Ikävöin epävarmaa ja ujoa katsettasi.
Ikävöin sinun huuliasi ja sitä arpea.
Ikävöin niitä keväisiä treffejämme kahvilassa ja niitä ensimmäisiä syksyisen illan hämärässä kun näin sinut ensimmäistä kertaa.
Ikävöin sitä miltä hiuksesi tuntuvat kun haron niitä sormillani.
Ikävöin niitä hetkiä joita vietimme saunassa.
Ikävöin sitä hetkeä terassillani ja sitä miten hyvältä näytit siinä pyyhkeessä.
Ikävöin tuoksuasi ja sitä miten hyvä lähelläsi on olla.
Ikävöin meidän pohdiskelevia keskusteluitamme.
Ikävöin niitä hetkiä, kun olimme alasti lähekkäin.
Ikävöin sitä hetkeä jolloin ihmettelimme miten ainutlaatuinen ja syvä yhteytemme on.
Ikävöin sinun teräviä havaintojasi asioista.
Ikävöin sinun omalaatuista ajatuksenjuoksuasi.
Ikävöin niitä hetkiä kun puhuimme elämästä ja kerroit asioita joita olet kohdannut.
Ikävöin viestejäsi joissa kerrot, että ikävöit minua.
Ikävöin niitä hetkiä kun ajelimme autollasi.
Ikävöin sitä syksyistä puheluamme, iltapäivän auringon paistaessa.
Ikävöin sitä keväistä hetkeä jolloin istuimme keittiöni sohvalla lähekkäin.
Ikävöin kun en haluaisi ketään muuta kuin vain sinut vaikka et ehkä koe samoin.
Miten tässä näin kävi? En minä sokeudessani nähnyt miten välitit ja kun vihdoin sen tajusin niin katosit. Olen iloinen, että palasit...edes jotenkin ♥️
Ikävöin sinun huuliasi ja sitä arpea.
Ikävöin niitä keväisiä treffejämme kahvilassa ja niitä ensimmäisiä syksyisen illan hämärässä kun näin sinut ensimmäistä kertaa.
Ikävöin sitä miltä hiuksesi tuntuvat kun haron niitä sormillani.
Ikävöin niitä hetkiä joita vietimme saunassa.
Ikävöin sitä hetkeä terassillani ja sitä miten hyvältä näytit siinä pyyhkeessä.
Ikävöin tuoksuasi ja sitä miten hyvä lähelläsi on olla.
Ikävöin meidän pohdiskelevia keskusteluitamme.
Ikävöin niitä hetkiä, kun olimme alasti lähekkäin.
Ikävöin sitä hetkeä jolloin ihmettelimme miten ainutlaatuinen ja syvä yhteytemme on.
Ikävöin sinun teräviä havaintojasi asioista.
Ikävöin sinun omalaatuista ajatuksenjuoksuasi.
Ikävöin niitä hetkiä kun puhuimme elämästä ja kerroit asioita joita olet kohdannut.
Ikävöin viestejäsi joissa kerrot, että ikävöit minua.
Ikävöin niitä hetkiä kun ajelimme autollasi.
Ikävöin sitä syksyistä puheluamme, iltapäivän auringon paistaessa.
Ikävöin sitä keväistä hetkeä jolloin istuimme keittiöni sohvalla lähekkäin.
Ikävöin kun en haluaisi ketään muuta kuin vain sinut vaikka et ehkä koe samoin.
Miten tässä näin kävi? En minä sokeudessani nähnyt miten välitit ja kun vihdoin sen tajusin niin katosit. Olen iloinen, että palasit...edes jotenkin ♥️
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kaunisra luettavaa ♥️