peräpukamaleikkaus

Jos olisin tiennyt, kuinka kovat kivut tulee peräpukamaleikkauksen jälkeen, niin olisin todennäköisesti jatkanut pukamien kanssa yhteiseloa. Minulle tehtiin siis milliganleikkaus 4.7.2024 ja nyt siitä on viisi päivää. Ensimmäinen yö ja seuraava päivä meni siinä sivussa ilman mitään pahoja kipuja, mutta kolmas päivä, kun alkoi syömiset huutamaan ulos takapäästä. Tiiä sitten johtuiko pahin kipu just siitä spongista, jonka he laittoivat leikkauksen jälkeen verenvuotoa hillitsemään. No mutta kuitenkin. Istuin pöntöllä ja itkin. Kipu oli aivan infernaalinen. Ei pystynyt huutaa, ei liikkua, ei mitään muuta, kuin vain kylmässä hiessä purra hammasta ja rukoilla kuolemaa. Tämä ei ole tarkoitettu pelotteluksi, koska tässä tullaan siihen, että itse olin tehnyt virheen, josta kukaan ei ollut maininnut. Elikkä se spongi, jonka ne laittaa leikkauksessa, olisi pitänyt paskoa ulos heti heräämöstä tultuaan, kun vielä on puudutus takalistossa. No kyseinen elementti tuli, kuin tulikin ulos paukahtaen ja siinä vaiheessa jo toivoi paukahduksen olevan se 9mm burana kohti takaraivoa. Se elementti näytti pöntössä nyrkin kokoiselta. nyt leikkauksesta on jo viisi päivää ja ihan perusarkea pystyy elämään, mutta ulostusreissut on edelleen kipeitä. Ei onneksi enää niin kipeitä, kuin se ensimmäinen kokemus. Pegorionia menee 5pss päivässä, joten uloste pysyy löysänä. Mutta jos on tarpeeksi laskelmoiva leikkaukseen mennessään, niin parempi, jos ei syö mitään. Juomalinjalla vaan. Toki nälkä siinä tulee, mutta parempi yrittää mennä syömättä niin pitkään kuin pystyy.