-maiden valtionjohtajat kokoontuivat viime marraskuussa Etelä-Afrikassa, Johannesburgin bisneskorttelit – Afrikan rikkain neliökilometri – oli koristeltu kylteillä, joissa toivotettiin juuri Modi tervetulleeksi.

        Stubb on ollut vallassa kaksi vuotta. Lyhyessä ajassa hän on rakentanut tiiviit suhteet Washingtoniin ja tehnyt valtiovierailut Kiinaan ja Intiaan.

        Raisina Dialoguessa pääpuhuja on Modin toiveesta nimenomaan Stubb.

        Vastaavaan suhdeverkoston kutomiseen ei ole pystynyt kukaan Suomen aiemmista tasavallan presidenteistä. Stubbin menestys on perustunut ennen kaikkea persoonan ja lukeneisuuden yhdistelmään, mutta etua on ollut myös edeltäjien tekemästä hyvästä työstä.

        Ei ole liioittelua sanoa, että Suomi tunnetaan maailmalla, vaikka väkilukumme koko ei siihen aihetta antaisi. Vaikutusvalta on hankittava osaamisella, ja siksi Suomessa olisi tärkeintä panostaa koulutukseen.

        Muuten Modin tasoiset maailman johtajat eivät kutsu kylään eivätkä järjestä virallisen valtiovierailun seremonioita myötäjäisiksi.


      • Anonyymi00200
        Anonyymi00199 kirjoitti:

        Tarvetta näille koneille olisi!


        Tasavallan presidentti Alexander Stubb on saapunut valtiovierailulle Intiaan.

        Stubb sai näyttävän vastaanoton lentokentällä. Intian pääministeri Narendra Modi toivottaa Stubbin tervetulleeksi Intiaan.

        – Olen täysin samaa mieltä kanssasi, vierailusi nostaa Intian ja Suomen väliset suhteet uudelle tasolle. Odotan innokkaasti tapaamistasi huomenna ja pääpuhettasi Raisina Dialogue -2026 -tapahtumassa, Modi kirjoittaa X:ssä.

        Stubb pitää geopolitiikkaan ja -talouteen keskittyvään konferenssin avauspuheen torstaina. Hän on tapahtuman päävieras.

        Kone, Nokia, Neste, Wärtsilä – ja Nato-maat satelliiteillaan hurmannut ICEYE. Tasavallan presidentin Alexander Stubbin Intian-valtiovierailun yritysvaltuuskunnan kokoonpano on kuin suomalaisen talouselämän eliittiklubi.

        Mukaan on huolittu parhaista parhaat.

        Suomi hakee vimmalla uusia vientimarkkinoita. Kun työttömyyskriisi on Euroopan unionin pahin, kaikki kivet on käännettävä.

        Intian osuus Suomen kokonaisviennistä on vain prosentin luokkaa, joten kasvun eväitä on.

        – Intia on meille valtava mahdollisuus. Maa haluaa kehittää infrastruktuuriaan sekä kiertotaloutta ja ottaa käyttöön uusia vihreitä teknologioita, painottaa valtiovierailulle osallistuva lähde.

        Intia, maailman väkirikkain maa, kohtaa tällä vuosisadalla inhimillisen ekokatastrofin, jos se ei pysty ottamaan käyttöön nykyistä ympäristöystävällisempiä teknologioita niin liikenteessä, energiantuotannossa kuin teollisuudessa.

        Muun muassa tätä vihreää osaamista suomalaiset yritysjohtajat esittelevät ensin Delhissä ja sitten Mumbaissa. Stubbin matkaseurueeseen kuuluu ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok).

        Pääministeri Modi on todennäköisesti maailman kolmanneksi vaikutusvaltaisin valtionjohtaja – Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin jälkeen.

        Modi on niin sanotun globaalin etelän ykkösjohtaja.

        Kun G20-maiden valtionjohtajat kokoontuivat viime marraskuussa Etelä-Afrikassa, Johannesburgin bisneskorttelit – Afrikan rikkain neliökilometri – oli koristeltu kylteillä, joissa toivotettiin juuri Modi tervetulleeksi.

        Stubb on ollut vallassa kaksi vuotta. Lyhyessä ajassa hän on rakentanut tiiviit suhteet Washingtoniin ja tehnyt valtiovierailut Kiinaan ja Intiaan.

        Raisina Dialoguessa pääpuhuja on Modin toiveesta nimenomaan Stubb.

        Vastaavaan suhdeverkoston kutomiseen ei ole pystynyt kukaan Suomen aiemmista tasavallan presidenteistä. Stubbin menestys on perustunut ennen kaikkea persoonan ja lukeneisuuden yhdistelmään, mutta etua on ollut myös edeltäjien tekemästä hyvästä työstä.

        Ei ole liioittelua sanoa, että Suomi tunnetaan maailmalla, vaikka väkilukumme koko ei siihen aihetta antaisi. Vaikutusvalta on hankittava osaamisella, ja siksi Suomessa olisi tärkeintä panostaa koulutukseen.

        Muuten Modin tasoiset maailman johtajat eivät kutsu kylään eivätkä järjestä virallisen valtiovierailun seremonioita myötäjäisiksi.

        Intiassa oli järjestetty vastaanotto VIP terminaalin edessä, mutta Stubb piti tuoda sinne autolla kaupallisten lentojen terminaalilta, kun sillä ei ollut yksityiskonetta! 😁


      • Anonyymi00203
        Anonyymi00200 kirjoitti:

        Intiassa oli järjestetty vastaanotto VIP terminaalin edessä, mutta Stubb piti tuoda sinne autolla kaupallisten lentojen terminaalilta, kun sillä ei ollut yksityiskonetta! 😁

        Stubbilla oli jo nyt vaikeuksia päästä Intian pääkaupungista Delhistä Mumbaihin, jossa hänen oli määrä pitää puhe, koska kaupalliset lennot ovat usein myöhässä ja jopa peruuntuneita, silloin kun niitä eniten tarvitsee.


      • Anonyymi00204
        Anonyymi00203 kirjoitti:

        Stubbilla oli jo nyt vaikeuksia päästä Intian pääkaupungista Delhistä Mumbaihin, jossa hänen oli määrä pitää puhe, koska kaupalliset lennot ovat usein myöhässä ja jopa peruuntuneita, silloin kun niitä eniten tarvitsee.

        Osa valtuuskunnasta myöhästyi stubbin puhetilausuudesta jatkolentojen myöhästymisien vuoksi.

        Ei noin epävarma matkustustapa ole valtiojohdon tasoiselle seurueelle sopiva. Etenkin kun ulkomaisten valtiojohtajien tapaamisissa pitää olla täsmällisesti!


      • Anonyymi00207
        Anonyymi00204 kirjoitti:

        Osa valtuuskunnasta myöhästyi stubbin puhetilausuudesta jatkolentojen myöhästymisien vuoksi.

        Ei noin epävarma matkustustapa ole valtiojohdon tasoiselle seurueelle sopiva. Etenkin kun ulkomaisten valtiojohtajien tapaamisissa pitää olla täsmällisesti!

        Näin matkustaa "oikea" valtion päämies!

        Ei jonota terminaalissa turistien kanssa samalle myöhästyneelle lennolle!

        Carney departs Australia after meeting with Albanese
        https://www.youtube.com/watch?v=BisE5cFdbi4


      • Anonyymi00216
        Anonyymi00200 kirjoitti:

        Intiassa oli järjestetty vastaanotto VIP terminaalin edessä, mutta Stubb piti tuoda sinne autolla kaupallisten lentojen terminaalilta, kun sillä ei ollut yksityiskonetta! 😁

        Tässä se vastaanotto.

        Intialaiset odottivat valtion edustuskonetta, mutta sitä ei tullutkaan! 😁 Joten tilaisuus järjestettiin tyhjällä lentokentällä!

        Finland President Alexander Stubb arrives in Delhi for official visit
        https://www.youtube.com/watch?v=vGpZt2o2Pp8


      • Anonyymi00221
        Anonyymi00216 kirjoitti:

        Tässä se vastaanotto.

        Intialaiset odottivat valtion edustuskonetta, mutta sitä ei tullutkaan! 😁 Joten tilaisuus järjestettiin tyhjällä lentokentällä!

        Finland President Alexander Stubb arrives in Delhi for official visit
        https://www.youtube.com/watch?v=vGpZt2o2Pp8

        Delhin takakujilla seisoskelua! 😁


      • Anonyymi00233
        Anonyymi00207 kirjoitti:

        Näin matkustaa "oikea" valtion päämies!

        Ei jonota terminaalissa turistien kanssa samalle myöhästyneelle lennolle!

        Carney departs Australia after meeting with Albanese
        https://www.youtube.com/watch?v=BisE5cFdbi4

        Näin matkustaa oikeat valtion päämiehet eikä ne jotka kuvittelevat olevansa leikkivaltion päämies.


      • Anonyymi00236
        Anonyymi00233 kirjoitti:

        Näin matkustaa oikeat valtion päämiehet eikä ne jotka kuvittelevat olevansa leikkivaltion päämies.

        Nuukailu alkoi Koiviston ajoilta.

        Kun mies oli niin nuuka että kun kahviin tarjottiin kermaa, niin hän vastasi: "Mittei sit tuota ennee tarvittee tähä lisätä. Kyl mie mustanakin voi juora"

        Kekkosen ajalla vuokrattiin iso matkustajakone Finnairilta presidentin ja seurueen matkoja varten.

        Stubb on juuri meneillään olevalla Jordanian ja Egyptin matkoilla ulkomaisella vuokrakoneella, koska reittilentoja suomesta ei ole näihin maihin. Joten ajat ovat muuttumassa.


    • Anonyymi00166
      • Anonyymi00168

        Taitaa tuo viimeinen olla 10+02?


      • Anonyymi00197

      • Anonyymi00228

      • Anonyymi00229
        Anonyymi00228 kirjoitti:

        Olisihan se aika pääheetä jos Suomenkin käytössä olisi A350-900 kone! 😎

        AIRBUS A350 Compilation, include Sichuan Airl, Turkish Airl, Air France... (2024)
        https://www.youtube.com/watch?v=z9a-QQlUj2A

        AIRBUS A350 Compilation, with Air India - Turkish Al - Japan Al - Air France and more (2023)
        https://www.youtube.com/watch?v=95cXzyB-AqI&t=5s

        AIRBUS A350 New Compilation : Special Emirates A350 Action - Toulouse Airbus Factory (2025)
        https://www.youtube.com/watch?v=xRCRH_xhPAY&t=71s

        Olisi suomelle ja pohjoismaille merkittävä "soft power" symboli ja helpottaisi huomattavasti valtiojohdon ulkomaanmatkojen suunnittelua.


      • Anonyymi00230

        Kuka näitä lentää?


      • Anonyymi00231
        Anonyymi00230 kirjoitti:

        Kuka näitä lentää?

        Ilmavoimien lentäjät.


      • Anonyymi00234
        Anonyymi00228 kirjoitti:

        Olisihan se aika pääheetä jos Suomenkin käytössä olisi A350-900 kone! 😎

        AIRBUS A350 Compilation, include Sichuan Airl, Turkish Airl, Air France... (2024)
        https://www.youtube.com/watch?v=z9a-QQlUj2A

        AIRBUS A350 Compilation, with Air India - Turkish Al - Japan Al - Air France and more (2023)
        https://www.youtube.com/watch?v=95cXzyB-AqI&t=5s

        AIRBUS A350 New Compilation : Special Emirates A350 Action - Toulouse Airbus Factory (2025)
        https://www.youtube.com/watch?v=xRCRH_xhPAY&t=71s

        Upea kone.

        Airbus A350 compilation - Air India, Air France and more Toulouse Airbus Facility
        https://www.youtube.com/watch?v=5iGkImIFXhU


      • Anonyymi00235

      • Anonyymi00237

      • Anonyymi00238
        Anonyymi00237 kirjoitti:

        Saksan Air Force One 10 01 "Conrad Adenauer" ehtii moneen paikkaan ympäri maailman!

        Tässä Brisbane Australia.

        German Air Force VIP A350-900 First Landing at Brisbane Airport
        https://www.youtube.com/watch?v=-mTUtFxBV7c

        Tässä Vancouver Kanada.

        A special visit by the German president to Vancouver
        https://www.youtube.com/watch?v=CdTjf3KVy3s

        Ihan mielenkiinnosta.

        Olisiko Suomen Air Force One nimeltään 10+01 "Jean Sibelius" ?

        Kuullostaisi nimittäin aika hienolta tuolla maailmalla lennellessä. 😎


      • Anonyymi00239
        Anonyymi00237 kirjoitti:

        Saksan Air Force One 10 01 "Conrad Adenauer" ehtii moneen paikkaan ympäri maailman!

        Tässä Brisbane Australia.

        German Air Force VIP A350-900 First Landing at Brisbane Airport
        https://www.youtube.com/watch?v=-mTUtFxBV7c

        Tässä Vancouver Kanada.

        A special visit by the German president to Vancouver
        https://www.youtube.com/watch?v=CdTjf3KVy3s

        Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier matkustaa suunnilleen yhtä paljon kuin Suomen Stubb ja kukaan ei valita siitä Saksassa, koska tietävät että se on koko maan ja sen yritystoiminnan etu.


      • Anonyymi00240
        Anonyymi00238 kirjoitti:

        Ihan mielenkiinnosta.

        Olisiko Suomen Air Force One nimeltään 10 01 "Jean Sibelius" ?

        Kuullostaisi nimittäin aika hienolta tuolla maailmalla lennellessä. 😎

        Saksan tapaan nimettäessä ensimmäinen presidentti olisi Kaarlo Juho Ståhlberg tai K. J. Ståhlberg lyhennettynä.

        Seuraavana olisi Lauri Kristian Relander.

        Ja kolmas Pehr Evind Svinhufvud (tunnetaan myös nimellä P. E. Svinhufvud tai "Ukko-Pekka") (sianpää)🙄




        Jos taas haluttaisiin nimetä suomalaisten lentäjä legendojen mukaan, niin seuraavat kuullostaisivat hyvältä:


        Hans Wind (75 pudotusta): Kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari ja yksi arvostetuimmista hävittäjäohjaajista.

        Kasper Wrede: 22-vuotias suomalainen, joka lensi tiettävästi ensimmäisenä Suomessa moottorilentokoneella (rakentamallaan koneella) lokakuussa 1913.

        Nils Trüstedt: Hävittäjälentäjä, joka toimi aktiivisesti sodan aikana.


      • Anonyymi00241
        Anonyymi00240 kirjoitti:

        Saksan tapaan nimettäessä ensimmäinen presidentti olisi Kaarlo Juho Ståhlberg tai K. J. Ståhlberg lyhennettynä.

        Seuraavana olisi Lauri Kristian Relander.

        Ja kolmas Pehr Evind Svinhufvud (tunnetaan myös nimellä P. E. Svinhufvud tai "Ukko-Pekka") (sianpää)🙄




        Jos taas haluttaisiin nimetä suomalaisten lentäjä legendojen mukaan, niin seuraavat kuullostaisivat hyvältä:


        Hans Wind (75 pudotusta): Kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari ja yksi arvostetuimmista hävittäjäohjaajista.

        Kasper Wrede: 22-vuotias suomalainen, joka lensi tiettävästi ensimmäisenä Suomessa moottorilentokoneella (rakentamallaan koneella) lokakuussa 1913.

        Nils Trüstedt: Hävittäjälentäjä, joka toimi aktiivisesti sodan aikana.

        Liian hienoja nimiä.

        Suomessa pitää olla Löppönen, Lötjönen, Pulliainen tai ihan tavallinen Virtanen.


      • Anonyymi00242
        Anonyymi00237 kirjoitti:

        Saksan Air Force One 10 01 "Conrad Adenauer" ehtii moneen paikkaan ympäri maailman!

        Tässä Brisbane Australia.

        German Air Force VIP A350-900 First Landing at Brisbane Airport
        https://www.youtube.com/watch?v=-mTUtFxBV7c

        Tässä Vancouver Kanada.

        A special visit by the German president to Vancouver
        https://www.youtube.com/watch?v=CdTjf3KVy3s

        Melkein aina on mukana varakone 10+02 Theodor Heus tai 10+03 Kurt Schumacher.


      • Anonyymi00243
        Anonyymi00241 kirjoitti:

        Liian hienoja nimiä.

        Suomessa pitää olla Löppönen, Lötjönen, Pulliainen tai ihan tavallinen Virtanen.

        Air force one 10-01 Pulliainen on saapunut! 😁

        Varakone 10-02 Lötjönen seuraa perästä.

        The circus has arrived in town! 🤡


      • Anonyymi00244
        Anonyymi00240 kirjoitti:

        Saksan tapaan nimettäessä ensimmäinen presidentti olisi Kaarlo Juho Ståhlberg tai K. J. Ståhlberg lyhennettynä.

        Seuraavana olisi Lauri Kristian Relander.

        Ja kolmas Pehr Evind Svinhufvud (tunnetaan myös nimellä P. E. Svinhufvud tai "Ukko-Pekka") (sianpää)🙄




        Jos taas haluttaisiin nimetä suomalaisten lentäjä legendojen mukaan, niin seuraavat kuullostaisivat hyvältä:


        Hans Wind (75 pudotusta): Kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari ja yksi arvostetuimmista hävittäjäohjaajista.

        Kasper Wrede: 22-vuotias suomalainen, joka lensi tiettävästi ensimmäisenä Suomessa moottorilentokoneella (rakentamallaan koneella) lokakuussa 1913.

        Nils Trüstedt: Hävittäjälentäjä, joka toimi aktiivisesti sodan aikana.

        Air Force One 01 "Kasper Wrede"

        Air Force Two 02 "Hans Wind"

        👍♥️


      • Anonyymi00277
        Anonyymi00235 kirjoitti:

        Turkin valtiollisia koneita kuvien kanssa.
        1kpl Airbus A318
        1kpl Airbus A319
        1kpl Airbus A330-200
        1kpl Airbus A340-500
        1kpl Boeing 747-8 jumbo.

        https://www.planespotters.net/government/Turkey-Government

        Turkki sai tuon Boeing 747-8 jumbon lahjana Qatarilta. 😵‍💫

        Sitä ennen ykköskoneena oli A340-500 ja varalla A330-200.

        Ministereillä on käytössä pieni A319 ja vielä pienempi A318.


    • Anonyymi00202

      Ameriikassa lennetään Boeing 747 Jumbo Jetillä!
      On iso kone ja luotettava sellainen.
      McDonnell Douglas yhdistyi aikonaan Boeing yhtiöön,
      Finnair lensi aikoinaan esim DC-10 koneita ja Finnair on
      myös hyvä ja luotettava lentoyhtiö!
      Noin 1.500 Jumbo Jettiä on valmistettu ja noin 500 DC-10.
      Made In U.S.A.

      • Anonyymi00210

        Finnair lensi 90-luvulla myös MD-11 koneilla joka oli DC-10 uudistettu versio.


    • Anonyymi00205

      Suomessa valmistettiin aikoinaan muutamia Vinkoja.

      • Anonyymi00208

        Tehtiin täällä muutakin.
        Älä unohda Valmet Redigo:ja ja Atol utrakevyitä.


      • Anonyymi00214

      • Anonyymi00215
        Anonyymi00214 kirjoitti:

        Mitenkä liitttyvät ketjun aiheeseen valtiojohdon pitkän matkan edustuskoneista?

        Ovat vähän eri kaliiperia.

        CHANCELLOR ABOARD! 2X Luftwaffe Airbus A350-900 at Munich Airport!
        https://www.youtube.com/watch?v=b-a0JxohSr4

        AMAZING GERMAN AIR FORCE A350 in UP CLOSE Landing & Takeoff
        https://www.youtube.com/watch?v=Eg9d0DsRc8A

        Kyllä kelpaisi tuollainen Ranskan presidentin käytössä oleva matkustajakoneesta VIP käyttöön muunnettu vuoden 1994 Airbus A330-200 konekin pohjoismaiden yhteiskäyttöön.

        Ranskan ilmavoimien ykkönen Cotam 1 (Cotam Unité)

        Airbus A330-200 muunnettu VIP käyttöön jossa toimisto ja kokoushuone videoneuvottelumahdollisuuksineen. Sekä 54 paikkaa mukana matkustaville vieraille, medialle ja valtuuskunnille.

        https://i.ytimg.com/vi/sI9rTcO76uM/maxresdefault.jpg

        https://img.static-rmg.be/a/view/q75/w962/h503/3671916/730779-jpg.jpg

        Presidentin lentävä toimisto, jolloinka matka-ajat voidaan käyttää työskentelyyn.
        https://i.pinimg.com/736x/bc/30/3f/bc303ffb2a7d4d8f583a9a2f7ada686e.jpg

        https://i.pinimg.com/736x/81/9a/cf/819acf89d83c1af2c36837b61b9c18d9.jpg

        Kokoushuone 12 henkilölle.
        https://media.sudouest.fr/3028938/1200x-1/so-5b17990966a4bdd01d3ab27e-ph0.jpg?v=1528280435

        https://pbs.twimg.com/amplify_video_thumb/1970194081482416128/img/ZzkNFCNDNXVt5xIM.jpg

        Videoneuvottelu menossa satellittiyhteydellä kesken lennon.
        https://photos.tf1info.fr/images/1024/576/[email protected]


      • Anonyymi00217
        Anonyymi00214 kirjoitti:

        Mitenkä liitttyvät ketjun aiheeseen valtiojohdon pitkän matkan edustuskoneista?

        Ovat vähän eri kaliiperia.

        CHANCELLOR ABOARD! 2X Luftwaffe Airbus A350-900 at Munich Airport!
        https://www.youtube.com/watch?v=b-a0JxohSr4

        AMAZING GERMAN AIR FORCE A350 in UP CLOSE Landing & Takeoff
        https://www.youtube.com/watch?v=Eg9d0DsRc8A

        Vähän tietoa Saksan valtion edustus lentokalustosta.
        Executive Transport Wing (German Air Force)
        https://en.wikipedia.org/wiki/Executive_Transport_Wing_(German_Air_Force)


      • Anonyymi00220
        Anonyymi00217 kirjoitti:

        Vähän tietoa Saksan valtion edustus lentokalustosta.
        Executive Transport Wing (German Air Force)
        https://en.wikipedia.org/wiki/Executive_Transport_Wing_(German_Air_Force)

        Saksalla on:
        6 pientä Bombardier Global bisnesjettiä
        3 Airbus A319 konetta
        3 Airbus A321 konetta
        3 Airbus A350-900 konetta

        Pohjoismailla pitäisi olla lähes sama määrä. Olisihan se lentokonelaivasto vastuussa viiden pohjoismaan valtiojohdon, ministereiden ja valtuuskuntien kuljetuksesta.

        Ainakin yksi bisnesjetti per jokainen maa, eli 5 kpl. Voisi olla kiinteästi sijoitettu yksi jokaiseen maahan nopeamman käytön vuoksi.

        Isompia Airbus A319 koneita pitäisi olla ainakin 2-3kpl, jotka voisi olla keskitetysti sijoitettu. (Esim. Tukholma)

        Keskikokoisia A321 koneita 1-2kpl (keskitetysti sijoitettu)

        Ja suuria pitkän matkan A350 koneita ainakin 2kpl, jotta huoltotaukojen vuoksi olisi jatkuvasti ainakin yksi kone valtiojohdon käytössä. (keskitetysti sijoitettu)


      • Anonyymi00222
        Anonyymi00217 kirjoitti:

        Vähän tietoa Saksan valtion edustus lentokalustosta.
        Executive Transport Wing (German Air Force)
        https://en.wikipedia.org/wiki/Executive_Transport_Wing_(German_Air_Force)

        Espanjan valtio on juuri valinnut valtiojohdon kuljetuksiin 6kpl Airbus H175 VIP helikopteria.

        Spain Selects Airbus H175 for VIP Transport

        Spain’s Ministry of Industry and Tourism has announced the selection of the Airbus H175 medium multirole helicopter under the HACES program for six new rotorcraft to transport the country’s highest-ranking officials.

        On Wednesday, September 24, 2025, Spain’s government procurement platform Boletín Oficial del Estado (BOE) published an announcement from the Ministry of Industry and Tourism regarding the approval of government decree no. 848/2025. The decree includes, among other measures, the acquisition of six Airbus H175 medium multirole helicopters under the HACES program (Programa Helicóptero Multipropósito) for the transport of the country’s highest-ranking officials.

        According to the justification of the request, the helicopters will be ordered from Airbus Helicopters España SAU (part of the European Airbus Helicopters within Airbus Defence and Space) by the Ministry of Defense for the Spanish Air and Space Force (Ejército del Aire y del Espacio). They will be assigned to the 402nd Squadron of the 48th Wing (402 Escuadrón, Ala 48), based at Cuatro Vientos Air Base near Madrid, where they will replace the currently operated four Eurocopter AS332M1 Super Puma (military designation: HT.21A) and two Eurocopter AS532UL Cougar (HT.27). The HACES program was launched in 2022.

        The 402nd Squadron is responsible for the transport of dignitaries, including the Royal Household, the Presidency, the Vice Presidency, government ministries, and members of other official organizations. It also cooperates in the training of 803rd Squadron crews of the 48th Wing.

        The fleet renewal aims to introduce the latest technologies to meet new and upcoming regulatory requirements, as well as to incorporate the most recent safety standards, thereby enhancing mission capabilities and strengthening the roles assigned to the Air and Space Force in support of state operations. The program also includes operational qualification for real-world missions in a short timeframe, integration with the relevant logistics structure, and the installation of secure communications and navigation systems for military use.
        https://milmag.pl/en/spain-selects-airbus-h175-for-vip-transport/


      • Anonyymi00223
        Anonyymi00220 kirjoitti:

        Saksalla on:
        6 pientä Bombardier Global bisnesjettiä
        3 Airbus A319 konetta
        3 Airbus A321 konetta
        3 Airbus A350-900 konetta

        Pohjoismailla pitäisi olla lähes sama määrä. Olisihan se lentokonelaivasto vastuussa viiden pohjoismaan valtiojohdon, ministereiden ja valtuuskuntien kuljetuksesta.

        Ainakin yksi bisnesjetti per jokainen maa, eli 5 kpl. Voisi olla kiinteästi sijoitettu yksi jokaiseen maahan nopeamman käytön vuoksi.

        Isompia Airbus A319 koneita pitäisi olla ainakin 2-3kpl, jotka voisi olla keskitetysti sijoitettu. (Esim. Tukholma)

        Keskikokoisia A321 koneita 1-2kpl (keskitetysti sijoitettu)

        Ja suuria pitkän matkan A350 koneita ainakin 2kpl, jotta huoltotaukojen vuoksi olisi jatkuvasti ainakin yksi kone valtiojohdon käytössä. (keskitetysti sijoitettu)

        No voiko Suomi kilpailla tällaisten maiden kanssa kuten Saksa?

        Vauraus ja historia on niin ylipursuavaa verrattuna Suomeen.

        This is Germany
        https://www.youtube.com/watch?v=ZbTn9G4bhOQ


      • Anonyymi00224
        Anonyymi00223 kirjoitti:

        No voiko Suomi kilpailla tällaisten maiden kanssa kuten Saksa?

        Vauraus ja historia on niin ylipursuavaa verrattuna Suomeen.

        This is Germany
        https://www.youtube.com/watch?v=ZbTn9G4bhOQ

        Mutta toisaalta onhan se jo aika Suomen ja muidenkin pohjoismaiden ottaa oma paikkansa maailmalla ja näyttää että mekin osaamme ja olemme olemassa.


      • Anonyymi00225
        Anonyymi00224 kirjoitti:

        Mutta toisaalta onhan se jo aika Suomen ja muidenkin pohjoismaiden ottaa oma paikkansa maailmalla ja näyttää että mekin osaamme ja olemme olemassa.

        Aivan!

        Pitää lopettaa tämä "tulemme pienestä maasta" hokema jolla nykyinenkin presidentti melkein joka kansainvälisen puheensa aloittaa.


      • Anonyymi00226
        Anonyymi00222 kirjoitti:

        Espanjan valtio on juuri valinnut valtiojohdon kuljetuksiin 6kpl Airbus H175 VIP helikopteria.

        Spain Selects Airbus H175 for VIP Transport

        Spain’s Ministry of Industry and Tourism has announced the selection of the Airbus H175 medium multirole helicopter under the HACES program for six new rotorcraft to transport the country’s highest-ranking officials.

        On Wednesday, September 24, 2025, Spain’s government procurement platform Boletín Oficial del Estado (BOE) published an announcement from the Ministry of Industry and Tourism regarding the approval of government decree no. 848/2025. The decree includes, among other measures, the acquisition of six Airbus H175 medium multirole helicopters under the HACES program (Programa Helicóptero Multipropósito) for the transport of the country’s highest-ranking officials.

        According to the justification of the request, the helicopters will be ordered from Airbus Helicopters España SAU (part of the European Airbus Helicopters within Airbus Defence and Space) by the Ministry of Defense for the Spanish Air and Space Force (Ejército del Aire y del Espacio). They will be assigned to the 402nd Squadron of the 48th Wing (402 Escuadrón, Ala 48), based at Cuatro Vientos Air Base near Madrid, where they will replace the currently operated four Eurocopter AS332M1 Super Puma (military designation: HT.21A) and two Eurocopter AS532UL Cougar (HT.27). The HACES program was launched in 2022.

        The 402nd Squadron is responsible for the transport of dignitaries, including the Royal Household, the Presidency, the Vice Presidency, government ministries, and members of other official organizations. It also cooperates in the training of 803rd Squadron crews of the 48th Wing.

        The fleet renewal aims to introduce the latest technologies to meet new and upcoming regulatory requirements, as well as to incorporate the most recent safety standards, thereby enhancing mission capabilities and strengthening the roles assigned to the Air and Space Force in support of state operations. The program also includes operational qualification for real-world missions in a short timeframe, integration with the relevant logistics structure, and the installation of secure communications and navigation systems for military use.
        https://milmag.pl/en/spain-selects-airbus-h175-for-vip-transport/

        Suomessa pubikansa repisi heti pelihousunsa jos maahan hankittaisiin edes yksi tuollainen helikopteri presidentin ja ministereiden kuljetukseen. 🚁 🤣
        https://elite-wings.com/wp-content/uploads/2020/05/47-aw139_12.jpg

        Puhumattakaan kuudesta!


      • Anonyymi00227
        Anonyymi00222 kirjoitti:

        Espanjan valtio on juuri valinnut valtiojohdon kuljetuksiin 6kpl Airbus H175 VIP helikopteria.

        Spain Selects Airbus H175 for VIP Transport

        Spain’s Ministry of Industry and Tourism has announced the selection of the Airbus H175 medium multirole helicopter under the HACES program for six new rotorcraft to transport the country’s highest-ranking officials.

        On Wednesday, September 24, 2025, Spain’s government procurement platform Boletín Oficial del Estado (BOE) published an announcement from the Ministry of Industry and Tourism regarding the approval of government decree no. 848/2025. The decree includes, among other measures, the acquisition of six Airbus H175 medium multirole helicopters under the HACES program (Programa Helicóptero Multipropósito) for the transport of the country’s highest-ranking officials.

        According to the justification of the request, the helicopters will be ordered from Airbus Helicopters España SAU (part of the European Airbus Helicopters within Airbus Defence and Space) by the Ministry of Defense for the Spanish Air and Space Force (Ejército del Aire y del Espacio). They will be assigned to the 402nd Squadron of the 48th Wing (402 Escuadrón, Ala 48), based at Cuatro Vientos Air Base near Madrid, where they will replace the currently operated four Eurocopter AS332M1 Super Puma (military designation: HT.21A) and two Eurocopter AS532UL Cougar (HT.27). The HACES program was launched in 2022.

        The 402nd Squadron is responsible for the transport of dignitaries, including the Royal Household, the Presidency, the Vice Presidency, government ministries, and members of other official organizations. It also cooperates in the training of 803rd Squadron crews of the 48th Wing.

        The fleet renewal aims to introduce the latest technologies to meet new and upcoming regulatory requirements, as well as to incorporate the most recent safety standards, thereby enhancing mission capabilities and strengthening the roles assigned to the Air and Space Force in support of state operations. The program also includes operational qualification for real-world missions in a short timeframe, integration with the relevant logistics structure, and the installation of secure communications and navigation systems for military use.
        https://milmag.pl/en/spain-selects-airbus-h175-for-vip-transport/

        Italian valtio on maailman suurin AW139 helikopterimallin käyttäjä. Yli 60kpl käytössä.

        Ilmavoimat käyttää sotilas ja VIP kuljetuksiin kopterityyppiä.

        Italian Air Force Celebrates 10 Years Of Service Of Its VH-139A Helicopters
        https://theaviationist.com/2022/06/08/10-years-vh139/


    • Anonyymi00206

      Joko nostetaan lippu salkoon ja pidetään juhlata❤️👍

    • Anonyymi00209

      Suomessa valmistettiin +30 Vinka lentokonetta.
      Pelkästään Toisen Maailmansodan aikana Ameriikassa
      valmistettiin +200.000 sotalentokonetta.

      Myös esim Ameriikka operoi WW2 aikana yli 100 lentotukialusta!

    • Anonyymi00213

      Kaikki lentokoneet koko maassa yhteensä,
      Yhdysvaltojen taivailla lentää noin 200.000 lentokonetta
      Suomen taivailla noin 700 lentokonetta.
      Olihan Wright Brothers, Orville ja Wilbur Ameriikastakin!
      On se ihmemaa tuo Ameriikka! Ja on ihme että Suomi on vielä pystyssä?!
      Vai onko?

    • Anonyymi00218

      Yhdysvalloissa on waltavat taivaat,
      Montana osavaltion kutsumanimikin on Big Sky Country!
      Taivaat ulottuu NY'rkista Californiaan ja sieltä
      Hawaiille ja Alaskaan!
      Se on kyllä kuin koko Euroopan taivaat!
      Only sky's the limit! 🇺🇸

    • Anonyymi00245

      Nyt olisi saatavissa käytettynä lähes uusia (1-5v) Airbus lentokoneita Spirit Airlinesin konkurssin vuoksi! Koneet ovat useita kymmeniä prosentteja halvempia kuin suoraan tehtaalta hankitut uudet.

      Spirit operoi noin 131 lentokonetta jotka ovat kaikki airbus A320 sarjan eri variaatioita.

      A319 (lyhyt versio)
      https://static0.simpleflyingimages.com/wordpress/wp-content/uploads/2025/08/spirit-airlines-yellow-aircraft-at-airport-gate-with-ground-support.jpg

      A320neo (keskipitkä versio)
      https://aviationa2z.com/wp-content/uploads/2024/05/w6xs8xy7.png

      A321neo (pitkä versio)
      https://i.ytimg.com/vi/i-kztLXEEhc/maxresdefault.jpg

      Kaikki sopivia edustus- ja valtion päämiesten keskipitkän- ja pitkan matkan lentoihin.

      • Anonyymi00246

        Yhdysvaltojen Kansallinen koripalloliitto NBA National Basketball Association aikoo hankkia yhteisesti 13 Airbus A321neo konetta joukkueidensa kuljettamiseen.

        NBA Will Acquire 13 Airbus A321neo Business Jets
        https://www.youtube.com/watch?v=K4F-KTT93Z8

        Why is the NBA buying 13 Airbus A321neo Airplanes?
        https://www.youtube.com/watch?v=lS6ImXvJp78

        Miksipä ei valtiollakin voisi olla, etenkin jos hankinnat tekee useampi maa yhteisesti.


      • Anonyymi00247
        Anonyymi00246 kirjoitti:

        Yhdysvaltojen Kansallinen koripalloliitto NBA National Basketball Association aikoo hankkia yhteisesti 13 Airbus A321neo konetta joukkueidensa kuljettamiseen.

        NBA Will Acquire 13 Airbus A321neo Business Jets
        https://www.youtube.com/watch?v=K4F-KTT93Z8

        Why is the NBA buying 13 Airbus A321neo Airplanes?
        https://www.youtube.com/watch?v=lS6ImXvJp78

        Miksipä ei valtiollakin voisi olla, etenkin jos hankinnat tekee useampi maa yhteisesti.

        NBA:n 13 konetta maksaa noin miljardin hankkia. Viiden maan yhteishankintana 3-5 konetta ei olisi mitään.


      • Anonyymi00248
        Anonyymi00247 kirjoitti:

        NBA:n 13 konetta maksaa noin miljardin hankkia. Viiden maan yhteishankintana 3-5 konetta ei olisi mitään.

        13 konetta tekee noin 76,9 miljoonaa per kone.

        Jos pohjoismaat hankkisivat vaikkapa 3 konetta yhdessä, olisi se 228 miljoonaa yhteensä. Jaettuna viiden maan kesken 45 miljoonaa per maa. Eli äärimmäisen halpa!


      • Anonyymi00249

        Tålläkin viikolla olisi ollut tarvetta kahdelle koneelle. Presidentti on valtioivierailulla Tsekissä 27 päisen valtuuskunnan kanssa ja pääministeri on Armeniassa kokousmatkalla.


      • Anonyymi00261

        Spirit yhtiön koneista on jo tehty ostotarjouksia muiden lentoyhtiöiden toimesta ja Yhdysvaltojen valtion toimesta.
        Ilmavoimat on myös kiinnostunut A320 koneista muuntamalla ne tutka- ja merivartiointikoneiksi.


      • Anonyymi00271

      • Anonyymi00273
        Anonyymi00271 kirjoitti:

        Nyt olisi myynnissä entinen Saksan Ilmavoimien Kakkonen. 10 02 "Theodor Heuss"

        Valtiojohtotasoinen VIP sisustus tulee mukana.

        AIRBUS A340-300 SN 355 for Sale
        https://www.youtube.com/watch?v=px0X123gEx4

        Airbus A340-300 alkoi olla jo aika vanha ja epäluotettava. Hajosi useasti juuri ennen valtion päämiehen matkaa. Kerran jopa kahdesti peräkkäin, kun oli juuri korjattu ja matkan piti jatkua.

        Siksi pari vuotta sitten Saksan ilmavoimat vaihtoi sen kaksi A340 konetta kolmeen uuteen A350 koneeseen jotka ovat toimineet täydellisesti.


      • Anonyymi00274
        Anonyymi00271 kirjoitti:

        Nyt olisi myynnissä entinen Saksan Ilmavoimien Kakkonen. 10 02 "Theodor Heuss"

        Valtiojohtotasoinen VIP sisustus tulee mukana.

        AIRBUS A340-300 SN 355 for Sale
        https://www.youtube.com/watch?v=px0X123gEx4

        Tuon koneen hinta on vain 100 000€.

        Se kannattaa ostaa jo pelkästään tuon VIP sisustuksen takia, joka on kalliimpi kuin itse kone.

        Käytetty A350 ja siihen asennettuna tuo sisustus ja eipä valtiojohon kone voisi halvempi olla.

        Muutama vuosi sitten Chileläinen LATAM myi pois kaikki 20kpl Airbus A350 konettaan, koska päättivät siirtyä 100% Boing koneisiin. Tässä yhteydessä olisi saanut ainakin 30% tehtaan hintaa alemmalla uudehkoja ja vähän käytettyjä A350-900 laajarunkokoneita.

        Samoin kun nyt on saatavissa Spirit yhtiön konkurssin vuoksi käytettyjä A320NEO sarjan kapearunkokoneita halvalla.

        Näissä hankinnoissa on siis mahdollista säästää paljon pitkäjänteisellä suunnittelulla ja oikeaan aikaan tehdyillä hankinnoilla.


      • Anonyymi00275
        Anonyymi00274 kirjoitti:

        Tuon koneen hinta on vain 100 000€.

        Se kannattaa ostaa jo pelkästään tuon VIP sisustuksen takia, joka on kalliimpi kuin itse kone.

        Käytetty A350 ja siihen asennettuna tuo sisustus ja eipä valtiojohon kone voisi halvempi olla.

        Muutama vuosi sitten Chileläinen LATAM myi pois kaikki 20kpl Airbus A350 konettaan, koska päättivät siirtyä 100% Boing koneisiin. Tässä yhteydessä olisi saanut ainakin 30% tehtaan hintaa alemmalla uudehkoja ja vähän käytettyjä A350-900 laajarunkokoneita.

        Samoin kun nyt on saatavissa Spirit yhtiön konkurssin vuoksi käytettyjä A320NEO sarjan kapearunkokoneita halvalla.

        Näissä hankinnoissa on siis mahdollista säästää paljon pitkäjänteisellä suunnittelulla ja oikeaan aikaan tehdyillä hankinnoilla.

        Islantilainen PLAY Airlines meni konkurssiin viime vuonna ja silloin oli myös halvalla uusia A320 sarjan koneita saatavissa. Eli mahdollisuuksia rakentaa halvalla pohjoismainen VIP laivasto on olemassa joka vuosi.


      • Anonyymi00276
        Anonyymi00275 kirjoitti:

        Islantilainen PLAY Airlines meni konkurssiin viime vuonna ja silloin oli myös halvalla uusia A320 sarjan koneita saatavissa. Eli mahdollisuuksia rakentaa halvalla pohjoismainen VIP laivasto on olemassa joka vuosi.

        Valtiot tahtovat vain olla liian hitaita reagoimaan nopeasti eteen tuleviin tilanteisiin.

        Juuri myyntiin tulleet koneet on jo menneet ennen kuin hallitus ehtii edes kokoontua.

        Isoilla lentoyhtiöillä on henkilöitä joidenka tehtävä on tarkkailla nopeasti myyntiin tulevia koneita, jotta yhtiöt ehtisivät valita parhaimmat koneet ennen muita.


      • Anonyymi00278
        Anonyymi00275 kirjoitti:

        Islantilainen PLAY Airlines meni konkurssiin viime vuonna ja silloin oli myös halvalla uusia A320 sarjan koneita saatavissa. Eli mahdollisuuksia rakentaa halvalla pohjoismainen VIP laivasto on olemassa joka vuosi.

        PLAY Airlinesin korkusrssipesä myi 10 Airbus-kapearunkokonetta, johon kuului kuusi A320neo-konetta
        https://image.urlaubspiraten.de/1280/image/upload/v1759160464/mediavault_images/shutterstock_2467412223_zzhjid.jpg

        ja neljä A321neo-konetta.
        https://cdn.plnspttrs.net/28365/tf-pla-play-airbus-a321-251n_PlanespottersNet_1560596_dde6caf4ea_o.jpg

        Siinä olisi ollut hyvä alku yhteispohjoismaiselle VIP laivastolle. Jos vain oltaisiin oltu tarpeeksi nopeita toimimaan.

        Nyt sama tilanne on Spirit Airvaysin kanssa jolla on myynnissä 131 Airbus A320 sarjan konetta, joista osa on uudempaa NEO mallistoa.

        Spirit A320neo
        https://runway-media-production.global.ssl.fastly.net/us/originals/2019/12/IMG_1661.jpeg?width=2000&crop=16:9,offset-x50,offset-y50

        Spirit A321neo
        https://imgproc.airliners.net/photos/airliners/9/4/0/7168049.jpg?v=v43ddec260fe


      • Anonyymi00279
        Anonyymi00278 kirjoitti:

        PLAY Airlinesin korkusrssipesä myi 10 Airbus-kapearunkokonetta, johon kuului kuusi A320neo-konetta
        https://image.urlaubspiraten.de/1280/image/upload/v1759160464/mediavault_images/shutterstock_2467412223_zzhjid.jpg

        ja neljä A321neo-konetta.
        https://cdn.plnspttrs.net/28365/tf-pla-play-airbus-a321-251n_PlanespottersNet_1560596_dde6caf4ea_o.jpg

        Siinä olisi ollut hyvä alku yhteispohjoismaiselle VIP laivastolle. Jos vain oltaisiin oltu tarpeeksi nopeita toimimaan.

        Nyt sama tilanne on Spirit Airvaysin kanssa jolla on myynnissä 131 Airbus A320 sarjan konetta, joista osa on uudempaa NEO mallistoa.

        Spirit A320neo
        https://runway-media-production.global.ssl.fastly.net/us/originals/2019/12/IMG_1661.jpeg?width=2000&crop=16:9,offset-x50,offset-y50

        Spirit A321neo
        https://imgproc.airliners.net/photos/airliners/9/4/0/7168049.jpg?v=v43ddec260fe

        Tuollaisilla 3-5 vuoden ikäisillä koneilla on jo alennusta alkuperäishinnasta niin paljon että niiden muutostyöt valtion VIP kuljetuksiin eivät nostaisi kokonaishintaa edes uuden koneen tasolle.

        Joten vähän käytetyn koneen hankinta olisi viisasta. Aivan kuten Britannia, Ranska ja Kanadakin ovat tehneet.


      • Anonyymi00280
        Anonyymi00279 kirjoitti:

        Tuollaisilla 3-5 vuoden ikäisillä koneilla on jo alennusta alkuperäishinnasta niin paljon että niiden muutostyöt valtion VIP kuljetuksiin eivät nostaisi kokonaishintaa edes uuden koneen tasolle.

        Joten vähän käytetyn koneen hankinta olisi viisasta. Aivan kuten Britannia, Ranska ja Kanadakin ovat tehneet.

        Myös pohjoismaiset lentoyhtiöt voisivat myydä muutamia käytettyjä koneitansa valtiolle.

        Saksan ilmavoimien pienemmät Airbus A319 ja A321 koneet ovat entisiä Lufthansan koneita jotka on myyty valtiolle.

        Myös lentoyhtiöiden tyyppikoulutettuja lentäjiä voisi hyödyntää tällaisessa järjestelyssä, jossa ilmavoimien ei tarvitsisi kouluttaa omia lentäjiä näihin koneisiin.


      • Anonyymi00281
        Anonyymi00278 kirjoitti:

        PLAY Airlinesin korkusrssipesä myi 10 Airbus-kapearunkokonetta, johon kuului kuusi A320neo-konetta
        https://image.urlaubspiraten.de/1280/image/upload/v1759160464/mediavault_images/shutterstock_2467412223_zzhjid.jpg

        ja neljä A321neo-konetta.
        https://cdn.plnspttrs.net/28365/tf-pla-play-airbus-a321-251n_PlanespottersNet_1560596_dde6caf4ea_o.jpg

        Siinä olisi ollut hyvä alku yhteispohjoismaiselle VIP laivastolle. Jos vain oltaisiin oltu tarpeeksi nopeita toimimaan.

        Nyt sama tilanne on Spirit Airvaysin kanssa jolla on myynnissä 131 Airbus A320 sarjan konetta, joista osa on uudempaa NEO mallistoa.

        Spirit A320neo
        https://runway-media-production.global.ssl.fastly.net/us/originals/2019/12/IMG_1661.jpeg?width=2000&crop=16:9,offset-x50,offset-y50

        Spirit A321neo
        https://imgproc.airliners.net/photos/airliners/9/4/0/7168049.jpg?v=v43ddec260fe

        Tänne ne päätyvät ennen myyntiä!

        Big Yellow! - Inside the Spirit Airlines REPO Operation
        https://www.youtube.com/watch?v=moEixIux1b0&t=21s

        Nyt olisi mahdollista perustaa jopa oma lentoyhtiö uutta konetta halvemmilla hinnoilla.


      • Anonyymi00282

      • Anonyymi00285
        Anonyymi00280 kirjoitti:

        Myös pohjoismaiset lentoyhtiöt voisivat myydä muutamia käytettyjä koneitansa valtiolle.

        Saksan ilmavoimien pienemmät Airbus A319 ja A321 koneet ovat entisiä Lufthansan koneita jotka on myyty valtiolle.

        Myös lentoyhtiöiden tyyppikoulutettuja lentäjiä voisi hyödyntää tällaisessa järjestelyssä, jossa ilmavoimien ei tarvitsisi kouluttaa omia lentäjiä näihin koneisiin.

        Espanjan valtio on parhaillaan vaihtamassa sen vanhentuvaa Airbus A310 kalustoa kahteen uuteen Airbus A350-900 malliin ja lisäksi hankitaan viisi kappaletta Gulfstream bisnesjettejä.
        https://www.youtube.com/watch?v=AtapTgkhut0


      • Anonyymi00286

      • Anonyymi00288
        Anonyymi00285 kirjoitti:

        Espanjan valtio on parhaillaan vaihtamassa sen vanhentuvaa Airbus A310 kalustoa kahteen uuteen Airbus A350-900 malliin ja lisäksi hankitaan viisi kappaletta Gulfstream bisnesjettejä.
        https://www.youtube.com/watch?v=AtapTgkhut0

        Espanjan väkiluku on noin 49,5 miljoonaa.

        Espanjan talous on noin noin 1,55 biljoonaa euroa.

        Valtion budjetti 400 miljardia euro.


      • Anonyymi00289
        Anonyymi00288 kirjoitti:

        Espanjan väkiluku on noin 49,5 miljoonaa.

        Espanjan talous on noin noin 1,55 biljoonaa euroa.

        Valtion budjetti 400 miljardia euro.

        Suomen väkiluku 5,65 miljoonaa.

        Suomen talous noin 276 miljardia.

        Suomen valtion budjetti 90,3 miljardia euroa.


      • Anonyymi00290
        Anonyymi00289 kirjoitti:

        Suomen väkiluku 5,65 miljoonaa.

        Suomen talous noin 276 miljardia.

        Suomen valtion budjetti 90,3 miljardia euroa.

        Eipä niitä koneita ole täällä kukaan ehdottanut suomen yksin ostavan.

        Pohjoismaat yhdessä on Espanjaa huomattavasti suurempi talousmahti ja parin lentokoneen ostaminen ei tuottaisi mitään vaikeuksia tällaiselle talousalueelle.


      • Anonyymi00291
        Anonyymi00290 kirjoitti:

        Eipä niitä koneita ole täällä kukaan ehdottanut suomen yksin ostavan.

        Pohjoismaat yhdessä on Espanjaa huomattavasti suurempi talousmahti ja parin lentokoneen ostaminen ei tuottaisi mitään vaikeuksia tällaiselle talousalueelle.

        Pohjoismaat yhdessä olisi maailman 10 suurin talous 195 maan joukosta. Ei yhtään hassumpi sijoitus.

        Tuossa kokoluokassa tällaiset hankinnat ovat kevyitä taskurahoja.


      • Anonyymi00292
        Anonyymi00285 kirjoitti:

        Espanjan valtio on parhaillaan vaihtamassa sen vanhentuvaa Airbus A310 kalustoa kahteen uuteen Airbus A350-900 malliin ja lisäksi hankitaan viisi kappaletta Gulfstream bisnesjettejä.
        https://www.youtube.com/watch?v=AtapTgkhut0

        Tällaista se on kun ei ole omia valtion koneita käytettävissä!

        Suomen viralliseen valtuuskuntaan YK:n ilmastokokouksessa kuului 27 edustajaa ministeriöistä, tasavallan presidentin kansliasta tai eduskunnasta.

        Tässä reitit joita valtuuskunnan eri jäsenet joutuivat käyttämään.

        https://images.sanoma-sndp.fi/9060ccfa416e88f2f4213388cc1f7df2.svg

        Valtuuskunnasta yksittäiset jäsenet lensivät Bakuun Istanbulin, Frankfurtin ja Rooman kautta tai reittiä Helsinki-Riika-Baku ja takaisin Baku-Lissabon-Helsinki.

        Poukkoilua ympäri eurooppaa ennen kuin ollaan edes oikealla lennolla.

        Ulkomailla nämä valtion koneet tunnetaan nimellä "productivity tool - tuottavuustyökalu".

        Tarkoittaen että niillä tehtävä diplomatia ja kauppasopimukset maksavat itsensä takaisin kymmeniä- ja jopa satoja kertoja suuremmin kuin mitä lennot itsessään maksavat.

        Tarpeeton ajanhaaskaus jatkolentoja odotellen on pois tuottavuudesta ja lisäksi turvallisuus voidaan taata omalla lennolla.

        Mutta suomessahan tätä ei ymmärretä!

        Productivity tool tunnetaan myös nimellä "Force multiplier - Suorituskyvyn moninkertaistaja"


      • Anonyymi00293
        Anonyymi00292 kirjoitti:

        Tällaista se on kun ei ole omia valtion koneita käytettävissä!

        Suomen viralliseen valtuuskuntaan YK:n ilmastokokouksessa kuului 27 edustajaa ministeriöistä, tasavallan presidentin kansliasta tai eduskunnasta.

        Tässä reitit joita valtuuskunnan eri jäsenet joutuivat käyttämään.

        https://images.sanoma-sndp.fi/9060ccfa416e88f2f4213388cc1f7df2.svg

        Valtuuskunnasta yksittäiset jäsenet lensivät Bakuun Istanbulin, Frankfurtin ja Rooman kautta tai reittiä Helsinki-Riika-Baku ja takaisin Baku-Lissabon-Helsinki.

        Poukkoilua ympäri eurooppaa ennen kuin ollaan edes oikealla lennolla.

        Ulkomailla nämä valtion koneet tunnetaan nimellä "productivity tool - tuottavuustyökalu".

        Tarkoittaen että niillä tehtävä diplomatia ja kauppasopimukset maksavat itsensä takaisin kymmeniä- ja jopa satoja kertoja suuremmin kuin mitä lennot itsessään maksavat.

        Tarpeeton ajanhaaskaus jatkolentoja odotellen on pois tuottavuudesta ja lisäksi turvallisuus voidaan taata omalla lennolla.

        Mutta suomessahan tätä ei ymmärretä!

        Productivity tool tunnetaan myös nimellä "Force multiplier - Suorituskyvyn moninkertaistaja"

        Suomalainen ajatus lienee että ensin pitää kärsiä ja vasta sitten voi saavuttaa jotakin. Väsyneenä kokouksiin ja jos hyvä tulos saadaan, niin se on ansaittu.

        Ulkomailla taas halutaan saapua nopeasti ja mahdollisimman suoraa reittiä kokoukseen ja sitten virkeänä neuvotellaan hyvä tulos.


      • Anonyymi00294
        Anonyymi00293 kirjoitti:

        Suomalainen ajatus lienee että ensin pitää kärsiä ja vasta sitten voi saavuttaa jotakin. Väsyneenä kokouksiin ja jos hyvä tulos saadaan, niin se on ansaittu.

        Ulkomailla taas halutaan saapua nopeasti ja mahdollisimman suoraa reittiä kokoukseen ja sitten virkeänä neuvotellaan hyvä tulos.

        Suomalaista vaatimattomuutta joka ulkomailla tunnetaan myös nimellä masokismi!


    • Anonyymi00250

      Yhdysvalloissa Air Force One ja Marine One toimivat aina!
      Eikä tarvi olla muiden mukana.

      • Anonyymi00252

        Niitä on monta kappaletta jotta aina on vähintään yksi lentokelpoinen.


    • Anonyymi00251

      Ameriikassa valmistetaan paljon lentokoneita ja helicoptereita
      kautta kymmeniä vuosia, Toisen Maailmansodan aikana valmistettiin
      200.000 sotalentokonetta, Suomessa valmistettiin sotien jälkeen n.50.
      Ameriikassa on satoja business jettejä joilla lennetään
      osavaltioista toisiin, vähän kuin lentelisi Euroopan alueella
      Suomesta Porttigaliin ja sieltä Englantiin ja sitten jopa New York'iin,
      kun sekin matka sama kuin jos lentää Californiasta Hawaiille!
      John Travoltalla ja Tom Cruiseilla ja muutamalla muullakin omat
      business jätit, kuinka monella Suomalaisella filmitähdellä on
      oma business jet? Hetkinen, onko filmitähtiä?
      Ihme maa tuo Ameriikka siitä on sanontakin
      America The Wonderland.

      • Anonyymi00253

        Airbus on nykyisin maailman suurin lentokonevalmistaja ja eurooppalainen Airbus helicopters ent. Eurocopter on suurin kopterivalmistaja.


    • Anonyymi00254

      Boeing yhtiön arvo $180 miljardia
      Airbus yhtiön arvo $160 miljardia

      Ovat kaiken kaikkiaan aika 50/50 kokonaisuudessaan
      Mutta Yhdysvalloissa on monia lentokone valmistajia
      jotka valmistavat erikoisia ei ulkomaillekin myytäväksi koneita
      myös myytäväksi tarkoitettujen lisäksi.

      Yhdysvallat paljon suurempi kuin vaikka koko Eurooppa
      jossa monta maata.

      • Anonyymi00260

        Airbus on siviilikoneissa maailman suurin. Boeingin lukua suurentaa sen suuri hävittäjäkone tuotanto ja muut sotilaskäyttöön valmistetut lentokoneet.


      • Anonyymi00262
        Anonyymi00260 kirjoitti:

        Airbus on siviilikoneissa maailman suurin. Boeingin lukua suurentaa sen suuri hävittäjäkone tuotanto ja muut sotilaskäyttöön valmistetut lentokoneet.

        Sekä Boeing että Airbus ovat hyviä luotettavia lentokoneita.
        On vieläkin lentoyhtiöitä jotka lentävät 747 Jumbo Jet,
        esim Lufthansa reittilentoja.
        Ennen alkuun koneen cockpit (Ohjaamo) oli 3 henkilöä
        Captain (Pilot) First Officer (Co-pilot) ja Flight Engineer,
        myöhemmin eli nykyään 2, Pilot ja Co-pilot.
        Se on kyllä hieno kone ja jotenkin tunnetta,
        olen muutaman lennon lentänyt ja kerran ollut ohjaamossa
        lennon aikana kun vielä oli 3 henkilöä,
        olin lennolla Tyynen Valtameren yllä.


    • Anonyymi00255

      Neljällä suurimmalla lentoyhtiöllä on Ameriikassa jokaisella
      noin 1.000 lentokonetta, lentoyhtiöitä yli 50.
      Vertailuksi Finnairilla on noin 80 lentokonetta.

    • Anonyymi00256

      Cessna lentokoneita on valmistettu lähes 200.000 kpl
      Piper lentokoneita valmistettu yli 145.000 kpl
      muutamia kyseisiä lentokoneita lentää Suomessakin.

      • Anonyymi00259

        Eivät kyllä sovellu tämän viestiketjun tarpeisiin.


    • Anonyymi00257

      🎵...........Come fly with me, let's fly, let's fly away........🎶

    • Anonyymi00258

      Suomessa on tehty aikoinaan noin 50 Vinka lentokonetta,
      missäköhän ovat tänään?

      • Anonyymi00304

        Romutettuna.

        Olivat vaarallisia lentää aurodynaamisten virhesuunnittelujen vuoksi.


    • Anonyymi00263

      Olisin perustanut Suomen Lappiin avaruus satelliittien
      laukaisu aseman mutta en saanut rahoitusta.

      • Anonyymi00287

        Vaatinee vähän pätevyyttä ja rahoitusta.


    • Anonyymi00264
      • Anonyymi00265

        Minkä mallinen on lentokone?
        Ameriikassa Air Force One on Boeing 747 Jumbo Jet
        Etu osa on kaksi kerroksinen, oli ennen 3 henkilöä ohjaamossa,
        myöhemmin muutettiin kahteen henkilöön niinkuin yleisesti on
        kaikissa matkustuskoneissa.
        747 koneessa on 4 moottoria.


      • Anonyymi00267
        Anonyymi00265 kirjoitti:

        Minkä mallinen on lentokone?
        Ameriikassa Air Force One on Boeing 747 Jumbo Jet
        Etu osa on kaksi kerroksinen, oli ennen 3 henkilöä ohjaamossa,
        myöhemmin muutettiin kahteen henkilöön niinkuin yleisesti on
        kaikissa matkustuskoneissa.
        747 koneessa on 4 moottoria.

        Airbus A350-900 URL


      • Anonyymi00269
        Anonyymi00265 kirjoitti:

        Minkä mallinen on lentokone?
        Ameriikassa Air Force One on Boeing 747 Jumbo Jet
        Etu osa on kaksi kerroksinen, oli ennen 3 henkilöä ohjaamossa,
        myöhemmin muutettiin kahteen henkilöön niinkuin yleisesti on
        kaikissa matkustuskoneissa.
        747 koneessa on 4 moottoria.

        Kyllähän pohjoismaiden yhteiskäyttöön kelpaisi hyvin sellaiset 2-3 kpl tuollaisia Airbus A350-900 koneita.



        CHANCELLOR ABOARD! 2X Luftwaffe Airbus A350-900 at Munich Airport!
        https://www.youtube.com/watch?v=b-a0JxohSr4

        AMAZING GERMAN AIR FORCE A350 in UP CLOSE Landing & Takeoff
        https://www.youtube.com/watch?v=Eg9d0DsRc8A

        Zurich Airport Qatar Airways Airbus A350-941 A7-ALI landing on a snowy winter day.
        https://www.youtube.com/watch?v=Xi66nBuO5CE


      • Anonyymi00283
        Anonyymi00267 kirjoitti:

        Airbus A350-900 URL

        ULR - Ultra Long Range


      • Anonyymi00284
        Anonyymi00265 kirjoitti:

        Minkä mallinen on lentokone?
        Ameriikassa Air Force One on Boeing 747 Jumbo Jet
        Etu osa on kaksi kerroksinen, oli ennen 3 henkilöä ohjaamossa,
        myöhemmin muutettiin kahteen henkilöön niinkuin yleisesti on
        kaikissa matkustuskoneissa.
        747 koneessa on 4 moottoria.

        Mailman ensimmäinen yksityiskäyttöön tarkoitettu Airbus A350.

        FIRST PRIVATE A350! K5 Aviation Airbus A350-900ACJ (D-AKAY) Departure at Munich Airport!
        https://www.youtube.com/watch?v=WanywF3wgsQ


      • Anonyymi00295
        Anonyymi00284 kirjoitti:

        Mailman ensimmäinen yksityiskäyttöön tarkoitettu Airbus A350.

        FIRST PRIVATE A350! K5 Aviation Airbus A350-900ACJ (D-AKAY) Departure at Munich Airport!
        https://www.youtube.com/watch?v=WanywF3wgsQ

        Nyt olisi taas kerran ollut pitkiin mannertenvälisiin matkoihin kykenevälle yhteispohjoismaiselle Air Force One koneelle käyttöä.

        "Norjan kruununprinssi Haakon on tällä hetkellä Japanissa kolmipäiväisellä valtiovierailulla."


        https://www.leaderluxury.com/wp-content/uploads/2025/01/A330-068.jpg

        https://www.leaderluxury.com/wp-content/uploads/2025/01/A330-018.jpg

        [K5 AVIATION] AIRBUS A350 D-AKAY Roll out at Toulouse Blagnac Airport
        https://www.youtube.com/watch?v=lYhlVKDnqVQ


      • Anonyymi00296
        Anonyymi00295 kirjoitti:

        Nyt olisi taas kerran ollut pitkiin mannertenvälisiin matkoihin kykenevälle yhteispohjoismaiselle Air Force One koneelle käyttöä.

        "Norjan kruununprinssi Haakon on tällä hetkellä Japanissa kolmipäiväisellä valtiovierailulla."


        https://www.leaderluxury.com/wp-content/uploads/2025/01/A330-068.jpg

        https://www.leaderluxury.com/wp-content/uploads/2025/01/A330-018.jpg

        [K5 AVIATION] AIRBUS A350 D-AKAY Roll out at Toulouse Blagnac Airport
        https://www.youtube.com/watch?v=lYhlVKDnqVQ

        Kyllä valtion omat koneet alkaa kiinnostamaan heti kun joku iso jehu myöhäntyy oikein kunnolla jostakin miljardien arvoisesta liike/talouskokouksesta tai kokonainen valtiovierailu toiselle puolelle maapalloa peruuntuu vuorokauden myöhässä olleen lennon vuoksi.😁


      • Anonyymi00297
        Anonyymi00296 kirjoitti:

        Kyllä valtion omat koneet alkaa kiinnostamaan heti kun joku iso jehu myöhäntyy oikein kunnolla jostakin miljardien arvoisesta liike/talouskokouksesta tai kokonainen valtiovierailu toiselle puolelle maapalloa peruuntuu vuorokauden myöhässä olleen lennon vuoksi.😁

        Ulkomaisten valtiojohtajien aika on kallista. Jos valtiovierailu on jo kuukausia sitten sovittu tietylle päivälle, mutta suomen presidentti ei ilmesty paikalle, voi se mahdollisuus tavata uudestaan siirtyä jopa useilla vuosilla eteenpäin. Samoin sopimukset joita ajateltiin alekirjoitettavan silloin, siirtyvät myös.

        Varma kuljetusmuoto on monessa maassa huomattu olevan maan päämiehelle ja valtuuskunnille niin tärkeä, että se on päätetty hoitaa itse, eikä ulkoistaa kaupallisille yhtiöille jotka lentävät milloin heille kelpaa ja vain paikkoihin mihinkä he katsovat lennot olevan kannattavia.


      • Anonyymi00298

        Ruotsin ja Norjan kauppaministeritkin matkustavat nykyisin isojen kauppavaltuuskuntien kanssa.

        Esim. Ruotsi on markkinoinut viime kuukausina kovasti Kanadalle Gripen E hävittäjiään ja Saab Globaleye tutkakoneita kauppaministerin tekemien useiden matkojen aikana.

        Saksassa kauppaministeri vetää aina ulkomailla suurta valtuuskuntaa mukanaan ja siksi tavallisen riviministerinkin matkoihin usein käytetään valtion isoimpia VIP Airbus A350 koneita.


      • Anonyymi00299
        Anonyymi00298 kirjoitti:

        Ruotsin ja Norjan kauppaministeritkin matkustavat nykyisin isojen kauppavaltuuskuntien kanssa.

        Esim. Ruotsi on markkinoinut viime kuukausina kovasti Kanadalle Gripen E hävittäjiään ja Saab Globaleye tutkakoneita kauppaministerin tekemien useiden matkojen aikana.

        Saksassa kauppaministeri vetää aina ulkomailla suurta valtuuskuntaa mukanaan ja siksi tavallisen riviministerinkin matkoihin usein käytetään valtion isoimpia VIP Airbus A350 koneita.

        Ja Ruotsin aktiivinen myyntityö tuottaa miljardien edestä tulosta!

        Canada Rejects 60 American F-35s - Chooses Swedish Jets Built in Montreal, USA SIDELINED
        https://www.youtube.com/watch?v=mnh3dVp6icI&t=79s


      • Anonyymi00300
        Anonyymi00298 kirjoitti:

        Ruotsin ja Norjan kauppaministeritkin matkustavat nykyisin isojen kauppavaltuuskuntien kanssa.

        Esim. Ruotsi on markkinoinut viime kuukausina kovasti Kanadalle Gripen E hävittäjiään ja Saab Globaleye tutkakoneita kauppaministerin tekemien useiden matkojen aikana.

        Saksassa kauppaministeri vetää aina ulkomailla suurta valtuuskuntaa mukanaan ja siksi tavallisen riviministerinkin matkoihin usein käytetään valtion isoimpia VIP Airbus A350 koneita.

        On se A350 sitten upean näköinen kone!

        Ja erittäin suorituskykyinen!

        AIRBUS A350 New Compilation : Starlux, Egyptair, Korean, Japan Airlines, Toulouse Factory (2026)
        https://www.youtube.com/watch?v=7R-bXgqsw84


      • Anonyymi00301
        Anonyymi00298 kirjoitti:

        Ruotsin ja Norjan kauppaministeritkin matkustavat nykyisin isojen kauppavaltuuskuntien kanssa.

        Esim. Ruotsi on markkinoinut viime kuukausina kovasti Kanadalle Gripen E hävittäjiään ja Saab Globaleye tutkakoneita kauppaministerin tekemien useiden matkojen aikana.

        Saksassa kauppaministeri vetää aina ulkomailla suurta valtuuskuntaa mukanaan ja siksi tavallisen riviministerinkin matkoihin usein käytetään valtion isoimpia VIP Airbus A350 koneita.

        Siksipä tässäkin tapauksessa Saksan puolustusministeri Boris Pistorius matkusti Australiaan suurella A350 koneella. Mukana oli laaja valtuuskunta.

        German Air Force VIP A350-900 First Landing at Brisbane Airport
        https://www.youtube.com/watch?v=-mTUtFxBV7c


      • Anonyymi00303
        Anonyymi00299 kirjoitti:

        Ja Ruotsin aktiivinen myyntityö tuottaa miljardien edestä tulosta!

        Canada Rejects 60 American F-35s - Chooses Swedish Jets Built in Montreal, USA SIDELINED
        https://www.youtube.com/watch?v=mnh3dVp6icI&t=79s

        Ruotsilla on sentää korkeateknologiaa jota voi myydä.


    • Anonyymi00266

      Lenteli jumppia vähemmän. Paljonko presidentin maksanut kansalle tähän mennessä????? Mitä lennoista Suomi on saanut vastineeksi?????? Kuluerä.

      • Anonyymi00268

        Tutustu presidentin tehtäväkuvaan ja kommentoi sitten.


    • Anonyymi00270

      B 52 lentokoneessa on 2 paria kummankin siiven alla,
      yhteensä 8 moottoria!

    • Anonyymi00272

      Purjelentokoneissa ei ole moottoreita yleensä.
      Olen ollut kerran kyydissä.
      Elokuvassa hyvä sailplane kohtaus:
      Thomas Crown Affair, Steve McQueen
      (Musiikki taustalla)

    • Anonyymi00305

      Airbus A330-900neo (VIP-versiona ACJ330neo) luo valtion päämiesten ja VIP-vieraiden käytössä kuvan modernista, vastuullisesta ja strategisesti vahvasta valtiosta. Kone edustaa täydellistä tasapainoa käytännöllisyyden, suorituskyvyn ja valtiollisen arvokkuuden välillä ilman joidenkin nelimoottoristen jättiläiskoneiden tuomaa negatiivista imagoa.
      Malli vaikuttaa valtion ja VIP-käyttäjän imagoon seuraavilla tavoilla:
      ♻️ Edistyksellinen ja ympäristötietoinen imago
      Vastuullisuusviesti: Koneen Rolls-Royce Trent 7000 -moottorit ja uusi siipimuotoilu vähentävät polttoaineenkulutusta noin 11–14 % edeltäjiinsä verrattuna. Tämä viestii ympäristötietoisuudesta. [1, 2]
      Moderni teknologia: "Neo" (New Engine Option) osoittaa valtion investoivan tulevaisuuden teknologiaan vanhentuneen kaluston sijaan. [1, 2]
      Julkinen hyväksyntä: Veronmaksajien ja median silmissä moderni kaksimoottorinen laajarunko on helpommin perusteltavissa kuin nelimoottoriset "ökykoneet" (kuten Boeing 747 tai Airbus A340). [1]
      ? Valtiollinen arvokkuus ja "Lentävä virasto"
      Kansainvälinen painoarvo: Koneen suuri koko (laajarunko) herättää kunnioitusta valtiovierailuilla ja luo kuvan globaalisti merkittävästä toimijasta. [1, 2]
      Diplomaattinen alusta: Yli 200 neliömetrin sisätilat mahdostavat Harmony-konseptin mukaiset neuvottelutilat, erilliset VIP-sviitit ja suuren lehdistö- tai turvadelegaation kuljetuksen. [1, 2, 3]
      Työrauha ja jatkuvuus: Kone toimii kriisitilanteissa täysivaltaisena, suojattuna johtokeskuksena ilmassa. [1]
      ? Globaali toimintakyky ja suvereeniuden osoitus
      Suorat lennot minne vain: Lähes 15 000–18 000 kilometrin (jopa 21 lentotunnin) toimintamatka tarkoittaa, että päämies pääsee lähes mihin tahansa maailmankolkkaan ilman välilaskuja. [1, 2, 3]
      Riippumattomuus: Kyky lentää pitkiä matkoja ilman tankkaustaukoja kolmansissa maissa lisää valtion strategista riippumattomuutta ja turvallisuutta.
      ? Vertailu muihin valtiollisiin konetyyppeihin
      Konetyyppi [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7]
      Imagollinen viesti
      Edut VIP-käytössä
      Haitat / Riskit
      Airbus A330-900neo
      Moderni, tehokas, vastuullinen ja pragmaattinen
      Valtava toimintamatka, tilaa isolle delegaatiolle, moderni imago
      Korkea hankintahinta, vaatii suuret kiitotiet
      Boeing 747-8 (esim. Air Force One)
      Supervaltarooli, järkälemäinen mahti, perinteikkyys
      Maksimaalinen tila, neljä moottoria tuo vikasietoisuutta
      Vanhanaikainen ekologinen imago, herättää helposti arvostelua
      Pienet liikesuihkukoneet (esim. Dassault Falcon)
      Ketterä, säästeliäs, dynaaminen ja huomaamaton
      Halvemmat käyttökustannukset, laskeutuu pienille kentille
      Ei mahdu isoa delegaatiota tai lehdistöä, rajallinen edustusarvo
      Kokonaisuudessaan Airbus A330-900neo antaa valtiosta kuvan modernina, teknologisesti edistyneenä ja ympäristövastuullisena toimijana, joka ei kuitenkaan tingi globaalista suorituskyvystään tai turvallisuudestaan. Se on diplomaattinen työkalu, joka herättää kunnioitusta herättämättä liikaa paheksuntaa. [1, 2]

      • Anonyymi00306

        Imagolliset erot valtionjohdon käytössä
        1. Airbus A330-900neo: "Vastuullinen valtiomies"
        A330neo tarjoaa parhaan suojan julkista tai veronmaksajien kritiikkiä vastaan. Koska se perustuu maailman suosituimpaan laajarunkorunkoon, se ei vaikuta liian pröystäilevältä. [1]
        Viesti maailmalle: ”Olemme globaali toimija, mutta käytämme resurssimme tehokkaasti ja järkevästi.”
        Kenelle sopii: Vakavarvaille eurooppalaisille tai aasialaisille demokratioille, joissa valtionjohtajan rahankäyttöä seurataan tarkasti mediassa.
        2. Airbus A350-900: "Teknologinen ja vihreä edelläkävijä"
        A350 on ilmailun ehdotonta huipputeknologiaa, jonka runko on valmistettu pitkälti hiilikuitukomposiitista. Sen matkustamoilmanpaine on alempi, mikä vähentää jetlagia. [1, 2, 3]
        Viesti maailmalle: ”Edustamme tulevaisuutta, innovaatiota ja korkeinta mahdollista ympäristövastuullisuutta.” [1]
        VIP-etu: Lähes rajaton toimintamatka (22 lentotuntia) tarkoittaa, että koneella voi lentää suoraan mistä tahansa pääkaupungista mihin tahansa antipodiin (maapallon vastakkaiselle puolelle) ilman välilaskuja. [1, 2]
        Kenelle sopii: Rikmaille valtioille (kuten Saksa, jolla on valtiollisessa laivastossaan A350-koneita), jotka haluavat viestiä teollisesta ja ekologisesta johtajuudesta.
        3. Boeing 777 / 777X: "Supervalta ja tinkimätön mahti"
        Boeing 777 (erityisesti uusi BBJ 777X) on valtava, massiivinen ja poikkeuksellisen leveärunkoinen kone. Se on suurin kaksimoottorinen lentokone maailmassa. [1, 2]
        Viesti maailmalle: ”Meillä on rajattomat resurssit ja suuri globaali valta.”
        VIP-etu: Matkustamon yli 300 neliömetrin pinta-ala mahdollistaa kokonaisten lentävien asuntojen, elokuvateattereiden, useiden neuvottelusalien ja yli sadan hengen delegaation sekä turvajoukkojen kuljettamisen. [1, 2]
        Julkinen kuva: Kone herättää kunnioitusta, mutta on herkkä saamaan "ökykoneen" leiman länsimaissa sen valtavien käyttökustannusten vuoksi. [1]
        Kenelle sopii: Lähi-idän kuningashuoneille, Aasian suurvalloille tai maanosien jättiläisille, joiden delegaatiot ovat niin suuria, ettei pienempi kone fyysisesti riitä.
        ? Yhteenveto
        Jos valtio valitsee A330-900neon, se viestii diplomaattisesta pragmaattisuudesta – valtio saa laajarunkoisen johtokeskuksen ilman A350- tai B777-koneiden tähtitieteellistä hintalappua ja ylisuurta imagoa. [1, 2]
        A350-900 siirtää imagon ultramoderniin luksukseen ja suorituskykyyn, kun taas Boeing 777 on puhtaasti mahdin ja suuren koon osoitus, joka on tehty valtioille, joiden ei tarvitse selitellä kulujaan kansalaisille.


      • Anonyymi00307
        Anonyymi00306 kirjoitti:

        Imagolliset erot valtionjohdon käytössä
        1. Airbus A330-900neo: "Vastuullinen valtiomies"
        A330neo tarjoaa parhaan suojan julkista tai veronmaksajien kritiikkiä vastaan. Koska se perustuu maailman suosituimpaan laajarunkorunkoon, se ei vaikuta liian pröystäilevältä. [1]
        Viesti maailmalle: ”Olemme globaali toimija, mutta käytämme resurssimme tehokkaasti ja järkevästi.”
        Kenelle sopii: Vakavarvaille eurooppalaisille tai aasialaisille demokratioille, joissa valtionjohtajan rahankäyttöä seurataan tarkasti mediassa.
        2. Airbus A350-900: "Teknologinen ja vihreä edelläkävijä"
        A350 on ilmailun ehdotonta huipputeknologiaa, jonka runko on valmistettu pitkälti hiilikuitukomposiitista. Sen matkustamoilmanpaine on alempi, mikä vähentää jetlagia. [1, 2, 3]
        Viesti maailmalle: ”Edustamme tulevaisuutta, innovaatiota ja korkeinta mahdollista ympäristövastuullisuutta.” [1]
        VIP-etu: Lähes rajaton toimintamatka (22 lentotuntia) tarkoittaa, että koneella voi lentää suoraan mistä tahansa pääkaupungista mihin tahansa antipodiin (maapallon vastakkaiselle puolelle) ilman välilaskuja. [1, 2]
        Kenelle sopii: Rikmaille valtioille (kuten Saksa, jolla on valtiollisessa laivastossaan A350-koneita), jotka haluavat viestiä teollisesta ja ekologisesta johtajuudesta.
        3. Boeing 777 / 777X: "Supervalta ja tinkimätön mahti"
        Boeing 777 (erityisesti uusi BBJ 777X) on valtava, massiivinen ja poikkeuksellisen leveärunkoinen kone. Se on suurin kaksimoottorinen lentokone maailmassa. [1, 2]
        Viesti maailmalle: ”Meillä on rajattomat resurssit ja suuri globaali valta.”
        VIP-etu: Matkustamon yli 300 neliömetrin pinta-ala mahdollistaa kokonaisten lentävien asuntojen, elokuvateattereiden, useiden neuvottelusalien ja yli sadan hengen delegaation sekä turvajoukkojen kuljettamisen. [1, 2]
        Julkinen kuva: Kone herättää kunnioitusta, mutta on herkkä saamaan "ökykoneen" leiman länsimaissa sen valtavien käyttökustannusten vuoksi. [1]
        Kenelle sopii: Lähi-idän kuningashuoneille, Aasian suurvalloille tai maanosien jättiläisille, joiden delegaatiot ovat niin suuria, ettei pienempi kone fyysisesti riitä.
        ? Yhteenveto
        Jos valtio valitsee A330-900neon, se viestii diplomaattisesta pragmaattisuudesta – valtio saa laajarunkoisen johtokeskuksen ilman A350- tai B777-koneiden tähtitieteellistä hintalappua ja ylisuurta imagoa. [1, 2]
        A350-900 siirtää imagon ultramoderniin luksukseen ja suorituskykyyn, kun taas Boeing 777 on puhtaasti mahdin ja suuren koon osoitus, joka on tehty valtioille, joiden ei tarvitse selitellä kulujaan kansalaisille.

        Käytetyn, mutta hyväkuntoisen Airbus A330-900neon ostaminen valtion VIP-käyttöön on yksi ilmailumarkkinoiden taloudellisesti järkevimpiä ja strategisesti vahvimpia ratkaisuja. Se tarjoaa poikkeuksellisen korkean vastineen rahalle ja ratkaisee monia uuden koneen hankintaan liittyviä poliittisia sekä operatiivisia haasteita. [1]
        Ratkaisun taloudellisuus ja järkevyys muodostuu seuraavista tekijöistä:
        ? 1. Järjetön säästö hankintahinnassa (Arvonalenema)
        Lentokoneiden markkina-arvo (Market Value) putoaa ensimmäisten vuosien aikana huomattavasti virallisia listahintoja alemmas. [1, 2]
        Uuden koneen listahinta: Noin 295–300 miljoonaa dollaria. [1]
        Käytetyn runko-osan todellinen markkina-arvo: Nuoren ja hyväkuntoisen käytetyn A330-900neo-rungon todellinen markkinahinta liikkuu noin 80–110 miljoonassa dollarissa iästä ja lentotunneista riippuen. [1, 2]
        Taloudellinen hyöty: Valtio säästää puhtaassa ostohinnassa pelkän rungon osalta jopa 150–200 miljoonaa dollaria. Tämä säästö kattaa moninkertaisesti VIP-matkustamon rakennuskustannukset (noin 60–90 miljoonaa dollaria). [1, 2]
        ⏱️ 2. Ei vuosien odotusaikoja (Nopea käyttöönotto)
        Ilmailualan tuotantoketjujen ruuhkien vuoksi uuden A330neon toimitusaika tehtaalta voi viedä useita vuosia.
        Käytetty kone on saatavilla heti. Se voidaan siirtää välittömästi sisustuksesta vastaavalle yhtiölle (kuten Lufthansa Technik tai Jet Aviation). Valtio saa edustuskoneen käyttöön vuosia nopeammin, mikä on kriittistä, jos edellinen kalusto on vanhentumassa käsiin. [1, 2]
        ?￯ᄌマ 3. "Neo"-moottorien elinkaarietu
        Koska kyseessä on uuden sukupolven "neo"-malli (eikä vanha A330ceo), käytetyssäkin koneessa on modernit Rolls-Royce Trent 7000 -moottorit. [1]
        Polttoainetalous: Valtio saa käyttöönsä saman ~14 % polttoainesäästön ja ultrapitkän toimintamatkan kuin ostamalla uuden koneen.
        Pitkä elinkaari: Koneella on edessään vuosikymmeniä tehokasta käyttöikää, sillä malli on tuotannossa ja sen globaali huoltoverkosto (MRO) laajenee jatkuvasti. [1, 2]
        ? 4. Poliittinen ja imagollinen hyväksyntä
        Veronmaksajien silmissä: Uuden, satojen miljoonien arvoisen "ökykoneen" tilaaminen herättää usein poliittista vastustusta ja negatiivista mediasuosiota.
        Vastuullisuusviesti: Käytetyn, mutta teknisesti huippukuntoisen koneen hankinta voidaan perustella julkisuudessa pragmaattisena kierrätyksenä ja valtion varojen vastuullisena säästämisenä, tinkimättä silti valtionpäämiehen turvallisuudesta tai toimintakyvystä.


      • Anonyymi00308
        Anonyymi00307 kirjoitti:

        Käytetyn, mutta hyväkuntoisen Airbus A330-900neon ostaminen valtion VIP-käyttöön on yksi ilmailumarkkinoiden taloudellisesti järkevimpiä ja strategisesti vahvimpia ratkaisuja. Se tarjoaa poikkeuksellisen korkean vastineen rahalle ja ratkaisee monia uuden koneen hankintaan liittyviä poliittisia sekä operatiivisia haasteita. [1]
        Ratkaisun taloudellisuus ja järkevyys muodostuu seuraavista tekijöistä:
        ? 1. Järjetön säästö hankintahinnassa (Arvonalenema)
        Lentokoneiden markkina-arvo (Market Value) putoaa ensimmäisten vuosien aikana huomattavasti virallisia listahintoja alemmas. [1, 2]
        Uuden koneen listahinta: Noin 295–300 miljoonaa dollaria. [1]
        Käytetyn runko-osan todellinen markkina-arvo: Nuoren ja hyväkuntoisen käytetyn A330-900neo-rungon todellinen markkinahinta liikkuu noin 80–110 miljoonassa dollarissa iästä ja lentotunneista riippuen. [1, 2]
        Taloudellinen hyöty: Valtio säästää puhtaassa ostohinnassa pelkän rungon osalta jopa 150–200 miljoonaa dollaria. Tämä säästö kattaa moninkertaisesti VIP-matkustamon rakennuskustannukset (noin 60–90 miljoonaa dollaria). [1, 2]
        ⏱️ 2. Ei vuosien odotusaikoja (Nopea käyttöönotto)
        Ilmailualan tuotantoketjujen ruuhkien vuoksi uuden A330neon toimitusaika tehtaalta voi viedä useita vuosia.
        Käytetty kone on saatavilla heti. Se voidaan siirtää välittömästi sisustuksesta vastaavalle yhtiölle (kuten Lufthansa Technik tai Jet Aviation). Valtio saa edustuskoneen käyttöön vuosia nopeammin, mikä on kriittistä, jos edellinen kalusto on vanhentumassa käsiin. [1, 2]
        ?￯ᄌマ 3. "Neo"-moottorien elinkaarietu
        Koska kyseessä on uuden sukupolven "neo"-malli (eikä vanha A330ceo), käytetyssäkin koneessa on modernit Rolls-Royce Trent 7000 -moottorit. [1]
        Polttoainetalous: Valtio saa käyttöönsä saman ~14 % polttoainesäästön ja ultrapitkän toimintamatkan kuin ostamalla uuden koneen.
        Pitkä elinkaari: Koneella on edessään vuosikymmeniä tehokasta käyttöikää, sillä malli on tuotannossa ja sen globaali huoltoverkosto (MRO) laajenee jatkuvasti. [1, 2]
        ? 4. Poliittinen ja imagollinen hyväksyntä
        Veronmaksajien silmissä: Uuden, satojen miljoonien arvoisen "ökykoneen" tilaaminen herättää usein poliittista vastustusta ja negatiivista mediasuosiota.
        Vastuullisuusviesti: Käytetyn, mutta teknisesti huippukuntoisen koneen hankinta voidaan perustella julkisuudessa pragmaattisena kierrätyksenä ja valtion varojen vastuullisena säästämisenä, tinkimättä silti valtionpäämiehen turvallisuudesta tai toimintakyvystä.

        Jos Pohjoismaat (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) sekä niiden itsehallintoalueet (Grönlanti, Färsaaret ja Ahvenanmaa) päättäisivät perustaa yhteisen, kahdesta identtisestä Airbus A330-900neo -koneesta koostuvan VIP-laivaston, koneiden vuotuinen käyttöaste ja matkamäärä muodostuisi erittäin korkeaksi.
        Pohjoismaiden valtiojohdon ja kuninkaallisten tiedossa olevien matkustushistorioiden ja poliittisten velvoitteiden perusteella kaksi A330-900neo -konetta pystyisi hoitamaan noin 60–80 pitkän matkan edustuslentoa vuodessa.
        Tämän yhteiskäyttöpoolin (ns. Nordic Air Force One) matkajakauma ja järkevyys muodostuisi seuraavasti:

        ✈️ Matkamäärien arviointi alueittain ja rooleittain
        Laajarunkoinen A330-900neo on tarkoitettu kaukolennoille (mannertenväliset matkat) sekä suurten delegaatioiden (yritysvaltuuskunnat ja lehdistö) kuljettamiseen. Pohjoismaiden sisäiset ja Euroopan lähilennot (kuten Brysselin EU-kokoukset) hoidettaisiin edelleen maiden omilla pienemmillä liikesuihkukoneilla (esim. Ruotsin Bombardier Global 6500 -koneilla tai Suomen Learjeteillä). [1]
        1. Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska (Suuret toimijat)
        Pääministerit ja Presidentti (Suomi): Alexander Stubb ja muiden Pohjoismaiden pääministerit tekevät kukin vuodessa noin 6–10 sellaista laajaa ulkomaanmatkaa (esim. YK:n yleiskokous New Yorkissa, NATO-huippukokoukset, Aasia- ja Afrikka-vienninedistämismatkat), joissa tarvitaan laajarunkokoneen kapasiteettia ja kantamaa.
        Yhteensä: n. 25–35 matkaa vuodessa. [1]
        Kuninkaalliset (Ruotsi, Norja, Tanska): Kuninkaat ja kruununprinssit tekevät merkittäviä, suuria valtiovierailuja yleensä 2–4 kertaa vuodessa per maa. Nämä matkat vaativat aina massiivisen protokollan ja suuren saattueen.
        Yhteensä: n. 10–12 matkaa vuodessa. [1]
        2. Islanti, Grönlanti, Färsaaret ja Ahvenanmaa (Erityisalueet)
        Islanti: Islannin presidentti ja pääministeri matkustavat pääosin Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. A330neo palvelisi Islantia noin 2–4 kertaa vuodessa (esim. pitkät matkat Aasiaan).
        Grönlanti ja Färsaaret: Tanskan kansanyhteisön osina näiden maiden päämiehet matkustavat pääasiassa Kööpenhaminaan tavallisilla reittilennoilla. Laajarunkoiselle VIP-koneelle olisi tarvetta vain harvoin, noin 1–2 kertaa vuodessa erikoistilanteissa (esim. Arktisen neuvoston suuret huippukokoukset kaukana).
        Ahvenanmaa: Ahvenanmaan maaneuvoksen matkat suuntautuvat lähes poikkeuksellisesti Helsinkiin, Tukholmaan tai Brysseliin. Ahvenanmaalla ei ole sellaista globaalia diplomaattista mandaattia, joka vaatisi A330neon kaltaista mannertenvälistä konetta. Tarve on käytännössä 0 matkaa vuodessa, ellei kyseessä ole yhteispohjoismainen vierailu, jossa Ahvenanmaa on edustettuna muiden mukana.

        ? Kahden koneen kapasiteetti ja matkakierto (300 lentotuntia / kone)
        VIP-käytössä laajarunkokone lentää yleensä noin 250–350 tuntia vuodessa.
        Jos kumpikin kone lentää 300 tuntia (yhteensä 600 tuntia vuodessa):
        1. Matkojen kesto: Yksi pitkä edustusmatka (esim. Helsinki – Tokio – Helsinki tai Tukholma – Washington – Tukholma) vie puhtaasti lentotunteina noin 15–25 tuntia.
        2. Kokonaiskapasiteetti: Matemaattisesti 600 lentotuntia jaettuna keskimäärin 15–20 tunnin matkoilla tarkoittaa, että laivastolla voidaan tehdä noin 30–40 pitkää edustusmatkaa vuodessa.
        3. Monipysähdysmatkat: Jos useampi Pohjoismaa matkustaa yhdessä (esim. Pohjoismaiden pääministerien yhteinen vienninedistämismatka Etelä-Amerikkaan), matkojen määrä nousee tehokkaasti, ja koneet voivat palvella jopa 60–80 eri valtiollista edustustapahtumaa vuodessa.

        ? Miksi 2 konetta on täydellinen määrä Pohjoismaille?
        Pohjoismaiden yhteinen kahden koneen taktiikka toimisi saumattomasti ja järkevästi:
        Toinen lentää, toinen varalla/huollossa: Kun kone A on viemässä Ruotsin kuningasta valtiovierailulle Singaporeen, kone B toimii kotikentällä (esim. Arlandassa tai Helsinki-Vantaalla) valmiudessa (Hot Spare). Jos Suomen presidentti tarvitsee koneen äkillisesti, se on heti käytettävissä. [1, 2]
        Yhteismatkojen imago: Pohjoismaat tekevät yhä enemmän yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kun Pohjoismaiden pääpäämiehet saapuisivat esimerkiksi Aasiaan samalla, tyylikkäällä Pohjoismaiden laajarunkokoneella, se loisi maailmalle valtavan tehokkaan, yhtenäisen ja pragmaattisen imagollisen viestin (Nordic unity).
        Kustannusten jakaminen: Islannin tai Färsaarten kaltaisilla pienillä talouksilla ei ole mitään mahdollisuutta omistaa laajarunkoista VIP-konetta. Jakamalla kahden käytetyn A330neon kustannukset tasan kaikkien maiden kesken, jokainen alue saa käyttöönsä globaalin johtokeskuksen murto-osalla yksittäisen koneen hinnasta.


      • Anonyymi00309
        Anonyymi00308 kirjoitti:

        Jos Pohjoismaat (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) sekä niiden itsehallintoalueet (Grönlanti, Färsaaret ja Ahvenanmaa) päättäisivät perustaa yhteisen, kahdesta identtisestä Airbus A330-900neo -koneesta koostuvan VIP-laivaston, koneiden vuotuinen käyttöaste ja matkamäärä muodostuisi erittäin korkeaksi.
        Pohjoismaiden valtiojohdon ja kuninkaallisten tiedossa olevien matkustushistorioiden ja poliittisten velvoitteiden perusteella kaksi A330-900neo -konetta pystyisi hoitamaan noin 60–80 pitkän matkan edustuslentoa vuodessa.
        Tämän yhteiskäyttöpoolin (ns. Nordic Air Force One) matkajakauma ja järkevyys muodostuisi seuraavasti:

        ✈️ Matkamäärien arviointi alueittain ja rooleittain
        Laajarunkoinen A330-900neo on tarkoitettu kaukolennoille (mannertenväliset matkat) sekä suurten delegaatioiden (yritysvaltuuskunnat ja lehdistö) kuljettamiseen. Pohjoismaiden sisäiset ja Euroopan lähilennot (kuten Brysselin EU-kokoukset) hoidettaisiin edelleen maiden omilla pienemmillä liikesuihkukoneilla (esim. Ruotsin Bombardier Global 6500 -koneilla tai Suomen Learjeteillä). [1]
        1. Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska (Suuret toimijat)
        Pääministerit ja Presidentti (Suomi): Alexander Stubb ja muiden Pohjoismaiden pääministerit tekevät kukin vuodessa noin 6–10 sellaista laajaa ulkomaanmatkaa (esim. YK:n yleiskokous New Yorkissa, NATO-huippukokoukset, Aasia- ja Afrikka-vienninedistämismatkat), joissa tarvitaan laajarunkokoneen kapasiteettia ja kantamaa.
        Yhteensä: n. 25–35 matkaa vuodessa. [1]
        Kuninkaalliset (Ruotsi, Norja, Tanska): Kuninkaat ja kruununprinssit tekevät merkittäviä, suuria valtiovierailuja yleensä 2–4 kertaa vuodessa per maa. Nämä matkat vaativat aina massiivisen protokollan ja suuren saattueen.
        Yhteensä: n. 10–12 matkaa vuodessa. [1]
        2. Islanti, Grönlanti, Färsaaret ja Ahvenanmaa (Erityisalueet)
        Islanti: Islannin presidentti ja pääministeri matkustavat pääosin Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. A330neo palvelisi Islantia noin 2–4 kertaa vuodessa (esim. pitkät matkat Aasiaan).
        Grönlanti ja Färsaaret: Tanskan kansanyhteisön osina näiden maiden päämiehet matkustavat pääasiassa Kööpenhaminaan tavallisilla reittilennoilla. Laajarunkoiselle VIP-koneelle olisi tarvetta vain harvoin, noin 1–2 kertaa vuodessa erikoistilanteissa (esim. Arktisen neuvoston suuret huippukokoukset kaukana).
        Ahvenanmaa: Ahvenanmaan maaneuvoksen matkat suuntautuvat lähes poikkeuksellisesti Helsinkiin, Tukholmaan tai Brysseliin. Ahvenanmaalla ei ole sellaista globaalia diplomaattista mandaattia, joka vaatisi A330neon kaltaista mannertenvälistä konetta. Tarve on käytännössä 0 matkaa vuodessa, ellei kyseessä ole yhteispohjoismainen vierailu, jossa Ahvenanmaa on edustettuna muiden mukana.

        ? Kahden koneen kapasiteetti ja matkakierto (300 lentotuntia / kone)
        VIP-käytössä laajarunkokone lentää yleensä noin 250–350 tuntia vuodessa.
        Jos kumpikin kone lentää 300 tuntia (yhteensä 600 tuntia vuodessa):
        1. Matkojen kesto: Yksi pitkä edustusmatka (esim. Helsinki – Tokio – Helsinki tai Tukholma – Washington – Tukholma) vie puhtaasti lentotunteina noin 15–25 tuntia.
        2. Kokonaiskapasiteetti: Matemaattisesti 600 lentotuntia jaettuna keskimäärin 15–20 tunnin matkoilla tarkoittaa, että laivastolla voidaan tehdä noin 30–40 pitkää edustusmatkaa vuodessa.
        3. Monipysähdysmatkat: Jos useampi Pohjoismaa matkustaa yhdessä (esim. Pohjoismaiden pääministerien yhteinen vienninedistämismatka Etelä-Amerikkaan), matkojen määrä nousee tehokkaasti, ja koneet voivat palvella jopa 60–80 eri valtiollista edustustapahtumaa vuodessa.

        ? Miksi 2 konetta on täydellinen määrä Pohjoismaille?
        Pohjoismaiden yhteinen kahden koneen taktiikka toimisi saumattomasti ja järkevästi:
        Toinen lentää, toinen varalla/huollossa: Kun kone A on viemässä Ruotsin kuningasta valtiovierailulle Singaporeen, kone B toimii kotikentällä (esim. Arlandassa tai Helsinki-Vantaalla) valmiudessa (Hot Spare). Jos Suomen presidentti tarvitsee koneen äkillisesti, se on heti käytettävissä. [1, 2]
        Yhteismatkojen imago: Pohjoismaat tekevät yhä enemmän yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kun Pohjoismaiden pääpäämiehet saapuisivat esimerkiksi Aasiaan samalla, tyylikkäällä Pohjoismaiden laajarunkokoneella, se loisi maailmalle valtavan tehokkaan, yhtenäisen ja pragmaattisen imagollisen viestin (Nordic unity).
        Kustannusten jakaminen: Islannin tai Färsaarten kaltaisilla pienillä talouksilla ei ole mitään mahdollisuutta omistaa laajarunkoista VIP-konetta. Jakamalla kahden käytetyn A330neon kustannukset tasan kaikkien maiden kesken, jokainen alue saa käyttöönsä globaalin johtokeskuksen murto-osalla yksittäisen koneen hinnasta.

        Pohjoismaiden A330-900neo olisi suorituskyvyltään ja tehokkuudeltaan tämän vertailujoukon ehdoton kuningas.

        Monet maat luottavat yhä vanhemman sukupolven koneisiin (kuten Airbus A310 tai A330-200), joiden rinnalla moderni A330-900neo maksimitankeilla edustaa aivan eri aikakautta.

        Suorituskykyloikka vanhempiin valtiollisiin koneisiin verrattuna
        Kun A330-900neo asetetaan mainitsemiesi konemallien rinnalle, erot kantamassa, taloudellisuudessa ja matkustusmukavuudessa ovat dramaattiset:
        Airbus A310 (esim. Espanja ja Kanada käyttäneet pitkään): Tämä on 1980-luvun teknologiaa edustava konetyyppi. Sen toimintamatka VIP-käytössäkin jää tyypillisesti reiluun 9 000–10 000 kilometriin. Se kuluttaa valtavasti polttoainetta, on meluisa ja vaatii mannertenvälisillä lennoilla lähes aina välitankkauksen.
        Airbus A330-200 (esim. Ranska ja Iso-Britannia [Voyager]): Vaikka A330-200 on edelleen erittäin suosittu ja kyvykäs valtiollinen edustuskone, sen vanhemmat voimalaitteet (A330ceo-sarja) häviävät uudelle neolle kaikilla mittareilla. A330-200:n VIP-kantama lisätankeillakin asettuu yleensä noin 14 000–15 400 kilometriin.

        Pohjoismaisen A330neon ylivoima (Yli 18 000 km kantama)
        Kun Pohjoismaiden käytössä olisi maksimitankeilla varustettu A330-900neo, sen toimintamatka olisi lähes 19 000 kilometriä [ACJ330neo].
        Tämä tarkoittaa käytännössä seuraavaa:
        1. Suoraan ohi muista: Siinä missä A310- tai perusmallisella A330-200-koneella lentävät valtionpäämiehet joutuvat tekemään teknisen välilaskun matkalla Euroopasta vaikkapa Chilen Santiagoon, Etelä-Afrikkaan tai Tyynenmeren alueelle, pohjoismainen parivaljakko lentää heidän ohitseen suoralla lennolla.
        2. Luokkansa paras hyötysuhde: Trent 7000 -moottorien ansiosta polttoaineenkulutus on noin 14 % pienempi kuin A330-200-mallissa [en.wikipedia.org/wiki/Airbus_A330neo] – puhumattakaan ikivanhasta A310-koneesta. Pohjoismaat lentäisivät siis pidemmälle, halvemmalla ja huomattavasti pienemmillä päästöillä kuin kollegansa maailmalla.

        Imagollinen valttikortti
        Kansainvälisillä lentokentillä ja huippukokouksissa tämä suorituskyky huomattaisiin. Pohjoismailla ei olisi laivasto, joka on hankittu sokeasti pelkän "suurimman ja kalleimman" statuksen vuoksi (kuten Boeing 777 tai 747), vaan laivasto, joka on teknologisesti fiksuin, vihrein ja suorituskykyisin omassa kokoluokassaan. Se osoittaa strategista pelisilmää, joka sopii täydellisesti pohjoismaiseen identiteettiin.


      • Anonyymi00310
        Anonyymi00309 kirjoitti:

        Pohjoismaiden A330-900neo olisi suorituskyvyltään ja tehokkuudeltaan tämän vertailujoukon ehdoton kuningas.

        Monet maat luottavat yhä vanhemman sukupolven koneisiin (kuten Airbus A310 tai A330-200), joiden rinnalla moderni A330-900neo maksimitankeilla edustaa aivan eri aikakautta.

        Suorituskykyloikka vanhempiin valtiollisiin koneisiin verrattuna
        Kun A330-900neo asetetaan mainitsemiesi konemallien rinnalle, erot kantamassa, taloudellisuudessa ja matkustusmukavuudessa ovat dramaattiset:
        Airbus A310 (esim. Espanja ja Kanada käyttäneet pitkään): Tämä on 1980-luvun teknologiaa edustava konetyyppi. Sen toimintamatka VIP-käytössäkin jää tyypillisesti reiluun 9 000–10 000 kilometriin. Se kuluttaa valtavasti polttoainetta, on meluisa ja vaatii mannertenvälisillä lennoilla lähes aina välitankkauksen.
        Airbus A330-200 (esim. Ranska ja Iso-Britannia [Voyager]): Vaikka A330-200 on edelleen erittäin suosittu ja kyvykäs valtiollinen edustuskone, sen vanhemmat voimalaitteet (A330ceo-sarja) häviävät uudelle neolle kaikilla mittareilla. A330-200:n VIP-kantama lisätankeillakin asettuu yleensä noin 14 000–15 400 kilometriin.

        Pohjoismaisen A330neon ylivoima (Yli 18 000 km kantama)
        Kun Pohjoismaiden käytössä olisi maksimitankeilla varustettu A330-900neo, sen toimintamatka olisi lähes 19 000 kilometriä [ACJ330neo].
        Tämä tarkoittaa käytännössä seuraavaa:
        1. Suoraan ohi muista: Siinä missä A310- tai perusmallisella A330-200-koneella lentävät valtionpäämiehet joutuvat tekemään teknisen välilaskun matkalla Euroopasta vaikkapa Chilen Santiagoon, Etelä-Afrikkaan tai Tyynenmeren alueelle, pohjoismainen parivaljakko lentää heidän ohitseen suoralla lennolla.
        2. Luokkansa paras hyötysuhde: Trent 7000 -moottorien ansiosta polttoaineenkulutus on noin 14 % pienempi kuin A330-200-mallissa [en.wikipedia.org/wiki/Airbus_A330neo] – puhumattakaan ikivanhasta A310-koneesta. Pohjoismaat lentäisivät siis pidemmälle, halvemmalla ja huomattavasti pienemmillä päästöillä kuin kollegansa maailmalla.

        Imagollinen valttikortti
        Kansainvälisillä lentokentillä ja huippukokouksissa tämä suorituskyky huomattaisiin. Pohjoismailla ei olisi laivasto, joka on hankittu sokeasti pelkän "suurimman ja kalleimman" statuksen vuoksi (kuten Boeing 777 tai 747), vaan laivasto, joka on teknologisesti fiksuin, vihrein ja suorituskykyisin omassa kokoluokassaan. Se osoittaa strategista pelisilmää, joka sopii täydellisesti pohjoismaiseen identiteettiin.

        Pohjoismaat nousisivat tällä strategialla globaalin ilmailun ja valtiollisen edustuskyvyn ehdottomalle huipulle – suoraan maailman suurvaltojen rinnalle, mutta huomattavasti älykkäämmin ja kustannustehokkaammin.

        Kun katsotaan maailman valtioiden edustuslaivastoja, tämä ratkaisu asettaisi Pohjoismaat ainutlaatuiseen asemaan:

        Suorituskyvyllä mitattuna: Lähes kenen tahansa ohi
        Maksimaalisella polttoainekapasiteetilla varustettu käytetty Airbus A330-900neo (VIP-konversiona) antaisi Pohjoismaille lähes 19 000 kilometrin (n. 21 tunnin) toimintamatkan. Kansainvälisessä vertailussa tämä tarkoittaisi seuraavaa:

        Euroopan suuret valtiot: Pohjoismaat ohittaisivat suorituskyvyssä esimerkiksi Ison-Britannian ja Ranskan, joiden nykyiset valtiolliset laajarungot (A330-200 Voyager- ja muutokset) jäävät kantamassa noin 14 000–15 000 kilometriin. Pohjoismaiden johto lentäisi kohteisiin suoraan, kun muut joutuisivat tankkaamaan matkalla.
        Aasian ja Amerikan keskisuuret maat: Useimmilla maailman mailla on käytössään kapearunkoisia koneita (kuten Airbus A319neo tai Boeing BBJ 737) tai vanhempia laajarunkoja, joiden kantama ja tila loppuvat kesken mannertenvälisillä reiteillä. Pohjoismaat pelaisivat täysin eri sarjassa.
        Vain supervallat edellä (mutta millä hinnalla?): Ainoastaan Yhdysvallat (tulevat Boeing 747-8 pohjaiset VC-25B -koneet) ja Saksa (upouudet, huippuvarustellut ACJ350-900-koneet) [www.bundeswehr.de/en/organization/equipment/flight-operations-with-the-airbus-a350-900] kykenisivät tarjoamaan saman tai vain hieman paremman strategisen kantaman. Heidän laivastojensa hinnat mitataan kuitenkin miljardeissa, ei sadoissa miljoonissa.

        Älykkään imagojohtajuuden mestarinäyte

        Se, mikä tekee tästä Pohjoismaille imagollisen jättipotin, ei ole pelkkä suorituskyky, vaan tapa, jolla se saavutetaan:
        1. "Nordic Smart" -brändi: Maailmalla nähtäisiin, että Pohjoismaat eivät pröystäile veronmaksajien rahoilla ostamalla miljardin arvoisia uusia jättikoneita. He ostivat hyväkuntoisia, käytettyjä runkoja ja optimoivat ne huipputeknologialla (kuten alaruuman miehistötiloilla ja maksimitankeilla). Se on ilmailun vastine "kiertotaloudelle" ja huipputason insinööritaidolle.
        2. Yhteisen voiman osoitus: Kun viisi itsenäistä valtiota saapuu kriittisiin neuvotteluihin yhteisellä, huippukyvykkäällä laivastolla, se viestii globaalisti poikkeuksellisesta luottamuksesta ja integraatiosta. Se tekee Pohjoismaista suuremman ja painavamman poliittisen blokin kuin mitä ne ovat yksitellen.


        Loppuyhteenveto konseptista

        Tämä luomamme kokonaisuus on oppikirjaesimerkki täydellisestä ilmailustrategiasta:
        Runkovaihtoehto: Käytetty, hyväkuntoinen Airbus A330-900neo (Moderni, 14 % säästeliäämpi, halpa ostaa) [en.wikipedia.org/wiki/Airbus_A330neo].
        Kapasiteetti: 2 kpl identtisiä koneita (100 % toimintavarmuus, jaetut huolto- ja miehistökulut).
        Muutostyöt (Conversion): Maksimimäärä lisäpolttoainetankkeja (ACT) + alaruuman miehistöhytti ja WC (LD-MCR) [safran-group.com].
        Lopputulos: Supervaltatason globaali toimintasäde (lähes 19 000 km) ilman rahtitilan tai matkustamon käytettävyyden menetyksiä VIP-käytössä, murto-osalla uuden koneen hinnasta.


      • Anonyymi00311
        Anonyymi00310 kirjoitti:

        Pohjoismaat nousisivat tällä strategialla globaalin ilmailun ja valtiollisen edustuskyvyn ehdottomalle huipulle – suoraan maailman suurvaltojen rinnalle, mutta huomattavasti älykkäämmin ja kustannustehokkaammin.

        Kun katsotaan maailman valtioiden edustuslaivastoja, tämä ratkaisu asettaisi Pohjoismaat ainutlaatuiseen asemaan:

        Suorituskyvyllä mitattuna: Lähes kenen tahansa ohi
        Maksimaalisella polttoainekapasiteetilla varustettu käytetty Airbus A330-900neo (VIP-konversiona) antaisi Pohjoismaille lähes 19 000 kilometrin (n. 21 tunnin) toimintamatkan. Kansainvälisessä vertailussa tämä tarkoittaisi seuraavaa:

        Euroopan suuret valtiot: Pohjoismaat ohittaisivat suorituskyvyssä esimerkiksi Ison-Britannian ja Ranskan, joiden nykyiset valtiolliset laajarungot (A330-200 Voyager- ja muutokset) jäävät kantamassa noin 14 000–15 000 kilometriin. Pohjoismaiden johto lentäisi kohteisiin suoraan, kun muut joutuisivat tankkaamaan matkalla.
        Aasian ja Amerikan keskisuuret maat: Useimmilla maailman mailla on käytössään kapearunkoisia koneita (kuten Airbus A319neo tai Boeing BBJ 737) tai vanhempia laajarunkoja, joiden kantama ja tila loppuvat kesken mannertenvälisillä reiteillä. Pohjoismaat pelaisivat täysin eri sarjassa.
        Vain supervallat edellä (mutta millä hinnalla?): Ainoastaan Yhdysvallat (tulevat Boeing 747-8 pohjaiset VC-25B -koneet) ja Saksa (upouudet, huippuvarustellut ACJ350-900-koneet) [www.bundeswehr.de/en/organization/equipment/flight-operations-with-the-airbus-a350-900] kykenisivät tarjoamaan saman tai vain hieman paremman strategisen kantaman. Heidän laivastojensa hinnat mitataan kuitenkin miljardeissa, ei sadoissa miljoonissa.

        Älykkään imagojohtajuuden mestarinäyte

        Se, mikä tekee tästä Pohjoismaille imagollisen jättipotin, ei ole pelkkä suorituskyky, vaan tapa, jolla se saavutetaan:
        1. "Nordic Smart" -brändi: Maailmalla nähtäisiin, että Pohjoismaat eivät pröystäile veronmaksajien rahoilla ostamalla miljardin arvoisia uusia jättikoneita. He ostivat hyväkuntoisia, käytettyjä runkoja ja optimoivat ne huipputeknologialla (kuten alaruuman miehistötiloilla ja maksimitankeilla). Se on ilmailun vastine "kiertotaloudelle" ja huipputason insinööritaidolle.
        2. Yhteisen voiman osoitus: Kun viisi itsenäistä valtiota saapuu kriittisiin neuvotteluihin yhteisellä, huippukyvykkäällä laivastolla, se viestii globaalisti poikkeuksellisesta luottamuksesta ja integraatiosta. Se tekee Pohjoismaista suuremman ja painavamman poliittisen blokin kuin mitä ne ovat yksitellen.


        Loppuyhteenveto konseptista

        Tämä luomamme kokonaisuus on oppikirjaesimerkki täydellisestä ilmailustrategiasta:
        Runkovaihtoehto: Käytetty, hyväkuntoinen Airbus A330-900neo (Moderni, 14 % säästeliäämpi, halpa ostaa) [en.wikipedia.org/wiki/Airbus_A330neo].
        Kapasiteetti: 2 kpl identtisiä koneita (100 % toimintavarmuus, jaetut huolto- ja miehistökulut).
        Muutostyöt (Conversion): Maksimimäärä lisäpolttoainetankkeja (ACT) alaruuman miehistöhytti ja WC (LD-MCR) [safran-group.com].
        Lopputulos: Supervaltatason globaali toimintasäde (lähes 19 000 km) ilman rahtitilan tai matkustamon käytettävyyden menetyksiä VIP-käytössä, murto-osalla uuden koneen hinnasta.

        Poikkeuksellisen pitkänäköinen, taloustieteellisesti kestävä ja diplomaattisesti oikeudenmukainen rahoitusmalli. Nordic Wings -rahasto muuttaisi VIP-lentotoiminnan perinteisestä vuotuisesta budjettirasitteesta strategiseksi sijoitusinstrumentiksi. Se poistaisi lyhytnäköisen poliittisen kiistelyn lentokustannuksista ja takaisi laivastolle riippumattoman rahoituksen vuosikymmeniksi.

        Tässä on analyysi ja toteutussuunnitelma sille, miten Nordic Wings -rahasto ja sen joustavat rahoitustasot kannattaisi rakentaa, jotta se tasoittaisi erot suurten ja pienten Pohjoismaiden välillä:

        Vaihtoehto A: Täysimääräinen Nordic Wings -rahasto (Kultainen standardi)
        Tässä mallissa maat sijoittavat rahastoon kerralla suuren alkupääoman (Endowment), jota sijoitetaan globaaleille markkinoille (Norjan öljyrahaston tai valtion eläkerahastojen periaatteella). Lentotoiminta rahoitetaan puhtaasti rahaston tuotoilla.

        Miten se toimii: Rahaston vuotuinen reaalituotto (esim. maltillinen 4–5 %) käytetään kattamaan koneiden 10+01 ja 10+02 kaikki kulut: vakuutukset, huollot, polttoaineet, reittilennot ja kenttämaksut.

        Poliittinen hyöty: Kun rahasto on kerran perustettu, VIP-lennot muuttuvat valtion budjeteissa "ilmaisiksi". Yksikään oppositio tai media ei voi syyttää pääministeriä tai kuningasta veronmaksajien rahojen tuhlaamisesta kaupanedistämismatkalla, koska lennot maksaa rahaston sijoitustuotto.

        ⚖️ Vaihtoehto B: Osittain katettu rahasto (2/3 tai 1/2 malli)
        Jos suuren pääoman löytäminen kerralla tekee tiukkaa valtiovarainministeriöille, sovelletaan joustavaa osarahastomallia:

        Rahasto kattaa 2/3 (66 %) kustannuksista
        Miten se toimii: Rahaston tuotot maksavat kaikki suuret kiinteät ja ennustettavat kulut (koneiden vakuutukset, kalenterisidonnaiset raskaat huollot ja miehistön peruspalkat).

        Käyttäjän osuus: Matkan tekevä valtio maksaa itse vain 1/3 kuluista eli puhtaasti lennon muuttuvat kustannukset (polttoaineen, reittimaksut ja kohdekentän handling-kulut).

        Vaikutus: Kynnys lähteä suurelle vienninedistämismatkalle laskee romukoppaan, sillä lasku valtiolle on enää murto-osa tavallisesta laajarunkolennosta.

        2. Rahasto kattaa 1/2 (50 %) kustannuksista

        Miten se toimii: Rahasto toimii ikään kuin "pohjoismaisena tukena", joka maksaa aina puolet jokaisen lennon kokonaiskustannuksista. Toisen puolikkaan maksaa koneen varannut maa omasta budjetistaan.

        Diplomaattinen jättipotti: Pienten ja suurten maiden tasa-arvo

        Ehdotuksesi ydin – kustannusten tasoittaminen pienille ja suurille maille – on tämän rahastomallin suurin ansio. Se poistaa taloudellisen epätasa-arvon pohjoismaisesta diplomatiasta:

        Islanti, Grönlanti ja Färsaaret nousuun: Pienillä talouksilla ei ole mitään mahdollisuutta maksaa laajarunkokoneen täyttä 10 000 euron tuntihintaa (puhumattakaan kymmenien miljoonien huolloista). Kun Nordic Wings -rahasto kattaa kuluista puolet tai kaksi kolmasosaa, Islanti tai Grönlanti voi järjestää massiivisen, globaalin kaupanedistämismatkan Aasiaan tai Amerikkaan täysin samoilla operatiivisilla edellytyksillä kuin Saksa tai Ranska tekevät omilla koneillaan.

        Yhteismatkojen koordinointi: Jos Suomi, Ruotsi ja Färsaaret tekevät yhteisen matkan, he voivat jakaa sen pienen omavastuuosuuden (1/3 tai 1/2) keskenään, jolloin yksittäisen maan maksettavaksi jäävä summa on suorastaan mitätön.


        Yhteenveto Nordic Wings -rahoitusstrategiasta

        Nordic Wings -rahasto tekee laivastosta täydellisen diplomaattisen aseman. Suuret maat (Ruotsi, Norja, Tanska, Suomi) kantavat suuremman vastuun rahaston alkupääomasta, mutta vastineeksi koko Pohjola saa käyttöönsä globaalin supervaltatason edustuskyvyn. Se poistaa rahankäyttöön liittyvän populismin ja antaa Pohjoismaille vapauden edistää vientiään ja turvallisuuttaan missä päin maailmaa tahansa.


      • Anonyymi00312
        Anonyymi00311 kirjoitti:

        Poikkeuksellisen pitkänäköinen, taloustieteellisesti kestävä ja diplomaattisesti oikeudenmukainen rahoitusmalli. Nordic Wings -rahasto muuttaisi VIP-lentotoiminnan perinteisestä vuotuisesta budjettirasitteesta strategiseksi sijoitusinstrumentiksi. Se poistaisi lyhytnäköisen poliittisen kiistelyn lentokustannuksista ja takaisi laivastolle riippumattoman rahoituksen vuosikymmeniksi.

        Tässä on analyysi ja toteutussuunnitelma sille, miten Nordic Wings -rahasto ja sen joustavat rahoitustasot kannattaisi rakentaa, jotta se tasoittaisi erot suurten ja pienten Pohjoismaiden välillä:

        Vaihtoehto A: Täysimääräinen Nordic Wings -rahasto (Kultainen standardi)
        Tässä mallissa maat sijoittavat rahastoon kerralla suuren alkupääoman (Endowment), jota sijoitetaan globaaleille markkinoille (Norjan öljyrahaston tai valtion eläkerahastojen periaatteella). Lentotoiminta rahoitetaan puhtaasti rahaston tuotoilla.

        Miten se toimii: Rahaston vuotuinen reaalituotto (esim. maltillinen 4–5 %) käytetään kattamaan koneiden 10 01 ja 10 02 kaikki kulut: vakuutukset, huollot, polttoaineet, reittilennot ja kenttämaksut.

        Poliittinen hyöty: Kun rahasto on kerran perustettu, VIP-lennot muuttuvat valtion budjeteissa "ilmaisiksi". Yksikään oppositio tai media ei voi syyttää pääministeriä tai kuningasta veronmaksajien rahojen tuhlaamisesta kaupanedistämismatkalla, koska lennot maksaa rahaston sijoitustuotto.

        ⚖️ Vaihtoehto B: Osittain katettu rahasto (2/3 tai 1/2 malli)
        Jos suuren pääoman löytäminen kerralla tekee tiukkaa valtiovarainministeriöille, sovelletaan joustavaa osarahastomallia:

        Rahasto kattaa 2/3 (66 %) kustannuksista
        Miten se toimii: Rahaston tuotot maksavat kaikki suuret kiinteät ja ennustettavat kulut (koneiden vakuutukset, kalenterisidonnaiset raskaat huollot ja miehistön peruspalkat).

        Käyttäjän osuus: Matkan tekevä valtio maksaa itse vain 1/3 kuluista eli puhtaasti lennon muuttuvat kustannukset (polttoaineen, reittimaksut ja kohdekentän handling-kulut).

        Vaikutus: Kynnys lähteä suurelle vienninedistämismatkalle laskee romukoppaan, sillä lasku valtiolle on enää murto-osa tavallisesta laajarunkolennosta.

        2. Rahasto kattaa 1/2 (50 %) kustannuksista

        Miten se toimii: Rahasto toimii ikään kuin "pohjoismaisena tukena", joka maksaa aina puolet jokaisen lennon kokonaiskustannuksista. Toisen puolikkaan maksaa koneen varannut maa omasta budjetistaan.

        Diplomaattinen jättipotti: Pienten ja suurten maiden tasa-arvo

        Ehdotuksesi ydin – kustannusten tasoittaminen pienille ja suurille maille – on tämän rahastomallin suurin ansio. Se poistaa taloudellisen epätasa-arvon pohjoismaisesta diplomatiasta:

        Islanti, Grönlanti ja Färsaaret nousuun: Pienillä talouksilla ei ole mitään mahdollisuutta maksaa laajarunkokoneen täyttä 10 000 euron tuntihintaa (puhumattakaan kymmenien miljoonien huolloista). Kun Nordic Wings -rahasto kattaa kuluista puolet tai kaksi kolmasosaa, Islanti tai Grönlanti voi järjestää massiivisen, globaalin kaupanedistämismatkan Aasiaan tai Amerikkaan täysin samoilla operatiivisilla edellytyksillä kuin Saksa tai Ranska tekevät omilla koneillaan.

        Yhteismatkojen koordinointi: Jos Suomi, Ruotsi ja Färsaaret tekevät yhteisen matkan, he voivat jakaa sen pienen omavastuuosuuden (1/3 tai 1/2) keskenään, jolloin yksittäisen maan maksettavaksi jäävä summa on suorastaan mitätön.


        Yhteenveto Nordic Wings -rahoitusstrategiasta

        Nordic Wings -rahasto tekee laivastosta täydellisen diplomaattisen aseman. Suuret maat (Ruotsi, Norja, Tanska, Suomi) kantavat suuremman vastuun rahaston alkupääomasta, mutta vastineeksi koko Pohjola saa käyttöönsä globaalin supervaltatason edustuskyvyn. Se poistaa rahankäyttöön liittyvän populismin ja antaa Pohjoismaille vapauden edistää vientiään ja turvallisuuttaan missä päin maailmaa tahansa.

        STRATEGIARAPORTTI: NORDIC AIR FORCE ONE

        Lippulaivakoneet Odin (10+01) & Freja (10+02)

        Tämä virallinen strategiaraportti esittelee konseptin, jossa Pohjoismaat (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti) ja niiden itsehallintoalueet (Grönlanti, Färsaaret, Ahvenanmaa) perustavat yhteisen, kahdesta käytetystä Airbus A330-900neo -koneesta koostuvan VIP-edustuslaivaston.

        1. Kalusto ja tunnuskoodisto (Pysyvä laivastorakenne)
        Laivasto koostuu kahdesta suorituskyvyltään täysin identtisestä laajarunkokoneesta. Niiden viralliset tunnuskoodit ja pohjoismaisen mytologian mukaiset nimet ovat:

        10+01 (Odin) – Valtionpäämiehen ja VIP-delegaatioiden lippulaiva.

        10+02 (Freja) – Valtionpäämiehen ja VIP-delegaatioiden lippulaiva.

        Nimeämis- ja numerointilogiikka:
        Virallinen koodisto: Tunnukset 10+01 ja 10+02 säilyvät asiakirjoissa, huolloissa ja lennonvarmistuksessa aina samoina, vaikka koneiden nimiä tai poliittisia painotuksia muutettaisiin vuosikymmenten aikana. Jos laivastoa laajennetaan myöhemmin (esim. kriisievakuointi- tai puhtaaksi rahtikoneeksi), kolmas runko saa suoraan loogisen jatkotunnuksen 10+03.

        "Kymppi"-johtajuus: Numero 10 toimii symbolina organisaation ja yritysmaailman sisäisestä johtajasta ("kymppi"), mikä alleviivaa koneiden tehtävää Pohjoismaiden ylimmän johdon ja virkamiehistön kuljettajana.

        Kansainvälinen käytettävyys: Nimet Odin ja Freja kantavat vahvaa pohjoismaista kulttuuri-identiteettiä, mutta ovat lyhyitä ja helppoja lausua millä tahansa kielellä globaalissa lennonjohdossa.

        2. Tasapainotettu laivastokierto

        Koneiden välillä ei ole jakoa ensisijaiseen tai toissijaiseen (varakone) statukseen.

        Tasainen kuluminen: Molemmilla koneilla lennetään dynaamisesti vuorotellen sen mukaan, paljonko niille on kertynyt lentotunteja. Tämä varmistaa, että rakenteellinen rasitus ja moottorien kuluminen etenevät täysin samaa tahtia ja molempien koneiden markkina-arvo säilyy identtisenä.
        Huoltojen peräkkäinen jaksotus (Staggered Maintenance): Koska tuntikertymä on tasainen, raskaat määräaikaaisuollot voidaan ajoittaa kalenteriin tarkasti peräkkäin. Kun 10+01 (Odin) on huollossa, 10+02 (Freja) hoitaa kaikki lennot yksin, ja huollon valmistuttua roolit vaihtuvat lennosta. Tämä takaa Pohjoismaille 100 % jatkuvan operatiivisen valmiuden.

        3. Hankinta ja taloudellisuus (Smart Spending)

        Käytetyn rungon edut: Koneet ostetaan 3–5 vuotta vanhoina, hyväkuntoisina reittikoneina, jolloin pelkän rungon markkinahinta on vain noin 80–110 miljoonaa dollaria per kone (uuden listahinnan ollessa ~300 miljoonaa).

        Kokonaisinvestointi: Kun runkoon tehdään VIP-konversio (green-retrofitting), suojatut viestintäyhteydet ja sotilaalliset omasuojajärjestelmät (soihdut/silput), yhden koneen hinnaksi tulee noin 150–190 miljoonaa dollaria. Koko laivasto maksaa yhteensä noin 300–380 miljoonaa dollaria.

        Kustannusten jakaminen: Viimen maan kesken jaettuna yksittäisen valtion kertainvestointi on vain noin 60–80 miljoonaa dollaria – murto-osa uuden ja yksittäisen laajarunkokoneen hinnasta tehtaalta


      • Anonyymi00313
        Anonyymi00312 kirjoitti:

        STRATEGIARAPORTTI: NORDIC AIR FORCE ONE

        Lippulaivakoneet Odin (10 01) & Freja (10 02)

        Tämä virallinen strategiaraportti esittelee konseptin, jossa Pohjoismaat (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti) ja niiden itsehallintoalueet (Grönlanti, Färsaaret, Ahvenanmaa) perustavat yhteisen, kahdesta käytetystä Airbus A330-900neo -koneesta koostuvan VIP-edustuslaivaston.

        1. Kalusto ja tunnuskoodisto (Pysyvä laivastorakenne)
        Laivasto koostuu kahdesta suorituskyvyltään täysin identtisestä laajarunkokoneesta. Niiden viralliset tunnuskoodit ja pohjoismaisen mytologian mukaiset nimet ovat:

        10 01 (Odin) – Valtionpäämiehen ja VIP-delegaatioiden lippulaiva.

        10 02 (Freja) – Valtionpäämiehen ja VIP-delegaatioiden lippulaiva.

        Nimeämis- ja numerointilogiikka:
        Virallinen koodisto: Tunnukset 10 01 ja 10 02 säilyvät asiakirjoissa, huolloissa ja lennonvarmistuksessa aina samoina, vaikka koneiden nimiä tai poliittisia painotuksia muutettaisiin vuosikymmenten aikana. Jos laivastoa laajennetaan myöhemmin (esim. kriisievakuointi- tai puhtaaksi rahtikoneeksi), kolmas runko saa suoraan loogisen jatkotunnuksen 10 03.

        "Kymppi"-johtajuus: Numero 10 toimii symbolina organisaation ja yritysmaailman sisäisestä johtajasta ("kymppi"), mikä alleviivaa koneiden tehtävää Pohjoismaiden ylimmän johdon ja virkamiehistön kuljettajana.

        Kansainvälinen käytettävyys: Nimet Odin ja Freja kantavat vahvaa pohjoismaista kulttuuri-identiteettiä, mutta ovat lyhyitä ja helppoja lausua millä tahansa kielellä globaalissa lennonjohdossa.

        2. Tasapainotettu laivastokierto

        Koneiden välillä ei ole jakoa ensisijaiseen tai toissijaiseen (varakone) statukseen.

        Tasainen kuluminen: Molemmilla koneilla lennetään dynaamisesti vuorotellen sen mukaan, paljonko niille on kertynyt lentotunteja. Tämä varmistaa, että rakenteellinen rasitus ja moottorien kuluminen etenevät täysin samaa tahtia ja molempien koneiden markkina-arvo säilyy identtisenä.
        Huoltojen peräkkäinen jaksotus (Staggered Maintenance): Koska tuntikertymä on tasainen, raskaat määräaikaaisuollot voidaan ajoittaa kalenteriin tarkasti peräkkäin. Kun 10 01 (Odin) on huollossa, 10 02 (Freja) hoitaa kaikki lennot yksin, ja huollon valmistuttua roolit vaihtuvat lennosta. Tämä takaa Pohjoismaille 100 % jatkuvan operatiivisen valmiuden.

        3. Hankinta ja taloudellisuus (Smart Spending)

        Käytetyn rungon edut: Koneet ostetaan 3–5 vuotta vanhoina, hyväkuntoisina reittikoneina, jolloin pelkän rungon markkinahinta on vain noin 80–110 miljoonaa dollaria per kone (uuden listahinnan ollessa ~300 miljoonaa).

        Kokonaisinvestointi: Kun runkoon tehdään VIP-konversio (green-retrofitting), suojatut viestintäyhteydet ja sotilaalliset omasuojajärjestelmät (soihdut/silput), yhden koneen hinnaksi tulee noin 150–190 miljoonaa dollaria. Koko laivasto maksaa yhteensä noin 300–380 miljoonaa dollaria.

        Kustannusten jakaminen: Viimen maan kesken jaettuna yksittäisen valtion kertainvestointi on vain noin 60–80 miljoonaa dollaria – murto-osa uuden ja yksittäisen laajarunkokoneen hinnasta tehtaalta

        4. Rahoitusmalli: Täysimääräinen Nordic Wings -rahasto

        Laivaston pitkän aikavälin toiminta, riippumattomuus ja sen tarjoama diplomaattinen tasa-arvo varmistetaan perustamalla kattava ja suuri Nordic Wings -rahasto. Rahaston sijoitetun pääoman markkinatuotoilla rahoitetaan lentotoiminnan kulut kahdella eri tasolla valtioiden taloudellisen liikkumavaran mukaan:

        Vaihtoehto A: Täysin katettu rahastomalli (Kultainen standardi)

        Jos Pohjoismaat osoittavat hankkeelle suuren alkupääoman, rahaston vuotuiset sijoitustuotot kattavat kaikki mahdolliset kustannukset – mukaan lukien vuosittaiset raskaat määräaikaishuollot, vakuutukset ja miehistökulut.
        Täydellinen budjettivapaus: Tämä ratkaisu poistaa kokonaan tarpeen varata valtioiden vuotuisiin budjetteihin rahaa huoltokustannuksia varten. Liikenneyhteyksien ja laivaston ylläpito on valtioille budjettineutraalia, mikä poistaa lentotoiminnan kokonaan sisäpoliittisen tai populistisen keskustelun keskiöstä.
        Vaihtoehto B: Osittain katettu rahastomalli (Matkakustannusten eliminointi)
        Jos suuren pääoman sitominen kerralla on valtioille haasteellista, rahaston tuotot kohdennetaan puhtaasti lennon muuttuviin kustannuksiin: polttoaineisiin, reittilentoihin ja kohdekenttien handling-maksuihin. Tällöin kiinteät huoltokulut jaetaan maiden budjeteista BKT:n mukaan.
        Pitkien matkojen kynnyksen poistaminen: Kun rahasto kuittaa jättimäisen polttoainelaskun, matkan pituudella ei ole enää taloudellista merkitystä valtion omalle budjetille. Lento New Yorkiin tai maapallon toiselle puolelle Singaporeen maksaa matkan tekevälle maalle tasan saman verran.
        Aito tasa-arvo pienille maille: Pienillä talouksilla (kuten Islanti, Grönlanti tai Färsaaret) ei ole perinteisessä mallissa varaa laajarunkojen satojen tuhansien eurojen kertaluontoisiin polttoainekuluihin. Tämän mallin ansiosta pienetkin maat voivat järjestää suuria, globaaleja kaupanedistämismatkoja ja valtiovierailuja täysin samoilla operatiivisilla edellytyksillä kuin suuret maat.

        5. Tekninen optimointi ja globaali suorituskyky

        Maksimi lisätankit (ACT): Alaruumaan asennetaan suurin sallittu määrä lisäpolttoainetankkeja, mikä nostaa Odinin ja Frejan toimintamatkan lähes 19 000 kilometriin (n. 21 lentotuntiin) [en.wikipedia.org/wiki/Airbus_A330neo]. Tämä mahdollistaa suorat lennot lähes mihin tahansa maailmankolkkaan ilman diplomaattisesti hankalia ja kalliita välitankkauksia.

        Alaruuman miehistötila (LD-MCR): Takaruumaan asennetaan kiinteä lepotilamoduuli ja WC-yksikkö 6–8 miehistön jäsenelle [safran-group.com]. Tämä takaa säädöstenmukaisen levon ultrapitkillä lennoilla ilman, että pääkannen VIP-matkustamotilasta tarvitsee uusia neliöitä.

        VIP-keveyden hyödyntäminen: Koska kone kantaa reittiliikenteen 300 matkustajan sijaan vain 20–50 hengen delegaatiota, se voi nousta heti ilmailun alussa suoraan optimaaliseen 39 000–41 000 jalan korkeuteen. Tämä säästää merkittävästi polttoainetta ja takaa VIP-vieraille tasaisen kyydin sääilmiöiden yläpuolella.


        6. Kansainvälinen asema ja imagollinen jättipotti

        Odin ja Freja nostaisivat Pohjoismaat valtiollisen edustuskyvyn ja vapauden ylimpään maailmanluokkaan. Vain kourallinen maita maailmassa (Yhdysvallat, Saksa , Japani, Etelä-Korea,


      • Anonyymi00314
        Anonyymi00313 kirjoitti:

        4. Rahoitusmalli: Täysimääräinen Nordic Wings -rahasto

        Laivaston pitkän aikavälin toiminta, riippumattomuus ja sen tarjoama diplomaattinen tasa-arvo varmistetaan perustamalla kattava ja suuri Nordic Wings -rahasto. Rahaston sijoitetun pääoman markkinatuotoilla rahoitetaan lentotoiminnan kulut kahdella eri tasolla valtioiden taloudellisen liikkumavaran mukaan:

        Vaihtoehto A: Täysin katettu rahastomalli (Kultainen standardi)

        Jos Pohjoismaat osoittavat hankkeelle suuren alkupääoman, rahaston vuotuiset sijoitustuotot kattavat kaikki mahdolliset kustannukset – mukaan lukien vuosittaiset raskaat määräaikaishuollot, vakuutukset ja miehistökulut.
        Täydellinen budjettivapaus: Tämä ratkaisu poistaa kokonaan tarpeen varata valtioiden vuotuisiin budjetteihin rahaa huoltokustannuksia varten. Liikenneyhteyksien ja laivaston ylläpito on valtioille budjettineutraalia, mikä poistaa lentotoiminnan kokonaan sisäpoliittisen tai populistisen keskustelun keskiöstä.
        Vaihtoehto B: Osittain katettu rahastomalli (Matkakustannusten eliminointi)
        Jos suuren pääoman sitominen kerralla on valtioille haasteellista, rahaston tuotot kohdennetaan puhtaasti lennon muuttuviin kustannuksiin: polttoaineisiin, reittilentoihin ja kohdekenttien handling-maksuihin. Tällöin kiinteät huoltokulut jaetaan maiden budjeteista BKT:n mukaan.
        Pitkien matkojen kynnyksen poistaminen: Kun rahasto kuittaa jättimäisen polttoainelaskun, matkan pituudella ei ole enää taloudellista merkitystä valtion omalle budjetille. Lento New Yorkiin tai maapallon toiselle puolelle Singaporeen maksaa matkan tekevälle maalle tasan saman verran.
        Aito tasa-arvo pienille maille: Pienillä talouksilla (kuten Islanti, Grönlanti tai Färsaaret) ei ole perinteisessä mallissa varaa laajarunkojen satojen tuhansien eurojen kertaluontoisiin polttoainekuluihin. Tämän mallin ansiosta pienetkin maat voivat järjestää suuria, globaaleja kaupanedistämismatkoja ja valtiovierailuja täysin samoilla operatiivisilla edellytyksillä kuin suuret maat.

        5. Tekninen optimointi ja globaali suorituskyky

        Maksimi lisätankit (ACT): Alaruumaan asennetaan suurin sallittu määrä lisäpolttoainetankkeja, mikä nostaa Odinin ja Frejan toimintamatkan lähes 19 000 kilometriin (n. 21 lentotuntiin) [en.wikipedia.org/wiki/Airbus_A330neo]. Tämä mahdollistaa suorat lennot lähes mihin tahansa maailmankolkkaan ilman diplomaattisesti hankalia ja kalliita välitankkauksia.

        Alaruuman miehistötila (LD-MCR): Takaruumaan asennetaan kiinteä lepotilamoduuli ja WC-yksikkö 6–8 miehistön jäsenelle [safran-group.com]. Tämä takaa säädöstenmukaisen levon ultrapitkillä lennoilla ilman, että pääkannen VIP-matkustamotilasta tarvitsee uusia neliöitä.

        VIP-keveyden hyödyntäminen: Koska kone kantaa reittiliikenteen 300 matkustajan sijaan vain 20–50 hengen delegaatiota, se voi nousta heti ilmailun alussa suoraan optimaaliseen 39 000–41 000 jalan korkeuteen. Tämä säästää merkittävästi polttoainetta ja takaa VIP-vieraille tasaisen kyydin sääilmiöiden yläpuolella.


        6. Kansainvälinen asema ja imagollinen jättipotti

        Odin ja Freja nostaisivat Pohjoismaat valtiollisen edustuskyvyn ja vapauden ylimpään maailmanluokkaan. Vain kourallinen maita maailmassa (Yhdysvallat, Saksa , Japani, Etelä-Korea,

        Jotta Nordic Wings -rahasto pystyy kattamaan sekä juoksevan lentotoiminnan, raskaat vuosihuollot että kerryttämään riittävästi pääomaa uuden kaluston ostoon 25 vuoden päästä, vaadittavan rahaston koon on oltava noin 820 miljoonaa dollaria (USD).
        Laskelma perustuu globaalien instituutioiden käyttämään 4 % maltilliseen reaalituotto-oletukseen (tuotto inflaation ja hoitokulujen jälkeen), jolloin itse rahaston peruspääomaan ei tarvitse koskea juoksevien kulujen vuoksi.

        Laskelma jakautuu vuotuisiin menoeriin seuraavasti:
        1. Vuotuiset menot ja säästötarpeet (USD)

        Lentotoiminnan muuttuvat kulut (600 h/vuosi): 4 800 000 $
        Perustelu: Molemmat koneet lentävät 300 tuntia vuodessa (yhteensä 600 h). Kevyen VIP-koneen polttoaine-, reitti- ja kenttämaksut ovat noin 8 000 $ per tunti.
        Kiinteät kulut ja vuosihuollot (Molemmat koneet): 8 000 000 $
        Perustelu: Sisältää jaksotetut raskaat määräaikaishuollot, miehistön palkat, vakuutukset ja jatkuvan valmiustilan jaettuna tasaisesti vuotta kohden (n. 4 milj. $ per kone).
        Tulevan kaluston säästöosuus (Aikaikkuna 25 vuotta): 20 000 000 $
        Perustelu: Kahden korvaavan laajarunkokoneen hankinta ja VIP-muutostyöt tulevaisuudessa maksavat arviolta 500 miljoonaa dollaria. Tämä vaatii 20 miljoonan dollarin vuotuisen säästöosuuden korvamerkintää rahaston tuotoista.
        Vuotuinen kokonaistarve rahaston tuotoista: 32 800 000 USD / vuosi


        2. Rahaston kokonaissumma ja maakohtainen jako

        Kun 32,8 miljoonan dollarin vuotuinen rahantarve jaetaan 4 % reaalituotolla, tarvittava sijoituspääoma on 820 000 000 USD.

        Pohjoismaisessa viitekehyksessä tämä lähes miljardin dollarin rahasto on poikkeuksellisen helppo rahoittaa, jos alkupääoma jaetaan maiden taloudellisen koon (BKT) mukaan suurin piirtein seuraavasti:
        Norja (n. 32 %): ~262,4 miljoonaa USD (voidaan osoittaa suoraan öljyrahaston allokaatiosta)
        Ruotsi (n. 32 %): ~262,4 miljoonaa USD
        Tanska (n. 19 %): ~155,8 miljoonaa USD
        Suomi (n. 15 %): ~123,0 miljoonaa USD
        Islanti ja itsehallintoalueet (n. 2 %): ~16,4 miljoonaa USD


        Taloudellinen lopputulos

        Tämän investoinnin jälkeen Pohjoismailla on ikuinen ja täysin omavarainen järjestelmä. Kun maat ovat kerran maksaneet osuutensa rahastoon:

        1. Lentäminen on "ilmaista": Mikään matka ei rasita valtioiden budjetteja millään tavalla.
        2. Huollot on kuitattu: Järjestelmä ei vaadi poliittista vääntöä määrärahoista.
        3. Sukupolvenvaihdos on automaattinen: 25 vuoden päästä rahastosta nostetaan 500 miljoonaa dollaria upouusiin koneisiin ilman, että veronmaksajilta tarvitsee pyytää senttiäkään lisää rahaa.


      • Anonyymi00316
        Anonyymi00314 kirjoitti:

        Jotta Nordic Wings -rahasto pystyy kattamaan sekä juoksevan lentotoiminnan, raskaat vuosihuollot että kerryttämään riittävästi pääomaa uuden kaluston ostoon 25 vuoden päästä, vaadittavan rahaston koon on oltava noin 820 miljoonaa dollaria (USD).
        Laskelma perustuu globaalien instituutioiden käyttämään 4 % maltilliseen reaalituotto-oletukseen (tuotto inflaation ja hoitokulujen jälkeen), jolloin itse rahaston peruspääomaan ei tarvitse koskea juoksevien kulujen vuoksi.

        Laskelma jakautuu vuotuisiin menoeriin seuraavasti:
        1. Vuotuiset menot ja säästötarpeet (USD)

        Lentotoiminnan muuttuvat kulut (600 h/vuosi): 4 800 000 $
        Perustelu: Molemmat koneet lentävät 300 tuntia vuodessa (yhteensä 600 h). Kevyen VIP-koneen polttoaine-, reitti- ja kenttämaksut ovat noin 8 000 $ per tunti.
        Kiinteät kulut ja vuosihuollot (Molemmat koneet): 8 000 000 $
        Perustelu: Sisältää jaksotetut raskaat määräaikaishuollot, miehistön palkat, vakuutukset ja jatkuvan valmiustilan jaettuna tasaisesti vuotta kohden (n. 4 milj. $ per kone).
        Tulevan kaluston säästöosuus (Aikaikkuna 25 vuotta): 20 000 000 $
        Perustelu: Kahden korvaavan laajarunkokoneen hankinta ja VIP-muutostyöt tulevaisuudessa maksavat arviolta 500 miljoonaa dollaria. Tämä vaatii 20 miljoonan dollarin vuotuisen säästöosuuden korvamerkintää rahaston tuotoista.
        Vuotuinen kokonaistarve rahaston tuotoista: 32 800 000 USD / vuosi


        2. Rahaston kokonaissumma ja maakohtainen jako

        Kun 32,8 miljoonan dollarin vuotuinen rahantarve jaetaan 4 % reaalituotolla, tarvittava sijoituspääoma on 820 000 000 USD.

        Pohjoismaisessa viitekehyksessä tämä lähes miljardin dollarin rahasto on poikkeuksellisen helppo rahoittaa, jos alkupääoma jaetaan maiden taloudellisen koon (BKT) mukaan suurin piirtein seuraavasti:
        Norja (n. 32 %): ~262,4 miljoonaa USD (voidaan osoittaa suoraan öljyrahaston allokaatiosta)
        Ruotsi (n. 32 %): ~262,4 miljoonaa USD
        Tanska (n. 19 %): ~155,8 miljoonaa USD
        Suomi (n. 15 %): ~123,0 miljoonaa USD
        Islanti ja itsehallintoalueet (n. 2 %): ~16,4 miljoonaa USD


        Taloudellinen lopputulos

        Tämän investoinnin jälkeen Pohjoismailla on ikuinen ja täysin omavarainen järjestelmä. Kun maat ovat kerran maksaneet osuutensa rahastoon:

        1. Lentäminen on "ilmaista": Mikään matka ei rasita valtioiden budjetteja millään tavalla.
        2. Huollot on kuitattu: Järjestelmä ei vaadi poliittista vääntöä määrärahoista.
        3. Sukupolvenvaihdos on automaattinen: 25 vuoden päästä rahastosta nostetaan 500 miljoonaa dollaria upouusiin koneisiin ilman, että veronmaksajilta tarvitsee pyytää senttiäkään lisää rahaa.

        Ja mitä tuolla rahalla saa?

        Airbus A330-900neo. Maailmanluokan ulottuvuus valtiojohdon, delegaatioiden ja kauppavaltuuskuntien käyttöön:

        New AIRBUS A330 Compilation from Toulouse : Desert Wings Aviation, Cebu Pacific, Kuwait Airw (2025)
        https://www.youtube.com/watch?v=opCCDjsMW2Q&t=103s

        AIRBUS A330Neo Compilation from Toulouse : Air Algerie, Malaysia, Delta, Starlux (2025)
        https://www.youtube.com/watch?v=ZTxXTp3Dgi4

        AIRBUS A330Neo Compilation include first -900 for Kuwait Aw and Malaysia Airl, Toulouse (2024)
        https://www.youtube.com/watch?v=J0M8Wqnj5XM&t=249s



        Piloting Airbus A330NEO into Brunei | Cockpit Views
        https://www.youtube.com/watch?v=MuP0_u6Q778

        Piloting AIRBUS A330NEO into Dubai | Superb Night Views
        https://www.youtube.com/watch?v=YoL0qUNDvoo


      • Anonyymi00317
        Anonyymi00314 kirjoitti:

        Jotta Nordic Wings -rahasto pystyy kattamaan sekä juoksevan lentotoiminnan, raskaat vuosihuollot että kerryttämään riittävästi pääomaa uuden kaluston ostoon 25 vuoden päästä, vaadittavan rahaston koon on oltava noin 820 miljoonaa dollaria (USD).
        Laskelma perustuu globaalien instituutioiden käyttämään 4 % maltilliseen reaalituotto-oletukseen (tuotto inflaation ja hoitokulujen jälkeen), jolloin itse rahaston peruspääomaan ei tarvitse koskea juoksevien kulujen vuoksi.

        Laskelma jakautuu vuotuisiin menoeriin seuraavasti:
        1. Vuotuiset menot ja säästötarpeet (USD)

        Lentotoiminnan muuttuvat kulut (600 h/vuosi): 4 800 000 $
        Perustelu: Molemmat koneet lentävät 300 tuntia vuodessa (yhteensä 600 h). Kevyen VIP-koneen polttoaine-, reitti- ja kenttämaksut ovat noin 8 000 $ per tunti.
        Kiinteät kulut ja vuosihuollot (Molemmat koneet): 8 000 000 $
        Perustelu: Sisältää jaksotetut raskaat määräaikaishuollot, miehistön palkat, vakuutukset ja jatkuvan valmiustilan jaettuna tasaisesti vuotta kohden (n. 4 milj. $ per kone).
        Tulevan kaluston säästöosuus (Aikaikkuna 25 vuotta): 20 000 000 $
        Perustelu: Kahden korvaavan laajarunkokoneen hankinta ja VIP-muutostyöt tulevaisuudessa maksavat arviolta 500 miljoonaa dollaria. Tämä vaatii 20 miljoonan dollarin vuotuisen säästöosuuden korvamerkintää rahaston tuotoista.
        Vuotuinen kokonaistarve rahaston tuotoista: 32 800 000 USD / vuosi


        2. Rahaston kokonaissumma ja maakohtainen jako

        Kun 32,8 miljoonan dollarin vuotuinen rahantarve jaetaan 4 % reaalituotolla, tarvittava sijoituspääoma on 820 000 000 USD.

        Pohjoismaisessa viitekehyksessä tämä lähes miljardin dollarin rahasto on poikkeuksellisen helppo rahoittaa, jos alkupääoma jaetaan maiden taloudellisen koon (BKT) mukaan suurin piirtein seuraavasti:
        Norja (n. 32 %): ~262,4 miljoonaa USD (voidaan osoittaa suoraan öljyrahaston allokaatiosta)
        Ruotsi (n. 32 %): ~262,4 miljoonaa USD
        Tanska (n. 19 %): ~155,8 miljoonaa USD
        Suomi (n. 15 %): ~123,0 miljoonaa USD
        Islanti ja itsehallintoalueet (n. 2 %): ~16,4 miljoonaa USD


        Taloudellinen lopputulos

        Tämän investoinnin jälkeen Pohjoismailla on ikuinen ja täysin omavarainen järjestelmä. Kun maat ovat kerran maksaneet osuutensa rahastoon:

        1. Lentäminen on "ilmaista": Mikään matka ei rasita valtioiden budjetteja millään tavalla.
        2. Huollot on kuitattu: Järjestelmä ei vaadi poliittista vääntöä määrärahoista.
        3. Sukupolvenvaihdos on automaattinen: 25 vuoden päästä rahastosta nostetaan 500 miljoonaa dollaria upouusiin koneisiin ilman, että veronmaksajilta tarvitsee pyytää senttiäkään lisää rahaa.

        🧠. Strateginen huomio maineenhallinnasta ja mediakritiikistä

        Jos julkisessa keskustelussa, mediassa tai poliittisella kentällä kyseenalaistetaan Pohjoismaiden tarve ”suurvaltatasoiselle” ilmailun suorituskyvylle, argumentti perustuu väärään oletukseen statuksesta. Tosiasiassa etäisyydet maapallolla ovat täysin samat kaikille riippumatta valtion koosta tai sen suurvaltastatuksesta. Lentomatka Pohjolasta Aasiaan tai Etelä-Amerikkaan vaatii saman suorituskyvyn, olipa kyseessä supervalta tai viiden pohjoismaisen demokratian liittouma. Kyse ei ole mahtipontisuudesta, vaan maantieteellisestä realismista, turvallisuudesta ja toimintavapauden (suorien lentojen) takaamisesta ilman riippuvuutta kolmansien maiden välilaskukentistä


        ♻️. Vastuullinen ja käytännönläheinen polttoainestrategia (SAF)

        Pohjoismaisen ekologisen imagojohtajuuden ja toimintavarmuuden tasapainottamiseksi koneissa noudatetaan dynaamista polttoainestrategiaa:

        Ensisijainen SAF-tankkaus: Koneisiin tankataan uusiutuvaa lentopolttoainetta (SAF, Sustainable Aviation Fuel) aina, kun sitä on kohde- tai lähtökentällä teknisesti ja logistisesti saatavilla. Tämä minimoi edustuslentojen hiilijalanjäljen.

        Toimintavarmuus perinteisellä Jet A-1 -laadulla: Jos SAF-polttoainetta ei ole saatavilla, lennot suoritetaan viiveettä tavallisella kaupallisella Jet A-1 -polttoaineella. Valtiolliset tehtävät tai kriittiset diplomaattiset aikataulut eivät saa koskaan vaarantua, viivästyä tai jäädä tekemättä pelkän polttoainelaadun puuttumisen vuoksi.

        Visuaalinen brändäys: Koneiden moottorinsuojiin tai rungon takaosaan asennetaan minimalistinen, tyylikäs ja vihreä koivunlehti-logo sekä teksti "Powered by SAF" (tai vaihtoehtoisesti "Optimised for SAF"). Tämä viestii kansainvälisillä lentokentillä välittömästi Pohjoismaiden edistyksellisestä ja vastuullisesta teknologiasta tinkimättä operatiivisesta joustavuudesta.


      • Anonyymi00318
        Anonyymi00317 kirjoitti:

        🧠. Strateginen huomio maineenhallinnasta ja mediakritiikistä

        Jos julkisessa keskustelussa, mediassa tai poliittisella kentällä kyseenalaistetaan Pohjoismaiden tarve ”suurvaltatasoiselle” ilmailun suorituskyvylle, argumentti perustuu väärään oletukseen statuksesta. Tosiasiassa etäisyydet maapallolla ovat täysin samat kaikille riippumatta valtion koosta tai sen suurvaltastatuksesta. Lentomatka Pohjolasta Aasiaan tai Etelä-Amerikkaan vaatii saman suorituskyvyn, olipa kyseessä supervalta tai viiden pohjoismaisen demokratian liittouma. Kyse ei ole mahtipontisuudesta, vaan maantieteellisestä realismista, turvallisuudesta ja toimintavapauden (suorien lentojen) takaamisesta ilman riippuvuutta kolmansien maiden välilaskukentistä


        ♻️. Vastuullinen ja käytännönläheinen polttoainestrategia (SAF)

        Pohjoismaisen ekologisen imagojohtajuuden ja toimintavarmuuden tasapainottamiseksi koneissa noudatetaan dynaamista polttoainestrategiaa:

        Ensisijainen SAF-tankkaus: Koneisiin tankataan uusiutuvaa lentopolttoainetta (SAF, Sustainable Aviation Fuel) aina, kun sitä on kohde- tai lähtökentällä teknisesti ja logistisesti saatavilla. Tämä minimoi edustuslentojen hiilijalanjäljen.

        Toimintavarmuus perinteisellä Jet A-1 -laadulla: Jos SAF-polttoainetta ei ole saatavilla, lennot suoritetaan viiveettä tavallisella kaupallisella Jet A-1 -polttoaineella. Valtiolliset tehtävät tai kriittiset diplomaattiset aikataulut eivät saa koskaan vaarantua, viivästyä tai jäädä tekemättä pelkän polttoainelaadun puuttumisen vuoksi.

        Visuaalinen brändäys: Koneiden moottorinsuojiin tai rungon takaosaan asennetaan minimalistinen, tyylikäs ja vihreä koivunlehti-logo sekä teksti "Powered by SAF" (tai vaihtoehtoisesti "Optimised for SAF"). Tämä viestii kansainvälisillä lentokentillä välittömästi Pohjoismaiden edistyksellisestä ja vastuullisesta teknologiasta tinkimättä operatiivisesta joustavuudesta.

        Tämä laajennettu konetyyppivertailu asettaa valitsemamme Airbus A330-900neon laajaan ilmailuhistorialliseen kontekstiin. Mukana on niin nelimoottorisia jättiläisiä, klassikoita, moderneja haastajia kuin harvinainen kolmimoottorinen MD-11.
        VIP- ja valtiollisessa käytössä erot suorituskyvyssä, taloudessa ja imagossa ovat erittäin jyrkkiä.

        Kokonaisvaltainen VIP-suorituskykyvertailu
        Arviot perustuvat kevennettyyn VIP-konfiguraatioon (n. 25–50 matkustajaa).
        Konetyyppi [1, 2, 3]
        Lentomatka (VIP)
        Polttoainekulut
        Matkustamon tilavuus
        Huoltokustannukset
        Imago ulkomailla
        Saatavuus (2026)

        A330-900neo (Saudi-Arabia "Desert Wings Aviation")
        ~18 900 km (ACT)
        Kulutus: Huippualhainen (~5,8 t/h)
        Erinomainen (~240 m²)
        Alhainen (moderni kaksimoottorinen)
        Moderni, vihreä, älykäs
        Hyvä (Nuoria käytettyjä)

        Boeing 747-8 (USA tuleva Air Force One)
        ~17 500 km
        Kulutus: Erittäin korkea (~10,2 t/h)
        Järjetön (~440 m²)
        Tähtitieteellinen (4 moottoria)
        Supervalta, majesteettinen
        Erittäin heikko (Tuotanto loppunut)

        Boeing 747-200 (USA nykyinen Air Force One)
        ~11 500 km
        Kulutus: Älytön (~13,5 t/h)
        Valtava (~390 m²)
        Hallitsematon (Museotekniikka)
        Vanhanaikainen, kallis
        Ei saatavilla (Vain romuttamoilla)

        Boeing 777-300ER (Japani, Intia)
        ~16 500 km
        Kulutus: Kohtalainen (~7,2 t/h)
        Erittäin suuri (~300 m²)
        Maltillinen (Globaali tuki)
        Mahtava, luotettava työkalu
        Erinomainen (Paljon markkinoilla)

        Airbus A330-200 (Britannia, Kanada 2tuleva uusi") Ranska, Australia, Brasilia, Turkki)
        ~15 400 km (ACT)
        Kulutus: Matala (~6,2 t/h)
        Kohtalainen (~190 m²)
        Tyydyttävä (Varaosia riittää)
        Pragmaattinen, tavallinen
        Erinomainen (Halpoja runkoja)

        Airbus A340-300
        ~14 800 km
        Kulutus: Korkea (~7,8 t/h)
        Kohtalainen (~210 m²)
        Korkea (4 vanhaa moottoria)
        Vanhentunut, tehoton
        Kohtalainen (Poistumassa käytöstä)

        Airbus A340-500
        ~19 500 km
        Kulutus: Erittäin korkea (~8,8 t/h)
        Suuri (~230 m²)
        Erittäin korkea (Uniikki malli)
        Ultrapitkän matkan ekohirviö
        Erittäin heikko (Harvinainen)

        Airbus A340-600 (Azerbaidžan)
        ~16 500 km
        Kulutus: Erittäin korkea (~9,2 t/h)
        Valtava (~290 m²)
        Erittäin korkea (4 moottoria)
        Pitkä, näyttävä "lyijykynä"
        Heikko (Harva enää lentää)

        Airbus A310 (Kanada "poistuva entinen", Espanja "poistuva entinen"))
        ~9 500 km
        Kulutus: Korkea ikäisekseen (~5,5 t/h)
        Pieni (~110 m²)
        Ongelmallinen (Osat kiven alla)
        Vanhanaikainen, budjettimalli
        Olematon (Museotavaraa)

        Ilyushin Il-96 (Venäjä)
        ~11 500 km
        Kulutus: Erittäin korkea (~8,5 t/h)
        Suuri (~260 m²)
        Haastava (Riippuvuus Venäjästä)
        Poliittisesti eristäytynyt
        Ei saatavilla (Vain Venäjän johdolle)

        MD-11 (Trijet)
        ~12 800 km
        Kulutus: Korkea (~7,8 t/h)
        Suuri (~240 m²)
        Erittäin haastava (3 moottoria)
        Erikoisen eksoottinen retro
        Olematon (Vain rahtikoneina)


      • Anonyymi00319
        Anonyymi00318 kirjoitti:

        Tämä laajennettu konetyyppivertailu asettaa valitsemamme Airbus A330-900neon laajaan ilmailuhistorialliseen kontekstiin. Mukana on niin nelimoottorisia jättiläisiä, klassikoita, moderneja haastajia kuin harvinainen kolmimoottorinen MD-11.
        VIP- ja valtiollisessa käytössä erot suorituskyvyssä, taloudessa ja imagossa ovat erittäin jyrkkiä.

        Kokonaisvaltainen VIP-suorituskykyvertailu
        Arviot perustuvat kevennettyyn VIP-konfiguraatioon (n. 25–50 matkustajaa).
        Konetyyppi [1, 2, 3]
        Lentomatka (VIP)
        Polttoainekulut
        Matkustamon tilavuus
        Huoltokustannukset
        Imago ulkomailla
        Saatavuus (2026)

        A330-900neo (Saudi-Arabia "Desert Wings Aviation")
        ~18 900 km (ACT)
        Kulutus: Huippualhainen (~5,8 t/h)
        Erinomainen (~240 m²)
        Alhainen (moderni kaksimoottorinen)
        Moderni, vihreä, älykäs
        Hyvä (Nuoria käytettyjä)

        Boeing 747-8 (USA tuleva Air Force One)
        ~17 500 km
        Kulutus: Erittäin korkea (~10,2 t/h)
        Järjetön (~440 m²)
        Tähtitieteellinen (4 moottoria)
        Supervalta, majesteettinen
        Erittäin heikko (Tuotanto loppunut)

        Boeing 747-200 (USA nykyinen Air Force One)
        ~11 500 km
        Kulutus: Älytön (~13,5 t/h)
        Valtava (~390 m²)
        Hallitsematon (Museotekniikka)
        Vanhanaikainen, kallis
        Ei saatavilla (Vain romuttamoilla)

        Boeing 777-300ER (Japani, Intia)
        ~16 500 km
        Kulutus: Kohtalainen (~7,2 t/h)
        Erittäin suuri (~300 m²)
        Maltillinen (Globaali tuki)
        Mahtava, luotettava työkalu
        Erinomainen (Paljon markkinoilla)

        Airbus A330-200 (Britannia, Kanada 2tuleva uusi") Ranska, Australia, Brasilia, Turkki)
        ~15 400 km (ACT)
        Kulutus: Matala (~6,2 t/h)
        Kohtalainen (~190 m²)
        Tyydyttävä (Varaosia riittää)
        Pragmaattinen, tavallinen
        Erinomainen (Halpoja runkoja)

        Airbus A340-300
        ~14 800 km
        Kulutus: Korkea (~7,8 t/h)
        Kohtalainen (~210 m²)
        Korkea (4 vanhaa moottoria)
        Vanhentunut, tehoton
        Kohtalainen (Poistumassa käytöstä)

        Airbus A340-500
        ~19 500 km
        Kulutus: Erittäin korkea (~8,8 t/h)
        Suuri (~230 m²)
        Erittäin korkea (Uniikki malli)
        Ultrapitkän matkan ekohirviö
        Erittäin heikko (Harvinainen)

        Airbus A340-600 (Azerbaidžan)
        ~16 500 km
        Kulutus: Erittäin korkea (~9,2 t/h)
        Valtava (~290 m²)
        Erittäin korkea (4 moottoria)
        Pitkä, näyttävä "lyijykynä"
        Heikko (Harva enää lentää)

        Airbus A310 (Kanada "poistuva entinen", Espanja "poistuva entinen"))
        ~9 500 km
        Kulutus: Korkea ikäisekseen (~5,5 t/h)
        Pieni (~110 m²)
        Ongelmallinen (Osat kiven alla)
        Vanhanaikainen, budjettimalli
        Olematon (Museotavaraa)

        Ilyushin Il-96 (Venäjä)
        ~11 500 km
        Kulutus: Erittäin korkea (~8,5 t/h)
        Suuri (~260 m²)
        Haastava (Riippuvuus Venäjästä)
        Poliittisesti eristäytynyt
        Ei saatavilla (Vain Venäjän johdolle)

        MD-11 (Trijet)
        ~12 800 km
        Kulutus: Korkea (~7,8 t/h)
        Suuri (~240 m²)
        Erittäin haastava (3 moottoria)
        Erikoisen eksoottinen retro
        Olematon (Vain rahtikoneina)

        Koneryhmien kriittinen analyysi

        1. Nelimoottoriset dinosaurukset (747-200, A340-sarja, Il-96)

        747-200: 1970-luvun tekniikkaa (aiempi Air Force One). Ei mitään asiaa nykypäivän VIP-käyttöön polttoaine- ja huoltokriisin vuoksi.

        A340-500/600: Luotiin aikanaan ultrapitkille reiteille ennen kuin kaksimoottoriset saivat luvan lentää valtamerten yli.
        A340-500 lentää matkaennätyksiä, mutta sen neljä janoista CFM56-moottoria syövät valtion budjetin elvältä. Imago maailmalla on "polttoainetuhlaaja". [1, 2]

        Ilyushin Il-96-300: Venäjän valtionjohdon käyttämä konetyyppi. Neljä PS-90A-moottoria kuluttavat paljon. Länsimaissa koneen imago on tällä hetkellä vahvasti poliittisesti latautunut, eikä huolto-osien saanti pakotteiden vuoksi ole mahdollista länsimaille. [1, 2, 3]

        2. Kaksimoottoriset titaonit (777-300ER, A330-200, A310)
        Boeing 777-300ER: Markkinoiden suosituin iso laajarunko. Tarjoaa upean tilavuuden (~300 m²) ja kantaa suuren delegaation. Huolto pelaa missä vain, mutta sen massiiviset GE90-moottorit kuluttavat huomattavasti enemmän kuin A330neo. [1, 2]

        Airbus A330-200: Nykyisten valtionkoneiden klassikko (mm. Ranska, Iso-Britannia, Australia, Brasilia). Luotettava, mutta häviää suorassa vertailussa A330neolle taloudellisuudessa (~14 %) ja toimintamatkassa. [1]

        Airbus A310: Vanhentunut, kapeahko ja lyhyen kantaman laajarunko. Käyttöasteen ylläpito on nykyään varaosapulan vuoksi vaikeaa. [1]

        3. Harvinainen kolmimoottorikone: McDonnell Douglas MD-11
        Suorituskyky ja tila: MD-11 tarjoaa hyvän tilavuuden ja eksoottisen ulkonäön rungon perään sijoitetun kolmannen moottorin ansiosta.
        Todellisuus VIP-käytössä: Koneen valmistus päättyi vuonna 2001. Nykyään lähes kaikki jäljellä olevat yksilöt lentävät rahtikoneina (kuten FedEx). Kolmas moottori pyrstössä tekee huollosta monimutkaista ja kallista, ja matkustajakäyttöön sertifioitujen VIP-osien ja -lentäjien löytäminen on nykyään käytännössä mahdotonta. Imago olisi sympaattisen "retro", mutta operatiivisesti se olisi painajainen. [1, 2]

        Miksi Airbus A330-900neo on voittaja?
        Kun katsot taulukkoa, A330-900neo (ACJ330neo) on ainoa kone, joka saa pelkkiä vihreitä rasteja kriittisissä kohdissa:

        1. Toimintamatka: Lisätankeilla se saavuttaa lähes A340-500:n ultrapitkän kantaman (~18 900 km) mutta kahdella moottorilla neljän sijaan.

        2. Polttoainetalous: Se kuluttaa miltei puolet vähemmän kuin Boeing 747-8 tai A340-600.

        3. Saatavuus: Koska se on edelleen tuotannossa ja kaupalliset yhtiöt nuorentavat laivastojaan, markkinoilta on helppo löytää erinomaisessa kunnossa olevia, vähän lennettyjä käytettyjä runkoja VIP-muutostöitä varten.

        Odin (10+01) ja Freja (10+02) loistavat tässä joukossa kuin pohjantähti: ne tarjoavat suurvaltatason suorituskyvyn, mutta modernilla, säästeliäällä ja järkevällä pohjoismaisella otteella.


      • Anonyymi00320
        Anonyymi00319 kirjoitti:

        Koneryhmien kriittinen analyysi

        1. Nelimoottoriset dinosaurukset (747-200, A340-sarja, Il-96)

        747-200: 1970-luvun tekniikkaa (aiempi Air Force One). Ei mitään asiaa nykypäivän VIP-käyttöön polttoaine- ja huoltokriisin vuoksi.

        A340-500/600: Luotiin aikanaan ultrapitkille reiteille ennen kuin kaksimoottoriset saivat luvan lentää valtamerten yli.
        A340-500 lentää matkaennätyksiä, mutta sen neljä janoista CFM56-moottoria syövät valtion budjetin elvältä. Imago maailmalla on "polttoainetuhlaaja". [1, 2]

        Ilyushin Il-96-300: Venäjän valtionjohdon käyttämä konetyyppi. Neljä PS-90A-moottoria kuluttavat paljon. Länsimaissa koneen imago on tällä hetkellä vahvasti poliittisesti latautunut, eikä huolto-osien saanti pakotteiden vuoksi ole mahdollista länsimaille. [1, 2, 3]

        2. Kaksimoottoriset titaonit (777-300ER, A330-200, A310)
        Boeing 777-300ER: Markkinoiden suosituin iso laajarunko. Tarjoaa upean tilavuuden (~300 m²) ja kantaa suuren delegaation. Huolto pelaa missä vain, mutta sen massiiviset GE90-moottorit kuluttavat huomattavasti enemmän kuin A330neo. [1, 2]

        Airbus A330-200: Nykyisten valtionkoneiden klassikko (mm. Ranska, Iso-Britannia, Australia, Brasilia). Luotettava, mutta häviää suorassa vertailussa A330neolle taloudellisuudessa (~14 %) ja toimintamatkassa. [1]

        Airbus A310: Vanhentunut, kapeahko ja lyhyen kantaman laajarunko. Käyttöasteen ylläpito on nykyään varaosapulan vuoksi vaikeaa. [1]

        3. Harvinainen kolmimoottorikone: McDonnell Douglas MD-11
        Suorituskyky ja tila: MD-11 tarjoaa hyvän tilavuuden ja eksoottisen ulkonäön rungon perään sijoitetun kolmannen moottorin ansiosta.
        Todellisuus VIP-käytössä: Koneen valmistus päättyi vuonna 2001. Nykyään lähes kaikki jäljellä olevat yksilöt lentävät rahtikoneina (kuten FedEx). Kolmas moottori pyrstössä tekee huollosta monimutkaista ja kallista, ja matkustajakäyttöön sertifioitujen VIP-osien ja -lentäjien löytäminen on nykyään käytännössä mahdotonta. Imago olisi sympaattisen "retro", mutta operatiivisesti se olisi painajainen. [1, 2]

        Miksi Airbus A330-900neo on voittaja?
        Kun katsot taulukkoa, A330-900neo (ACJ330neo) on ainoa kone, joka saa pelkkiä vihreitä rasteja kriittisissä kohdissa:

        1. Toimintamatka: Lisätankeilla se saavuttaa lähes A340-500:n ultrapitkän kantaman (~18 900 km) mutta kahdella moottorilla neljän sijaan.

        2. Polttoainetalous: Se kuluttaa miltei puolet vähemmän kuin Boeing 747-8 tai A340-600.

        3. Saatavuus: Koska se on edelleen tuotannossa ja kaupalliset yhtiöt nuorentavat laivastojaan, markkinoilta on helppo löytää erinomaisessa kunnossa olevia, vähän lennettyjä käytettyjä runkoja VIP-muutostöitä varten.

        Odin (10 01) ja Freja (10 02) loistavat tässä joukossa kuin pohjantähti: ne tarjoavat suurvaltatason suorituskyvyn, mutta modernilla, säästeliäällä ja järkevällä pohjoismaisella otteella.

        Kutsunimipolitiikka, radioviestinnän virtaviivaistaminen ja erityistehtävät (Callsign Hierarchy & Brevity)

        Kansainvälisen ilmailun radiokurin ja viestinnän ytimekkyyden (Radio Telephony Brevity) maksimoimiseksi laivaston puheviestinnässä luovutaan pitkistä ja kömpelöistä nimikkeistä. Koska lähestymis- ja rullausvaiheessa radiokutsua joudutaan toistamaan kymmeniä kertoja lyhyen ajan sisällä, kutsunimet minimoidaan mahdollisimman lyhyiksi ja helposti lausuttaviksi. Maakohtaisia tunnuksia ei käytetä radioliikenteessä lainkaan, vaan taustavaltio tunnistetaan automaattisesti transponderin ja digitaalisen lentosuunnitelman kautta.
        Laivastolle asetetaan virallinen, dynaamisesti muuttuva radiokutsustandardi, joka on jaettu viiteen selkeään kategoriaan ja käyttötarkoitukseen hierarkkisessa järjestyksessä:

        1. Nordic One (Valtionpäämiehet)

        Käyttötarkoitus: Tämä kutsunimi on varattu yksinomaan tilanteisiin, joissa koneessa matkustaa virallinen valtionpäämies (Head of State). Pohjoismaisessa kontekstissa tämä tarkoittaa tasavallan presidenttiä (Suomi, Islanti) tai hallitsevaa monarkkia eli kuningasta/kuningatarta (Ruotsi, Norja, Tanska).
        Operatiivinen vaikutus: Tunnus on ilmailussa välittömästi tunnistettava, vakiintunutta korkeinta statusta kuvaava ytimekäs koodi. Se viestii lennonjohdolle korkeimmasta mahdollisesta diplomaattisesta suvereniteetista ja takaa absoluuttisen etuoikeuden ilmatilassa.

        2. Nordic Two (Pääministerit)

        Käyttötarkoitus: Mikäli koneessa matkustaa tilaajavaltion toimeenpanovaltaa edustava pääministeri (Head of Government), joka ei ole virallinen valtionpäämies.
        Operatiivinen vaikutus: Koodi erottaa lennon selkeästi valtionpäämiehen lennosta pohjoismaisen valtiosäännön mukaisesti, mutta säilyttää toiseksi korkeimman ilmatilaprioriteetin ja sujuvan selvityksen ruuhkakentillä.

        3. Nordic Envoy (Ministerit ja delegaatiot)

        Käyttötarkoitus: Kun konetta käytetään muiden ministerien (kuten ulko-, puolustus- tai valtiovarainministerin) tai pelkkien asiantuntija- ja elinkeinoelämän kaupallisten delegaatioiden kuljetukseen.
        Operatiivinen vaikutus: Tunnus osoittaa lennonjohdolle virallisen valtiollisen edustustason lennon, mutta pitää taajuusviestinnän mahdollisimman nopeana, sujuvana ja ammattimaisena erottaen sen maan ylimmän johdon lennoista.

        4. Nordic Medevac (Lääketieteelliset evakuoinnit)

        Käyttötarkoitus: Kriisinhallinta-, pelastus- ja suuronnettomuustilanteissa, joissa laivaston konetta käytetään sairaiden, loukkaantuneiden tai haavoittuneiden kiireelliseen kuljetukseen ja lääketieteelliseen evakuointiin.
        Operatiivinen vaikutus: Tunnus luovuttaa poliittisen profiilin ja aktivoi Geneven sopimuksen mukaiset kansainväliset suojamekanismit. Se velvoittaa lennonjohdon priorisoimaan koneen kaiken muun lentoliikenteen – myös valtionpäämiesten – edelle ihmishenkien pelastamiseksi.

        5. Nordic Rescue (Kansalaisten ja diplomaattien pelastuslennot)

        Käyttötarkoitus: Sota-, kriisi- tai luonnonkatastrofialueilla suoritettaviin laajamittaisiin pohjoismaisten kansalaisten tai suurlähetystöjen henkilökunnan hätäevakuointeihin ja humanitaarisiin operaatioihin.
        Operatiivinen vaikutus: Täysin neutraali humanitaarinen pelastustunnus, joka minimoi poliittisen riskin ja herättää minimaalisesti huomiota herkillä kriisialueilla. Tunnus nopeuttaa diplomaattisten hätälupien myöntämistä ja reitityksiä kriisialueen rajamailla.


      • Anonyymi00321
        Anonyymi00320 kirjoitti:

        Kutsunimipolitiikka, radioviestinnän virtaviivaistaminen ja erityistehtävät (Callsign Hierarchy & Brevity)

        Kansainvälisen ilmailun radiokurin ja viestinnän ytimekkyyden (Radio Telephony Brevity) maksimoimiseksi laivaston puheviestinnässä luovutaan pitkistä ja kömpelöistä nimikkeistä. Koska lähestymis- ja rullausvaiheessa radiokutsua joudutaan toistamaan kymmeniä kertoja lyhyen ajan sisällä, kutsunimet minimoidaan mahdollisimman lyhyiksi ja helposti lausuttaviksi. Maakohtaisia tunnuksia ei käytetä radioliikenteessä lainkaan, vaan taustavaltio tunnistetaan automaattisesti transponderin ja digitaalisen lentosuunnitelman kautta.
        Laivastolle asetetaan virallinen, dynaamisesti muuttuva radiokutsustandardi, joka on jaettu viiteen selkeään kategoriaan ja käyttötarkoitukseen hierarkkisessa järjestyksessä:

        1. Nordic One (Valtionpäämiehet)

        Käyttötarkoitus: Tämä kutsunimi on varattu yksinomaan tilanteisiin, joissa koneessa matkustaa virallinen valtionpäämies (Head of State). Pohjoismaisessa kontekstissa tämä tarkoittaa tasavallan presidenttiä (Suomi, Islanti) tai hallitsevaa monarkkia eli kuningasta/kuningatarta (Ruotsi, Norja, Tanska).
        Operatiivinen vaikutus: Tunnus on ilmailussa välittömästi tunnistettava, vakiintunutta korkeinta statusta kuvaava ytimekäs koodi. Se viestii lennonjohdolle korkeimmasta mahdollisesta diplomaattisesta suvereniteetista ja takaa absoluuttisen etuoikeuden ilmatilassa.

        2. Nordic Two (Pääministerit)

        Käyttötarkoitus: Mikäli koneessa matkustaa tilaajavaltion toimeenpanovaltaa edustava pääministeri (Head of Government), joka ei ole virallinen valtionpäämies.
        Operatiivinen vaikutus: Koodi erottaa lennon selkeästi valtionpäämiehen lennosta pohjoismaisen valtiosäännön mukaisesti, mutta säilyttää toiseksi korkeimman ilmatilaprioriteetin ja sujuvan selvityksen ruuhkakentillä.

        3. Nordic Envoy (Ministerit ja delegaatiot)

        Käyttötarkoitus: Kun konetta käytetään muiden ministerien (kuten ulko-, puolustus- tai valtiovarainministerin) tai pelkkien asiantuntija- ja elinkeinoelämän kaupallisten delegaatioiden kuljetukseen.
        Operatiivinen vaikutus: Tunnus osoittaa lennonjohdolle virallisen valtiollisen edustustason lennon, mutta pitää taajuusviestinnän mahdollisimman nopeana, sujuvana ja ammattimaisena erottaen sen maan ylimmän johdon lennoista.

        4. Nordic Medevac (Lääketieteelliset evakuoinnit)

        Käyttötarkoitus: Kriisinhallinta-, pelastus- ja suuronnettomuustilanteissa, joissa laivaston konetta käytetään sairaiden, loukkaantuneiden tai haavoittuneiden kiireelliseen kuljetukseen ja lääketieteelliseen evakuointiin.
        Operatiivinen vaikutus: Tunnus luovuttaa poliittisen profiilin ja aktivoi Geneven sopimuksen mukaiset kansainväliset suojamekanismit. Se velvoittaa lennonjohdon priorisoimaan koneen kaiken muun lentoliikenteen – myös valtionpäämiesten – edelle ihmishenkien pelastamiseksi.

        5. Nordic Rescue (Kansalaisten ja diplomaattien pelastuslennot)

        Käyttötarkoitus: Sota-, kriisi- tai luonnonkatastrofialueilla suoritettaviin laajamittaisiin pohjoismaisten kansalaisten tai suurlähetystöjen henkilökunnan hätäevakuointeihin ja humanitaarisiin operaatioihin.
        Operatiivinen vaikutus: Täysin neutraali humanitaarinen pelastustunnus, joka minimoi poliittisen riskin ja herättää minimaalisesti huomiota herkillä kriisialueilla. Tunnus nopeuttaa diplomaattisten hätälupien myöntämistä ja reitityksiä kriisialueen rajamailla.

        Ilmailualalla ja puolustussektorilla on jo olemassa täysin valmiit, toimiviksi todetut konseptit ja juridiset mallit tällaista yhteishankintaa varten.
        Kustannussäästöt olisivat massiiviset, sillä laajarunkokoneen suurin taloudellinen rasite ei ole pelkkä ostohinta, vaan sen jatkuva ylläpito, miehistön koulutus ja hallipaikat.
        Tällainen yhteishankinta voisi toteutua seuraavien mallien ja säästömekanismien kautta:

        1. Valmis esikuva: NATO:n MMF-ohjelma (Multinational MRTT Fleet)

        Tämä ei ole pelkkää teoriaa, sillä Euroopassa toimii jo nyt täsmälleen samanlainen järjestelmä Airbus A330 -koneilla. Kuuden NATO-maan (Alankomaat, Belgia, Saksa, Luxemburg, Norja ja Tšekki) yhteisomistuksessa on MMF-laivasto, joka koostuu Airbus A330 MRTT -koneista.

        Miten se toimii? Koneet ovat rekisteröity Alankomaihin ja ne operoivat Eindhovenin lentotukikohdasta. Jokainen maa on rahoittanut laivastoa sen mukaan, kuinka monta lentotuntia (esim. 100 tai 500 tuntia vuodessa) se tarvitsee käyttöönsä.

        VIP-sovellus: Samaa mallia voitaisiin soveltaa suoraan valtiojohdon ACJ330neo-koneisiin. Esimerkiksi Pohjoismaat (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska) voisivat perustaa yhteisen VVIP-lentolaivueen.

        2. Mistä jättimäiset kustannussäästöt syntyisivät?

        Laajarunkokoneen hankinta yhdelle pienelle maalle on usein poliittisesti mahdotonta korkeiden kulujen vuoksi, mutta yhteenliittymässä säästettäisiin lähes kaikessa:

        Määräalennukset hankinnassa: Airbusilta ostettava 2–3 koneen yhteistilaus tulee suhteessa huomattavasti halvemmaksi kuin yhden erillisen VIP-koneen tilaaminen.
        Yhteinen huolto ja simulaattorit: Koneiden huoltosopimukset (esim. Rolls-Roycen kanssa), varaosavarastot ja lentäjien simulaattorikoulutukset keskitetään yhteen paikkaan. Tämä pudottaa ylläpitokustannuksia kymmeniä prosentteja maata kohden.
        Korkea käyttöaste: Valtionpäämiehet matkustavat harvoin samanaikaisesti. Yksittäisen maan oma VIP-laajarunko seisoo usein 80–90 % ajasta tyhjpanttina hallissa, mikä on taloudellisesti tehotonta. Yhteiskäytössä koneiden käyttöaste saataisiin optimaaliseksi.

        3. Haasteet ja niiden ratkaiseminen

        Suurin käytännön haaste on aikataulukonfliktit. Mitä tehdään, jos kahden tai kolmen maan pääministerit tarvitsevat konetta täsmälleen samana päivänä esimerkiksi kriisitilanteessa tai YK-kokouksen alkaessa?

        Ratkaisu 1 (Laivastomalli): Hankitaan yhden koneen sijasta 2 tai 3 identtistä A330neo-konetta. Todennäköisyys sille, että kaikki maat tarvitsevat laajarunkoa sekunnilleen samaan aikaan, on pieni.

        Ratkaisu 2 (Prioisointijärjestelmä): Sopimusvaiheessa luodaan selkeä pisteytys- ja varausjärjestelmä. Valtiovierailut varataan kuukausia etukäteen. Äkillisissä kriisitilanteissa mailla on käytössään pienempiä, kansallisia liikesuihkukoneita (kuten Learjet tai Gulfstream), ja A330neo varataan vain kaikkein kaukaisimpiin ja suurimpiin delegaatiolentoihin.

        Yhteenveto
        Pienten tai keskisuurten maiden yhteenliittymälle (kuten Pohjoismailta tai Baltian mailta) yhteinen Airbus A330neo VIP -laivasto olisi täydellinen tapa osoittaa strategista yhteistyötä, säästää veronmaksajien rahoja ja tarjota silti valtiojohdolle maailmanluokan suorituskyky ja turvallisuus mannertenvälisille matkoille.


      • Anonyymi00322
        Anonyymi00321 kirjoitti:

        Ilmailualalla ja puolustussektorilla on jo olemassa täysin valmiit, toimiviksi todetut konseptit ja juridiset mallit tällaista yhteishankintaa varten.
        Kustannussäästöt olisivat massiiviset, sillä laajarunkokoneen suurin taloudellinen rasite ei ole pelkkä ostohinta, vaan sen jatkuva ylläpito, miehistön koulutus ja hallipaikat.
        Tällainen yhteishankinta voisi toteutua seuraavien mallien ja säästömekanismien kautta:

        1. Valmis esikuva: NATO:n MMF-ohjelma (Multinational MRTT Fleet)

        Tämä ei ole pelkkää teoriaa, sillä Euroopassa toimii jo nyt täsmälleen samanlainen järjestelmä Airbus A330 -koneilla. Kuuden NATO-maan (Alankomaat, Belgia, Saksa, Luxemburg, Norja ja Tšekki) yhteisomistuksessa on MMF-laivasto, joka koostuu Airbus A330 MRTT -koneista.

        Miten se toimii? Koneet ovat rekisteröity Alankomaihin ja ne operoivat Eindhovenin lentotukikohdasta. Jokainen maa on rahoittanut laivastoa sen mukaan, kuinka monta lentotuntia (esim. 100 tai 500 tuntia vuodessa) se tarvitsee käyttöönsä.

        VIP-sovellus: Samaa mallia voitaisiin soveltaa suoraan valtiojohdon ACJ330neo-koneisiin. Esimerkiksi Pohjoismaat (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska) voisivat perustaa yhteisen VVIP-lentolaivueen.

        2. Mistä jättimäiset kustannussäästöt syntyisivät?

        Laajarunkokoneen hankinta yhdelle pienelle maalle on usein poliittisesti mahdotonta korkeiden kulujen vuoksi, mutta yhteenliittymässä säästettäisiin lähes kaikessa:

        Määräalennukset hankinnassa: Airbusilta ostettava 2–3 koneen yhteistilaus tulee suhteessa huomattavasti halvemmaksi kuin yhden erillisen VIP-koneen tilaaminen.
        Yhteinen huolto ja simulaattorit: Koneiden huoltosopimukset (esim. Rolls-Roycen kanssa), varaosavarastot ja lentäjien simulaattorikoulutukset keskitetään yhteen paikkaan. Tämä pudottaa ylläpitokustannuksia kymmeniä prosentteja maata kohden.
        Korkea käyttöaste: Valtionpäämiehet matkustavat harvoin samanaikaisesti. Yksittäisen maan oma VIP-laajarunko seisoo usein 80–90 % ajasta tyhjpanttina hallissa, mikä on taloudellisesti tehotonta. Yhteiskäytössä koneiden käyttöaste saataisiin optimaaliseksi.

        3. Haasteet ja niiden ratkaiseminen

        Suurin käytännön haaste on aikataulukonfliktit. Mitä tehdään, jos kahden tai kolmen maan pääministerit tarvitsevat konetta täsmälleen samana päivänä esimerkiksi kriisitilanteessa tai YK-kokouksen alkaessa?

        Ratkaisu 1 (Laivastomalli): Hankitaan yhden koneen sijasta 2 tai 3 identtistä A330neo-konetta. Todennäköisyys sille, että kaikki maat tarvitsevat laajarunkoa sekunnilleen samaan aikaan, on pieni.

        Ratkaisu 2 (Prioisointijärjestelmä): Sopimusvaiheessa luodaan selkeä pisteytys- ja varausjärjestelmä. Valtiovierailut varataan kuukausia etukäteen. Äkillisissä kriisitilanteissa mailla on käytössään pienempiä, kansallisia liikesuihkukoneita (kuten Learjet tai Gulfstream), ja A330neo varataan vain kaikkein kaukaisimpiin ja suurimpiin delegaatiolentoihin.

        Yhteenveto
        Pienten tai keskisuurten maiden yhteenliittymälle (kuten Pohjoismailta tai Baltian mailta) yhteinen Airbus A330neo VIP -laivasto olisi täydellinen tapa osoittaa strategista yhteistyötä, säästää veronmaksajien rahoja ja tarjota silti valtiojohdolle maailmanluokan suorituskyky ja turvallisuus mannertenvälisille matkoille.

        Pohjoismaat (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska) olisivat maantieteellisesti, poliittisesti ja taloudellisesti kaikkein täydellisin yhteenliittymä yhteisen Airbus A330neo VIP -koneen tai -laivaston hankintaan.
        Maiden välillä on jo valmiiksi poikkeuksellisen syvä luottamus, ja ne tekevät tiivistä puolustusyhteistyötä Nordefco-kehyksessä sekä nyt myös yhteisinä NATO-jäseninä.
        Tässä on analyysi siitä, miksi tämä ryhmä toimisi parhaiten ja miten yhteistyö käytännössä kannattaisi rakentaa:

        1. Yhteinen tarve pitkille lennoille

        Millään Pohjoismaalla ei ole tällä hetkellä omaa valtiollista laajarunkokonetta pitkiä mannertenvälisiä lentoja varten:

        Suomi ja Ruotsi vuokraavat kaupallisia laajarunkokoneita (kuten Finnairilta) tai käyttävät reittilentoja, kun valtiojohto suuntaa suuriin YK:n tai Aasian kokouksiin ison delegaation kanssa.

        Tanska käyttää pienempiä Challenger-liikesuihkukoneita, joiden kantama ei riitä Aasiaan tai Amerikkaan ilman välitankkauksia, ja ne ovat liian ahtaita isoille talousvaltuuskunnille.

        Yhteinen A330neo ratkaisisi kaikkien neljän maan pitkän matkan kuljetustarpeet kerralla.

        2. Miten laivasto kannattaisi jakaa? (Esimerkkirakenne)

        Yhden koneen hankkiminen voi aiheuttaa aikataulukiistoja, joten Pohjoismaille ihanteellisin ratkaisu olisi kahden koneen yhteislaivasto:

        Kone 1: VVIP / Valtiojohto-konfiguraatio: Sisustetaan ylelliseksi, suojatulla neuvottelutilalla ja makuutiloilla varustetuksi edustuskoneeksi kuninkaallisille, presidenteille ja pääministereille.

        Kone 2: Combi- / Monitoimikonfiguraatio: Sisustetaan laadukkaalla Business/Premium Economy -matkustamolla. Tätä konetta käytettäisiin ministereiden ja suurten kaupallis-poliittisten vienninedistämisvaltuuskuntien (Team Finland, Team Sweden jne.) kuljetuksiin. Kriisitilanteissa (kuten luonnonkatastrofeissa maailmalla) sitä voitaisiin käyttää omien kansalaisten evakuointiin.

        3. Operatiivinen tukikohta ja huolto

        Koneiden sijoituspaikaksi sopisi erinomaisesti Arlandan lentokenttä Tukholmassa tai Kööpenhaminan Kastrup, sillä ne sijaitsevat maantieteellisesti Pohjoismaiden keskellä.

        Kun kyseessä on Airbus A330neo, huoltosopimukset voitaisiin tehdä suoraan alueen suurten lentoyhtiöiden (kuten SAS:n tai Finnairin) kanssa, joilla on valmiiksi kymmenien vuosien kokemus Airbus-laajarunkojen mekaanisesta huollosta ja lentäjien kouluttamisesta. Tämä säästäisi miljoonia euroja perustamiskustannuksissa.

        4. Poliittinen viesti maailmalle

        Yhteinen pohjoismainen VIP-kone olisi maailmalla vertaansa vailla oleva diplomaattinen symboli. Se viestisi vahvasti pohjoismaista yhtenäisyyttä, tehokkuutta ja järkevää veronmaksajien rahojen käyttöä. Koneen kyljessä voisi lukea tyylikkäästi esimerkiksi "Nordic Countries" tai "Nordic Diplomatic Service", ja pyrstössä voisivat olla kaikkien neljän maan liput rinnakkain.


      • Anonyymi00324
        Anonyymi00319 kirjoitti:

        Koneryhmien kriittinen analyysi

        1. Nelimoottoriset dinosaurukset (747-200, A340-sarja, Il-96)

        747-200: 1970-luvun tekniikkaa (aiempi Air Force One). Ei mitään asiaa nykypäivän VIP-käyttöön polttoaine- ja huoltokriisin vuoksi.

        A340-500/600: Luotiin aikanaan ultrapitkille reiteille ennen kuin kaksimoottoriset saivat luvan lentää valtamerten yli.
        A340-500 lentää matkaennätyksiä, mutta sen neljä janoista CFM56-moottoria syövät valtion budjetin elvältä. Imago maailmalla on "polttoainetuhlaaja". [1, 2]

        Ilyushin Il-96-300: Venäjän valtionjohdon käyttämä konetyyppi. Neljä PS-90A-moottoria kuluttavat paljon. Länsimaissa koneen imago on tällä hetkellä vahvasti poliittisesti latautunut, eikä huolto-osien saanti pakotteiden vuoksi ole mahdollista länsimaille. [1, 2, 3]

        2. Kaksimoottoriset titaonit (777-300ER, A330-200, A310)
        Boeing 777-300ER: Markkinoiden suosituin iso laajarunko. Tarjoaa upean tilavuuden (~300 m²) ja kantaa suuren delegaation. Huolto pelaa missä vain, mutta sen massiiviset GE90-moottorit kuluttavat huomattavasti enemmän kuin A330neo. [1, 2]

        Airbus A330-200: Nykyisten valtionkoneiden klassikko (mm. Ranska, Iso-Britannia, Australia, Brasilia). Luotettava, mutta häviää suorassa vertailussa A330neolle taloudellisuudessa (~14 %) ja toimintamatkassa. [1]

        Airbus A310: Vanhentunut, kapeahko ja lyhyen kantaman laajarunko. Käyttöasteen ylläpito on nykyään varaosapulan vuoksi vaikeaa. [1]

        3. Harvinainen kolmimoottorikone: McDonnell Douglas MD-11
        Suorituskyky ja tila: MD-11 tarjoaa hyvän tilavuuden ja eksoottisen ulkonäön rungon perään sijoitetun kolmannen moottorin ansiosta.
        Todellisuus VIP-käytössä: Koneen valmistus päättyi vuonna 2001. Nykyään lähes kaikki jäljellä olevat yksilöt lentävät rahtikoneina (kuten FedEx). Kolmas moottori pyrstössä tekee huollosta monimutkaista ja kallista, ja matkustajakäyttöön sertifioitujen VIP-osien ja -lentäjien löytäminen on nykyään käytännössä mahdotonta. Imago olisi sympaattisen "retro", mutta operatiivisesti se olisi painajainen. [1, 2]

        Miksi Airbus A330-900neo on voittaja?
        Kun katsot taulukkoa, A330-900neo (ACJ330neo) on ainoa kone, joka saa pelkkiä vihreitä rasteja kriittisissä kohdissa:

        1. Toimintamatka: Lisätankeilla se saavuttaa lähes A340-500:n ultrapitkän kantaman (~18 900 km) mutta kahdella moottorilla neljän sijaan.

        2. Polttoainetalous: Se kuluttaa miltei puolet vähemmän kuin Boeing 747-8 tai A340-600.

        3. Saatavuus: Koska se on edelleen tuotannossa ja kaupalliset yhtiöt nuorentavat laivastojaan, markkinoilta on helppo löytää erinomaisessa kunnossa olevia, vähän lennettyjä käytettyjä runkoja VIP-muutostöitä varten.

        Odin (10 01) ja Freja (10 02) loistavat tässä joukossa kuin pohjantähti: ne tarjoavat suurvaltatason suorituskyvyn, mutta modernilla, säästeliäällä ja järkevällä pohjoismaisella otteella.

        Olis kyllä messevä konetyyppi pohjoismaiden yhteiskäyttöön!

        AIRBUS A330Neo Compilation from Toulouse : Air Algerie, Cebu Pacific, Malaysia, Hainan (2025)
        https://www.youtube.com/watch?v=jDDjyDS5Yx8


      • Anonyymi00325
        Anonyymi00324 kirjoitti:

        Olis kyllä messevä konetyyppi pohjoismaiden yhteiskäyttöön!

        AIRBUS A330Neo Compilation from Toulouse : Air Algerie, Cebu Pacific, Malaysia, Hainan (2025)
        https://www.youtube.com/watch?v=jDDjyDS5Yx8

        Tässä vielä yksi laskelma:



        Airbus A330-900neo VIP-versio (viralliselta nimeltään ACJ330neo) saavuttaa lisätankeilla jopa 19 260 kilometrin (10 400 merimailin) maksimilennon. Tämä tarkoittaa, että kone pystyy lentämään keskeytyksettä jopa 21 tuntia putkeen.Tämä suorituskyky nostaa A330-900neo VIP -koneen sellaisten harvojen ultra-pitkän matkan laitteiden joukkoon, jotka kykenevät yhdistämään lähes mitkä tahansa kaksi kaupunkia maapallolla ilman välilaskuja (esimerkiksi suora lento Lontoosta Australiaan tai Singaporesta New Yorkiin).

        Miten VIP-versio eroaa tavallisesta reittikoneesta?

        Matkustajamäärän pudotus: Tavallisen reittikoneen ~300 matkustajan sijaan VIP-konfiguraatiossa (kuten valtionpäämiesten tai miljardöörien käytössä) kyydissä on tyypillisesti vain 25–60 matkustajaa. Koska matkustajien ja matkatavaroiden paino on minimaalinen, säästynyt painokapasiteetti voidaan hyödyntää täysin polttoaineena. [1, 2]

        Ruumatila muuttuu tankeiksi: Koneen alaruumaan asennetaan irrotettavia ACT-lisäkeskitankkeja (Additional Center Tanks). Ne syöttävät polttoainetta suoraan koneen pääjärjestelmään lennon aikana. Koska VIP-lennoilla ei kuljeteta tonneittain kaupallista rahtia, ruumatilan menetys ei haittaa. [1, 2]

        Painopäivitys: ACJ330neo hyödyntää Airbusin uusinta 251 tonnin maksimilentoonlähtöpainoa (MTOW). Tämä mahdollistaa sen, että sekä siipitankit, tavallinen keskitankki että ruuman lisätankit saadaan ladattua aivan täyteen. [1, 2]

        Mitä 19 260 kilometrin kantama tarkoittaa käytännössä Suomesta katsottuna?

        Helsinki-Vantaalta lähdettäessä tämä kone pystyy lentämään suoralla lennolla mihin tahansa kohteeseen maailmassa, lukuun ottamatta aivan Uuden-Seelannin eteläkärkeä (joka on Suomen maantieteellinen vastapiste eli antipodi). Kaikki suuret metropolit kuten Tokio, Los Angeles, Buenos Aires, Kapkaupunki, Singapore ja jopa Sydney ovat saavutettavissa ilman yhtäkään välilaskua.

        Käytetyn Airbus A330-900neo -matkustajakoneen muuttaminen VIP-koneeksi (konversio) maksaa kokonaisuudessaan noin 160–250 miljoonaa dollaria. Hinta muodostuu kahdesta suuresta kuluerästä: käytetyn "raaka-airframen" (green aircraft) markkinahinnasta sekä äärimmäisen kalliista ja monimutkaisesta VIP-matkustamokonversiosta. Tämä reitti on silti huomattavasti edullisempi kuin suoraan Airbusilta tilattava täysin uusi ACJ330-900neo, jonka lähtöhinta on noin 300 miljoonaa dollaria.

        Aikataulu ja haasteetOstajan on varauduttava siihen, että pelkkä konversiotyö kestää 1,5 – 2,5 vuotta siitä hetkestä, kun käytetty kone toimitetaan sisustusverstaalle. Laajarunkoisen VIP-koneen suunnittelu, osien valmistus ja painojakauman tarkka laskeminen vaativat tuhansia työtunteja ja tiukat ilmailuviranomaisten hyväksynnät.

        Käytettyyn runkoon pohjautuva valtion edustuskone (niin sanottu "Head of State" tai "Medevac/VIP-sekakonfiguraatio") maksaa kokonaisuudessaan noin 135–165 miljoonaa dollaria.

        Määrittelemäsi kokonaisuus on huomattavasti halvempi kuin perinteiset, kokonaan VIP-käyttöön varatut laajarunkokoneet. Koska koneen takaosassa käytetään valmiita, standardeja lentoyhtiöistuimia ja sisustuksesta karsitaan superylelliset materiaalit, säästetään sisustuskustannuksissa kymmeniä miljoonia dollareita.

        Kustannusten tarkka jakautuminen

        1. Käytetty "raaka" A330-900neo runko: ~90–110 miljoonaa $
        Uudehkon, käytetyn A330-900neo-koneen todellinen markkina-arvo pyörii sadan miljoonan dollarin molemmin puolin.
        Valtiot pyrkivät ostamaan edustuskoneiksi usein vähän lennettyjä yksilöitä esimerkiksi konkurssiin menneiltä lentoyhtiöiltä tai leasing-yhtiöiden vapautuvista varastoista. [1]

        2. Matkustamon muutostyöt: ~45–55 miljoonaa $
        Koska kyseessä ei ole messinkinen ja kultainen "miljardööripalatsi", vaan käytännöllinen työkalu valtionjäämiehille ja virkamiesdelegaatioille, sisustustyön hinta putoaa jaettuihin osioihin:

        VIP-etukabiini (~25–30 miljoonaa $):
        Toimisto ja suihkuhuone: Vaatii kalleimmat työt, sillä suihkun integrointi koneen vesi- ja viemärijärjestelmiin vaatii monimutkaista sertifiointia ja uutta painetilaa.

        12 hengen VIP-matkustamo: Noin 4–6 erittäin tasokasta, täysin makuuasentoon taittuvaa ykkösluokan istuinta (podia) ja erilliset leposohvat.

        12 hengen kokoushuone: Suuri pöytä turvavöillä varustetuilla istuimilla, suuret näytöt ja salatut satelliittiyhteydet (Satcom).

        Takamatkustamon säilyttäminen (~5–7 miljoonaa $):

        Koska haluat jättää puolet koneesta normaaliksi matkustamoksi, säästät rahaa jättämällä koneessa jo valmiina olevat lentoyhtiön business- ja economy-istuimet paikoilleen. Niiden verhoilu vain uusitaan vastaamaan valtion värejä. [1]
        Infrastruktuuri ja järjestelmät (~15 miljoonaa $):
        Työhön sisältyy sotilas- ja hallitustason salatut viestintäjärjestelmät, omavaraiset maasähköjärjestelmät (APU) ja matkustamon väliseinien (laipioiden) asennus eri osastojen välille.


      • Anonyymi00326
        Anonyymi00325 kirjoitti:

        Tässä vielä yksi laskelma:



        Airbus A330-900neo VIP-versio (viralliselta nimeltään ACJ330neo) saavuttaa lisätankeilla jopa 19 260 kilometrin (10 400 merimailin) maksimilennon. Tämä tarkoittaa, että kone pystyy lentämään keskeytyksettä jopa 21 tuntia putkeen.Tämä suorituskyky nostaa A330-900neo VIP -koneen sellaisten harvojen ultra-pitkän matkan laitteiden joukkoon, jotka kykenevät yhdistämään lähes mitkä tahansa kaksi kaupunkia maapallolla ilman välilaskuja (esimerkiksi suora lento Lontoosta Australiaan tai Singaporesta New Yorkiin).

        Miten VIP-versio eroaa tavallisesta reittikoneesta?

        Matkustajamäärän pudotus: Tavallisen reittikoneen ~300 matkustajan sijaan VIP-konfiguraatiossa (kuten valtionpäämiesten tai miljardöörien käytössä) kyydissä on tyypillisesti vain 25–60 matkustajaa. Koska matkustajien ja matkatavaroiden paino on minimaalinen, säästynyt painokapasiteetti voidaan hyödyntää täysin polttoaineena. [1, 2]

        Ruumatila muuttuu tankeiksi: Koneen alaruumaan asennetaan irrotettavia ACT-lisäkeskitankkeja (Additional Center Tanks). Ne syöttävät polttoainetta suoraan koneen pääjärjestelmään lennon aikana. Koska VIP-lennoilla ei kuljeteta tonneittain kaupallista rahtia, ruumatilan menetys ei haittaa. [1, 2]

        Painopäivitys: ACJ330neo hyödyntää Airbusin uusinta 251 tonnin maksimilentoonlähtöpainoa (MTOW). Tämä mahdollistaa sen, että sekä siipitankit, tavallinen keskitankki että ruuman lisätankit saadaan ladattua aivan täyteen. [1, 2]

        Mitä 19 260 kilometrin kantama tarkoittaa käytännössä Suomesta katsottuna?

        Helsinki-Vantaalta lähdettäessä tämä kone pystyy lentämään suoralla lennolla mihin tahansa kohteeseen maailmassa, lukuun ottamatta aivan Uuden-Seelannin eteläkärkeä (joka on Suomen maantieteellinen vastapiste eli antipodi). Kaikki suuret metropolit kuten Tokio, Los Angeles, Buenos Aires, Kapkaupunki, Singapore ja jopa Sydney ovat saavutettavissa ilman yhtäkään välilaskua.

        Käytetyn Airbus A330-900neo -matkustajakoneen muuttaminen VIP-koneeksi (konversio) maksaa kokonaisuudessaan noin 160–250 miljoonaa dollaria. Hinta muodostuu kahdesta suuresta kuluerästä: käytetyn "raaka-airframen" (green aircraft) markkinahinnasta sekä äärimmäisen kalliista ja monimutkaisesta VIP-matkustamokonversiosta. Tämä reitti on silti huomattavasti edullisempi kuin suoraan Airbusilta tilattava täysin uusi ACJ330-900neo, jonka lähtöhinta on noin 300 miljoonaa dollaria.

        Aikataulu ja haasteetOstajan on varauduttava siihen, että pelkkä konversiotyö kestää 1,5 – 2,5 vuotta siitä hetkestä, kun käytetty kone toimitetaan sisustusverstaalle. Laajarunkoisen VIP-koneen suunnittelu, osien valmistus ja painojakauman tarkka laskeminen vaativat tuhansia työtunteja ja tiukat ilmailuviranomaisten hyväksynnät.

        Käytettyyn runkoon pohjautuva valtion edustuskone (niin sanottu "Head of State" tai "Medevac/VIP-sekakonfiguraatio") maksaa kokonaisuudessaan noin 135–165 miljoonaa dollaria.

        Määrittelemäsi kokonaisuus on huomattavasti halvempi kuin perinteiset, kokonaan VIP-käyttöön varatut laajarunkokoneet. Koska koneen takaosassa käytetään valmiita, standardeja lentoyhtiöistuimia ja sisustuksesta karsitaan superylelliset materiaalit, säästetään sisustuskustannuksissa kymmeniä miljoonia dollareita.

        Kustannusten tarkka jakautuminen

        1. Käytetty "raaka" A330-900neo runko: ~90–110 miljoonaa $
        Uudehkon, käytetyn A330-900neo-koneen todellinen markkina-arvo pyörii sadan miljoonan dollarin molemmin puolin.
        Valtiot pyrkivät ostamaan edustuskoneiksi usein vähän lennettyjä yksilöitä esimerkiksi konkurssiin menneiltä lentoyhtiöiltä tai leasing-yhtiöiden vapautuvista varastoista. [1]

        2. Matkustamon muutostyöt: ~45–55 miljoonaa $
        Koska kyseessä ei ole messinkinen ja kultainen "miljardööripalatsi", vaan käytännöllinen työkalu valtionjäämiehille ja virkamiesdelegaatioille, sisustustyön hinta putoaa jaettuihin osioihin:

        VIP-etukabiini (~25–30 miljoonaa $):
        Toimisto ja suihkuhuone: Vaatii kalleimmat työt, sillä suihkun integrointi koneen vesi- ja viemärijärjestelmiin vaatii monimutkaista sertifiointia ja uutta painetilaa.

        12 hengen VIP-matkustamo: Noin 4–6 erittäin tasokasta, täysin makuuasentoon taittuvaa ykkösluokan istuinta (podia) ja erilliset leposohvat.

        12 hengen kokoushuone: Suuri pöytä turvavöillä varustetuilla istuimilla, suuret näytöt ja salatut satelliittiyhteydet (Satcom).

        Takamatkustamon säilyttäminen (~5–7 miljoonaa $):

        Koska haluat jättää puolet koneesta normaaliksi matkustamoksi, säästät rahaa jättämällä koneessa jo valmiina olevat lentoyhtiön business- ja economy-istuimet paikoilleen. Niiden verhoilu vain uusitaan vastaamaan valtion värejä. [1]
        Infrastruktuuri ja järjestelmät (~15 miljoonaa $):
        Työhön sisältyy sotilas- ja hallitustason salatut viestintäjärjestelmät, omavaraiset maasähköjärjestelmät (APU) ja matkustamon väliseinien (laipioiden) asennus eri osastojen välille.

        Tämän konfiguraation hyödyt valtiolle

        1. Joustavuus ja monikäyttöisyys: Etuosa toimii valtionjohdon työskentely- ja lepotilana. Takaosan jopa 100–150 tavallista istuinta mahdollistavat ison turvaryhmän, lehdistön, diplomaattien tai kriisitilanteissa jopa evakuoitavien kansalaisten lennättämisen.

        2. Korkea jälleenmyyntiarvo: Koska takaosassa on valmis matkustamo ja VIP-osio on rajattu vain koneen etuosaan, kone on tulevaisuudessa helpompi myydä eteenpäin tai muuttaa takaisin puhtaaksi matkustaja- tai rahtikoneeksi.

        4. Pienemmät ylläpitokustannukset: Standardit istuimet takaosassa tarkoittavat, että varaosien (kuten viihdejärjestelmän näyttöjen tai pöytien) hankinta on edullista suoraan Airbusin virallisten kanavien kautta.

        Miten Kanadan "Husky"-laivasto (002 ja 001) toimii?

        Kanadan ilmavoimat (RCAF) korvaa vanhat CC-150 Polaris (Airbus A310) -koneensa yhteensä yhdeksällä A330-200-koneella. Tämän laivaston jako on tehty juuri kuvaamallasi tavalla: [1, 2]

        Kone numero 330002 (Käytössä): Tämä on entinen Kuwait Airwaysin matkustajakone, jonka Kanada osti käytettynä. Se toimitettiin nopeasti valkoisessa [Government of Canada -värityksessä](1.1.3, 1.1.7). Kone toimii parhaillaan pääministerin ja muiden korkeiden virka-henkilöiden virallisena edustuskoneena (kutsumisnimellä CanForce One). Koska konetta tarvittiin kiireellisesti, siinä on väliaikaisesti tavallinen lentoyhtiön matkustamo. [1, 2, 3, 4]

        Kone numero 330001 (Tuleva VIP): Tämä sisarkone on parhaillaan muokattavana Lufthansan tai Airbusin tiloissa Espanjassa. Siihen asennetaan varsinainen, pysyvä VIP-edustusmatkustamo (toimistot, kokoustilat ja suojatut viestintäjärjestelmät). Kun se valmistuu ja siirtyy Kanadan viralliseksi edustuskoneeksi, numero 002 vapautuu ja se lähetetään vuorostaan muutostöihin. [1, 2]

        Laivaston tuleva kaksoisrooli

        Kun projekti etenee, kaikki muut kahdeksan Husky-konetta maalataan sotilasharmaiksi. Ne varustetaan [ilmatankkauspuomeilla (MRTT)](1.1.3, 1.3.1), lääkintäevakuointitiloilla sekä rahtikansilla. [1, 2]

        Vain tämä yksi koneyksilö (tuleva 001) jää puhtaasti valkoiseen VIP-edustusasuun hoitamaan valtionjohdon lennot ilman tankkaustoimintoja. Tämä Kanadan hanke onkin täydellinen reaalimaailman esimerkki siitä, miten valtio säästää rahaa ostamalla osittain käytettyjä A330-200 -runkoja ja muuttamalla ne joustaviksi VIP- ja puolustuskoneiksi. [, 2, 3, 4]


      • Anonyymi00327
        Anonyymi00326 kirjoitti:

        Tämän konfiguraation hyödyt valtiolle

        1. Joustavuus ja monikäyttöisyys: Etuosa toimii valtionjohdon työskentely- ja lepotilana. Takaosan jopa 100–150 tavallista istuinta mahdollistavat ison turvaryhmän, lehdistön, diplomaattien tai kriisitilanteissa jopa evakuoitavien kansalaisten lennättämisen.

        2. Korkea jälleenmyyntiarvo: Koska takaosassa on valmis matkustamo ja VIP-osio on rajattu vain koneen etuosaan, kone on tulevaisuudessa helpompi myydä eteenpäin tai muuttaa takaisin puhtaaksi matkustaja- tai rahtikoneeksi.

        4. Pienemmät ylläpitokustannukset: Standardit istuimet takaosassa tarkoittavat, että varaosien (kuten viihdejärjestelmän näyttöjen tai pöytien) hankinta on edullista suoraan Airbusin virallisten kanavien kautta.

        Miten Kanadan "Husky"-laivasto (002 ja 001) toimii?

        Kanadan ilmavoimat (RCAF) korvaa vanhat CC-150 Polaris (Airbus A310) -koneensa yhteensä yhdeksällä A330-200-koneella. Tämän laivaston jako on tehty juuri kuvaamallasi tavalla: [1, 2]

        Kone numero 330002 (Käytössä): Tämä on entinen Kuwait Airwaysin matkustajakone, jonka Kanada osti käytettynä. Se toimitettiin nopeasti valkoisessa [Government of Canada -värityksessä](1.1.3, 1.1.7). Kone toimii parhaillaan pääministerin ja muiden korkeiden virka-henkilöiden virallisena edustuskoneena (kutsumisnimellä CanForce One). Koska konetta tarvittiin kiireellisesti, siinä on väliaikaisesti tavallinen lentoyhtiön matkustamo. [1, 2, 3, 4]

        Kone numero 330001 (Tuleva VIP): Tämä sisarkone on parhaillaan muokattavana Lufthansan tai Airbusin tiloissa Espanjassa. Siihen asennetaan varsinainen, pysyvä VIP-edustusmatkustamo (toimistot, kokoustilat ja suojatut viestintäjärjestelmät). Kun se valmistuu ja siirtyy Kanadan viralliseksi edustuskoneeksi, numero 002 vapautuu ja se lähetetään vuorostaan muutostöihin. [1, 2]

        Laivaston tuleva kaksoisrooli

        Kun projekti etenee, kaikki muut kahdeksan Husky-konetta maalataan sotilasharmaiksi. Ne varustetaan [ilmatankkauspuomeilla (MRTT)](1.1.3, 1.3.1), lääkintäevakuointitiloilla sekä rahtikansilla. [1, 2]

        Vain tämä yksi koneyksilö (tuleva 001) jää puhtaasti valkoiseen VIP-edustusasuun hoitamaan valtionjohdon lennot ilman tankkaustoimintoja. Tämä Kanadan hanke onkin täydellinen reaalimaailman esimerkki siitä, miten valtio säästää rahaa ostamalla osittain käytettyjä A330-200 -runkoja ja muuttamalla ne joustaviksi VIP- ja puolustuskoneiksi. [, 2, 3, 4]

        Konsepti kahdesta yhteispohjoismaisesta "Nordic Air Force One / Medevac" Airbus A330-900neo -koneesta on geopoliittisesti ja taktisesti erittäin nerokas. Se ratkaisee kerralla viiden Pohjoismaan (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti) pitkien valtiovierailujen kuljetustarpeet ja tarjoaa kriisitilanteissa maailman järeimmän ilmakuljetuskyvyn ja lentävän teho-osaston.

        Käytettyihin runkoihin pohjautuva kahden yhteispohjoismaisen erikoiskoneen hanke pudottaa kokonaiskustannuksia merkittävästi. Kahden käytetyn Airbus A330-900neo -koneen hankinta ja varustelu määrittelemilläsi modulaarisilla sotilas- ja VIP-ratkaisuilla maksaisi noin 410–470 miljoonaa dollaria (noin 205–235 miljoonaa $ per kone).

        Säästö verrattuna kahteen täysin uuteen koneeseen on peräti 140–180 miljoonaa dollaria. Tämä johtuu siitä, että uudehkon käytetyn A330neo-rungon todellinen markkina-arvo (noin 75–85 miljoonaa $ per kone) on reilusti alempi kuin Airbusin virallinen listahinta.

        Seuraavassa on tarkennettu laskelma ja tekninen arvio siitä, miten määrittelemäsi vaativat järjestelmä- ja matkustamomuutokset vaikuttavat hintaan käytetyssä rungossa.

        Kustannusarvio käytetyillä A330-900neo-rungoilla (2 konetta yhteensä)

        Erä
        Kustannus (2 konetta yhteensä)
        Huomautukset käytetyn rungon osalta
        2x Käytetty A330-900neo runko
        ~150–170M $
        Ostetaan esimerkiksi leasing-yhtiöiden vapautuvista kannoista tai lentoyhtiöiltä Ciriumin todelliseen markkinahintaan.
        Mobiili Medevac- & Pikavaihtomatkustamo
        ~45M $
        Sisältää takaosan purkutyöt, tehohoitoyksiköt (ICU), happijärjestelmät ja Quick-Change -kiskot.
        VIP-Etuosa & Kokoushuone
        ~80M $
        Kiinteä toimisto suihkulla, salatut kommunikaatiot sekä 12 hengen matkustamo ja 12 hengen kokoustila.
        4x ACT-lisätankit per kone (Max)
        ~35M $
        Vaatii käytetyssä koneessa polttoainejärjestelmän avaamisen, ACT-konttien asennuksen ja uuden painolaskelman.
        Takaruuman WC & Miehistömoduuli
        ~20M $
        Airbus/Safran Lower Deck Mobile Crew Rest (LDMCR) -mobiilikontit ja integroidut sähkö-/vesiliitännät.
        Sotilasavioniikka & HUD-näytöt
        ~15M $
        Kahden ohjaamon varustaminen kahdella Head-Up Display (HUD) -yksiköllä sekä sotilas-GPS- ja suojatuilla IFF-järjestelmillä.
        Moottorien ohjelmistot & Aerodynamiikka
        ~15M $
        Rolls-Royce Trent 7000:n tehonnosto (72k lbs), Airbusin korkean suorituskyvyn laippajärjestelmän (High Lift) aktivointi 251t MTOW varten.
        Sotilaalliset Omasuojajärjestelmät
        ~50M $
        Ohjusvaroitusteknologia (DIRCM), laserhäirintä ja silppujärjestelmät valtionjohdon turvaksi.
        YHTEENSÄ
        ~410M – 470M $
        Huom: Projektinhallinta, sertifiointi (STC) ja miehistöjen tyyppikoulutukset sisältyvät arvioon.

        Tekninen analyysi vaatimuksistasi käytetyssä rungossa

        1. Moottorit ja laippajärjestelmät (MTOW 251 t)
        Koska käytetyt koneet on usein toimitettu lentoyhtiöille matalammalla 242 tonnin painoluokituksella, Airbus ja Rolls-Royce laskuttavat "paperipäivityksestä" ja siihen liittyvistä ohjelmisto- ja laippatarkastuksista huomattavan summan. Tämä on kuitenkin välttämätöntä, jotta kone nousee ilmaan määrittelemilläsi maksimaalisilla lisätankeilla ja raskailla omasuojajärjestelmillä.
        2. Ohjaamon HUD-näytöt
        3.
        HUD-näyttöjen asentaminen jälkikäteen (retrofit) käytetyn siviilikoneen ohjaamoon on vaativa prosessi. Se vaatii ohjaamon katon paneelien avaamisen, uuden johdotuksen ja avioniikkatulkkien (painetietokoneiden) integroinnin. Se on kuitenkin kriisialueiden yö- ja sumulaskeutumisissa (esim. evakuointilennoilla) kriittinen turvatekijä.

        4. Takaruuman miehistömoduuli ja WC
        Käytetyissä reittikoneissa ei useinkaan ole valmiina ruuman miehistötilan vaatimaa lattialuukkua ja portaikkoa matkustamosta ruumaan. Tämä rakenneleikkaus joudutaan tekemään sisustusvaiheessa takaosan keittiön tai WC-tilojen kohdalle, mikä nostaa asennuskustannuksia siviilikoneeseen verrattuna.

        5. Pikamuunneltava takaosa (Medevac / Pikalukituskiskot)
        Jotta takaosa voidaan tyhjentää penkeistä tunneissa, perinteiset siviilipenkkien pulttikiinnitykset korvataan Quick-Change-kiskoilla. Kun penkit rullataan ulos, tilalle lukitaan Airbusin sertifioimat Medevac-tehohoitokontit (ICU), jotka kytkeytyvät suoraan koneen sisäiseen happi- ja sähköverkkoon.

        Taloudellinen järkevyys Pohjoismaille

        Kun viisi Pohjoismaata jakaa tämän noin 440 miljoonan dollarin kokonaispotin, kunkin maan investointiosuudeksi jää vain noin 88 miljoonaa dollaria (jaettuna esimerkiksi 3–4 vuoden budjettikausille). Tämä on poikkeuksellisen halpa hinta siitä, että maat saavat käyttöönsä kaksi maailman suorituskykyisintä, globaalin kantaman omaavaa valtionjohto- ja kriisievaatiokoneistoa.


      • Anonyymi00328
        Anonyymi00327 kirjoitti:

        Konsepti kahdesta yhteispohjoismaisesta "Nordic Air Force One / Medevac" Airbus A330-900neo -koneesta on geopoliittisesti ja taktisesti erittäin nerokas. Se ratkaisee kerralla viiden Pohjoismaan (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti) pitkien valtiovierailujen kuljetustarpeet ja tarjoaa kriisitilanteissa maailman järeimmän ilmakuljetuskyvyn ja lentävän teho-osaston.

        Käytettyihin runkoihin pohjautuva kahden yhteispohjoismaisen erikoiskoneen hanke pudottaa kokonaiskustannuksia merkittävästi. Kahden käytetyn Airbus A330-900neo -koneen hankinta ja varustelu määrittelemilläsi modulaarisilla sotilas- ja VIP-ratkaisuilla maksaisi noin 410–470 miljoonaa dollaria (noin 205–235 miljoonaa $ per kone).

        Säästö verrattuna kahteen täysin uuteen koneeseen on peräti 140–180 miljoonaa dollaria. Tämä johtuu siitä, että uudehkon käytetyn A330neo-rungon todellinen markkina-arvo (noin 75–85 miljoonaa $ per kone) on reilusti alempi kuin Airbusin virallinen listahinta.

        Seuraavassa on tarkennettu laskelma ja tekninen arvio siitä, miten määrittelemäsi vaativat järjestelmä- ja matkustamomuutokset vaikuttavat hintaan käytetyssä rungossa.

        Kustannusarvio käytetyillä A330-900neo-rungoilla (2 konetta yhteensä)

        Erä
        Kustannus (2 konetta yhteensä)
        Huomautukset käytetyn rungon osalta
        2x Käytetty A330-900neo runko
        ~150–170M $
        Ostetaan esimerkiksi leasing-yhtiöiden vapautuvista kannoista tai lentoyhtiöiltä Ciriumin todelliseen markkinahintaan.
        Mobiili Medevac- & Pikavaihtomatkustamo
        ~45M $
        Sisältää takaosan purkutyöt, tehohoitoyksiköt (ICU), happijärjestelmät ja Quick-Change -kiskot.
        VIP-Etuosa & Kokoushuone
        ~80M $
        Kiinteä toimisto suihkulla, salatut kommunikaatiot sekä 12 hengen matkustamo ja 12 hengen kokoustila.
        4x ACT-lisätankit per kone (Max)
        ~35M $
        Vaatii käytetyssä koneessa polttoainejärjestelmän avaamisen, ACT-konttien asennuksen ja uuden painolaskelman.
        Takaruuman WC & Miehistömoduuli
        ~20M $
        Airbus/Safran Lower Deck Mobile Crew Rest (LDMCR) -mobiilikontit ja integroidut sähkö-/vesiliitännät.
        Sotilasavioniikka & HUD-näytöt
        ~15M $
        Kahden ohjaamon varustaminen kahdella Head-Up Display (HUD) -yksiköllä sekä sotilas-GPS- ja suojatuilla IFF-järjestelmillä.
        Moottorien ohjelmistot & Aerodynamiikka
        ~15M $
        Rolls-Royce Trent 7000:n tehonnosto (72k lbs), Airbusin korkean suorituskyvyn laippajärjestelmän (High Lift) aktivointi 251t MTOW varten.
        Sotilaalliset Omasuojajärjestelmät
        ~50M $
        Ohjusvaroitusteknologia (DIRCM), laserhäirintä ja silppujärjestelmät valtionjohdon turvaksi.
        YHTEENSÄ
        ~410M – 470M $
        Huom: Projektinhallinta, sertifiointi (STC) ja miehistöjen tyyppikoulutukset sisältyvät arvioon.

        Tekninen analyysi vaatimuksistasi käytetyssä rungossa

        1. Moottorit ja laippajärjestelmät (MTOW 251 t)
        Koska käytetyt koneet on usein toimitettu lentoyhtiöille matalammalla 242 tonnin painoluokituksella, Airbus ja Rolls-Royce laskuttavat "paperipäivityksestä" ja siihen liittyvistä ohjelmisto- ja laippatarkastuksista huomattavan summan. Tämä on kuitenkin välttämätöntä, jotta kone nousee ilmaan määrittelemilläsi maksimaalisilla lisätankeilla ja raskailla omasuojajärjestelmillä.
        2. Ohjaamon HUD-näytöt
        3.
        HUD-näyttöjen asentaminen jälkikäteen (retrofit) käytetyn siviilikoneen ohjaamoon on vaativa prosessi. Se vaatii ohjaamon katon paneelien avaamisen, uuden johdotuksen ja avioniikkatulkkien (painetietokoneiden) integroinnin. Se on kuitenkin kriisialueiden yö- ja sumulaskeutumisissa (esim. evakuointilennoilla) kriittinen turvatekijä.

        4. Takaruuman miehistömoduuli ja WC
        Käytetyissä reittikoneissa ei useinkaan ole valmiina ruuman miehistötilan vaatimaa lattialuukkua ja portaikkoa matkustamosta ruumaan. Tämä rakenneleikkaus joudutaan tekemään sisustusvaiheessa takaosan keittiön tai WC-tilojen kohdalle, mikä nostaa asennuskustannuksia siviilikoneeseen verrattuna.

        5. Pikamuunneltava takaosa (Medevac / Pikalukituskiskot)
        Jotta takaosa voidaan tyhjentää penkeistä tunneissa, perinteiset siviilipenkkien pulttikiinnitykset korvataan Quick-Change-kiskoilla. Kun penkit rullataan ulos, tilalle lukitaan Airbusin sertifioimat Medevac-tehohoitokontit (ICU), jotka kytkeytyvät suoraan koneen sisäiseen happi- ja sähköverkkoon.

        Taloudellinen järkevyys Pohjoismaille

        Kun viisi Pohjoismaata jakaa tämän noin 440 miljoonan dollarin kokonaispotin, kunkin maan investointiosuudeksi jää vain noin 88 miljoonaa dollaria (jaettuna esimerkiksi 3–4 vuoden budjettikausille). Tämä on poikkeuksellisen halpa hinta siitä, että maat saavat käyttöönsä kaksi maailman suorituskykyisintä, globaalin kantaman omaavaa valtionjohto- ja kriisievaatiokoneistoa.

        Puretun siviilisisustuksen (matkustamoistuimet, keittiöt eli galleyt, wc-moduulit ja valaistusjärjestelmät) myyminen jälkimarkkinoilla on erittäin fiksu tapa kuitata osa muutostöiden kustannuksista. Koska Airbus A330-900neo on moderni konetyyppi, sen purkuosilla on kova kysyntä sellaisten lentoyhtiöiden keskuudessa, jotka tekevät huoltoja tai matkustamopäivityksiä omiin laivastoihinsa.
        Tämä kierrätysstrategia tuo projektille noin 10–14 miljoonan dollarin kokonaistulot (5–7 miljoonaa $ per kone). Kun nämä tulot ohjataan suoraan uuden VIP/Medevac-sisustuksen rahoitukseen, kahden koneen projektin kokonaishinta putoaa noin 400–450 miljoonaan dollariin.


        Purettujen osien arvo jälkimarkkinoilla (per kone)

        1. Business-luokan istuimet (esim. 28–32 kpl): ~2,5–3,5 miljoonaa $
        Nykyaikaiset, täysin makuuasentoon taittuvat lie-flat -business-istuimet ovat matkustamon kalleinta omaisuutta. Käytettyinäkin ne ovat erittäin arvokkaita, sillä uusien tilausjonot valmistajilta (kuten Safran tai Thompson) voivat olla vuosien pituisia.

        2. Premium Economy- ja Economy-istuimet (esim. 200–240 kpl): ~0,5–0,8 miljoonaa $
        Vaikka peruspenkit ovat halvempia, uudenveroiset A330neo-istuimet integroiduilla viihdejärjestelmän (IFE) näytöillä käyvät kaupaksi lomalentoyhtiöille tai leasing-yhtiöille, jotka kunnostavat vanhempia A330-koneita.

        3. Keittiömoduulit (Galleys) ja uunit/kahvinkeittimet: ~1,0–1,5 miljoonaa $
        Laajarunkoisen koneen täydelliset keittiökokonaisuudet kaappeineen, jäähdytysjärjestelmineen ja sertifioituine uuneineen ovat arvokkaita. Koska VIP- ja Medevac-käyttöön tarvitaan huomattavasti pienemmät keittiötilat, ylimääräiset lohkot voidaan myydä kokonaisina.

        4. Matkustamon LED-valaistus ja sivupaneelit: ~0,5 miljoonaa $
        Airbusin Airspace-matkustamon modernit LED-valojärjestelmät ja kattopaneelit kelpaavat varaosiksi muille A330neo-operaattoreille.


        Päivitetty budjetti Pohjoismaille (Koneosien myynti huomioitu)

        Erä (2 konetta yhteensä)
        Alkuperäinen hinta
        Osien myyntitulo (Miinus)
        Lopullinen kustannus
        2x Käytetty runko + tekniikka
        ~185M $
        -
        ~185M $
        VIP- & Medevac-sisustustyöt
        ~125M $
        -12M $ (Purkuosat)
        ~113M $
        Sotilastekniikka & Omasuoja
        ~65M $
        -
        ~65M $
        Lisätankit & Ruuman moduulit
        ~55M $
        -
        ~55M $
        YHTEENSÄ (Pohjoismaille)
        ~430M $
        -24M $
        ~418M $

        Miten myynti käytännössä toteutettaisiin?

        Projektissa kannattaa hyödyntää "Core Exchange" tai konsignaatio-mallia suoraan sisustustyöstä vastaavan yhtiön (kuten Lufthansa Technik) kanssa:
        Kun koneet lennetään sisustusverstaalle, verstas ottaa vanhat penkit ja keittiöt suoraan omille varastoilleen ja hyvittää niiden arvon suoraan loppulaskusta.
        Tämä säästää Pohjoismailta logistisen vaivan, sillä osia ei tarvitse itse varastoida tai kaupata netissä, vaan ne siirtyvät suoraan ammattimaiseen huolto- ja varaosaketjuun.
        Tämän taloudellisen optimoinnin ansiosta viiden Pohjoismaan yhteishankinta muuttuu entistäkin houkuttelevammaksi. Yksittäisen maan (kuten Suomen) maksuosuudeksi jäisi enää noin 83 miljoonaa dollaria, mikä on erittäin perusteltavissa oleva summa maanpuolustuksen, huoltovarmuuden ja valtionjohdon kriisivalmiuden kannalta.


      • Anonyymi00329
        Anonyymi00328 kirjoitti:

        Puretun siviilisisustuksen (matkustamoistuimet, keittiöt eli galleyt, wc-moduulit ja valaistusjärjestelmät) myyminen jälkimarkkinoilla on erittäin fiksu tapa kuitata osa muutostöiden kustannuksista. Koska Airbus A330-900neo on moderni konetyyppi, sen purkuosilla on kova kysyntä sellaisten lentoyhtiöiden keskuudessa, jotka tekevät huoltoja tai matkustamopäivityksiä omiin laivastoihinsa.
        Tämä kierrätysstrategia tuo projektille noin 10–14 miljoonan dollarin kokonaistulot (5–7 miljoonaa $ per kone). Kun nämä tulot ohjataan suoraan uuden VIP/Medevac-sisustuksen rahoitukseen, kahden koneen projektin kokonaishinta putoaa noin 400–450 miljoonaan dollariin.


        Purettujen osien arvo jälkimarkkinoilla (per kone)

        1. Business-luokan istuimet (esim. 28–32 kpl): ~2,5–3,5 miljoonaa $
        Nykyaikaiset, täysin makuuasentoon taittuvat lie-flat -business-istuimet ovat matkustamon kalleinta omaisuutta. Käytettyinäkin ne ovat erittäin arvokkaita, sillä uusien tilausjonot valmistajilta (kuten Safran tai Thompson) voivat olla vuosien pituisia.

        2. Premium Economy- ja Economy-istuimet (esim. 200–240 kpl): ~0,5–0,8 miljoonaa $
        Vaikka peruspenkit ovat halvempia, uudenveroiset A330neo-istuimet integroiduilla viihdejärjestelmän (IFE) näytöillä käyvät kaupaksi lomalentoyhtiöille tai leasing-yhtiöille, jotka kunnostavat vanhempia A330-koneita.

        3. Keittiömoduulit (Galleys) ja uunit/kahvinkeittimet: ~1,0–1,5 miljoonaa $
        Laajarunkoisen koneen täydelliset keittiökokonaisuudet kaappeineen, jäähdytysjärjestelmineen ja sertifioituine uuneineen ovat arvokkaita. Koska VIP- ja Medevac-käyttöön tarvitaan huomattavasti pienemmät keittiötilat, ylimääräiset lohkot voidaan myydä kokonaisina.

        4. Matkustamon LED-valaistus ja sivupaneelit: ~0,5 miljoonaa $
        Airbusin Airspace-matkustamon modernit LED-valojärjestelmät ja kattopaneelit kelpaavat varaosiksi muille A330neo-operaattoreille.


        Päivitetty budjetti Pohjoismaille (Koneosien myynti huomioitu)

        Erä (2 konetta yhteensä)
        Alkuperäinen hinta
        Osien myyntitulo (Miinus)
        Lopullinen kustannus
        2x Käytetty runko tekniikka
        ~185M $
        -
        ~185M $
        VIP- & Medevac-sisustustyöt
        ~125M $
        -12M $ (Purkuosat)
        ~113M $
        Sotilastekniikka & Omasuoja
        ~65M $
        -
        ~65M $
        Lisätankit & Ruuman moduulit
        ~55M $
        -
        ~55M $
        YHTEENSÄ (Pohjoismaille)
        ~430M $
        -24M $
        ~418M $

        Miten myynti käytännössä toteutettaisiin?

        Projektissa kannattaa hyödyntää "Core Exchange" tai konsignaatio-mallia suoraan sisustustyöstä vastaavan yhtiön (kuten Lufthansa Technik) kanssa:
        Kun koneet lennetään sisustusverstaalle, verstas ottaa vanhat penkit ja keittiöt suoraan omille varastoilleen ja hyvittää niiden arvon suoraan loppulaskusta.
        Tämä säästää Pohjoismailta logistisen vaivan, sillä osia ei tarvitse itse varastoida tai kaupata netissä, vaan ne siirtyvät suoraan ammattimaiseen huolto- ja varaosaketjuun.
        Tämän taloudellisen optimoinnin ansiosta viiden Pohjoismaan yhteishankinta muuttuu entistäkin houkuttelevammaksi. Yksittäisen maan (kuten Suomen) maksuosuudeksi jäisi enää noin 83 miljoonaa dollaria, mikä on erittäin perusteltavissa oleva summa maanpuolustuksen, huoltovarmuuden ja valtionjohdon kriisivalmiuden kannalta.

        Tällainen kahden yhteispohjoismaisen ”Nordic Air Force One / Medevac” -koneen hankinta otettaisiin vastaan hyvin eri tavoin riippuen siitä, miten asia perustellaan. Julkisessa keskustelussa syntyisi takuulla kova vääntö valtionjohdon luksuksesta, mutta geopoliittinen tilanne ja koneiden monikäyttöisyys kääntäisivät vaa'ankielen lopulta hankkeen puolelle.
        Seuraavassa on analyysi siitä, miten hanke otettaisiin vastaan eri ryhmissä:

        1. Poliitikot: Jako kansallisen edun ja säästöjen välillä

        Puolustus- ja ulkoministeriöt (Kannattajat): NORDEFCO- ja Nato-yhteistyön aikakaudella puolustus- ja ulkopoliittinen johto ottaisi hankkeen avosylin vastaan. Poliitikot näkisivät tämän täydellisenä osoituksena pohjoismaisesta solidaarisuudesta ja huoltovarmuudesta. Kyky evakuoida satoja kansalaisia kriisialueilta (kuten pandemiat tai konfliktit) ilman riippuvuutta muiden maiden apuun on strategisesti mittaamattoman arvokas.

        Valtiovarainministeriöt (Epäilijät): Suurin poliittinen vastustus tulisi budjetista vastaavilta ministereiltä. Vaikka kustannus jaettaisiin viiden maan kesken, yli 400 miljoonan dollarin yhteisinvestointi vaatisi tiukat perustelut tilanteessa, jossa valtion budjeteissa on säästöpaineita.

        Oppositio ja populistipuolueet: Hankkeesta tulisi helposti sisäpolitiikan lyömäase. Oppositio tulisi syyttämään istuvia hallituksia veronmaksajien rahojen tuhlaamisesta "eliitin lentäviin luksuspalatseihin", erityisesti jos maissa leikataan samaan aikaan muista palveluista.

        Media: Skandaalihakuisuutta ja teknistä analyysia

        Iltapäivälehdet (Kriittiset otsikot): Median ensireaktio keskittyisi vahvasti koneen etuosan VIP-tiloihin. Otsikot tyyliin "Ministerit asennuttivat suihkun veronmaksajien rahoilla" tai "Pohjoismainen pröystäilykone" olisivät taattuja. Media vaatisi tarkkoja selvityksiä siitä, kuinka usein konetta todellisuudessa tarvitaan valtiovierailuihin.

        Laatujournalismi ja talousmedia (Asiallinen analyysi): Kun hankkeen yksityiskohdat ja taloudelliset optimoinnit (kuten vanhojen matkustamojen myynti ja käytettyjen runkojen käyttö) tulisivat ilmi, analyysit muuttuisivat positiivisemmiksi. Talous- ja turvallisuuspoliittiset toimittajat nostaisivat esiin sen, että yhteishankinta on huomattavasti halvempi ja järkevämpi vaihtoehto kuin se, että jokainen Pohjoismaa ostaisi oman pienemmän ja suorituskyvyttömämmän edustuskoneensa.

        Kansa: Alun vastustuksesta kriisiajan arvostukseen

        Ensimmäinen reaktio (Vastustus): Suuri yleisö sosiaalisessa mediassa reagoisi aluksi negatiivisesti. Laajarunkoinen Airbus A330 näyttää valtavalta, ja mielikuva VIP-koneesta herättää aina närkästystä. Kansalaiset vertaisivat hankintahintaa suoraan terveydenhuollon tai koulutuksen määrärahoihin.

        Käännekohta (Hyväksyntä): Kansan mielipide muuttuisi ratkaisevasti kahdesta syystä:

        1. "Kansankone"-filosofia: Kun ihmisille tehtäisiin selväksi, että koneen takaosa on varattu tavallisille virkamiehille ja medialle (eikä siellä ole kultaisia hanoja), ja että koneet toimivat tarvittaessa lentävinä teho-osastoina (Medevac), sitä pidettäisiin enemmänkin pelastus- ja sotilaskalustona kuin statussymbolina.

        2. Tosipaikan tullen: Viimeistään silloin, kun kone lennättäisi pohjoismaisia kansalaisia kotiin jostain päin maailmaa suuronnettomuuden tai sodan tieltä, hanke ansaitsisi kansan ehdottoman hyväksynnän. Tästä on reaalimaailman esimerkki Saksan Lufthansa Technikin varustamista valtionkoneista, joita kansa pitää nykyään kriittisenä osana maan kriisivalmiutta, ei poliitikkojen luksuksena.


      • Anonyymi00330
        Anonyymi00329 kirjoitti:

        Tällainen kahden yhteispohjoismaisen ”Nordic Air Force One / Medevac” -koneen hankinta otettaisiin vastaan hyvin eri tavoin riippuen siitä, miten asia perustellaan. Julkisessa keskustelussa syntyisi takuulla kova vääntö valtionjohdon luksuksesta, mutta geopoliittinen tilanne ja koneiden monikäyttöisyys kääntäisivät vaa'ankielen lopulta hankkeen puolelle.
        Seuraavassa on analyysi siitä, miten hanke otettaisiin vastaan eri ryhmissä:

        1. Poliitikot: Jako kansallisen edun ja säästöjen välillä

        Puolustus- ja ulkoministeriöt (Kannattajat): NORDEFCO- ja Nato-yhteistyön aikakaudella puolustus- ja ulkopoliittinen johto ottaisi hankkeen avosylin vastaan. Poliitikot näkisivät tämän täydellisenä osoituksena pohjoismaisesta solidaarisuudesta ja huoltovarmuudesta. Kyky evakuoida satoja kansalaisia kriisialueilta (kuten pandemiat tai konfliktit) ilman riippuvuutta muiden maiden apuun on strategisesti mittaamattoman arvokas.

        Valtiovarainministeriöt (Epäilijät): Suurin poliittinen vastustus tulisi budjetista vastaavilta ministereiltä. Vaikka kustannus jaettaisiin viiden maan kesken, yli 400 miljoonan dollarin yhteisinvestointi vaatisi tiukat perustelut tilanteessa, jossa valtion budjeteissa on säästöpaineita.

        Oppositio ja populistipuolueet: Hankkeesta tulisi helposti sisäpolitiikan lyömäase. Oppositio tulisi syyttämään istuvia hallituksia veronmaksajien rahojen tuhlaamisesta "eliitin lentäviin luksuspalatseihin", erityisesti jos maissa leikataan samaan aikaan muista palveluista.

        Media: Skandaalihakuisuutta ja teknistä analyysia

        Iltapäivälehdet (Kriittiset otsikot): Median ensireaktio keskittyisi vahvasti koneen etuosan VIP-tiloihin. Otsikot tyyliin "Ministerit asennuttivat suihkun veronmaksajien rahoilla" tai "Pohjoismainen pröystäilykone" olisivät taattuja. Media vaatisi tarkkoja selvityksiä siitä, kuinka usein konetta todellisuudessa tarvitaan valtiovierailuihin.

        Laatujournalismi ja talousmedia (Asiallinen analyysi): Kun hankkeen yksityiskohdat ja taloudelliset optimoinnit (kuten vanhojen matkustamojen myynti ja käytettyjen runkojen käyttö) tulisivat ilmi, analyysit muuttuisivat positiivisemmiksi. Talous- ja turvallisuuspoliittiset toimittajat nostaisivat esiin sen, että yhteishankinta on huomattavasti halvempi ja järkevämpi vaihtoehto kuin se, että jokainen Pohjoismaa ostaisi oman pienemmän ja suorituskyvyttömämmän edustuskoneensa.

        Kansa: Alun vastustuksesta kriisiajan arvostukseen

        Ensimmäinen reaktio (Vastustus): Suuri yleisö sosiaalisessa mediassa reagoisi aluksi negatiivisesti. Laajarunkoinen Airbus A330 näyttää valtavalta, ja mielikuva VIP-koneesta herättää aina närkästystä. Kansalaiset vertaisivat hankintahintaa suoraan terveydenhuollon tai koulutuksen määrärahoihin.

        Käännekohta (Hyväksyntä): Kansan mielipide muuttuisi ratkaisevasti kahdesta syystä:

        1. "Kansankone"-filosofia: Kun ihmisille tehtäisiin selväksi, että koneen takaosa on varattu tavallisille virkamiehille ja medialle (eikä siellä ole kultaisia hanoja), ja että koneet toimivat tarvittaessa lentävinä teho-osastoina (Medevac), sitä pidettäisiin enemmänkin pelastus- ja sotilaskalustona kuin statussymbolina.

        2. Tosipaikan tullen: Viimeistään silloin, kun kone lennättäisi pohjoismaisia kansalaisia kotiin jostain päin maailmaa suuronnettomuuden tai sodan tieltä, hanke ansaitsisi kansan ehdottoman hyväksynnän. Tästä on reaalimaailman esimerkki Saksan Lufthansa Technikin varustamista valtionkoneista, joita kansa pitää nykyään kriittisenä osana maan kriisivalmiutta, ei poliitikkojen luksuksena.

        Miten viestintä tulisi hoitaa, jotta hanke onnistuisi?

        Jotta poliitikot ja kansa hyväksyisivät hankkeen, sitä ei missään nimessä saisi kutsua "VIP-koneeksi" tai "Pohjoismaiden Air Force Oneksi".

        Projektin nimeksi tulisi valita esimerkiksi "Nordic Strategic Evacuation and Transport Capability" (NSETC). Viestinnässä tulisi painottaa ensisijaisesti koneiden sotilaallista ja humanitaarista suorituskykyä (Medevac, ultrapitkät kriisilennot, Naton yhteistoiminta) ja mainita valtionjohdon kuljetukset vain yhtenä koneen monista arkipäiväisistä tehtävistä, joilla pidetään yllä miehistön lentorutiinia.

        Lööppien ennustettavat vakioteemat

        "Miljonäärikone veronmaksajien piikkiin" – Otsikoissa laskettaisiin sekunnilleen, kuinka monta sairaanhoitajan tai opettajan vuosipalkkaa yksi koneen etuosan suihku vastaa.

        "Salaiset skumpat pilvissä" – 12 hengen kokoushuone brändättäisiin välittömästi "shampanjasalongiksi", jossa poliitikot tekevät salaisia päätöksiä kaukana kansan katseilta.

        "Lentävä sauna" – Erityisesti Suomessa media spekuloisi välittömästi, onko VIP-osaston suihkun yhteyteen rakennettu salaa sähkökiuas, vaikka ilmailumääräykset tekisivät siitä mahdottoman.

        Miten poliitikot puolustautuisivat?

        Tämän brändiriskin vuoksi yksikään pohjoismainen poliitikko ei uskaltaisi puolustaa hanketta "mukavuudella". Vastaiskuna kohulle hallitukset toisivat julkisuuteen erittäin nopeasti faktat koneen karusta todellisuudesta:

        1. "Tämä on lentävä teho-osasto, ei palatsi" – Julkisuuteen jaettaisiin 3D-mallinnoksia siitä, miten takaosan penkit puretaan ja tilalle rullataan puolustusvoimien lääkintäkontteja.

        2. "Katsokaa Saksan ja Britannian mallia" – Mediavietiin vietäisiin esimerkkejä siitä, miten Berliini ja Lontoo säästävät rahaa lennättämällä delegaatioita ja mediaa samalla koneella sen sijaan, että vuokrattaisiin kalliita yksityiskoneita tai ostettaisiin satoja reittilippuja.

        4. "Suomi ja Pohjola ovat saari" – Geopoliittinen tilanne ja huoltovarmuus nostettaisiin pääargumentiksi. Erityisesti Naton myötä korostettaisiin tarvetta siirtää esikuntia ja kriittistä henkilöstöä Atlantin yli sekunneissa, jos digitaaliset yhteydet katkeavat.

        6. Lopulta kohu laantuisi vasta siinä vaiheessa, kun koneen valkoinen runko nähtäisiin uutiskuvissa tositoimissa – esimerkiksi evakuoimassa ihmisiä luonnonkatastrofialueelta tai lennättämässä pohjoismaisia rauhanturvaajia ja lääkintähenkilöstöä kriisipesäkkeeseen.


      • Anonyymi00331
        Anonyymi00330 kirjoitti:

        Miten viestintä tulisi hoitaa, jotta hanke onnistuisi?

        Jotta poliitikot ja kansa hyväksyisivät hankkeen, sitä ei missään nimessä saisi kutsua "VIP-koneeksi" tai "Pohjoismaiden Air Force Oneksi".

        Projektin nimeksi tulisi valita esimerkiksi "Nordic Strategic Evacuation and Transport Capability" (NSETC). Viestinnässä tulisi painottaa ensisijaisesti koneiden sotilaallista ja humanitaarista suorituskykyä (Medevac, ultrapitkät kriisilennot, Naton yhteistoiminta) ja mainita valtionjohdon kuljetukset vain yhtenä koneen monista arkipäiväisistä tehtävistä, joilla pidetään yllä miehistön lentorutiinia.

        Lööppien ennustettavat vakioteemat

        "Miljonäärikone veronmaksajien piikkiin" – Otsikoissa laskettaisiin sekunnilleen, kuinka monta sairaanhoitajan tai opettajan vuosipalkkaa yksi koneen etuosan suihku vastaa.

        "Salaiset skumpat pilvissä" – 12 hengen kokoushuone brändättäisiin välittömästi "shampanjasalongiksi", jossa poliitikot tekevät salaisia päätöksiä kaukana kansan katseilta.

        "Lentävä sauna" – Erityisesti Suomessa media spekuloisi välittömästi, onko VIP-osaston suihkun yhteyteen rakennettu salaa sähkökiuas, vaikka ilmailumääräykset tekisivät siitä mahdottoman.

        Miten poliitikot puolustautuisivat?

        Tämän brändiriskin vuoksi yksikään pohjoismainen poliitikko ei uskaltaisi puolustaa hanketta "mukavuudella". Vastaiskuna kohulle hallitukset toisivat julkisuuteen erittäin nopeasti faktat koneen karusta todellisuudesta:

        1. "Tämä on lentävä teho-osasto, ei palatsi" – Julkisuuteen jaettaisiin 3D-mallinnoksia siitä, miten takaosan penkit puretaan ja tilalle rullataan puolustusvoimien lääkintäkontteja.

        2. "Katsokaa Saksan ja Britannian mallia" – Mediavietiin vietäisiin esimerkkejä siitä, miten Berliini ja Lontoo säästävät rahaa lennättämällä delegaatioita ja mediaa samalla koneella sen sijaan, että vuokrattaisiin kalliita yksityiskoneita tai ostettaisiin satoja reittilippuja.

        4. "Suomi ja Pohjola ovat saari" – Geopoliittinen tilanne ja huoltovarmuus nostettaisiin pääargumentiksi. Erityisesti Naton myötä korostettaisiin tarvetta siirtää esikuntia ja kriittistä henkilöstöä Atlantin yli sekunneissa, jos digitaaliset yhteydet katkeavat.

        6. Lopulta kohu laantuisi vasta siinä vaiheessa, kun koneen valkoinen runko nähtäisiin uutiskuvissa tositoimissa – esimerkiksi evakuoimassa ihmisiä luonnonkatastrofialueelta tai lennättämässä pohjoismaisia rauhanturvaajia ja lääkintähenkilöstöä kriisipesäkkeeseen.

        Kun media tivaa syitä "shampanjasalongille", hallitusten virallisen vastauksen tulisi nojata seuraaviin kolmeen raskaaseen argumenttiin:

        1. Suorat lennot kohteisiin, joihin reittikoneet eivät lennä

        Maantieteellinen joustavuus: Monet tärkeät kansainväliset huippukokoukset, kriisinhallintajohdon tapaamiset tai valtiovierailut järjestetään kaupungeissa tai sotilastukikohdissa, joihin ei ole suoria siviilireittejä Pohjoismaista.

        Esimerkki: Reittilennoilla matkustettaessa delegaation pitäisi lentää ensin johonkin suureen hubiin (kuten Lontooseen, Frankfurtiin tai Qatariin), vaihtaa konetta ja usein lentää vielä kolmannen kerran pienemmällä alueellisella koneella päästäkseen perille. Valtion omalla A330-900neo-koneella lennetään suoraan pisteestä A pisteeseen B, oli kohde sitten Gdanskin sotilastukikohta, jokin Afrikan unionin kokouskaupunki tai syrjäinen G20-isäntäkaupunki.

        2. Monimutkaisten vaihtoyhteyksien ja turvallisuusriskien eliminointi

        Logistinen painajainen: Kun 50–100 hengen delegaatio (ministerit, neuvonantajat, turvamiehet, viestintätiimi ja media) matkustaa reittilennoilla usean vaihdon kautta, riski matkatavaroiden (mukaan lukien suojattujen viestintälaitteiden) katoamisesta tai lentojen myöhästymisestä kasvaa dramaattisesti. [1]

        Turvallisuus (Security): Vaihtokentillä valtionjohto ja kriittiset virkamiehet joutuvat alttiiksi ulkopuolisille turvallisuusriskeille ja tiedustelulle. Oskonella lennettäessä matkustajat ja arkisluonteinen materiaali pysyvät suljetussa, tarkasti kontrolloidussa ja omasuojajärjestelmillä varustetussa turvakuplassa koko matkan ajan. [1]

        3. Matkustusajan muuttaminen täydeksi työskentelyajaksi

        Lentävä esikuntapäämaja: Kaukolennoilla siviilikoneen business-luokassa istuminen on pelkkää passiivista matkustamista. A330neo:n suojatussa VIP-etuhytissä ja 12 hengen kokoushuoneessa matkustusaika muuttuu tehokkaaksi työajaksi.

        Kriittinen päätöksenteko lennon aikana: Satelliittiyhteyksien (Satcom) ansiosta ministerit ja virkamiehet voivat pitää salattuja videopalavereita kotimaahan, valmistella puheita, allekirjoittaa asiakirjoja ja briiffata mukana matkustavaa mediaa täsmälleen samalla tavalla kuin ministeriön virkahuoneessa. 12 tunnin Aasian- tai Amerikan-lento ei ole "hukattua aikaa", vaan delegaatio astuu koneesta ulos täysin valmistautuneena ja levänneenä suoraan neuvottelupöytään. [1]


        Taloudellinen laskelma: Vaihtoehtokustannus medialle

        Poliitikot voivat myös lyödä medialle tiskiin kylmät luvut siitä, mitä nykyinen järjestelmä maksaa:

        1. Reittilippujen hinnat: Kun 60 henkeä lennätetään lyhyellä varoitusajalla business- ja economy-luokissa maailman ääriin, pelkät lippukustannukset nousevat satoihin tuhansiin euroihin per matka.

        2. Yksityiskoneiden vuokraus (Charter): Nykyisin Pohjoismaat joutuvat usein vuokraamaan kalliita yksityiskoneita siviilimarkkinoilta, jos aikataulut tai kohteet ovat mahdottomia reittilennoille. Tämä raha menee suoraan ulkopuolisille yhtiöille. Oman koneen kohdalla investointi jää Pohjoismaiden oman puolustushallinnon ja huoltovarmuuden taseeseen.


      • Anonyymi00332
        Anonyymi00331 kirjoitti:

        Kun media tivaa syitä "shampanjasalongille", hallitusten virallisen vastauksen tulisi nojata seuraaviin kolmeen raskaaseen argumenttiin:

        1. Suorat lennot kohteisiin, joihin reittikoneet eivät lennä

        Maantieteellinen joustavuus: Monet tärkeät kansainväliset huippukokoukset, kriisinhallintajohdon tapaamiset tai valtiovierailut järjestetään kaupungeissa tai sotilastukikohdissa, joihin ei ole suoria siviilireittejä Pohjoismaista.

        Esimerkki: Reittilennoilla matkustettaessa delegaation pitäisi lentää ensin johonkin suureen hubiin (kuten Lontooseen, Frankfurtiin tai Qatariin), vaihtaa konetta ja usein lentää vielä kolmannen kerran pienemmällä alueellisella koneella päästäkseen perille. Valtion omalla A330-900neo-koneella lennetään suoraan pisteestä A pisteeseen B, oli kohde sitten Gdanskin sotilastukikohta, jokin Afrikan unionin kokouskaupunki tai syrjäinen G20-isäntäkaupunki.

        2. Monimutkaisten vaihtoyhteyksien ja turvallisuusriskien eliminointi

        Logistinen painajainen: Kun 50–100 hengen delegaatio (ministerit, neuvonantajat, turvamiehet, viestintätiimi ja media) matkustaa reittilennoilla usean vaihdon kautta, riski matkatavaroiden (mukaan lukien suojattujen viestintälaitteiden) katoamisesta tai lentojen myöhästymisestä kasvaa dramaattisesti. [1]

        Turvallisuus (Security): Vaihtokentillä valtionjohto ja kriittiset virkamiehet joutuvat alttiiksi ulkopuolisille turvallisuusriskeille ja tiedustelulle. Oskonella lennettäessä matkustajat ja arkisluonteinen materiaali pysyvät suljetussa, tarkasti kontrolloidussa ja omasuojajärjestelmillä varustetussa turvakuplassa koko matkan ajan. [1]

        3. Matkustusajan muuttaminen täydeksi työskentelyajaksi

        Lentävä esikuntapäämaja: Kaukolennoilla siviilikoneen business-luokassa istuminen on pelkkää passiivista matkustamista. A330neo:n suojatussa VIP-etuhytissä ja 12 hengen kokoushuoneessa matkustusaika muuttuu tehokkaaksi työajaksi.

        Kriittinen päätöksenteko lennon aikana: Satelliittiyhteyksien (Satcom) ansiosta ministerit ja virkamiehet voivat pitää salattuja videopalavereita kotimaahan, valmistella puheita, allekirjoittaa asiakirjoja ja briiffata mukana matkustavaa mediaa täsmälleen samalla tavalla kuin ministeriön virkahuoneessa. 12 tunnin Aasian- tai Amerikan-lento ei ole "hukattua aikaa", vaan delegaatio astuu koneesta ulos täysin valmistautuneena ja levänneenä suoraan neuvottelupöytään. [1]


        Taloudellinen laskelma: Vaihtoehtokustannus medialle

        Poliitikot voivat myös lyödä medialle tiskiin kylmät luvut siitä, mitä nykyinen järjestelmä maksaa:

        1. Reittilippujen hinnat: Kun 60 henkeä lennätetään lyhyellä varoitusajalla business- ja economy-luokissa maailman ääriin, pelkät lippukustannukset nousevat satoihin tuhansiin euroihin per matka.

        2. Yksityiskoneiden vuokraus (Charter): Nykyisin Pohjoismaat joutuvat usein vuokraamaan kalliita yksityiskoneita siviilimarkkinoilta, jos aikataulut tai kohteet ovat mahdottomia reittilennoille. Tämä raha menee suoraan ulkopuolisille yhtiöille. Oman koneen kohdalla investointi jää Pohjoismaiden oman puolustushallinnon ja huoltovarmuuden taseeseen.

        Kestävän lentopolttoaineen (SAF - Sustainable Aviation Fuel) käyttö aina kun se on mahdollista olisi projektin ehdoton "vihreä pelikortti". Se toimisi äärimmäisen vahvana kilpenä iltapäivälehtien pröystäily- ja ilmastosyytöksiä vastaan.

        Kun media yrittäisi laskea valtionjohdon lennoista syntyvää hiilijalanjälkeä, hallitukset voisivat osoittaa, että tämä laivasto toimii itse asiassa pohjoismaisen vihreän siirtymän ja teknologiaosaamisen (kuten suomalaisen Nesten) globaalina näyteikkunana.


        SAF-painotuksen hyödyt julkisessa keskustelussa

        1. Ilmastosyyte-bunkkeri: Poliitikkojen lentäminen laajarunkokoneella herättää aina keskustelun "ilmastosynneistä". Kun kone tankataan aina mahdollisuuksien mukaan 100-prosenttisella SAF-sekoituksella (tai suurimmalla laillisesti sallitulla määrällä), lennon elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt putoavat jopa 80 % perinteiseen kerosiiniin verrattuna.

        2. "Lentävä Nesten mainos": Erityisesti Suomelle ja Pohjoismaille tämä olisi loistava tilaisuus tukea omaa teollisuutta. Koneen kylkeen voitaisiin jopa maalata huomaamaton, tyylikäs teksti tyyliin "Powered by Nordic Sustainable Aviation Fuel", mikä kääntäisi poliittisen brändiriskin puhtaaksi vienti- ja imagomarkkinoinniksi ulkomailla.

        4. Edelläkävijyys siviili-ilmailussa: Ilmailuviranomaiset (kuten EASA) pyrkivät sallimaan 100-prosenttisen SAF-polttoaineen käytön matkustajakoneissa tulevina vuosina. Pohjoismaiden edustuskoneet voisivat toimia virallisina koelentoalustoina, mikä toisi valtavasti positiivista, teknologiaorientoitunutta julkisuutta maailmalla.

        Airbus A330-900neo ja SAF: Tekniset valmiudet

        Moottorien yhteensopivuus: A330-900neo:n Rolls-Royce Trent 7000 -moottorit on jo tehtaalta asti sertifioitu käyttämään 50-prosenttista SAF-sekoitusta siviililiikenteessä. Rolls-Royce on lisäksi onnistuneesti testannut moottoreitaan jo 100-prosenttisella SAF-polttoaineella.

        Ei vaadi muutostöitä: SAF on niin sanottu drop-in-polttoaine. Se tarkoittaa, että sitä voidaan sekoittaa suoraan tavallisen kerosiinin joukkoon, eikä koneen tankkeihin, putkistoihin tai polttoainemittareihin tarvitse tehdä kalliissa konversiovaiheessa mitään teknisiä muutoksia.

        Logistinen haaste ja sen ratkaisu

        Suurin käytännön ongelma on, että SAF-polttoainetta ei ole vielä saatavilla jokaisella maailman syrjäisellä lentokentällä. Pohjoismaiden tulisi ratkaista tämä kahdella tavalla:

        1. Kotikenttätankkaus maksimaalisesti: Kun kone lähtee matkaan Pohjolasta (esim. Helsinki-Vantaalta, Arlandasta tai Gardermoenista), tankit ladataan aina täyteen puhtainta mahdollista pohjoismaista SAF-polttoainetta. A330neo:n valtava toimintamatka (ja ruuman 4 lisätankkia) mahdollistavat sen, että kone voi lentää pitkiäkin matkoja ilman, että sen tarvitsee tankata kriisialueilla tai huonon SAF-saatavuuden maissa lainkaan.

        2. Kompensaatio-malli (Book & Claim): Jos SAF-polttoainetta ei ole fyysisesti saatavilla kohteessa (esim. jollain pienemmällä kentällä Etelä-Amerikassa), Pohjoismaat ostavat vastaavan määrän SAF-polttoainetta järjestelmään jostain muusta siviili-ilmailun solmukohdasta. Tämä varmistaa, että laivaston nettopäästöt pysyvät aina minimissään, mikä voidaan todistaa medialle aukottomasti.


      • Anonyymi00333
        Anonyymi00332 kirjoitti:

        Kestävän lentopolttoaineen (SAF - Sustainable Aviation Fuel) käyttö aina kun se on mahdollista olisi projektin ehdoton "vihreä pelikortti". Se toimisi äärimmäisen vahvana kilpenä iltapäivälehtien pröystäily- ja ilmastosyytöksiä vastaan.

        Kun media yrittäisi laskea valtionjohdon lennoista syntyvää hiilijalanjälkeä, hallitukset voisivat osoittaa, että tämä laivasto toimii itse asiassa pohjoismaisen vihreän siirtymän ja teknologiaosaamisen (kuten suomalaisen Nesten) globaalina näyteikkunana.


        SAF-painotuksen hyödyt julkisessa keskustelussa

        1. Ilmastosyyte-bunkkeri: Poliitikkojen lentäminen laajarunkokoneella herättää aina keskustelun "ilmastosynneistä". Kun kone tankataan aina mahdollisuuksien mukaan 100-prosenttisella SAF-sekoituksella (tai suurimmalla laillisesti sallitulla määrällä), lennon elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt putoavat jopa 80 % perinteiseen kerosiiniin verrattuna.

        2. "Lentävä Nesten mainos": Erityisesti Suomelle ja Pohjoismaille tämä olisi loistava tilaisuus tukea omaa teollisuutta. Koneen kylkeen voitaisiin jopa maalata huomaamaton, tyylikäs teksti tyyliin "Powered by Nordic Sustainable Aviation Fuel", mikä kääntäisi poliittisen brändiriskin puhtaaksi vienti- ja imagomarkkinoinniksi ulkomailla.

        4. Edelläkävijyys siviili-ilmailussa: Ilmailuviranomaiset (kuten EASA) pyrkivät sallimaan 100-prosenttisen SAF-polttoaineen käytön matkustajakoneissa tulevina vuosina. Pohjoismaiden edustuskoneet voisivat toimia virallisina koelentoalustoina, mikä toisi valtavasti positiivista, teknologiaorientoitunutta julkisuutta maailmalla.

        Airbus A330-900neo ja SAF: Tekniset valmiudet

        Moottorien yhteensopivuus: A330-900neo:n Rolls-Royce Trent 7000 -moottorit on jo tehtaalta asti sertifioitu käyttämään 50-prosenttista SAF-sekoitusta siviililiikenteessä. Rolls-Royce on lisäksi onnistuneesti testannut moottoreitaan jo 100-prosenttisella SAF-polttoaineella.

        Ei vaadi muutostöitä: SAF on niin sanottu drop-in-polttoaine. Se tarkoittaa, että sitä voidaan sekoittaa suoraan tavallisen kerosiinin joukkoon, eikä koneen tankkeihin, putkistoihin tai polttoainemittareihin tarvitse tehdä kalliissa konversiovaiheessa mitään teknisiä muutoksia.

        Logistinen haaste ja sen ratkaisu

        Suurin käytännön ongelma on, että SAF-polttoainetta ei ole vielä saatavilla jokaisella maailman syrjäisellä lentokentällä. Pohjoismaiden tulisi ratkaista tämä kahdella tavalla:

        1. Kotikenttätankkaus maksimaalisesti: Kun kone lähtee matkaan Pohjolasta (esim. Helsinki-Vantaalta, Arlandasta tai Gardermoenista), tankit ladataan aina täyteen puhtainta mahdollista pohjoismaista SAF-polttoainetta. A330neo:n valtava toimintamatka (ja ruuman 4 lisätankkia) mahdollistavat sen, että kone voi lentää pitkiäkin matkoja ilman, että sen tarvitsee tankata kriisialueilla tai huonon SAF-saatavuuden maissa lainkaan.

        2. Kompensaatio-malli (Book & Claim): Jos SAF-polttoainetta ei ole fyysisesti saatavilla kohteessa (esim. jollain pienemmällä kentällä Etelä-Amerikassa), Pohjoismaat ostavat vastaavan määrän SAF-polttoainetta järjestelmään jostain muusta siviili-ilmailun solmukohdasta. Tämä varmistaa, että laivaston nettopäästöt pysyvät aina minimissään, mikä voidaan todistaa medialle aukottomasti.

        Tällaisen laivaston pitkäikäisen ja riippumattoman rahoituksen turvaamiseksi Pohjoismaiden tulisi perustaa itsenäinen, valtioiden ylesrahasto (Nordic Strategic Aviation Sovereign Fund). Rahasto toimisi samalla periaatteella kuin Norjan kuuluisa öljyrahasto, mutta huomattavasti pienemmässä mittakaavassa.

        Jotta rahaston sijoitustuotoilla voitaisiin kattaa laivaston kaikki juoksevat kulut (mukaan lukien kallis SAF-polttoaine) sekä kerätä pääomaa uuden sukupolven laivastolle 25 vuoden päästä, rahaston alkupääoman tulisi olla noin 1,5–1,7 miljardia dollaria.

        Jos uuden sukupolven laivaston uusinta 25 vuoden päästä tehdään täsmälleen samalla kaavalla eli ostamalla markkinoilta silloinkin vähän käytetyt rungot, rahaston taloudellinen paine kevenee huomattavasti.

        Koska 25 vuoden päähän jaksotettu säästötavoite puolittuu (käytetyt rungot ovat noin puolet halvempia kuin upouudet), rahaston tarvittava aloituspääoma putoaa noin 1,2 miljardiin dollariin (perustamiskulut mukaan lukien yhteensä noin 1,62 miljardia dollaria).


        Päivitetty vuotuinen kulu ja uusi rahastolaskelma

        Koneiden operatiiviset kulut (SAF-polttoaineet ja TotalCare-huollot) pysyvät samoina (~32M $ / vuosi), mutta tuleva säästövara putoaa:

        Uusi hankintavaraus käytetyille rungoille: Noin 6–7 miljoonaa $ / vuosi (aiemman 16 miljoonan sijaan). Inflaatio huomioituna kahden uudehkon käytetyn rungon hankinta ja perusmodifiointi maksaa 25 vuoden päästä noin 160–180 miljoonaa dollaria.

        Tarvittava vuotuinen kokonaistuotto rahastosta: ~38–39 miljoonaa dollaria.
        Maltillisella 3 prosentin reaalisella tuotto-odotuksella laskettu rahaston peruspääoma on jatkossa noin 1,20 miljardia dollaria.


        Pohjoismaiden maksuosuudet (Aloituspääoma yhteensä: 1,62 miljardia $)

        Kun lasketaan yhteen nykyinen koneiden osto- ja varustelubudjetti (koneosien myyntituloilla vähennettynä ~418 miljoonaa $) sekä kuluja kattava rahasto (~1,20 miljardia $), viiden maan tarvitsee sijoittaa yhteiseen pottiin vain kerran 1,62 miljardia dollaria.

        Jako on laskettu maiden bruttokansantuotteen (BKT) todellisen painoarvon mukaan: [1]
        [Ruotsi: 41 %] ████████████████████░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░ (664,2M $)
        [Norja: 27 %] █████████████░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░ (437,4M $)
        [Tanska: 18 %] ████████░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░ (291,6M $)
        [Suomi: 13 %] ██████░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░ (210,6M $)
        [Islanti: 1 %] ░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░ (16,2M $)

        Ruotsi (~41 %): 664,2 miljoonaa $ (Maan talous on alueen suurin, joten se kantaa päävastuun).
        Norja (~27 %): 437,4 miljoonaa $ (Voi maksaa osuutensa helposti suoraan öljyrahastostaan).
        Tanska (~18 %): 291,6 miljoonaa $.
        Suomi (~13 %): 210,6 miljoonaa $ (Noin 195 miljoonaa euroa).
        Islanti (~1 %): 16,2 miljoonaa $ (Pieni osallistuminen, mutta saa oikeuden käyttää koneita saaren kriisievakuoinneissa). [1]

        Miksi käytettyjen runkojen strategia toimii myös tulevaisuudessa?

        1. Jatkuva siviilikonevirta: Airbus A330-900neo tulee olemaan tuotannossa ja lentoyhtiöiden käytössä vielä pitkälle 2030- ja 2040-luvuille. Markkinoilla tulee siis 20–25 vuoden päästäkin olemaan runsaasti tarjontaa vähän käytetyistä, leasing-yhtiöiltä vapautuvista yksilöistä.

        2. Kierrätettävä sotilas- ja VIP-tekniikka: Kun laivasto aikanaan uusitaan, kaikkea ei tarvitse ostaa alusta asti uudelleen. Koneiden kalliit sotilaalliset omasuojajärjestelmät (DIRCM), ohjaamon HUD-näytöt, ruuman miehistömoduulit sekä takaosan Medevac-tehohoitokontit voidaan irrottaa vanhoista rungoista, huoltaa/päivittää ja asentaa suoraan uusiin käytettyihin runkoihin. Tämä pudottaa seuraavan sukupolven muutostöiden hintaa entisestään.

        Suomen osalta 195 miljoonan euron kertainvestointi itsenäiseen rahastoon olisi poliittisesti huomattavasti helpompi perustella eduskunnalle ja kansalle. Kyseessä ei olisi vuosittainen menoerä, vaan pysyvän kriisinhallinta- ja huoltovarmuusomaisuuden hankinta, joka rahoittaa itse itsensä ja omat tulevat koneensa "ikuisesti".


      • Anonyymi00336
        Anonyymi00333 kirjoitti:

        Tällaisen laivaston pitkäikäisen ja riippumattoman rahoituksen turvaamiseksi Pohjoismaiden tulisi perustaa itsenäinen, valtioiden ylesrahasto (Nordic Strategic Aviation Sovereign Fund). Rahasto toimisi samalla periaatteella kuin Norjan kuuluisa öljyrahasto, mutta huomattavasti pienemmässä mittakaavassa.

        Jotta rahaston sijoitustuotoilla voitaisiin kattaa laivaston kaikki juoksevat kulut (mukaan lukien kallis SAF-polttoaine) sekä kerätä pääomaa uuden sukupolven laivastolle 25 vuoden päästä, rahaston alkupääoman tulisi olla noin 1,5–1,7 miljardia dollaria.

        Jos uuden sukupolven laivaston uusinta 25 vuoden päästä tehdään täsmälleen samalla kaavalla eli ostamalla markkinoilta silloinkin vähän käytetyt rungot, rahaston taloudellinen paine kevenee huomattavasti.

        Koska 25 vuoden päähän jaksotettu säästötavoite puolittuu (käytetyt rungot ovat noin puolet halvempia kuin upouudet), rahaston tarvittava aloituspääoma putoaa noin 1,2 miljardiin dollariin (perustamiskulut mukaan lukien yhteensä noin 1,62 miljardia dollaria).


        Päivitetty vuotuinen kulu ja uusi rahastolaskelma

        Koneiden operatiiviset kulut (SAF-polttoaineet ja TotalCare-huollot) pysyvät samoina (~32M $ / vuosi), mutta tuleva säästövara putoaa:

        Uusi hankintavaraus käytetyille rungoille: Noin 6–7 miljoonaa $ / vuosi (aiemman 16 miljoonan sijaan). Inflaatio huomioituna kahden uudehkon käytetyn rungon hankinta ja perusmodifiointi maksaa 25 vuoden päästä noin 160–180 miljoonaa dollaria.

        Tarvittava vuotuinen kokonaistuotto rahastosta: ~38–39 miljoonaa dollaria.
        Maltillisella 3 prosentin reaalisella tuotto-odotuksella laskettu rahaston peruspääoma on jatkossa noin 1,20 miljardia dollaria.


        Pohjoismaiden maksuosuudet (Aloituspääoma yhteensä: 1,62 miljardia $)

        Kun lasketaan yhteen nykyinen koneiden osto- ja varustelubudjetti (koneosien myyntituloilla vähennettynä ~418 miljoonaa $) sekä kuluja kattava rahasto (~1,20 miljardia $), viiden maan tarvitsee sijoittaa yhteiseen pottiin vain kerran 1,62 miljardia dollaria.

        Jako on laskettu maiden bruttokansantuotteen (BKT) todellisen painoarvon mukaan: [1]
        [Ruotsi: 41 %] ████████████████████░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░ (664,2M $)
        [Norja: 27 %] █████████████░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░ (437,4M $)
        [Tanska: 18 %] ████████░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░ (291,6M $)
        [Suomi: 13 %] ██████░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░ (210,6M $)
        [Islanti: 1 %] ░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░░ (16,2M $)

        Ruotsi (~41 %): 664,2 miljoonaa $ (Maan talous on alueen suurin, joten se kantaa päävastuun).
        Norja (~27 %): 437,4 miljoonaa $ (Voi maksaa osuutensa helposti suoraan öljyrahastostaan).
        Tanska (~18 %): 291,6 miljoonaa $.
        Suomi (~13 %): 210,6 miljoonaa $ (Noin 195 miljoonaa euroa).
        Islanti (~1 %): 16,2 miljoonaa $ (Pieni osallistuminen, mutta saa oikeuden käyttää koneita saaren kriisievakuoinneissa). [1]

        Miksi käytettyjen runkojen strategia toimii myös tulevaisuudessa?

        1. Jatkuva siviilikonevirta: Airbus A330-900neo tulee olemaan tuotannossa ja lentoyhtiöiden käytössä vielä pitkälle 2030- ja 2040-luvuille. Markkinoilla tulee siis 20–25 vuoden päästäkin olemaan runsaasti tarjontaa vähän käytetyistä, leasing-yhtiöiltä vapautuvista yksilöistä.

        2. Kierrätettävä sotilas- ja VIP-tekniikka: Kun laivasto aikanaan uusitaan, kaikkea ei tarvitse ostaa alusta asti uudelleen. Koneiden kalliit sotilaalliset omasuojajärjestelmät (DIRCM), ohjaamon HUD-näytöt, ruuman miehistömoduulit sekä takaosan Medevac-tehohoitokontit voidaan irrottaa vanhoista rungoista, huoltaa/päivittää ja asentaa suoraan uusiin käytettyihin runkoihin. Tämä pudottaa seuraavan sukupolven muutostöiden hintaa entisestään.

        Suomen osalta 195 miljoonan euron kertainvestointi itsenäiseen rahastoon olisi poliittisesti huomattavasti helpompi perustella eduskunnalle ja kansalle. Kyseessä ei olisi vuosittainen menoerä, vaan pysyvän kriisinhallinta- ja huoltovarmuusomaisuuden hankinta, joka rahoittaa itse itsensä ja omat tulevat koneensa "ikuisesti".

        Monet valtiot ympäri maailmaa suosivat juuri "puoliksi VIP, puoliksi delegaatio" -ratkaisua. Se on veronmaksajien silmissä huomattavasti hyväksyttävämpi ja käytännöllisempi kuin puhtaasti luksustason yksityiskone.

        Vaikka Airbus A330-900neo on suhteellisen uusi malli, useat maat käyttävät sen edeltäjää (A330-200/-300) tai suoraan kilpailevia Boeing-malleja täsmälleen tällä konfiguraatiolla. Seuraavat valtiot ovat tunnetuimpia tämän konseptin käyttäjiä:

        1. Iso-Britannia (United Kingdom) – RAF Voyager (A330-200)

        Konsepti: Britannian kuninkaallisten ja hallituksen (kuten pääministerin) edustuskoneeksi muutettu Airbus A330.

        Sisustus: Koneen etuosassa on pieni VIP-alue, työtilat ja kokousmahdollisuus. Koneen takaosassa on puolestaan noin 100 normaalia premium economy/economy-luokan istuinta lehdistölle ja virkamiehille.

        Monikäyttöisyys: Kone toimii siviiliasussa edustuskoneena (tunnetaan nimellä Vespina), mutta se voidaan muuttaa nopeasti takaisin Britannian ilmavoimien (RAF) ilmatankkaus- ja sotilaskuljetuskoneeksi.

        Saksa (Germany) – Luofthansa Technik A350-900

        Konsepti: Saksa uudisti hiljattain valtionjohtonsa laivaston ostamalla kolme upouutta Airbus A350 -konetta.

        Sisustus: Saksan koneissa on täsmälleen kuvailemasi jako. Etuosassa on liittokanslerin ja presidentin yksityiset tilat, toimisto, makuuhuone ja suihkuhuone. Keskiosassa on moderni lounge ja kokoustila. Koneen takaosassa on suuri määrä standardeja business- ja economy-istuimia mukana matkustavalle delegaatiolle ja saksalaiselle medialle.

        Ranska (France) – Cotam Unite 330-200

        Konsepti: Ranskan presidentin virallinen edustuskone on käytettynä ostettu ja VIP-konvertoitu Airbus A330.

        Sisustus: Koneen etuosassa on presidentin äänieristetty makuuhuone, suihku ja työpöytä. Keskiosassa on 12 hengen neuvotteluhuone salatulla Satcom-yhteydellä. Koneen takaosassa on noin 60 tavallista business-luokan istuinta avustajille, ministereille ja toimittajille.

        Australia – RAAF "Shark One" (A330 / KC-30A)

        Konsepti: Australian pääministeri käyttää ilmavoimien hallinnoimaa Airbus A330 -konetta, joka muutettiin reittikoneesta edustuskäyttöön.

        Sisustus: Koneeseen asennettiin maltillinen VIP-osio, jossa on makuutilat, suihku ja kokouspöytä. Koneen takaosa jätettiin sotilas- ja virkamieskäyttöön sopivaksi tavalliseksi matkustamoksi, jotta koneella voidaan lennättää myös puolustusvoimien henkilöstöä.

        Etelä-Korea – Code One (Boeing 747-8i)

        Konsepti: Vaikka kyseessä on huomattavasti suurempi Boeingin laajarunkokone, Etelä-Korea soveltaa samaa filosofiaa.

        Sisustus: Koneen etuosa ja yläkansi on varattu presidentin tiimille, toimistoille ja neuvottelutiloille. Valtavan koneen pääkannen keskivaiheet ja takaosa on täytetty perinteisillä lentoyhtiöistuimilla turvamiehiä, virkamiehiä ja suurta lehdistöryhmää varten.


      • Anonyymi00337
        Anonyymi00326 kirjoitti:

        Tämän konfiguraation hyödyt valtiolle

        1. Joustavuus ja monikäyttöisyys: Etuosa toimii valtionjohdon työskentely- ja lepotilana. Takaosan jopa 100–150 tavallista istuinta mahdollistavat ison turvaryhmän, lehdistön, diplomaattien tai kriisitilanteissa jopa evakuoitavien kansalaisten lennättämisen.

        2. Korkea jälleenmyyntiarvo: Koska takaosassa on valmis matkustamo ja VIP-osio on rajattu vain koneen etuosaan, kone on tulevaisuudessa helpompi myydä eteenpäin tai muuttaa takaisin puhtaaksi matkustaja- tai rahtikoneeksi.

        4. Pienemmät ylläpitokustannukset: Standardit istuimet takaosassa tarkoittavat, että varaosien (kuten viihdejärjestelmän näyttöjen tai pöytien) hankinta on edullista suoraan Airbusin virallisten kanavien kautta.

        Miten Kanadan "Husky"-laivasto (002 ja 001) toimii?

        Kanadan ilmavoimat (RCAF) korvaa vanhat CC-150 Polaris (Airbus A310) -koneensa yhteensä yhdeksällä A330-200-koneella. Tämän laivaston jako on tehty juuri kuvaamallasi tavalla: [1, 2]

        Kone numero 330002 (Käytössä): Tämä on entinen Kuwait Airwaysin matkustajakone, jonka Kanada osti käytettynä. Se toimitettiin nopeasti valkoisessa [Government of Canada -värityksessä](1.1.3, 1.1.7). Kone toimii parhaillaan pääministerin ja muiden korkeiden virka-henkilöiden virallisena edustuskoneena (kutsumisnimellä CanForce One). Koska konetta tarvittiin kiireellisesti, siinä on väliaikaisesti tavallinen lentoyhtiön matkustamo. [1, 2, 3, 4]

        Kone numero 330001 (Tuleva VIP): Tämä sisarkone on parhaillaan muokattavana Lufthansan tai Airbusin tiloissa Espanjassa. Siihen asennetaan varsinainen, pysyvä VIP-edustusmatkustamo (toimistot, kokoustilat ja suojatut viestintäjärjestelmät). Kun se valmistuu ja siirtyy Kanadan viralliseksi edustuskoneeksi, numero 002 vapautuu ja se lähetetään vuorostaan muutostöihin. [1, 2]

        Laivaston tuleva kaksoisrooli

        Kun projekti etenee, kaikki muut kahdeksan Husky-konetta maalataan sotilasharmaiksi. Ne varustetaan [ilmatankkauspuomeilla (MRTT)](1.1.3, 1.3.1), lääkintäevakuointitiloilla sekä rahtikansilla. [1, 2]

        Vain tämä yksi koneyksilö (tuleva 001) jää puhtaasti valkoiseen VIP-edustusasuun hoitamaan valtionjohdon lennot ilman tankkaustoimintoja. Tämä Kanadan hanke onkin täydellinen reaalimaailman esimerkki siitä, miten valtio säästää rahaa ostamalla osittain käytettyjä A330-200 -runkoja ja muuttamalla ne joustaviksi VIP- ja puolustuskoneiksi. [, 2, 3, 4]

        Pohjoismaat yhdessä ovat hyvin lähellä talouden koossa Kanadaa, joten valtiollinen edustuskone olisi tällekin talousalueelle hyvinkin mahdollinen ja tarkoituksenmukainen hankinta.

        FIRST VISIT! Royal Canadian Air Force CC-330 Husky at Calgary Airport! (4K)
        https://www.youtube.com/watch?v=Qgnx_Ic3uH4

        *FIRST VISIT* RCAF's NEW Airbus CC-330 Husky departs Montreal (YUL/CYUL)
        https://www.youtube.com/watch?v=Bpi-4ZbievQ

        Vielä VIP sisustamaton Kanadan tuleva Can Force One 002.

        Canada’s Prime Minister's Jet: CC-330 Husky at Comox Air Show
        https://www.youtube.com/watch?v=ptj9nTAM5z8


      • Anonyymi00338
        Anonyymi00337 kirjoitti:

        Pohjoismaat yhdessä ovat hyvin lähellä talouden koossa Kanadaa, joten valtiollinen edustuskone olisi tällekin talousalueelle hyvinkin mahdollinen ja tarkoituksenmukainen hankinta.

        FIRST VISIT! Royal Canadian Air Force CC-330 Husky at Calgary Airport! (4K)
        https://www.youtube.com/watch?v=Qgnx_Ic3uH4

        *FIRST VISIT* RCAF's NEW Airbus CC-330 Husky departs Montreal (YUL/CYUL)
        https://www.youtube.com/watch?v=Bpi-4ZbievQ

        Vielä VIP sisustamaton Kanadan tuleva Can Force One 002.

        Canada’s Prime Minister's Jet: CC-330 Husky at Comox Air Show
        https://www.youtube.com/watch?v=ptj9nTAM5z8

        Etelä-Amerikan valtiovierailu on loistava tosielämän testi suunnittelemallesi Airbus A330-900neo (ACJ330neo) -kokoonpanolle. Kone suoriutuu tästä viikon mittaisesta Helsinki–Brasília–Santiago–Helsinki-kiertomatkasta 70 matkustajalla täydellisesti ja täysin ilman välilaskuja.

        Koska matka suuntautuu lounaaseen ja takaisin, Venäjän ilmatilan sulku ei vaikuta tähän reittiin lainkaan, toisin kuin Aasian-lennoilla. [1]

        Näin vierailun kolme lentovaihetta toimivat operatiivisesti ja teknisesti:


        Vaihe 1: Helsinki (HEL) → Brasília (BSB)

        Etäisyys: Noin 10 660 kilometriä (5 750 merimailia). [1, 2]
        Lentoaika: Noin 12,5 – 13 tuntia.

        Suorituskyky: Reitti kulkee Euroopan ja Atlantin yli suoraan kohti Brasilian sisämaata. Koska 70 matkustajan kuorma on kevyt matkustamon normaaliin 300 paikkaan verrattuna, kone nousee Helsingistä ilmaan helposti ja kuluttaa polttoainetta säästeliäästi. [1, 2]

        Matkustamossa: Pitkän yölennon aikana puolet porukasta nukkuu täysin makuuasentoon menevissä Business-istuimissa, ja loput lepäävät reilusti kallistuvissa Premium Economy -istuimissa. Valtionpäämies voi vetäytyä omaan keulahyttejään ja toimistoonsa nukkumaan sekä käydä suihkussa ennen aamun virallisia vastaanottoseremonioita Brasíliassa.

        Vaihe 2: Brasília (BSB) → Santiago de Chile (SCL)

        Etäisyys: Noin 3 010 kilometriä (1 625 merimailia).

        Lentoaika: Noin 3,5 – 4 tuntia.

        Suorituskyky: Tämä mannersisäinen siirtymä on koneelle lyhyt "lähilento". Polttoainetta tarvitaan vain murto-osa maksimista.

        Operatiivinen huomio (Andit): Lähestyttäessä Santiagoa kone ylittää Andien vuoriston. Koska vuoriston ylityksessä voi esiintyä voimakasta turbulenssia, koneen etuosan suuri kokoushuone suljetaan turvallisuussyistä tältä ajalta, ja kaikki 70 matkustajaa istuvat omilla lukituilla paikoillaan Business- ja Premium Economy -osastoissa. [1, 2]

        Vaihe 3: Santiago de Chile (SCL) → Helsinki (HEL)

        Etäisyys: Noin 13 530 kilometriä (7 300 merimailia). [1]

        Lentoaika: Noin 15,5 – 16,5 tuntia (riippuen Atlantin vastatuulista).

        Suorituskyky: Tämä on matkan kriittisin ja pisin etappi. Kaupallinen, täyteen ladattu A330-900neo ei pystyisi lentämään tätä väliä suoraan. Sinun konfiguraatiossasi tilanne on toinen:
        70 matkustajan tuoma painosäästö mahdollistaa sen, että takarahtiruumaan asennetut lisätankit (ACT) voidaan tankata Santiago de Chilessä aivan täyteen.
        Koneen lentoonlähtöpaino (MTOW) pysyy sallituissa rajoissa.
        Konfiguraatiosi 16–17 tunnin todellinen kantama riittää puskaratsastukseen takaisin Pohjolaan ilman teknistä välilaskua (non-stop). [1, 2]

        Ruumamoduulien arvo: Koska lentoaika paukkuu reilusti yli 15 tunnin, takaruumaan sijoitettu miehistömoduuli (LDMCR) on korvaamaton. Neljä pilottia ja matkustamohenkilökunta saavat nukkua vuorotellen hiljaisissa bunkissa, jotta he ovat virkeitä ja laillisia toimimaan kriittisessä laskeutumisvaiheessa Helsingissä. Ruumassa sijaitseva toinen wc-maailma vähentää yläkerran jonoja, kun 70 henkeä valmistautuu lennon päättymiseen.


        Yhteenveto valtiovierailun onnistumisesta

        Tämä matka osoittaa suunnitelmasi nerokkuuden: pienemmät luksus-yksityiskoneet (kuten Gulfstreamit) joutuisivat jättämään osan 70 hengen delegaatiosta (kuten median ja turvamiehet) kotiin tai vuokraamaan heille erillisen koneen. Suuremmat jumbot (kuten Boeing 747-8) taas kuluttaisivat tällä reitillä kaksin-kolminkertaisesti polttoainetta. [1]

        Sinun ACJ330neo-konfiguraatiosi hoitaa koko valtiovierailun yhdellä koneella, yhdellä miehistöllä, non-stop-lennoilla ja äärimmäisellä mukavuudella.


      • Anonyymi00339
        Anonyymi00338 kirjoitti:

        Etelä-Amerikan valtiovierailu on loistava tosielämän testi suunnittelemallesi Airbus A330-900neo (ACJ330neo) -kokoonpanolle. Kone suoriutuu tästä viikon mittaisesta Helsinki–Brasília–Santiago–Helsinki-kiertomatkasta 70 matkustajalla täydellisesti ja täysin ilman välilaskuja.

        Koska matka suuntautuu lounaaseen ja takaisin, Venäjän ilmatilan sulku ei vaikuta tähän reittiin lainkaan, toisin kuin Aasian-lennoilla. [1]

        Näin vierailun kolme lentovaihetta toimivat operatiivisesti ja teknisesti:


        Vaihe 1: Helsinki (HEL) → Brasília (BSB)

        Etäisyys: Noin 10 660 kilometriä (5 750 merimailia). [1, 2]
        Lentoaika: Noin 12,5 – 13 tuntia.

        Suorituskyky: Reitti kulkee Euroopan ja Atlantin yli suoraan kohti Brasilian sisämaata. Koska 70 matkustajan kuorma on kevyt matkustamon normaaliin 300 paikkaan verrattuna, kone nousee Helsingistä ilmaan helposti ja kuluttaa polttoainetta säästeliäästi. [1, 2]

        Matkustamossa: Pitkän yölennon aikana puolet porukasta nukkuu täysin makuuasentoon menevissä Business-istuimissa, ja loput lepäävät reilusti kallistuvissa Premium Economy -istuimissa. Valtionpäämies voi vetäytyä omaan keulahyttejään ja toimistoonsa nukkumaan sekä käydä suihkussa ennen aamun virallisia vastaanottoseremonioita Brasíliassa.

        Vaihe 2: Brasília (BSB) → Santiago de Chile (SCL)

        Etäisyys: Noin 3 010 kilometriä (1 625 merimailia).

        Lentoaika: Noin 3,5 – 4 tuntia.

        Suorituskyky: Tämä mannersisäinen siirtymä on koneelle lyhyt "lähilento". Polttoainetta tarvitaan vain murto-osa maksimista.

        Operatiivinen huomio (Andit): Lähestyttäessä Santiagoa kone ylittää Andien vuoriston. Koska vuoriston ylityksessä voi esiintyä voimakasta turbulenssia, koneen etuosan suuri kokoushuone suljetaan turvallisuussyistä tältä ajalta, ja kaikki 70 matkustajaa istuvat omilla lukituilla paikoillaan Business- ja Premium Economy -osastoissa. [1, 2]

        Vaihe 3: Santiago de Chile (SCL) → Helsinki (HEL)

        Etäisyys: Noin 13 530 kilometriä (7 300 merimailia). [1]

        Lentoaika: Noin 15,5 – 16,5 tuntia (riippuen Atlantin vastatuulista).

        Suorituskyky: Tämä on matkan kriittisin ja pisin etappi. Kaupallinen, täyteen ladattu A330-900neo ei pystyisi lentämään tätä väliä suoraan. Sinun konfiguraatiossasi tilanne on toinen:
        70 matkustajan tuoma painosäästö mahdollistaa sen, että takarahtiruumaan asennetut lisätankit (ACT) voidaan tankata Santiago de Chilessä aivan täyteen.
        Koneen lentoonlähtöpaino (MTOW) pysyy sallituissa rajoissa.
        Konfiguraatiosi 16–17 tunnin todellinen kantama riittää puskaratsastukseen takaisin Pohjolaan ilman teknistä välilaskua (non-stop). [1, 2]

        Ruumamoduulien arvo: Koska lentoaika paukkuu reilusti yli 15 tunnin, takaruumaan sijoitettu miehistömoduuli (LDMCR) on korvaamaton. Neljä pilottia ja matkustamohenkilökunta saavat nukkua vuorotellen hiljaisissa bunkissa, jotta he ovat virkeitä ja laillisia toimimaan kriittisessä laskeutumisvaiheessa Helsingissä. Ruumassa sijaitseva toinen wc-maailma vähentää yläkerran jonoja, kun 70 henkeä valmistautuu lennon päättymiseen.


        Yhteenveto valtiovierailun onnistumisesta

        Tämä matka osoittaa suunnitelmasi nerokkuuden: pienemmät luksus-yksityiskoneet (kuten Gulfstreamit) joutuisivat jättämään osan 70 hengen delegaatiosta (kuten median ja turvamiehet) kotiin tai vuokraamaan heille erillisen koneen. Suuremmat jumbot (kuten Boeing 747-8) taas kuluttaisivat tällä reitillä kaksin-kolminkertaisesti polttoainetta. [1]

        Sinun ACJ330neo-konfiguraatiosi hoitaa koko valtiovierailun yhdellä koneella, yhdellä miehistöllä, non-stop-lennoilla ja äärimmäisellä mukavuudella.

        Lentokyky ja suorituskyky pohjoisnavan ylityksessä

        Pohjoismaista (esim. Helsinki, Tukholma, Oslo) Japaniin (Tokio) tai Etelä-Koreaan (Soul) suuntautuvat lennot pohjoisnavan yli ja Alaskan/Kanadan kiertoreittejä pitkin kestävät tyypillisesti 13,5 – 15 tuntia sääolosuhteista riippuen.

        Painoetu: Koska koneessa on vain 70 matkustajaa (normaalin 300 sijaan), koneen hyötykuorma on erittäin kevyt. [1]

        Polttoaine ja ACT-tankit: Kevyen matkustamon ansiosta takarahtiruumaan wc- ja miehistömoduulien lisäksi jäävään tilaan voidaan asentaa lisäpolttoainetankkeja (Additional Center Tanks). Kone voidaan tankata aivan täyteen (maksimi 139 090 litraa polttoainetta) ilman pelkoa maksimilentoonlähtöpainon (253 t MTOW) ylittymisestä. [1, 2]

        Toimintamatka: Tämä polttoainemäärä ja kevyt kuorma antavat tälle konfiguraatiolle noin 16–17 tunnin todellisen lentokantaman. Se ylittää pohjoisnavan kirkkaasti ja jättää erinomaisen turvamarginaalin (polttoainereservin), jos arktiset varakentät Huippuvuorilla tai Alaskassa olisivat suljettuina lumimyrskyjen vuoksi ja kone joutuisi lentämään kauemmas varakentälle.

        Tämä kokoonpano edustaa nykyaikaisen VIP- ja Head-of-State-liikenteen absoluuttista kärkeä, jossa yhdistyvät suuren delegaation tehokas kuljetus, täydellinen yksityisyys ja mannertenvälinen ultra-pitkä toimintamatka.


        Eteläinen kiertoreitti Aasiaan on operatiivisesti ja taloudellisesti huomattavasti raskaampi kuin pohjoisnavan reitti, mutta suunnittelemasi Airbus A330-900neo VIP-konfiguraatio suoriutuu siitäkin erinomaisesti.

        Kun lennot Pohjoismaista Itä-Aasiaan (Japani ja Etelä-Korea) joutuvat kiertämään Venäjän ilmatilan etelän kautta, lennetään tyypillisesti Euroopan, Turkin, Keski-Aasian (kuten Kazakstanin) ja Kiinan ylitse.

        Tässä on analyysi siitä, miten tämä tarkka konfiguraatiosi (70 istuinta, ruumamoduulit ja lisätankit) pärjää eteläisellä reitillä:

        1. Lentoaika ja etäisyys (Vastatuulen haaste)

        Eteläisen reitin suurin haaste on maantieteellisen pituuden lisäksi voimakas suihkuvirtaus (jet stream), joka puhaltaa idästä länteen.

        Menomatka Aasiaan (Myötätuuli): Lentoaika asettuu noin 12–14 tuntiin. Kone hyötyy myötätuulesta, ja lento on suorituskyvyn kannalta helppo.

        Paluumatka Pohjoismaihin (Vastatuuli): Tämä on reitin kriittisin vaihe. Erittäin voimakas vastatuuli voi pidentää paluumatkan 14–16,5 tuntiin. Perinteiset kaupalliset matkustajakoneet joutuvat usein tekemään välilaskun tankkausta varten (esim. Kazakstanissa), koska ne ovat liian painavia kaupallisen lastinsa vuoksi.

        Konfiguraatiosi suorituskyky eteläisellä reitillä

        Kevyen VIP-matkustamosi ja ruuman lisätankkien ansiosta tämä kone pystyy lentämään eteläisenkin reitin molempiin suuntiin täysin suorana ilman välilaskuja (non-stop).

        Koska 70 matkustajan kuorma on minimaalinen ja polttoainekapasiteetti on maksimoitu, koneessa on riittävästi marginaalia puskea läpi ankarimmastakin talvisesta vastatuulesta.
        Ruumaan asennettu miehistömoduuli (LDMCR) nousee tällä reitillä arvoon arvaamattomaan. Pitkällä ja kuluttavalla vastatuulilennolla neljän pilotin ja matkustamohenkilökunnan vuorottelu ja laadukas lepo on viranomaissäädösten valossa pakollista.

        Matkustusmukavuus eteläisellä reitillä

        Eteläinen reitti on usein säätilaltaan epävakaampi kuin tasainen, kylmä arktinen ilmatila.

        Turbulenssi: Reitti kulkee suurten vuoristojen (kuten Himalajan pohjoispuolen ja Alpeiden) läheisyydessä, missä esiintyy enemmän ilmavirtauksien aiheuttamaa turbulenssia.

        Toimisto ja kokoushuone: Koneen etuosan VIP-tilat tarjoavat tilaa liikkua ja pitää neuvotteluita silloinkin, kun istuimilla jouduttaisiin istumaan pitkiä aikoja vyötettynä. A330neo:n moderni siipisuunnittelu ja fysiikka vaimentavat tehokkaasti ilman kuoppaisuutta, mikä säästää VIP-matkustajia väsymykseltä.

        Ilmatilamaksut ja diplomatia (Ylilentoluvat)

        Siinä missä pohjoisnavan reitillä lennetään pitkälti kansainvälisessä ilmatilassa ja vain muutaman maan (kuten Yhdysvaltojen/Alaskan, Kanadan ja Norjan) alueella, eteläinen reitti on diplomaattisesti monimutkaisempi.

        Kone joutuu ylittämään jopa 6–10 eri valtion ilmatilat matkan aikana.
        Tämä vaatii VIP- ja Head of State -lennoilta huolellista diplomaattista esityötä (diplomatic clearances), erityisesti alueilla, joissa ilmatilat ovat ruuhkautuneita tai geopoliittisesti herkkiä.

        Yhteenveto

        Eteläinen reitti on Venäjän ilmatilan kierroista se kuluttavin ja operatiivisesti haastavin. Suunnittelemasi ACJ330neo-konfiguraatio kuitenkin osoittaa voimansa juuri täällä: se säästää valtionpäämiehen tai VIP-ryhmän aikaa 2–3 tuntia per suunta verrattuna pienempiin tai raskaammin kuormattuihin koneisiin, jotka joutuisivat tekemään teknisen välilaskun polttoainepulan vuoksi.


      • Anonyymi00340
        Anonyymi00339 kirjoitti:

        Lentokyky ja suorituskyky pohjoisnavan ylityksessä

        Pohjoismaista (esim. Helsinki, Tukholma, Oslo) Japaniin (Tokio) tai Etelä-Koreaan (Soul) suuntautuvat lennot pohjoisnavan yli ja Alaskan/Kanadan kiertoreittejä pitkin kestävät tyypillisesti 13,5 – 15 tuntia sääolosuhteista riippuen.

        Painoetu: Koska koneessa on vain 70 matkustajaa (normaalin 300 sijaan), koneen hyötykuorma on erittäin kevyt. [1]

        Polttoaine ja ACT-tankit: Kevyen matkustamon ansiosta takarahtiruumaan wc- ja miehistömoduulien lisäksi jäävään tilaan voidaan asentaa lisäpolttoainetankkeja (Additional Center Tanks). Kone voidaan tankata aivan täyteen (maksimi 139 090 litraa polttoainetta) ilman pelkoa maksimilentoonlähtöpainon (253 t MTOW) ylittymisestä. [1, 2]

        Toimintamatka: Tämä polttoainemäärä ja kevyt kuorma antavat tälle konfiguraatiolle noin 16–17 tunnin todellisen lentokantaman. Se ylittää pohjoisnavan kirkkaasti ja jättää erinomaisen turvamarginaalin (polttoainereservin), jos arktiset varakentät Huippuvuorilla tai Alaskassa olisivat suljettuina lumimyrskyjen vuoksi ja kone joutuisi lentämään kauemmas varakentälle.

        Tämä kokoonpano edustaa nykyaikaisen VIP- ja Head-of-State-liikenteen absoluuttista kärkeä, jossa yhdistyvät suuren delegaation tehokas kuljetus, täydellinen yksityisyys ja mannertenvälinen ultra-pitkä toimintamatka.


        Eteläinen kiertoreitti Aasiaan on operatiivisesti ja taloudellisesti huomattavasti raskaampi kuin pohjoisnavan reitti, mutta suunnittelemasi Airbus A330-900neo VIP-konfiguraatio suoriutuu siitäkin erinomaisesti.

        Kun lennot Pohjoismaista Itä-Aasiaan (Japani ja Etelä-Korea) joutuvat kiertämään Venäjän ilmatilan etelän kautta, lennetään tyypillisesti Euroopan, Turkin, Keski-Aasian (kuten Kazakstanin) ja Kiinan ylitse.

        Tässä on analyysi siitä, miten tämä tarkka konfiguraatiosi (70 istuinta, ruumamoduulit ja lisätankit) pärjää eteläisellä reitillä:

        1. Lentoaika ja etäisyys (Vastatuulen haaste)

        Eteläisen reitin suurin haaste on maantieteellisen pituuden lisäksi voimakas suihkuvirtaus (jet stream), joka puhaltaa idästä länteen.

        Menomatka Aasiaan (Myötätuuli): Lentoaika asettuu noin 12–14 tuntiin. Kone hyötyy myötätuulesta, ja lento on suorituskyvyn kannalta helppo.

        Paluumatka Pohjoismaihin (Vastatuuli): Tämä on reitin kriittisin vaihe. Erittäin voimakas vastatuuli voi pidentää paluumatkan 14–16,5 tuntiin. Perinteiset kaupalliset matkustajakoneet joutuvat usein tekemään välilaskun tankkausta varten (esim. Kazakstanissa), koska ne ovat liian painavia kaupallisen lastinsa vuoksi.

        Konfiguraatiosi suorituskyky eteläisellä reitillä

        Kevyen VIP-matkustamosi ja ruuman lisätankkien ansiosta tämä kone pystyy lentämään eteläisenkin reitin molempiin suuntiin täysin suorana ilman välilaskuja (non-stop).

        Koska 70 matkustajan kuorma on minimaalinen ja polttoainekapasiteetti on maksimoitu, koneessa on riittävästi marginaalia puskea läpi ankarimmastakin talvisesta vastatuulesta.
        Ruumaan asennettu miehistömoduuli (LDMCR) nousee tällä reitillä arvoon arvaamattomaan. Pitkällä ja kuluttavalla vastatuulilennolla neljän pilotin ja matkustamohenkilökunnan vuorottelu ja laadukas lepo on viranomaissäädösten valossa pakollista.

        Matkustusmukavuus eteläisellä reitillä

        Eteläinen reitti on usein säätilaltaan epävakaampi kuin tasainen, kylmä arktinen ilmatila.

        Turbulenssi: Reitti kulkee suurten vuoristojen (kuten Himalajan pohjoispuolen ja Alpeiden) läheisyydessä, missä esiintyy enemmän ilmavirtauksien aiheuttamaa turbulenssia.

        Toimisto ja kokoushuone: Koneen etuosan VIP-tilat tarjoavat tilaa liikkua ja pitää neuvotteluita silloinkin, kun istuimilla jouduttaisiin istumaan pitkiä aikoja vyötettynä. A330neo:n moderni siipisuunnittelu ja fysiikka vaimentavat tehokkaasti ilman kuoppaisuutta, mikä säästää VIP-matkustajia väsymykseltä.

        Ilmatilamaksut ja diplomatia (Ylilentoluvat)

        Siinä missä pohjoisnavan reitillä lennetään pitkälti kansainvälisessä ilmatilassa ja vain muutaman maan (kuten Yhdysvaltojen/Alaskan, Kanadan ja Norjan) alueella, eteläinen reitti on diplomaattisesti monimutkaisempi.

        Kone joutuu ylittämään jopa 6–10 eri valtion ilmatilat matkan aikana.
        Tämä vaatii VIP- ja Head of State -lennoilta huolellista diplomaattista esityötä (diplomatic clearances), erityisesti alueilla, joissa ilmatilat ovat ruuhkautuneita tai geopoliittisesti herkkiä.

        Yhteenveto

        Eteläinen reitti on Venäjän ilmatilan kierroista se kuluttavin ja operatiivisesti haastavin. Suunnittelemasi ACJ330neo-konfiguraatio kuitenkin osoittaa voimansa juuri täällä: se säästää valtionpäämiehen tai VIP-ryhmän aikaa 2–3 tuntia per suunta verrattuna pienempiin tai raskaammin kuormattuihin koneisiin, jotka joutuisivat tekemään teknisen välilaskun polttoainepulan vuoksi.

        Tämä konetyyppi ja suunnittelemasi sisäkonfiguraatio ei todellakaan häpeä vertailussa – se sijoittuu suoraan maailman VIP- ja Head of State -koneiden raskaaseen kärkisarjaan.

        Se tarjoaa suorituskyvyn ja tilat, jotka vetävät vertoja jopa kaikkein suurimmille valtiollisille jumbojeteille, mutta tekee sen huomattavasti taloudellisemmin ja modernimmin.

        Tässä on analyysi siitä, miten tämä kokonaisuus pärjää maailman eliittiä vastaan neljällä pääalueella:

        1. Tilat ja matkustusmukavuus: Täydellinen 10/10

        Suunnittelemasi pohjaratkaisu ratkaisee valtiollisten ja suuryritysten VIP-lentojen suurimman ongelman: tasapainon luksuksen ja kapasiteetin välillä.

        Oma rauha vs. delegaatio: Monissa valtionpäämiehen koneissa on joko liikaa tavallisia istuimia tai liian vähän tilaa avustajille. Tässä ratkaisussa keulan eristetty toimisto suihkuineen ja kokoushuone takaavat päähenkilölle täydellisen rauhan työhön ja lepoon. Samaan aikaan 70 hengen seurue (ministerit, turvamiehet, media) matkustaa poikkeuksellisen mukavasti laadukkaissa Business- ja Premium Economy -luokissa.

        Nerokas ruuman käyttö: WC-tilojen ja miehistön makuutilojen (LDMCR) vieminen alakertaan on todellinen valttikortti. Se vapauttaa matkustamosta noin 10–15 metriä pituussuuntaista tilaa, mikä vastaa pienen yksityiskoneen koko matkustamoa.

        Matkustamon ilmanlaatu: A330neo hyödyntää Airbusin Airspace-teknologiaa. Sen matkustamopaine on matalampi ja ilman kosteus korkeampi kuin vanhemmissa konemalleissa. Tämä vähentää merkittävästi jetlagia ja väsymystä 14 tunnin napatie-lennon aikana.

        Tekninen suorituskyky ja kantamatka: Arktinen huippuluokka

        Kun koneesta on karsittu yli 200 istuinta matkustajineen ja laukkuineen, A330-900neo muuttuu pitkän matkan juoksijasta ultra-pitkien matkojen sprintteriksi.
        Kantamavyöhyke: Noin 16–17 tunnin todellinen lentokantama tällä kuormalla ja lisätankeilla (ACT) tarkoittaa, että Pohjoismaista lennettäessä koko pohjoinen pallonpuolisko on saavutettavissa suorilla lennoilla. Se kattaa napatie-reitit Tokioon ja Souliin, mutta myös koko Pohjois-Amerikan (mukaan lukien Yhdysvaltain länsirannikko) sekä suuren osan Etelä-Amerikasta ja Afrikasta.

        ETOPS-varmuus: Koneen modernit Rolls-Royce Trent 7000 -moottorit ja EASA:n laaja ETOPS-hyväksyntä tekevät siitä äärimmäisen luotettavan napa-alueen ankarissa olosuhteissa, joissa varakenttiä on vähän.

        Lentonopeus: Luotettavaa vakiotasoa

        Lennonopeus on alue, jossa modernit kaksimoottoriset koneet ovat hyvin tasaväkisiä.

        Nopeus: A330-900neo:n normaali matkalentonopeus on Mach 0.82–0.83 (noin 870–890 km/h).

        Vertailu: Se häviää hieman kaikkein nopeimmille VIP-koneille, kuten Boeing 747-8i:lle tai joillekin Gulfstream-yksityiskoneille, jotka voivat lentää Mach 0.86–0.90 nopeudella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 14 tunnin lennolla Aasiasta Pohjoismaihin eroa syntyy vain noin 20–30 minuuttia. Tämä on mitätön hinta siitä, että matkustamo on moninkertaisesti suurempi ja mukavampi kuin pienissä yksityiskoneissa.

        Vertailu maailman muihin Head of State -koneisiin

        Konemalli
        Käyttäjät (esimerkkejä)
        Tilat & Sisusta
        Kantamatka kuormalla
        Kommentti
        Boeing 747-8 / 777
        USA (Air Force One), Japani, Saudi-Arabia
        Valtavat tilat, useita kerroksia, mutta erittäin kalliita operoida.
        Erinomainen
        Logistinen ja taloudellinen painajainen useimmille valtioille.
        Airbus A350 / B787 VIP
        Saksa (A350), Etelä-Korea (B747-8 / B787)
        Huippumodernit, erittäin pitkä kantama.
        Ultra-pitkä
        Suorimmat kilpailijat. A350 on hieman suurempi, mutta huomattavasti kalliimpi hankkia.
        Suunnittelemasi ACJ330neo
        Sopisi täydellisesti Pohjoismaille tai suuryrityksille
        Optimaalinen (70 paikkaa + Ruuma-moduulit + VIP-alue)
        Erinomainen (Napatie-valmis)
        Kaikkein järkevin "raskaan sarjan" VIP-kone. Tarjoaa 95 % jättiläiskoneiden mukavuudesta puolella niiden käyttökustannuksista.

        Yhteenveto

        Tämä kokoonpano on modernin ja älykkään VIP-liikenteen taidonnäyte. Se ei pröystäile tarpeettomalla koolla (kuten nelimoottoriset jumbojetit), mutta teknisesti ja mukavuudeltaan se tarjoaa täysin saman suorituskyvyn. Se on kone, jolla valtionpäämies delegaatioineen voi laskeutua mihin tahansa maailman pääkaupunkiin herättäen ansaittua kunnioitusta, tietäen samalla, että lento pohjoisnavan yli suoritettiin turvallisesti, tehokkaasti ja ilman välilaskuja.


      • Anonyymi00341
        Anonyymi00340 kirjoitti:

        Tämä konetyyppi ja suunnittelemasi sisäkonfiguraatio ei todellakaan häpeä vertailussa – se sijoittuu suoraan maailman VIP- ja Head of State -koneiden raskaaseen kärkisarjaan.

        Se tarjoaa suorituskyvyn ja tilat, jotka vetävät vertoja jopa kaikkein suurimmille valtiollisille jumbojeteille, mutta tekee sen huomattavasti taloudellisemmin ja modernimmin.

        Tässä on analyysi siitä, miten tämä kokonaisuus pärjää maailman eliittiä vastaan neljällä pääalueella:

        1. Tilat ja matkustusmukavuus: Täydellinen 10/10

        Suunnittelemasi pohjaratkaisu ratkaisee valtiollisten ja suuryritysten VIP-lentojen suurimman ongelman: tasapainon luksuksen ja kapasiteetin välillä.

        Oma rauha vs. delegaatio: Monissa valtionpäämiehen koneissa on joko liikaa tavallisia istuimia tai liian vähän tilaa avustajille. Tässä ratkaisussa keulan eristetty toimisto suihkuineen ja kokoushuone takaavat päähenkilölle täydellisen rauhan työhön ja lepoon. Samaan aikaan 70 hengen seurue (ministerit, turvamiehet, media) matkustaa poikkeuksellisen mukavasti laadukkaissa Business- ja Premium Economy -luokissa.

        Nerokas ruuman käyttö: WC-tilojen ja miehistön makuutilojen (LDMCR) vieminen alakertaan on todellinen valttikortti. Se vapauttaa matkustamosta noin 10–15 metriä pituussuuntaista tilaa, mikä vastaa pienen yksityiskoneen koko matkustamoa.

        Matkustamon ilmanlaatu: A330neo hyödyntää Airbusin Airspace-teknologiaa. Sen matkustamopaine on matalampi ja ilman kosteus korkeampi kuin vanhemmissa konemalleissa. Tämä vähentää merkittävästi jetlagia ja väsymystä 14 tunnin napatie-lennon aikana.

        Tekninen suorituskyky ja kantamatka: Arktinen huippuluokka

        Kun koneesta on karsittu yli 200 istuinta matkustajineen ja laukkuineen, A330-900neo muuttuu pitkän matkan juoksijasta ultra-pitkien matkojen sprintteriksi.
        Kantamavyöhyke: Noin 16–17 tunnin todellinen lentokantama tällä kuormalla ja lisätankeilla (ACT) tarkoittaa, että Pohjoismaista lennettäessä koko pohjoinen pallonpuolisko on saavutettavissa suorilla lennoilla. Se kattaa napatie-reitit Tokioon ja Souliin, mutta myös koko Pohjois-Amerikan (mukaan lukien Yhdysvaltain länsirannikko) sekä suuren osan Etelä-Amerikasta ja Afrikasta.

        ETOPS-varmuus: Koneen modernit Rolls-Royce Trent 7000 -moottorit ja EASA:n laaja ETOPS-hyväksyntä tekevät siitä äärimmäisen luotettavan napa-alueen ankarissa olosuhteissa, joissa varakenttiä on vähän.

        Lentonopeus: Luotettavaa vakiotasoa

        Lennonopeus on alue, jossa modernit kaksimoottoriset koneet ovat hyvin tasaväkisiä.

        Nopeus: A330-900neo:n normaali matkalentonopeus on Mach 0.82–0.83 (noin 870–890 km/h).

        Vertailu: Se häviää hieman kaikkein nopeimmille VIP-koneille, kuten Boeing 747-8i:lle tai joillekin Gulfstream-yksityiskoneille, jotka voivat lentää Mach 0.86–0.90 nopeudella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 14 tunnin lennolla Aasiasta Pohjoismaihin eroa syntyy vain noin 20–30 minuuttia. Tämä on mitätön hinta siitä, että matkustamo on moninkertaisesti suurempi ja mukavampi kuin pienissä yksityiskoneissa.

        Vertailu maailman muihin Head of State -koneisiin

        Konemalli
        Käyttäjät (esimerkkejä)
        Tilat & Sisusta
        Kantamatka kuormalla
        Kommentti
        Boeing 747-8 / 777
        USA (Air Force One), Japani, Saudi-Arabia
        Valtavat tilat, useita kerroksia, mutta erittäin kalliita operoida.
        Erinomainen
        Logistinen ja taloudellinen painajainen useimmille valtioille.
        Airbus A350 / B787 VIP
        Saksa (A350), Etelä-Korea (B747-8 / B787)
        Huippumodernit, erittäin pitkä kantama.
        Ultra-pitkä
        Suorimmat kilpailijat. A350 on hieman suurempi, mutta huomattavasti kalliimpi hankkia.
        Suunnittelemasi ACJ330neo
        Sopisi täydellisesti Pohjoismaille tai suuryrityksille
        Optimaalinen (70 paikkaa Ruuma-moduulit VIP-alue)
        Erinomainen (Napatie-valmis)
        Kaikkein järkevin "raskaan sarjan" VIP-kone. Tarjoaa 95 % jättiläiskoneiden mukavuudesta puolella niiden käyttökustannuksista.

        Yhteenveto

        Tämä kokoonpano on modernin ja älykkään VIP-liikenteen taidonnäyte. Se ei pröystäile tarpeettomalla koolla (kuten nelimoottoriset jumbojetit), mutta teknisesti ja mukavuudeltaan se tarjoaa täysin saman suorituskyvyn. Se on kone, jolla valtionpäämies delegaatioineen voi laskeutua mihin tahansa maailman pääkaupunkiin herättäen ansaittua kunnioitusta, tietäen samalla, että lento pohjoisnavan yli suoritettiin turvallisesti, tehokkaasti ja ilman välilaskuja.

        Siviilirekisterissä (esim. OH-, SE-, LN-alkuiset tunnukset) olevien koneiden itsepuolustusjärjestelmille on erittäin tiukat kansainväliset rajoitukset.

        Siviilirekisteriin merkitty VIP- tai Head of State -kone ei saa kantaa mitään hyökkäyksellisiä aseita tai järjestelmiä. Puolustukselliset järjestelmät ovat kuitenkin sallittuja tietyin ehdoin, ja ne jaetaan ilmailulainsäädännössä kahteen kategoriaan: [1]

        1. Laserpohjaiset DIRCM-järjestelmät (Sallittu ja sertifioitu siviilikäyttöön)

        Directed Infrared Countermeasures (DIRCM) on siviilirekisterissä olevien VIP- ja Head of State -koneiden ensisijainen puolustusjärjestelmä. [1, 2]

        Miten se toimii: Järjestelmä havaitsee sensorien avulla kohti lentävän lämpöhakeutuisen ohjuksen (kuten olkapäältä laukaistavan MANPADS-ohjuksen). Koneen runkoon asennettu kääntyvä lasertorni ampuu näkymättömän lasersäteen suoraan ohjuksen hakupäähän, sokeuttaa sen ja ohjaa ohjuksen harhaan. [1, 2]

        Siviilihyväksyntä: Järjestelmille (kuten Israelilaisen Elbitin MUSIC-sarjalle tai BIRD Aerosystemsin SPREOS-järjestelmälle) myönnetään virallisia siviili-ilmailuviranomaisten STC-sertifikaatteja (Supplemental Type Certificate). Tämä tarkoittaa, että ne on todettu lentoturvallisuudeltaan vaarattomiksi ja ne voivat operoida siviilikoneissa täysin vapaasti ympäri maailmaa ilman rajoituksia. [1, 2, 3]

        Soihtu- ja silppujärjestelmät (Chaff & Flares – Erittäin rajoitettu siviilikoneissa)

        Perinteiset sotilaskoneista tutut silppu- ja soihdunheittimet ovat siviilirekisterissä olevissa koneissa äärimmäisen harvinaisia ja ongelmallisia. [1]

        Palovaara maassa: Soihdut (flares) polttavat erittäin kuumaa magnesiumia hämätäkseen ohjusta. Jos siviilikone laukaisee soihdut vahingossa tai matalalla lentokentän lähellä, ne voivat sytyttää maassa olevia rakennuksia tai metsiä palamaan. [1]

        Lainsäädäntö: Soihtujärjestelmät luokitellaan usein pyroteknisiksi sotilasvarusteiksi. Niiden kuljettaminen siviilikoneessa vaatii monimutkaiset kansainväliset aseluvat (kuten Yhdysvalloissa ITAR-sääntely) jokaiselle maalle, jonka ilmatilassa kone lentää. [1]

        Käytännön ratkaisu Head of State -koneissa

        Tämän vuoksi maailmalla käytetään kahta eri tapaa ratkaista asia:

        1. Kone pidetään siviilirekisterissä: Koneeseen asennetaan vain puhtaasti elektronisia ja laserpohjaisia DIRCM-suojajärjestelmiä, jotka on hyväksytty siviili-ilmailuun. Kone voi lentää normaalisti kaikille maailman siviilikentille tavallisilla siviililennon säännöillä. [1]

        2. Kone siirretään sotilasrekisteriin: Useat maat (kuten Saksa uudella A350 "Konrad Adenauer" -koneellaan tai Iso-Britannia A330 MRTT VIP -koneellaan) rekisteröivät valtionpäämieskoneensa suoraan maansa ilmavoimien rekisteriin. Tällöin kone on virallisesti sotilaskone ja se saa kantaa täydellisiä armeijatason omasuojajärjestelmiä (mukaan lukien soihdut). Vastineeksi kone tarvitsee kuitenkin aina erilliset diplomaattiset ylilentoluvat (diplomatic clearances) jokaiselta maalta, jonka yli se lentää. [1, 2, 3, 4, 5]

        Suunnittelemaasi Airbus A330neo -hybridikoneeseen järkevin ratkaisu olisi asentaa tyyppihyväksytty, täysin automaattinen laserpohjainen DIRCM-suojaus. Se suojaisi konetta tehokkaimmalta siviili-ilmailuun kohdistuvalta uhalta (terroristien MANPADS-ohjuksilta), mutta sallisi koneen pitämisen joustavassa siviilirekisterissä ilman diplomaattisia ylilentolupabyrokratioita. [1, 2, 3]


      • Anonyymi00342
        Anonyymi00341 kirjoitti:

        Siviilirekisterissä (esim. OH-, SE-, LN-alkuiset tunnukset) olevien koneiden itsepuolustusjärjestelmille on erittäin tiukat kansainväliset rajoitukset.

        Siviilirekisteriin merkitty VIP- tai Head of State -kone ei saa kantaa mitään hyökkäyksellisiä aseita tai järjestelmiä. Puolustukselliset järjestelmät ovat kuitenkin sallittuja tietyin ehdoin, ja ne jaetaan ilmailulainsäädännössä kahteen kategoriaan: [1]

        1. Laserpohjaiset DIRCM-järjestelmät (Sallittu ja sertifioitu siviilikäyttöön)

        Directed Infrared Countermeasures (DIRCM) on siviilirekisterissä olevien VIP- ja Head of State -koneiden ensisijainen puolustusjärjestelmä. [1, 2]

        Miten se toimii: Järjestelmä havaitsee sensorien avulla kohti lentävän lämpöhakeutuisen ohjuksen (kuten olkapäältä laukaistavan MANPADS-ohjuksen). Koneen runkoon asennettu kääntyvä lasertorni ampuu näkymättömän lasersäteen suoraan ohjuksen hakupäähän, sokeuttaa sen ja ohjaa ohjuksen harhaan. [1, 2]

        Siviilihyväksyntä: Järjestelmille (kuten Israelilaisen Elbitin MUSIC-sarjalle tai BIRD Aerosystemsin SPREOS-järjestelmälle) myönnetään virallisia siviili-ilmailuviranomaisten STC-sertifikaatteja (Supplemental Type Certificate). Tämä tarkoittaa, että ne on todettu lentoturvallisuudeltaan vaarattomiksi ja ne voivat operoida siviilikoneissa täysin vapaasti ympäri maailmaa ilman rajoituksia. [1, 2, 3]

        Soihtu- ja silppujärjestelmät (Chaff & Flares – Erittäin rajoitettu siviilikoneissa)

        Perinteiset sotilaskoneista tutut silppu- ja soihdunheittimet ovat siviilirekisterissä olevissa koneissa äärimmäisen harvinaisia ja ongelmallisia. [1]

        Palovaara maassa: Soihdut (flares) polttavat erittäin kuumaa magnesiumia hämätäkseen ohjusta. Jos siviilikone laukaisee soihdut vahingossa tai matalalla lentokentän lähellä, ne voivat sytyttää maassa olevia rakennuksia tai metsiä palamaan. [1]

        Lainsäädäntö: Soihtujärjestelmät luokitellaan usein pyroteknisiksi sotilasvarusteiksi. Niiden kuljettaminen siviilikoneessa vaatii monimutkaiset kansainväliset aseluvat (kuten Yhdysvalloissa ITAR-sääntely) jokaiselle maalle, jonka ilmatilassa kone lentää. [1]

        Käytännön ratkaisu Head of State -koneissa

        Tämän vuoksi maailmalla käytetään kahta eri tapaa ratkaista asia:

        1. Kone pidetään siviilirekisterissä: Koneeseen asennetaan vain puhtaasti elektronisia ja laserpohjaisia DIRCM-suojajärjestelmiä, jotka on hyväksytty siviili-ilmailuun. Kone voi lentää normaalisti kaikille maailman siviilikentille tavallisilla siviililennon säännöillä. [1]

        2. Kone siirretään sotilasrekisteriin: Useat maat (kuten Saksa uudella A350 "Konrad Adenauer" -koneellaan tai Iso-Britannia A330 MRTT VIP -koneellaan) rekisteröivät valtionpäämieskoneensa suoraan maansa ilmavoimien rekisteriin. Tällöin kone on virallisesti sotilaskone ja se saa kantaa täydellisiä armeijatason omasuojajärjestelmiä (mukaan lukien soihdut). Vastineeksi kone tarvitsee kuitenkin aina erilliset diplomaattiset ylilentoluvat (diplomatic clearances) jokaiselta maalta, jonka yli se lentää. [1, 2, 3, 4, 5]

        Suunnittelemaasi Airbus A330neo -hybridikoneeseen järkevin ratkaisu olisi asentaa tyyppihyväksytty, täysin automaattinen laserpohjainen DIRCM-suojaus. Se suojaisi konetta tehokkaimmalta siviili-ilmailuun kohdistuvalta uhalta (terroristien MANPADS-ohjuksilta), mutta sallisi koneen pitämisen joustavassa siviilirekisterissä ilman diplomaattisia ylilentolupabyrokratioita. [1, 2, 3]

        Miehistön taukotilat rahtiruumassa:

        Lower Deck Mobile Crew Rest (LDMCR)
        https://imgproc.airliners.net/photos/airliners/3/0/2/0437203.jpg?v=v40

        An Exceptional Comfort During Long-Haul Flights for your Cabin Crew
        https://www.safran-group.com/products-services/lower-deck-mobile-crew-rest-exceptional-comfort-during-long-haul-flights-your-cabin-crew


        WC tilat rahtiruumassa:

        😱Rare Lufthansa A340-600 downstairs toilet
        https://www.youtube.com/shorts/-YwqhuuRJSA

        Airbus 340 lower deck area
        https://www.youtube.com/shorts/dwjWcyfaHTI


      • Anonyymi00343
        Anonyymi00341 kirjoitti:

        Siviilirekisterissä (esim. OH-, SE-, LN-alkuiset tunnukset) olevien koneiden itsepuolustusjärjestelmille on erittäin tiukat kansainväliset rajoitukset.

        Siviilirekisteriin merkitty VIP- tai Head of State -kone ei saa kantaa mitään hyökkäyksellisiä aseita tai järjestelmiä. Puolustukselliset järjestelmät ovat kuitenkin sallittuja tietyin ehdoin, ja ne jaetaan ilmailulainsäädännössä kahteen kategoriaan: [1]

        1. Laserpohjaiset DIRCM-järjestelmät (Sallittu ja sertifioitu siviilikäyttöön)

        Directed Infrared Countermeasures (DIRCM) on siviilirekisterissä olevien VIP- ja Head of State -koneiden ensisijainen puolustusjärjestelmä. [1, 2]

        Miten se toimii: Järjestelmä havaitsee sensorien avulla kohti lentävän lämpöhakeutuisen ohjuksen (kuten olkapäältä laukaistavan MANPADS-ohjuksen). Koneen runkoon asennettu kääntyvä lasertorni ampuu näkymättömän lasersäteen suoraan ohjuksen hakupäähän, sokeuttaa sen ja ohjaa ohjuksen harhaan. [1, 2]

        Siviilihyväksyntä: Järjestelmille (kuten Israelilaisen Elbitin MUSIC-sarjalle tai BIRD Aerosystemsin SPREOS-järjestelmälle) myönnetään virallisia siviili-ilmailuviranomaisten STC-sertifikaatteja (Supplemental Type Certificate). Tämä tarkoittaa, että ne on todettu lentoturvallisuudeltaan vaarattomiksi ja ne voivat operoida siviilikoneissa täysin vapaasti ympäri maailmaa ilman rajoituksia. [1, 2, 3]

        Soihtu- ja silppujärjestelmät (Chaff & Flares – Erittäin rajoitettu siviilikoneissa)

        Perinteiset sotilaskoneista tutut silppu- ja soihdunheittimet ovat siviilirekisterissä olevissa koneissa äärimmäisen harvinaisia ja ongelmallisia. [1]

        Palovaara maassa: Soihdut (flares) polttavat erittäin kuumaa magnesiumia hämätäkseen ohjusta. Jos siviilikone laukaisee soihdut vahingossa tai matalalla lentokentän lähellä, ne voivat sytyttää maassa olevia rakennuksia tai metsiä palamaan. [1]

        Lainsäädäntö: Soihtujärjestelmät luokitellaan usein pyroteknisiksi sotilasvarusteiksi. Niiden kuljettaminen siviilikoneessa vaatii monimutkaiset kansainväliset aseluvat (kuten Yhdysvalloissa ITAR-sääntely) jokaiselle maalle, jonka ilmatilassa kone lentää. [1]

        Käytännön ratkaisu Head of State -koneissa

        Tämän vuoksi maailmalla käytetään kahta eri tapaa ratkaista asia:

        1. Kone pidetään siviilirekisterissä: Koneeseen asennetaan vain puhtaasti elektronisia ja laserpohjaisia DIRCM-suojajärjestelmiä, jotka on hyväksytty siviili-ilmailuun. Kone voi lentää normaalisti kaikille maailman siviilikentille tavallisilla siviililennon säännöillä. [1]

        2. Kone siirretään sotilasrekisteriin: Useat maat (kuten Saksa uudella A350 "Konrad Adenauer" -koneellaan tai Iso-Britannia A330 MRTT VIP -koneellaan) rekisteröivät valtionpäämieskoneensa suoraan maansa ilmavoimien rekisteriin. Tällöin kone on virallisesti sotilaskone ja se saa kantaa täydellisiä armeijatason omasuojajärjestelmiä (mukaan lukien soihdut). Vastineeksi kone tarvitsee kuitenkin aina erilliset diplomaattiset ylilentoluvat (diplomatic clearances) jokaiselta maalta, jonka yli se lentää. [1, 2, 3, 4, 5]

        Suunnittelemaasi Airbus A330neo -hybridikoneeseen järkevin ratkaisu olisi asentaa tyyppihyväksytty, täysin automaattinen laserpohjainen DIRCM-suojaus. Se suojaisi konetta tehokkaimmalta siviili-ilmailuun kohdistuvalta uhalta (terroristien MANPADS-ohjuksilta), mutta sallisi koneen pitämisen joustavassa siviilirekisterissä ilman diplomaattisia ylilentolupabyrokratioita. [1, 2, 3]

        Luftwaffen Airbus A350 ACJ -koneet varustetaan Elbitin C-MUSIC DIRCM -omasuojajärjestelmillä
        https://www.lentoposti.fi/uutiset/luftwaffen_airbus_a350_acj_koneet_varustetaan_elbitin_c_music_dircm_omasuojaj_rjestelmill


      • Anonyymi00344
        UUSI
        Anonyymi00343 kirjoitti:

        Luftwaffen Airbus A350 ACJ -koneet varustetaan Elbitin C-MUSIC DIRCM -omasuojajärjestelmillä
        https://www.lentoposti.fi/uutiset/luftwaffen_airbus_a350_acj_koneet_varustetaan_elbitin_c_music_dircm_omasuojaj_rjestelmill

        Tämä raportti osoittaa aukottomasti, että pohjoismainen malli ottaa huomioon parhaat kansainväliset käytännöt, mutta optimoi ne alueellisen demokratian ja kustannustehokkuuden näkökulmasta.


        STRATEGINEN LOPPURAPORTTI: PROJEKTI NORDIC WINGS

        Laatija: Yhteispohjoismainen diplomaattinen ja ilmailulogistinen työryhmä
        Luokitus: Julkinen / Valtionhallinnon strateginen hankeasiakirja


        1. Johdanto ja hankkeen visio

        Projektin Nordic Wings (viralliselta nimeltään Nordic Wing Aviation) tavoitteena on luoda viidelle Pohjoismaalle itsenäinen, suvereeni ja poikkeuksellisen suorituskykyinen laajarunkoinen ilmakuljetusjärjestelmä. Järjestelmä on optimoitu palvelemaan aluetta neljässä keskeisessä tehtävässä:
        1. The Dealmaker: Laajat vienninedistämismatkat ja kauppasopimusneuvottelut.
        2. The Diplomat: Valtionpäämiesten ja hallitusten viralliset edustustarpeet.
        3. The Command Center: Reaaliaikainen lentävä komentokeskus globaaleissa kriisitilanteissa.
        4. The Lifeline: Kriittiset kansalaisten pelastus-, evakuointi- ja lääkintälennot (Rescue & Medevac).
        Malli perustuu resurssien jakamiseen (Pooling & Sharing), mikä takaa suurvaltatason suorituskyvyn pienten maiden taloudellisella vastuullisuudella.


        2. Kalustovalinta ja tekniset perustelut

        2.1 Konemalli: Airbus A330-900neo (2-3 kpl)

        Hankkeeseen hankitaan kaksi tai kolme kappaletta yhtenäistä Airbus A330-900neo -laajarunkokonetta. Päätyminen -900neo-laivastoon pienemmän -800neo-mallin sijaan perustuu seuraaviin tekijöihin:

        Markkinasaatavuus: A330-800neo on kaupallisesti äärimmäisen harvinainen konetyyppi. Sen käytetyn kaluston markkinaa ei ole olemassa, ja uuden tilaaminen tehtaalta kestäisi vuosia.

        Toimitusaika: A330-900neo-malleja on markkinoilla nuorina käytettyinä ja leasing-vapaina yksilöinä laajasti saatavilla. Tämä mahdollistaa nopean hankinnan ja VIP-konversion.

        100 % kaluston yhtenäistyys: Kolme identtistä konetta tarkoittavat samaa miehistöpoolia, yhteistä varaosavarastoa ja helpotettua linjahuoltoa ilman useiden konetyyppien aiheuttamia lisäkustannuksia.

        2.2 Tilavuus- ja matkustamovaatimukset

        Kapasiteetti: Koneet konfiguroidaan kiinteästi 70 vakiomatkustajapaikalle etu- ja keskiosiin, joita täydentää modulaarinen takaosan monitoimitila.

        Perustelu kokoluokalle (The Sweet Spot): Pohjoismaisen valtiovierailun standardikokoonpano vaatii tämän tilavuuden. Matkustamo on laskettu kaavan 10–12 VIP-vierasta/kansliaväkeä + 60 hengen kauppavaltuuskunta = 70–72 paikkaa mukaan. Koneessa ei ole "turhaa" ilmaa, vaan se on täpötäynnä silloin, kun rullataan hommiin.

        2.3 Lentoetäisyys ja ruumavarustelu (Ultra-Long Range)

        Koneiden rahtiruumaan asennetaan maksimaalinen määrä lisäpolttoainesäiliöitä (ACT, Additional Center Tanks), modulaarinen WC-kontti sekä miehistön lepovirtakontti (MCR).
        Suorituskyky: Koska matkustajamäärä on kevyt (70 henkeä vs. kaupallinen ~300), lisätankkien avulla koneen toimintamatka nousee 21–23 tunnin suoriin lentoihin (n. 10 500–11 000 nm).

        Perustelu: Järjestelmä takaa kyvyn lentää suoraan ilman välilaskuja maapallon kaukaisimpiin kohteisiin (kuten Australiaan, Etelä-Amerikkaan tai Tyynellemerelle). Välilaskujen eliminointi poistaa diplomaattiset riskit, turvallisuusuhkat ja ylilentolupabyrokratian kolmansissa maissa. Kevyen painon ansiosta koneen kiitotievaatimus lyhenee, mikä mahdollistaa operoinnin myös haastavimmilla siviilikentillä.

        2.4 Ympäristövastuu ja SAF-strategia

        Koneiden operoinnissa noudatetaan tiukinta mahdollista pohjoismaista ympäristölinjaa, jolla taklataan julkisen keskustelun ilmastokritiikki:

        Maksimaalinen SAF-polttoaineen käyttö: Kaikilla lennoilla käytetään aina korkeinta mahdollista määrää uusiutuvaa lentopolttoainetta (SAF, Sustainable Aviation Fuel) aina, kun sitä on kohdekentillä saatavilla.

        Tulevaisuuden valmius: Tällä hetkellä ilmailumääräykset sallivat maksimissaan 50 prosentin SAF-sekoitussuhteen tavallisen kerosiinin joukkoon. Hankkeen esikunta on sitoutunut siirtymään 100 % puhtaan SAF-polttoaineen käyttöön välittömästi sillä sekunnilla, kun moottorivalmistaja Rolls-Royce ja ilmailuviranomaiset antavat siihen virallisen tyyppihyväksynnän. A330neo on uuden sukupolven taloudellisilla Trent 7000 -moottoreillaan valmiiksi teknisesti optimoitu tätä siirtymää varten.


      • Anonyymi00345
        UUSI
        Anonyymi00344 kirjoitti:

        Tämä raportti osoittaa aukottomasti, että pohjoismainen malli ottaa huomioon parhaat kansainväliset käytännöt, mutta optimoi ne alueellisen demokratian ja kustannustehokkuuden näkökulmasta.


        STRATEGINEN LOPPURAPORTTI: PROJEKTI NORDIC WINGS

        Laatija: Yhteispohjoismainen diplomaattinen ja ilmailulogistinen työryhmä
        Luokitus: Julkinen / Valtionhallinnon strateginen hankeasiakirja


        1. Johdanto ja hankkeen visio

        Projektin Nordic Wings (viralliselta nimeltään Nordic Wing Aviation) tavoitteena on luoda viidelle Pohjoismaalle itsenäinen, suvereeni ja poikkeuksellisen suorituskykyinen laajarunkoinen ilmakuljetusjärjestelmä. Järjestelmä on optimoitu palvelemaan aluetta neljässä keskeisessä tehtävässä:
        1. The Dealmaker: Laajat vienninedistämismatkat ja kauppasopimusneuvottelut.
        2. The Diplomat: Valtionpäämiesten ja hallitusten viralliset edustustarpeet.
        3. The Command Center: Reaaliaikainen lentävä komentokeskus globaaleissa kriisitilanteissa.
        4. The Lifeline: Kriittiset kansalaisten pelastus-, evakuointi- ja lääkintälennot (Rescue & Medevac).
        Malli perustuu resurssien jakamiseen (Pooling & Sharing), mikä takaa suurvaltatason suorituskyvyn pienten maiden taloudellisella vastuullisuudella.


        2. Kalustovalinta ja tekniset perustelut

        2.1 Konemalli: Airbus A330-900neo (2-3 kpl)

        Hankkeeseen hankitaan kaksi tai kolme kappaletta yhtenäistä Airbus A330-900neo -laajarunkokonetta. Päätyminen -900neo-laivastoon pienemmän -800neo-mallin sijaan perustuu seuraaviin tekijöihin:

        Markkinasaatavuus: A330-800neo on kaupallisesti äärimmäisen harvinainen konetyyppi. Sen käytetyn kaluston markkinaa ei ole olemassa, ja uuden tilaaminen tehtaalta kestäisi vuosia.

        Toimitusaika: A330-900neo-malleja on markkinoilla nuorina käytettyinä ja leasing-vapaina yksilöinä laajasti saatavilla. Tämä mahdollistaa nopean hankinnan ja VIP-konversion.

        100 % kaluston yhtenäistyys: Kolme identtistä konetta tarkoittavat samaa miehistöpoolia, yhteistä varaosavarastoa ja helpotettua linjahuoltoa ilman useiden konetyyppien aiheuttamia lisäkustannuksia.

        2.2 Tilavuus- ja matkustamovaatimukset

        Kapasiteetti: Koneet konfiguroidaan kiinteästi 70 vakiomatkustajapaikalle etu- ja keskiosiin, joita täydentää modulaarinen takaosan monitoimitila.

        Perustelu kokoluokalle (The Sweet Spot): Pohjoismaisen valtiovierailun standardikokoonpano vaatii tämän tilavuuden. Matkustamo on laskettu kaavan 10–12 VIP-vierasta/kansliaväkeä 60 hengen kauppavaltuuskunta = 70–72 paikkaa mukaan. Koneessa ei ole "turhaa" ilmaa, vaan se on täpötäynnä silloin, kun rullataan hommiin.

        2.3 Lentoetäisyys ja ruumavarustelu (Ultra-Long Range)

        Koneiden rahtiruumaan asennetaan maksimaalinen määrä lisäpolttoainesäiliöitä (ACT, Additional Center Tanks), modulaarinen WC-kontti sekä miehistön lepovirtakontti (MCR).
        Suorituskyky: Koska matkustajamäärä on kevyt (70 henkeä vs. kaupallinen ~300), lisätankkien avulla koneen toimintamatka nousee 21–23 tunnin suoriin lentoihin (n. 10 500–11 000 nm).

        Perustelu: Järjestelmä takaa kyvyn lentää suoraan ilman välilaskuja maapallon kaukaisimpiin kohteisiin (kuten Australiaan, Etelä-Amerikkaan tai Tyynellemerelle). Välilaskujen eliminointi poistaa diplomaattiset riskit, turvallisuusuhkat ja ylilentolupabyrokratian kolmansissa maissa. Kevyen painon ansiosta koneen kiitotievaatimus lyhenee, mikä mahdollistaa operoinnin myös haastavimmilla siviilikentillä.

        2.4 Ympäristövastuu ja SAF-strategia

        Koneiden operoinnissa noudatetaan tiukinta mahdollista pohjoismaista ympäristölinjaa, jolla taklataan julkisen keskustelun ilmastokritiikki:

        Maksimaalinen SAF-polttoaineen käyttö: Kaikilla lennoilla käytetään aina korkeinta mahdollista määrää uusiutuvaa lentopolttoainetta (SAF, Sustainable Aviation Fuel) aina, kun sitä on kohdekentillä saatavilla.

        Tulevaisuuden valmius: Tällä hetkellä ilmailumääräykset sallivat maksimissaan 50 prosentin SAF-sekoitussuhteen tavallisen kerosiinin joukkoon. Hankkeen esikunta on sitoutunut siirtymään 100 % puhtaan SAF-polttoaineen käyttöön välittömästi sillä sekunnilla, kun moottorivalmistaja Rolls-Royce ja ilmailuviranomaiset antavat siihen virallisen tyyppihyväksynnän. A330neo on uuden sukupolven taloudellisilla Trent 7000 -moottoreillaan valmiiksi teknisesti optimoitu tätä siirtymää varten.

        3. Puolustusjärjestelmä: Elbit Systems C-MUSIC

        Koneiden omasuojajärjestelmäksi integroidaan siviilisertifioitu Elbit Systems C-MUSIC -laserpuolustusjärjestelmä (DIRCM).
        Toimintaperiaate: Järjestelmä havaitsee passiivisilla sensoreillaan konetta kohti laukaistut lämpöhakeutuvat olkapääohjukset (MANPADS) ja sokaisee niiden hakupään automaattisesti näkymättömällä lasersäteellä.

        Perustelu (Siviili vs. Sotilaallinen): C-MUSIC on siviili-ilmailuviranomaisten sertifioima järjestelmä, joka ei ammu näkyviä soihtuja tai silppua. This pitää koneen juridisesti siviilikoneena. Sotilaallisten järjestelmien asennus vaatisi monimutkaisia sotilasylilentolupia ulkomailla. C-MUSIC takaa maksimaalisen suojan terrorismin uhkaa vastaan kriisialueilla (evakuointitilanteissa) ilman hyökkäyksellistä tai provosoivaa sotilaallista leimaa.


        4. Juridinen rakenne ja matkustamon vyöhykejaot

        4.1 Hajautettu maarekisteröinti

        Jotta varmistetaan kansallinen tasapuolisuus ja poliittinen hyväksyntä, kolme konetta rekisteröidään eri maiden siviilirekistereihin:

        Kone 1: Suomi (OH-)
        Kone 2: Ruotsi (SE-)
        Kone 3: Norja (LN-)

        Koneiden hallinta, digitaalinen varausjärjestelmä ja raskaat huollot keskitetään yhdelle pohjoismaiselle esikunnalle, mutta juoksevaa linjahuoltoa tuetaan kansallisten yhtiöiden (Finnair, SAS) infrastruktuurilla. Tanska ja Islanti osallistuvat kiinteillä lentotuntikiintiöillä operointikustannuksiin.

        4.2 Sisustus ja matkustamon toiminnallinen pituusperustelu

        Matkustamo jaetaan tiukoiksi funktionaalisiksi vyöhykkeiksi:

        Etuosa (The Airborne Office): Äänieristetyt kokoushuoneet ja suojatut tietoliikennetilat. Valtiojohto ja ministeriöt voivat jatkaa katkeamatonta päivätyötään pitkien, 12–15 tunnin globaalien lentojen aikana.

        Keskiosa: Ergonomiset työpisteet kauppavaltuuskunnan, asiantuntijoiden ja virkamiesten tehokasta työskentelyä varten.

        Takaosa (Ovet 3–4): Joustava ja modulaarinen monitoimitila, jonka konfiguraatiota voidaan muuttaa pikalukituskiskoilla (Quick-Change) kulloisenkin tehtävän mukaan.


        5. Takaosan (Ovet 3–4) modulaarinen media- ja pelastuskeskus

        Koneen takaosa on suunniteltu hankkeen avoimuuden, huoltovarmuuden ja demokraattisen läpinäkyvyyden keihäänkärjeksi. Alueen muunnettavuus perustuu toimitetun paikkakartan mukaiseen pohjaratkaisuun:

        5.2 Konfiguraatio B: Suuren kapasiteetin kauppamatkustamo

        Mikäli valtiovierailun luonne vaatii poikkeuksellisen suuren elinkeinoelämän delegaation ja lehdistön tarve on pienempi, lehdistön penkit irroitetaan pikalukituksella hetkessä. Tilalle asennetaan lisärivejä laadukkaita bisnesluokan istuimia, jotta yksikään kriittinen vientiyritys ei jää rannalle kapasiteettipulan vuoksi.

        5.3 Konfiguraatio C: Tehohoitotasoinen pelastussairaala (The Medevac Lifeline)

        Suuronnettomuuksien, luonnonkatastrofien tai geopoliittisten kriisien sattuessa takaosan kaikki istuimet ja pöydät puretaan minuuteissa. Lattiakiskoihin lukitaan valmiina olevat tehohoitotasoiset paaripaikat (ICU) ja lääkintäkontit. Koneen suuri laajarunkoinen tilavuus mahdollistaa kokonaisen loukkaantuneen turistiryhmän massaevakuoinnin kerralla kotiin – suorituskyky, johon kapearunkoiset koneet eivät pysty.

        5.4 Median toimintaraami, maajärjestelyt ja kustannusten allokointi

        Jotta matkustaminen Nordic One -koneessa olisi medialle taloudellisesti houkuttelevaa, mutta säilyttäisi täyden toimituksellisen riippumattomuuden, hinnoittelussa ja logistiikassa noudatetaan tarkkaa ja syrjimätöntä omakustannusmallia:

        1. Perusmarginaalikustannus: Media maksaa 100 % niistä suorista kuluista, joita he matkustajina aiheuttavat (kuten lennon aikaiset ruokailut, satelliittidatan käyttö sekä kohdekentän henkilökohtaiset matkustajamaksut ja -verot).
        2. Painoperusteinen polttoainekorvaus (Fuel Burn Allocation): Fysiikan lakien mukaisesti jokainen ihminen ja matkatavara lisää koneen kokonaispainoa, mikä nostaa polttoaineenkulutusta. Jotta valtiota ei voida syyttää median matkakulujen maksamisesta, toimittajien lipun hintaan lisätään matemaattisesti laskettu polttoainelisä, joka vastaa tismalleen heidän aiheuttamaansa ylimääräistä energiankulutusta lennon aikana.
        4. Kohdemaan yhteiskuljetukset ja turva-alueluvat (Airside Co-ordination): Jotta media pystyy seuraamaan valtionjohdon tiukkaa aikataulua, mediatalot järjestävät kohdemaassa yhteistilauksena oman median minibussin tai linja-auton. Nordic Wings -esikunta ja asianomaisen maan suurlähetystö tarjoavat medialle virka-apua kulkulupien hankinnassa, mikä oikeuttaa median vuokra-auton ajamaan suoraan asematasolle koneen takaovelle (Ovi 4). Toimittajat voivat siirtyä koneesta suoraan omaan bussiinsa ja liittyä virallisen kulkueen perään. Media vastaa itse auton kustannuksista, mutta saa nauttia valtiovierailuprotokollan suomasta poikkeuksellisesta logistisesta sujuvuudesta ilman lahjonnan leimaa.


      • Anonyymi00346
        UUSI
        Anonyymi00345 kirjoitti:

        3. Puolustusjärjestelmä: Elbit Systems C-MUSIC

        Koneiden omasuojajärjestelmäksi integroidaan siviilisertifioitu Elbit Systems C-MUSIC -laserpuolustusjärjestelmä (DIRCM).
        Toimintaperiaate: Järjestelmä havaitsee passiivisilla sensoreillaan konetta kohti laukaistut lämpöhakeutuvat olkapääohjukset (MANPADS) ja sokaisee niiden hakupään automaattisesti näkymättömällä lasersäteellä.

        Perustelu (Siviili vs. Sotilaallinen): C-MUSIC on siviili-ilmailuviranomaisten sertifioima järjestelmä, joka ei ammu näkyviä soihtuja tai silppua. This pitää koneen juridisesti siviilikoneena. Sotilaallisten järjestelmien asennus vaatisi monimutkaisia sotilasylilentolupia ulkomailla. C-MUSIC takaa maksimaalisen suojan terrorismin uhkaa vastaan kriisialueilla (evakuointitilanteissa) ilman hyökkäyksellistä tai provosoivaa sotilaallista leimaa.


        4. Juridinen rakenne ja matkustamon vyöhykejaot

        4.1 Hajautettu maarekisteröinti

        Jotta varmistetaan kansallinen tasapuolisuus ja poliittinen hyväksyntä, kolme konetta rekisteröidään eri maiden siviilirekistereihin:

        Kone 1: Suomi (OH-)
        Kone 2: Ruotsi (SE-)
        Kone 3: Norja (LN-)

        Koneiden hallinta, digitaalinen varausjärjestelmä ja raskaat huollot keskitetään yhdelle pohjoismaiselle esikunnalle, mutta juoksevaa linjahuoltoa tuetaan kansallisten yhtiöiden (Finnair, SAS) infrastruktuurilla. Tanska ja Islanti osallistuvat kiinteillä lentotuntikiintiöillä operointikustannuksiin.

        4.2 Sisustus ja matkustamon toiminnallinen pituusperustelu

        Matkustamo jaetaan tiukoiksi funktionaalisiksi vyöhykkeiksi:

        Etuosa (The Airborne Office): Äänieristetyt kokoushuoneet ja suojatut tietoliikennetilat. Valtiojohto ja ministeriöt voivat jatkaa katkeamatonta päivätyötään pitkien, 12–15 tunnin globaalien lentojen aikana.

        Keskiosa: Ergonomiset työpisteet kauppavaltuuskunnan, asiantuntijoiden ja virkamiesten tehokasta työskentelyä varten.

        Takaosa (Ovet 3–4): Joustava ja modulaarinen monitoimitila, jonka konfiguraatiota voidaan muuttaa pikalukituskiskoilla (Quick-Change) kulloisenkin tehtävän mukaan.


        5. Takaosan (Ovet 3–4) modulaarinen media- ja pelastuskeskus

        Koneen takaosa on suunniteltu hankkeen avoimuuden, huoltovarmuuden ja demokraattisen läpinäkyvyyden keihäänkärjeksi. Alueen muunnettavuus perustuu toimitetun paikkakartan mukaiseen pohjaratkaisuun:

        5.2 Konfiguraatio B: Suuren kapasiteetin kauppamatkustamo

        Mikäli valtiovierailun luonne vaatii poikkeuksellisen suuren elinkeinoelämän delegaation ja lehdistön tarve on pienempi, lehdistön penkit irroitetaan pikalukituksella hetkessä. Tilalle asennetaan lisärivejä laadukkaita bisnesluokan istuimia, jotta yksikään kriittinen vientiyritys ei jää rannalle kapasiteettipulan vuoksi.

        5.3 Konfiguraatio C: Tehohoitotasoinen pelastussairaala (The Medevac Lifeline)

        Suuronnettomuuksien, luonnonkatastrofien tai geopoliittisten kriisien sattuessa takaosan kaikki istuimet ja pöydät puretaan minuuteissa. Lattiakiskoihin lukitaan valmiina olevat tehohoitotasoiset paaripaikat (ICU) ja lääkintäkontit. Koneen suuri laajarunkoinen tilavuus mahdollistaa kokonaisen loukkaantuneen turistiryhmän massaevakuoinnin kerralla kotiin – suorituskyky, johon kapearunkoiset koneet eivät pysty.

        5.4 Median toimintaraami, maajärjestelyt ja kustannusten allokointi

        Jotta matkustaminen Nordic One -koneessa olisi medialle taloudellisesti houkuttelevaa, mutta säilyttäisi täyden toimituksellisen riippumattomuuden, hinnoittelussa ja logistiikassa noudatetaan tarkkaa ja syrjimätöntä omakustannusmallia:

        1. Perusmarginaalikustannus: Media maksaa 100 % niistä suorista kuluista, joita he matkustajina aiheuttavat (kuten lennon aikaiset ruokailut, satelliittidatan käyttö sekä kohdekentän henkilökohtaiset matkustajamaksut ja -verot).
        2. Painoperusteinen polttoainekorvaus (Fuel Burn Allocation): Fysiikan lakien mukaisesti jokainen ihminen ja matkatavara lisää koneen kokonaispainoa, mikä nostaa polttoaineenkulutusta. Jotta valtiota ei voida syyttää median matkakulujen maksamisesta, toimittajien lipun hintaan lisätään matemaattisesti laskettu polttoainelisä, joka vastaa tismalleen heidän aiheuttamaansa ylimääräistä energiankulutusta lennon aikana.
        4. Kohdemaan yhteiskuljetukset ja turva-alueluvat (Airside Co-ordination): Jotta media pystyy seuraamaan valtionjohdon tiukkaa aikataulua, mediatalot järjestävät kohdemaassa yhteistilauksena oman median minibussin tai linja-auton. Nordic Wings -esikunta ja asianomaisen maan suurlähetystö tarjoavat medialle virka-apua kulkulupien hankinnassa, mikä oikeuttaa median vuokra-auton ajamaan suoraan asematasolle koneen takaovelle (Ovi 4). Toimittajat voivat siirtyä koneesta suoraan omaan bussiinsa ja liittyä virallisen kulkueen perään. Media vastaa itse auton kustannuksista, mutta saa nauttia valtiovierailuprotokollan suomasta poikkeuksellisesta logistisesta sujuvuudesta ilman lahjonnan leimaa.

        5.5 Kansainvälinen vertailu ja oikeudellinen suoja

        Malli on verrattu globaaleihin käytäntöihin, ja se osoittaa pohjoismaisen järjestelmän edistyksellisyyden ja tasapuolisuuden:

        Yhdysvallat (Air Force One): Laskuttaa medialta kiinteän kaupallisen First Class -lipun hinnan. Suurempia matkoja varten median on vuokrattava erillinen charter-kone, jonka kustannukset nousevat kymmeniin tuhansiin dollareihin per toimittaja. Tämä sulkee pienet tiedotusvälineet kokonaan pois.

        Iso-Britannia (RAF Voyager): Käyttää omakustannushintaa (jaetut muuttuvat kulut) omassa Airbus A330 -laivastossaan ja jakaa poolipaikat tasapuolisesti eri alueiden medioille.

        Ranska (Cotam Unite): Soveltaa joustavan kaupallisen lipun mukaista hinnoittelua ja vetää tiukan rajan maajärjestelyihin – media ei saa osallistua virallisiin maakuljetuksiin.
        Johtopäätös: Nordic Wings -konsepti ottaa parhaat puolet Britannian ja Ranskan malleista. Se katkaisee epäilyt "lahjonnasta" vaatimalla medialta 100 % heidän aiheuttamistaan konkreettisista kuluista (mukaan lukien painoperusteinen polttoainelasku) ja rajaamalla ilmaiset maajärjestelyt pois. Koska perushinnasta on kuitenkin karsittu kaupallinen liikevoitto ja koneen kiinteät pääomakuluosuudet, lippu pysyy kohtuullisena ja mahdollistaa pienten maakuntalehtien ja alueellisten medioiden osallistumisen. Tämä turvaa pohjoismaisen lehdistönvapauden ja moniäänisyyden parhaalla mahdollisella tavalla.


        6. Viestintästrategia ja PR-puolustusargumentti

        6.1 Islannin valtiovierailu "Smoking Gun" -todisteena

        Hankkeen viestinnälliseksi suojakilveksi populistista kritiikkiä vastaan lukitaan asukasluvultaan pikkuruisen Islannin toteuttama valtiovierailu Norjaan ja Ruotsiin. Vierailulla oli mukana 60 hengen elinkeinoelämän ja kaupan delegaatio.
        https://www.islandsstofa.is/en/news/icelandic-delegation-companies-norway-sweden

        Tämä reaalimaailman fakta murentaa väitteet koneen liian suuresta koosta:

        1. Todellisen tarpeen osoittaminen: Jos Pohjoismaista selkeästi pienin tarvitsee naapurimaahan näin suuren kapasiteetin, on selvää, etteivät Suomi, Ruotsi tai Norja pärjää yhtään pienemmällä koneella, kun teollisuuden kärkijoukkoa lennetään globaaleihin keskuksiin (Tokio, Washington, New Delhi).

        2. Keskustelun sävyn muutos: Argumentti siirtää fokuksen poliitikkojen mahtailusta siihen, mikä on elinkeinoelämälle ja viennille välttämätöntä. Kapearunkoinen kone jättäisi puolet kauppavaltuuskunnasta rannalle, mikä vahingoittaisi suoraan talouskasvua.


      • Anonyymi00347
        UUSI
        Anonyymi00346 kirjoitti:

        5.5 Kansainvälinen vertailu ja oikeudellinen suoja

        Malli on verrattu globaaleihin käytäntöihin, ja se osoittaa pohjoismaisen järjestelmän edistyksellisyyden ja tasapuolisuuden:

        Yhdysvallat (Air Force One): Laskuttaa medialta kiinteän kaupallisen First Class -lipun hinnan. Suurempia matkoja varten median on vuokrattava erillinen charter-kone, jonka kustannukset nousevat kymmeniin tuhansiin dollareihin per toimittaja. Tämä sulkee pienet tiedotusvälineet kokonaan pois.

        Iso-Britannia (RAF Voyager): Käyttää omakustannushintaa (jaetut muuttuvat kulut) omassa Airbus A330 -laivastossaan ja jakaa poolipaikat tasapuolisesti eri alueiden medioille.

        Ranska (Cotam Unite): Soveltaa joustavan kaupallisen lipun mukaista hinnoittelua ja vetää tiukan rajan maajärjestelyihin – media ei saa osallistua virallisiin maakuljetuksiin.
        Johtopäätös: Nordic Wings -konsepti ottaa parhaat puolet Britannian ja Ranskan malleista. Se katkaisee epäilyt "lahjonnasta" vaatimalla medialta 100 % heidän aiheuttamistaan konkreettisista kuluista (mukaan lukien painoperusteinen polttoainelasku) ja rajaamalla ilmaiset maajärjestelyt pois. Koska perushinnasta on kuitenkin karsittu kaupallinen liikevoitto ja koneen kiinteät pääomakuluosuudet, lippu pysyy kohtuullisena ja mahdollistaa pienten maakuntalehtien ja alueellisten medioiden osallistumisen. Tämä turvaa pohjoismaisen lehdistönvapauden ja moniäänisyyden parhaalla mahdollisella tavalla.


        6. Viestintästrategia ja PR-puolustusargumentti

        6.1 Islannin valtiovierailu "Smoking Gun" -todisteena

        Hankkeen viestinnälliseksi suojakilveksi populistista kritiikkiä vastaan lukitaan asukasluvultaan pikkuruisen Islannin toteuttama valtiovierailu Norjaan ja Ruotsiin. Vierailulla oli mukana 60 hengen elinkeinoelämän ja kaupan delegaatio.
        https://www.islandsstofa.is/en/news/icelandic-delegation-companies-norway-sweden

        Tämä reaalimaailman fakta murentaa väitteet koneen liian suuresta koosta:

        1. Todellisen tarpeen osoittaminen: Jos Pohjoismaista selkeästi pienin tarvitsee naapurimaahan näin suuren kapasiteetin, on selvää, etteivät Suomi, Ruotsi tai Norja pärjää yhtään pienemmällä koneella, kun teollisuuden kärkijoukkoa lennetään globaaleihin keskuksiin (Tokio, Washington, New Delhi).

        2. Keskustelun sävyn muutos: Argumentti siirtää fokuksen poliitikkojen mahtailusta siihen, mikä on elinkeinoelämälle ja viennille välttämätöntä. Kapearunkoinen kone jättäisi puolet kauppavaltuuskunnasta rannalle, mikä vahingoittaisi suoraan talouskasvua.

        Tälle Nordic Wings median matkakustannusmenettelylle ei siis ole mitään laillista tai säätövastaista syytä miksi sitä ei voisi ottaa käyttöön.


        Kansainvälisen ilmailulainsäädännön, EU:n kilpailuoikeuden ja pohjoismaisen virkamiesjuridiikan näkökulmasta tämän menettelyn käyttöönottamiselle ei ole mitään laillista tai säädösten vastaista estettä.

        Malli on juridisesti täysin puhdas ja toteutettavissa, kunhan se perustetaan oikeille hallinnollisille mekanismeille. Esteiden puuttuminen ja järjestelmän laillinen puhtaus perustuvat seuraaviin juridisiin faktoihin:

        1. Ei markkinahäiriötä tai laitonta valtiontukea (EU-kilpailuoikeus)

        EU-oikeus kieltää valtiontuen, joka vääristää kaupallista kilpailua.

        Miksi tämä on sallittua: Valtion VIP-kone ei toimi kaupallisilla markkinoilla, eikä se tarjoa yleisölle avoimia reittilentoja. Kyseessä on valtion sisäinen virkakäyttöön tarkoitettu suorituskyky.
        Koska medialta peritään heidän aiheuttamansa todelliset marginaalikustannukset sekä painoperusteinen polttoainelisä, valtio ei "lahjoita" julkisia varoja yksityisille yrityksille. Kyseessä on nollasummapeli (omakustannushinta), jolloin laittoman valtiontuen kriteerit eivät täyty.

        2. Ei virkamiesoikeudellista lahjontaa tai etuuden antamista

        Pohjoismainen rikos- ja virkamieslaki kieltää sellaisten etujen tarjoamisen, jotka voisivat vaarantaa vastaanottajan riippumattomuuden.

        Miksi tämä on sallittua: Lahjonta edellyttää vastikkeetonta tai markkinahintaan nähden perusteetonta taloudellista etua. Koska toimitukset maksavat itse laskun, joka kattaa kaikki heidän matkastaan aiheutuvat todelliset lisäkulut, kyseessä ei ole lahja.
        Järjestelmä rinnastuu juridisesti siihen, että ministeriö vuokraa tiloistaan medialle lehdistöhuoneen työkäyttöön omakustannushinnalla.

        3. Ei ilmailun säädöksellisiä esteitä (ICAO & EASA)

        Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) ja Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) säätelevät matkustajien kuljetusta.

        Miksi tämä on sallittua: Koneet rekisteröidään maiden siviilirekistereihin (OH-, SE-, LN-), ja ne operoivat siviili-ilmailun sääntöjen alaisuudessa. Koska matkustajilta peritään maksu, lennot voidaan operoida joko valtion omana ei-kaupallisena toimintana erityisluvalla (kuten Britannian VIP-A330) tai antamalla koneiden operointi valtion lukuun toimivan sertifioidun lentoyhtiön (kuten Finnair tai SAS) vastuulle, jolla on valmis kaupallinen toimintalupa (AOC).

        4. Yhdenvertaisuusperiaatteen täyttyminen

        Julkisoikeudellinen yhdenvertaisuusvaatimus edellyttää, että kansalaisia ja yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti.

        Miksi tämä on sallittua: Raporttiin lukittu julkisen pooliarvonnan malli takaa, että kaikilla mediataloilla on yhtäläinen oikeus hakea paikkaa ja ostaa se samalla omakustannushinnalla. Mitään mediaa ei suosita tai syrjitä, mikä tekee menettelystä hallinto-oikeudellisesti aukottoman.

        Mitä käyttöönotto vaatii käytännössä?

        Jotta järjestelmä on muodollisesti täydellinen, maiden hallitusten (tai Nordic Wings -esikunnan) tarvitsee vain tehdä virallinen hallinnollinen päätös hinnoittelun perusteista. Päätöksessä todetaan, että valtion ilmakuljetuskapasiteetin takaosan mediatilojen käytöstä peritään muuttuviin kustannuksiin ja painoindeksiin perustuva käyttökorvaus.

        Tämän jälkeen kirjanpitoon luodaan selkeä laskutusmalli, ja järjestelmä on valmis pyörimään. Mitään lakimuutoksia tai poikkeuslupia ei tarvita – kyse on vain olemassa olevan säädöspohjan fiksusta soveltamisesta, aivan kuten Isossa-Britanniassa tai Ranskassa on tehty.


      • Anonyymi00348
        UUSI
        Anonyymi00347 kirjoitti:

        Tälle Nordic Wings median matkakustannusmenettelylle ei siis ole mitään laillista tai säätövastaista syytä miksi sitä ei voisi ottaa käyttöön.


        Kansainvälisen ilmailulainsäädännön, EU:n kilpailuoikeuden ja pohjoismaisen virkamiesjuridiikan näkökulmasta tämän menettelyn käyttöönottamiselle ei ole mitään laillista tai säädösten vastaista estettä.

        Malli on juridisesti täysin puhdas ja toteutettavissa, kunhan se perustetaan oikeille hallinnollisille mekanismeille. Esteiden puuttuminen ja järjestelmän laillinen puhtaus perustuvat seuraaviin juridisiin faktoihin:

        1. Ei markkinahäiriötä tai laitonta valtiontukea (EU-kilpailuoikeus)

        EU-oikeus kieltää valtiontuen, joka vääristää kaupallista kilpailua.

        Miksi tämä on sallittua: Valtion VIP-kone ei toimi kaupallisilla markkinoilla, eikä se tarjoa yleisölle avoimia reittilentoja. Kyseessä on valtion sisäinen virkakäyttöön tarkoitettu suorituskyky.
        Koska medialta peritään heidän aiheuttamansa todelliset marginaalikustannukset sekä painoperusteinen polttoainelisä, valtio ei "lahjoita" julkisia varoja yksityisille yrityksille. Kyseessä on nollasummapeli (omakustannushinta), jolloin laittoman valtiontuen kriteerit eivät täyty.

        2. Ei virkamiesoikeudellista lahjontaa tai etuuden antamista

        Pohjoismainen rikos- ja virkamieslaki kieltää sellaisten etujen tarjoamisen, jotka voisivat vaarantaa vastaanottajan riippumattomuuden.

        Miksi tämä on sallittua: Lahjonta edellyttää vastikkeetonta tai markkinahintaan nähden perusteetonta taloudellista etua. Koska toimitukset maksavat itse laskun, joka kattaa kaikki heidän matkastaan aiheutuvat todelliset lisäkulut, kyseessä ei ole lahja.
        Järjestelmä rinnastuu juridisesti siihen, että ministeriö vuokraa tiloistaan medialle lehdistöhuoneen työkäyttöön omakustannushinnalla.

        3. Ei ilmailun säädöksellisiä esteitä (ICAO & EASA)

        Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) ja Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) säätelevät matkustajien kuljetusta.

        Miksi tämä on sallittua: Koneet rekisteröidään maiden siviilirekistereihin (OH-, SE-, LN-), ja ne operoivat siviili-ilmailun sääntöjen alaisuudessa. Koska matkustajilta peritään maksu, lennot voidaan operoida joko valtion omana ei-kaupallisena toimintana erityisluvalla (kuten Britannian VIP-A330) tai antamalla koneiden operointi valtion lukuun toimivan sertifioidun lentoyhtiön (kuten Finnair tai SAS) vastuulle, jolla on valmis kaupallinen toimintalupa (AOC).

        4. Yhdenvertaisuusperiaatteen täyttyminen

        Julkisoikeudellinen yhdenvertaisuusvaatimus edellyttää, että kansalaisia ja yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti.

        Miksi tämä on sallittua: Raporttiin lukittu julkisen pooliarvonnan malli takaa, että kaikilla mediataloilla on yhtäläinen oikeus hakea paikkaa ja ostaa se samalla omakustannushinnalla. Mitään mediaa ei suosita tai syrjitä, mikä tekee menettelystä hallinto-oikeudellisesti aukottoman.

        Mitä käyttöönotto vaatii käytännössä?

        Jotta järjestelmä on muodollisesti täydellinen, maiden hallitusten (tai Nordic Wings -esikunnan) tarvitsee vain tehdä virallinen hallinnollinen päätös hinnoittelun perusteista. Päätöksessä todetaan, että valtion ilmakuljetuskapasiteetin takaosan mediatilojen käytöstä peritään muuttuviin kustannuksiin ja painoindeksiin perustuva käyttökorvaus.

        Tämän jälkeen kirjanpitoon luodaan selkeä laskutusmalli, ja järjestelmä on valmis pyörimään. Mitään lakimuutoksia tai poikkeuslupia ei tarvita – kyse on vain olemassa olevan säädöspohjan fiksusta soveltamisesta, aivan kuten Isossa-Britanniassa tai Ranskassa on tehty.

        Soft powerin näkökulmasta laajarunkokoneen herättämä mielikuva on massiivinen ja välitön.

        Kun linjakkailla Sharklet-siivenkärjillä ja kookkailla Trent 7000 -moottoreilla varustettu Airbus A330-900neo rullaa kansainvälisen suuren valtion pääkentälle, se lähettää kohteelle ja maailmalle täysin erilaisen viestin kuin mikään pieni, kapearunkoinen liikelentokone.

        Laajarunkokoneen soft power -vaikutus ja symboliikka

        Suurvaltatason uskottavuus: Laajarunkokone kytkeytyy globaalissa mielikuvassa suuriin ja vahvoihin talousmahteihin. Kun viisi Pohjoismaata saapuvat kohteeseen yhteisellä, modernilla jättiläisellä, se viestii välittömästi alueen poikkeuksellisesta taloudellisesta mahdista, yhtenäisyydestä ja kyvystä pelata globaalin politiikan ylimmässä liigassa.

        Innovaatioiden ja osaamisen näyteikkuna: Uuden sukupolven A330neo symboloi itsessään pohjoismaisia ydinarvoja: huipputeknologiaa, edistyksellistä aerodynamiikkaa ja hiljaisempaa, polttoainetaloudellisempaa ilmailua. Tämä tukee suoraan matkan vienninedistämistavoitteita, kun puhutaan vihreästä siirtymästä ja korkeasta osaamisesta.

        Infrastruktuurin dynaamisuus: Kone ei ole pelkkä kulkuväline, vaan maasta käsin katsottuna se on dynaaminen, liikkuva pohjoismaisen suvereniteetin ja yhteistyön tukikohta. Se osoittaa, että Pohjoismaat pystyvät organisoimaan, rahoittamaan ja operoimaan monimutkaista, huipputason yhteistä infrastruktuuria.


        Mielikuvan lukitseminen osaksi strategiaa

        Tämä visuaalinen vaikuttavuus on hankkeen viestinnässä otettava haltuun siten, että se kääntyy ylpeilyyn sijasta tehokkuuden ja liittolaisuuden symboliksi:

        "Tämä kone ei edusta meille pröystäilyä, vaan pohjoismaista voimaa, suorituskykyä ja saumatonta yhteistyötä. Kun tämä kone laskeutuu Washingtoniin, Tokioon tai New Delhiin, se osoittaa maailmalle, että viisi Pohjoismaata toimivat yhtenä rintamana, tuovat mukanaan alueen parhaan teollisen osaamisen ja ovat valmiita rakentamaan globaaleja kumppanuuksia ylimmällä mahdollisella tasolla."





        1.1 Visuaalinen symboliikka ja Soft Power -vaikutus

        Koneen ulkoista olemusta ja sen herättämää visuaalista vaikuttavuutta ei pidetä toissijaisena tekijänä, vaan se on tunnistettu strategiseksi diplomation ja kauppapolitiikan työkaluksi (Soft Power Asset):

        Suurvaltatason uskottavuus: Kun moderni Airbus A330-900neo -laajarunkokone rullaa kansainvälisen mahtimiehen pääkentälle, se lähettää välittömän ja painavan viestin. Laajarunkokone kytkeytyy globaalissa mielikuvassa vahvoihin talousmahteihin. Viiden Pohjoismaan saapuminen kohteeseen yhteisellä, massiivisella jättiläisellä osoittaa alueen poikkeuksellista yhtenäisyyttä ja kykyä pelata globaalin politiikan ylimmässä liigassa.

        Innovaatioiden näyteikkuna: Uuden sukupolven A330neo symboloi itsessään pohjoismaisia ydinarvoja: huipputeknologiaa, edistyksellistä aerodynamiikkaa ja hiljaisempaa, polttoainetaloudellisempaa ilmailua. Tämä tukee suoraan matkan vienninedistämistavoitteita, kun puhutaan vihreästä siirtymästä ja korkeasta osaamisesta.

        Viesti sitoutumisesta: Kun suuri laajarunkokone lennetään suoralla lennolla tuhansien kilometrien päähän, se osoittaa kohdemaalle, että Pohjoismaat panostavat suhteeseen tosissaan. Kyseessä ei ole pikainen "pistäytyminen", vaan raskaansarjan poliittinen ja elinkeinoelämän delegaatio, joka on tullut tekemään merkittäviä, pitkäaikaisia sopimuksia.


      • Anonyymi00349
        UUSI
        Anonyymi00348 kirjoitti:

        Soft powerin näkökulmasta laajarunkokoneen herättämä mielikuva on massiivinen ja välitön.

        Kun linjakkailla Sharklet-siivenkärjillä ja kookkailla Trent 7000 -moottoreilla varustettu Airbus A330-900neo rullaa kansainvälisen suuren valtion pääkentälle, se lähettää kohteelle ja maailmalle täysin erilaisen viestin kuin mikään pieni, kapearunkoinen liikelentokone.

        Laajarunkokoneen soft power -vaikutus ja symboliikka

        Suurvaltatason uskottavuus: Laajarunkokone kytkeytyy globaalissa mielikuvassa suuriin ja vahvoihin talousmahteihin. Kun viisi Pohjoismaata saapuvat kohteeseen yhteisellä, modernilla jättiläisellä, se viestii välittömästi alueen poikkeuksellisesta taloudellisesta mahdista, yhtenäisyydestä ja kyvystä pelata globaalin politiikan ylimmässä liigassa.

        Innovaatioiden ja osaamisen näyteikkuna: Uuden sukupolven A330neo symboloi itsessään pohjoismaisia ydinarvoja: huipputeknologiaa, edistyksellistä aerodynamiikkaa ja hiljaisempaa, polttoainetaloudellisempaa ilmailua. Tämä tukee suoraan matkan vienninedistämistavoitteita, kun puhutaan vihreästä siirtymästä ja korkeasta osaamisesta.

        Infrastruktuurin dynaamisuus: Kone ei ole pelkkä kulkuväline, vaan maasta käsin katsottuna se on dynaaminen, liikkuva pohjoismaisen suvereniteetin ja yhteistyön tukikohta. Se osoittaa, että Pohjoismaat pystyvät organisoimaan, rahoittamaan ja operoimaan monimutkaista, huipputason yhteistä infrastruktuuria.


        Mielikuvan lukitseminen osaksi strategiaa

        Tämä visuaalinen vaikuttavuus on hankkeen viestinnässä otettava haltuun siten, että se kääntyy ylpeilyyn sijasta tehokkuuden ja liittolaisuuden symboliksi:

        "Tämä kone ei edusta meille pröystäilyä, vaan pohjoismaista voimaa, suorituskykyä ja saumatonta yhteistyötä. Kun tämä kone laskeutuu Washingtoniin, Tokioon tai New Delhiin, se osoittaa maailmalle, että viisi Pohjoismaata toimivat yhtenä rintamana, tuovat mukanaan alueen parhaan teollisen osaamisen ja ovat valmiita rakentamaan globaaleja kumppanuuksia ylimmällä mahdollisella tasolla."





        1.1 Visuaalinen symboliikka ja Soft Power -vaikutus

        Koneen ulkoista olemusta ja sen herättämää visuaalista vaikuttavuutta ei pidetä toissijaisena tekijänä, vaan se on tunnistettu strategiseksi diplomation ja kauppapolitiikan työkaluksi (Soft Power Asset):

        Suurvaltatason uskottavuus: Kun moderni Airbus A330-900neo -laajarunkokone rullaa kansainvälisen mahtimiehen pääkentälle, se lähettää välittömän ja painavan viestin. Laajarunkokone kytkeytyy globaalissa mielikuvassa vahvoihin talousmahteihin. Viiden Pohjoismaan saapuminen kohteeseen yhteisellä, massiivisella jättiläisellä osoittaa alueen poikkeuksellista yhtenäisyyttä ja kykyä pelata globaalin politiikan ylimmässä liigassa.

        Innovaatioiden näyteikkuna: Uuden sukupolven A330neo symboloi itsessään pohjoismaisia ydinarvoja: huipputeknologiaa, edistyksellistä aerodynamiikkaa ja hiljaisempaa, polttoainetaloudellisempaa ilmailua. Tämä tukee suoraan matkan vienninedistämistavoitteita, kun puhutaan vihreästä siirtymästä ja korkeasta osaamisesta.

        Viesti sitoutumisesta: Kun suuri laajarunkokone lennetään suoralla lennolla tuhansien kilometrien päähän, se osoittaa kohdemaalle, että Pohjoismaat panostavat suhteeseen tosissaan. Kyseessä ei ole pikainen "pistäytyminen", vaan raskaansarjan poliittinen ja elinkeinoelämän delegaatio, joka on tullut tekemään merkittäviä, pitkäaikaisia sopimuksia.

        Kyllä tällaisella talousalueella pitäisi olla jo oma valtion edustuslentokalusto: 🇳🇴 🇸🇪 🇫🇮 🇩🇰 🇮🇸 🇦🇽 🇫🇴 🇬🇱


        Kaikki Pohjoismaat itsehallintoalueineen muodostavat yhdessä 2 245 miljardin dollarin talouden, mikä vastaa noin 89,5 prosenttia Kanadan talouden koosta. Pohjoismaat ovat siis aivan Kanadan kantaan kurova globaali talousmahti. [1, 2]

        Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuoden 2026 ennusteiden mukaan nimellinen bruttokansantulo (BKT) jakautuu alueittain seuraavasti (miljardeina Yhdysvaltain dollareina):

        Pohjoismaiden ja Kanadan BKT-vertailu (2026)

        Kanada: 2 507 mrd. USD

        Pohjoismaat yhteensä: 2 245 mrd. USD (89,5 % Kanadasta)

        Ruotsi: 760,5 mrd. USD

        Norja: 599,4 mrd. USD

        Tanska: 503,8 mrd. USD (sisältää Grönlannin ja Färsaaret)

        Suomi: 337,7 mrd. USD (sisältää Ahvenanmaan)

        Islanti: 43,8 mrd. USD [1, 2]


        Autonomisten alueiden rooli kokonaisuudessa

        Tanskan alaisuudessa olevien Färsaarten (n. 3,5 mrd. USD) ja Grönlannin (n. 3 mrd. USD) taloudet lasketaan kansainvälisissä tilastoissa suoraan osaksi Tanskan kokonaistulosta. Niiden itsenäinen osuus on hyvin pieni.

        Suomeen kuuluvan Ahvenanmaan talous (n. 1,5 mrd. USD) sisältyy vastaavasti kokonaisuudessaan Suomen ilmoittamiin lukuihin. [1]

        Mikäli Pohjoismaat ja niiden itsehallintoalueet olisivat yksi valtio, se sijoittuisi maailman listalla sijalle 10 heti Kanadan jälkeen, jättäen taakseen esimerkiksi Venäjän ja Meksikon kaltaiset suuret taloudet. 🔟 🏆


    • Anonyymi00315

      Yhdysvalloissa on yksityistenkin omistuksessa hävittäjäkoneita,
      yhdellä firmalla on noin 50kpl F 18 Hornet koneita,
      suunnilleen saman verran kuin koko Suomen ilmavoimilla!
      Yhdysvaltojen firma vs Suomen puolustusvoimat.

    • Anonyymi00323

      Tuolla ulkona on iso maailma jonneka voi lentää, kunhan on vain suorituskykyistä kalustoa.

      Malaysia Airlines Airbus A330neo 9M-MNM Landing at Narita 34R | NRT/RJAA | A330-900
      https://www.youtube.com/watch?v=x4Ktalf8tJw

    • Anonyymi00334

      Toivottaati ilmassa j asi koneess😂😂😂

    Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluan sinut, kuuletko minua.

      Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad
      Ikävä
      95
      1503
    2. Hän on tosi

      hyvännäköinen. Ei edes ryppyi oo. :D
      Ikävä
      54
      1043
    3. Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että
      Maailman menoa
      399
      905
    4. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      163
      880
    5. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      124
      737
    6. Rakastan häntä

      Jumala, rakastan häntä. Haluan olla hänen omansa. Hänen vierellä. Halata häntä.
      Ikävä
      56
      733
    7. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      678
    8. Naiselle Kuuleppa Tämä

      Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä
      Ikävä
      38
      645
    9. Onko mun toinen

      Puoliskoni täällä, huhuuu 😍❤️ Ihanista ihanin 😚😚
      Ikävä
      57
      641
    10. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      76
      632
    Aihe