ja hänen kaipauksensa menetti kiinnostuksensa häneen…
Yksi mies ajatteli hyvin pitkään
Anonyymi-ap
1362733
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 136
Vanhimmat
Ei kai?
Jos kaipaus vaan päätti antaa miehelle aikaa..?
Kuinka paljon enemmän
Ihan niin paljon kuin mies tarvitsee.
Aika on lopussa 🧐
Minusta aloitus hyvin mahdollista myös itselle. Olen varovainen liikkeissäni, haluan rauhassa edetä (pettymykset luo epävarmuutta), mut kaikille naisille sellainen ei käy, tuntuu jopa että se on toisille yhtä myrkkyä, jollei mies heti lämpene, kun hänellä olisi tunteet jo olemassa lähemmälle tutustumiselle?
Nämä vain omia epäilyjä, kun kokenut muutamia tilanteita, jotka loppuneet ennen kuin ehtivät kunnolla edes alkamaan. Kohtaamiset päättyvät, siellä missä niitä oli, on hyvä todiste tälle tavalle ajatella toisen aivoituksia, jota ei vielä tunne ja tuskin tulee tuntemaankaan.
Malttia oltava, koska erehtymisiä tapahtuu liiasta hyväuskoisuudesta, mitä itsekin omaan. Parempi ajatella vain, että ehkä oli parempikin sitten näin. Olen vaativa siinä mielessä, etten ihan jokaiseen tällaiseen reakoikaan, niitä tulee jos on tullakseen ja ei tule, jollei niille ole edellytyksiä toteutua. Ehkä ajattelimme eri tavoin asioita vain, sen voin vain todeta niistä?
Reagoi
Mielestäni kyllä. Tilanne kesti hieman yli 6 kuukautta. En usko, että sinun tapauksessasi se oli niin pitkä.
Nyt joku kirjoittaa, että hän on ollut rakastunut 10 vuotta ja miettii edelleen, ottaako askel. Tilanteessa on kuitenkin oltava ainakin jonkin verran kehitystä…
Sitä en tiedä milloin minut huomasi (tuorein), minä olin sisätiloissa hän ulkona? Se kesti ilmeisesti viikkoja, kun huomasin, että minut oli noteerannut sisältä. Tuli hymyä ja välillä totisempaa ilmettä, lähes päivittäin kohdattiin näin. Molemmat ollaan liikunnallisia (mielikuva hänestä?).
Minulla tuli sitten sellainen meno, ettei minun takia ollut kohtaamisia pariin päivään, eikä sen jälkeen hänenkään puolelta. Olettiko sitten jotain minusta? Itse aloin vasta ajattelemaan hänestä, että voisiko meidän välille syntyä jotain todellistakin? Ilmeisesti ei, kun kohtaamiset loppuivat.
Olen muutenkin näissä aika huono (huonoja kokemuksia) ja epäileväinen enempi kuin hyvään uskova. Aika näyttää löytääkö minut joku sellainen nainen, jonka kanssa voisi löytyä jotain yhteistä? Toki epäilen sitäkin, olenko edes riittävä toiselle? Siksi olen myös varovainen omissa liikkeissäni.
Ohi. Tää ei sulle :)
Mullakin on kestäny reilu 6 kuukautta ja pallo on kyllä sillä toisella osapuolella. Tai sitten hukassa..
Mitä sä teit?
Aikaa on kyllä edelleen.
Joo varmaan 10 vuotta menee ainakin vielä....
En pistä ketää odottamaan minua nii pitkään..
Että teen muita asioita mitä pitää tehdä.
En oo suunnitellut sinua mies mukaan lähitulevaisuuden suunnitelmiini .. En vakka haluan sinua.
vuosi sitten vielä ajattelin hiukan toisella tavalla.
Naiselta.
Taitaa kaipaus olla korkeintaan välitilassa, kun jaksaa mainostaa olemassaolostaan.
Saisi yrittää suoramainontaa että menisi perille 🤔
Ihana kun jaksaa ❤️
Kiitos ❤️
Ajattelen edelleen vaikka yritän unohtaa että muut kiinnostaisi mutta ei niin ei.
Tuo mies ei ole todella pitkään aikaan tehnyt elettäkään siihen suuntaan, että ajattelisi. Kaipaava on vetäytynyt vain itseään ja sydäntään suojellakseen.
Ajatukset vain itsessäni
Niin se menee
Ei ole normaalia
Miten niin,tulkitsen sen rakkaudeksi.
Kyllä tämä kaipaava ajattelee sitä miestä enemmänkin kuin itseään.
Annan niin paljon aikaa kuin hän tarvitsee.
Ja elämä menee ohi
Elämä ei koskaan mene ohi, aina jotain tapahtuu ja voi tapahtua myös huomenna.
Niin toivon sinulle jotain mahtavaa huomenna 🙂
Kiitos sinulle kultainen sydän, tarkoitit varmaan kulloisenkin päivän seuraavaa.
Niin siinä käy kun mies on pelkuri ja ujo.
He onkin niitä parhaita ❤️
Jos olisi päinvastainen, kyntäisi naapureidenkin pellot.
Kaukana parhaudesta.
Mulle ei pelkurit kelpaa.
Pidän aroista miehistä, mutta jo parisuhteessa...😁
Kiitos sinulle, kivasti sanoit.
Minäkin mietin naisesta olisiko parisuhteessa kuin noin empii.
Se riippuu naisestasi.
Et voi toisen suulla puhua.
Kynän vain omani 😌
Kuten minä kun olen rakastunut. Harmittaa paljon 🥹
Actions would solve your problem 🙂
I know! But it's easy to say
C’est la vie…
What hurts u?
Dreams of her and us…
Jos minulle on oikea niin se nainen ei mistään syystä ota ketään toista. Olen hänen mielestään söpöin ja kivoin ja rakkain, aina. Oikeasti en ole mutta hän ajattelee niin. Mieheltä.
Ja vain hän.
Et ole söpö, kiva, rakas ?
Eli ruma, ilkee, peluri ?
Voi ei 😬
No söpö ja kiva ja rakkain. Söpöin ja kivoin en varmasti ole kuin hänen mielestään.
Herne jengin isä.
Voi eij
Miespuoliset mimosat?
sillä lailla....
Entäs jos mies olisi ajatellut yhden päivän vähemmän, olisiko kiinnostus loppunut silti seuraavana päivänä.
Hassua 👍
Kyllä! Se tuli ja se meni ja tuli taas. Semmonen se on :)
Pakko saa et näinkin voi tosiaan käydä.
Hitaasti lämpenevä + nopeasti syttyvä Räjähdys =
EI MAALIA.
nopeasti syttyvä Rähähdys x 2 = mitään ei jäänyt jäljelle.
Näin meni tämä erä.
Kolmaskin mahdollinen…
Mutta sillon pitää pystyä tekemään
Muuten se on katteltu tää peli 🥱
Kaikella on aina tarkoituksensa ja tämän ymmärtää useimmiten vasta kauan jälkeenpäin. Kaikki menneeseen jäänyt epäselvyys on kuitenkin aina selvitettävä, muutoin ei voi vapautua ja päästä eteenpäin.
Naulan kantaan.
Ehkä viiden vuoden kuluttua tapaamme ja nauramme silmäleikkillemme 🙂
Carpe diem, ei asiat ehkä mene noin arvattavasti. Aivan kaikessa on usein hyvin pienestä kiinni, vaikka välillä näyttäisi etäisyyttä olevan fyysisesti ja ajallisesti.
Lopulta en ajattele sitä enää.
Ehkä näinkin. Mutta entäpäs jos mies olisi sellainen kenen ajatusmaailma olisi niin poikkeava, jotta nainen ei saattaisi sitä hyväksyä?
Rakastumisesta, suurista tunteista ei ole ollut tässä koskaan kysymys.
Mies on elämää kokenut elänyt elämänsä lähestulkoon tappiin asti itsekseen enimmäkseen, omat ajatukset ja kuvitelmat seuranaan.
Todellista rakkautta, kaipausta hän ei ole tuntenut tähän naiseen.
Eikä nainen rakasta häntä miestä, koska mies on täysin vääränlainen ja sopimaton hänen elämäänsä. Sitä mitä nainen toivoi elämältä, se ei toteutunut koskaan kenenkään kanssa. Tästä syystä nainen luovutti koska ei jaksanut valheita enää.
Jos lähes kaikki tulkoon perustui vain fyysiseen tarpeeseen, niin nainen torjui sen mahdottomana toteuttaa. Koska se ei sopinut naisen arvomaailmaan vaikka miten asiaa katsottaisiin. Fyysinen läheisyys olisi vain mahdollista ihmisten kesken jotka miellyttävät toisiaan vastavuoroisesti. "Ei koskaan tuntemattomien ihmisten kesken."
Nainen päätti jo vuosia sitten, että koska hänestä ei ollut kiinnostunut aidosti ehkä kukaan mies. Hän eläisi elämänsä ilman uutta parisuhdetta ja koska hän ei tarvitsisi välttämättä enää parisuhdetta elämäänsä, kerran kokeneena sen jo.
Elämän voisi täyttää muillakin asioilla, korvaavilla asioilla aivan kuka tahansa voisi näin tehdä. Mielenterveyden voisi pitää kunnossa korvaavilla asioilla ja olla onnellinen siinä määrin kun se olisi mahdollista elämän paineissa.
Kukaan ei jaksaisi ottaa elämäänsä ja katsoa päivittäin ihmistä jota oli liian erilainen kuin mitä itse oli kaikessa elämään kuuluvissa tärkeissä asioissa.
Tarpeettomia, tahallisia ja erittäin pahoja loukkauksia ei kukaan ihminen jaksaisi loputtomiin elämäänsä kuuluvan. Kun ihminen vanhenee hän haluaa vain selviytyä omasta elämän vaiheista mahdollisimman hyvin. Ei siihen tarvita vierasta ihmistä säätämään, määräämään ja teeskentelemään jotain sellaista mitä ei koskaan ollut olemassa aidosti ihmisessä.
Se jokin oli loppunut jo hyvin kauan aikaa sitten!
Mutta mehän nähdään kuitenkin... 😉
Jätämme nämä lapsukaiset harhoineen ja negatiivisine kommentteineen Herran huomaan.
Kyllä ne aina uuden uhrin jostain keksii.
Hahah, nähdään kyllä. Mutta nyt se on vain rauhallista ja ystävällistä 🙂
Ai hitsi en tullut miettineeksi. Mitä heille jää, 100 vuoden yksinäisyys.
Sitähän halusit kaiken keinoin, keinoja kaihtamatta.
Sulla ei varmaankaan ole aselupaa? Täällä Suomessa ei ihan riitä lomake, jossa ruksitaan kyllä/ei, esim ooks kunnossa toki
Mutta mitä näihin varrtihullujen houreisiin puuttumaan, ehkä syy on vaan nii hyvä
Joku kirjoittaa vuosien yksinäisyydestä ja sinun mielestä se on riittävä syy uhata ampua?
trilleri
Elämän tarina. 🕯️
Puhukaa pahaa kuolleista, täyttäkää maljakot kivillä ja persikoilla. Olet hmm tunnen sinut jo kaukaan. Äpärä sinusta kasvaa, rakkaudenlapsi, surun. Puiden reunat näkyvät, mustat, metsässä syöksyy hirvi perässään huminan lauma.
Tuo on ehkä runollisinta mitä tällä palstalla koskaan on kirjoitettu. Sun pitäisi kirjoittaa runokirja.
Vahinko!
Et sinäkään älyllä loista kun kommentoit tuolle palstagubelle ja kuvittelet, että hän muuttuu maagisesti joksikin kuvitelmiesi kohteeksi kun vaan jaksat mussuttaa tarpeeksi
Simsalabim jadi apa prok prok prok 🪄
Se olisi sääli. Ja henkinen romahdus.
Ei rakkaus toimi noin. Rakkaus on kärsivällinen.
En puhu rakkaudesta. Olin ihastunut, kyllä.
Minusta muusta kuin rakkaudesta ei kannata edes puhua.
Ja miten menee rakkautesi kanssa?
Se odottaa, niin kauan kuin on tarvis.
Oletko ainakin kertonut hänelle?
Hän tietää tunteistani.
Hyvin tehty. Onnea 😌
Vai uskaltaako muuta edes ajatella. Vastassa pohjaton pimeys.
time is out
Rakkaudesta ei kannata edes puhua, parempaa seksiä saa ilman rakkautta, pääasia vain seksi, ei mitään muuta!!! Rakkaudesta harrastettu seksi, aika epänautinnolista, kunnon seksiin ei kannata sotkea rakkautta, sillä pilaa kaiken. Kun ei tunteita mukana, pääsee suoraan asiaan naisen kanssa, varatut naiset on mukavia!!!
Eniten pelkään tätä 💔
Samoin 😔
Minä ajattelen nyt nuo zombit kumoon.
Sivusta komrad
Älä mee, olet rakas 🥰
Ja kolmesta yksikään ei päässyt vapauteen.
Ilman uskoa ja rakkautta meillä ei ole toivoa.
Kyllä nainen tietää syyn miksi tapahtuma olisi suotava.
Tapahtumat on vähissä
Ja sen pituinen se puheet ei auta miestä mäessä.
Hän ei tarvitse apua
Siihen varmasti syynsä. Voimia sulle!
Kiitos. Mutta se tapahtui jotenkin itsestään. Helposti 😌
Ei voi syyttää kuin omaa tyhmyyttään ainoa tunne
Miksi maitoa ei ikinä myydä tarjouksella ja muita tuotteita kyllä saa missä on tasaarvo, missä on heterogeenisyys , missä on Moskovan valot kuka juoksee pidemmän kauaksi kenellä on tulta tupakkaan mutta ei silti polta ja jos polttaakin niin vaan maria koska se on luonnontuote. T: epätietoinen
Voi näitä Moskovan valoja.
Mutta mitä muuta rakastaminen on kuin ajattelemista vaikka se melkein saisi unohtamaan tuntevansa. Se on sitä ettei tiedä mitä edes haluaa kaikesta ajattelustaan huolimatta. Siinä on automaattinen häiriö tapaamisten suhteen. Kun ei melkein kohtaa jottei kohta tarvitsisi jättää jälkeensä. Ei halua tietää mitä haluaa. Vain ajatella. Eikä pyydä mitään keltään, edes tältä. Jos itse ajattelemista ei oteta lukuun.
Vaikka tiputtaisit kaikki lehdet puustasi, rakkaus ei irtoa. Sillä rakkautta ei voi tehdä, ei aloittaa eikä lopettaa. Se on, sinussa ja sinusta riippumatta. Ainut mitä voit tehdä on tuntea. Enemmän. Useammin. Kipeämmin ja
kauniimmin. Tiukan paikan tullen muistaa,
että taivas kyllä avautuu sille joka antautuu
Rakkauden riepoteltavaksi.
Ei kannata enää pyytää.
Ja eräänä päivänä me koukistumme toistemme ympärille
ja naksahdamme lukkoon emmekä irtoa enää,
sinun kulumavikasi minun kihtiini kietoutuneena,
minun mahahaavani sinun sydänvikasi vieressä
ja reumatismini sinun noidannuoltasi vasten,
emme erkane konsana ei.
Eeva Kilpi: Laulu rakkaudesta
Pieniä seikkailuja
suojaisia hetkiä sylikkäin
tunne siitä,
että toinen on siinä
silloinkin, kun
itse ei näe.
Pidän Eeva Kilven runoista ja tästä runosta erityisesti!
Olisipa kaipauksen kohde ilmoittanut itsestään kaipaajalle. Olisi ehkä edennyt.
Voi olla 😀
Sen pitäisi olla toisin päin
Ok. Tsemppiä.
Ei tarvi mulle :)
Ok. Kaikkea hyvää!
" Odottaminen", pitää olla molemminpuolista sopimista, niin kuin kihlaus, jossa molemmat tietää kaivattunsa tunteet ja ovat sopineet yhdessä että odottavat ennen kuin avioituvat.
Tilanne on ihan toinen, jos kumpikaan ei tiedä toisen tunteista. Ihmekös tuo jos kiinnostus hiipuu. Itseasiassa sen pitääkin hiipua jos rakkaudentunteet on yksipuolisia tai toinen elää jossain mielikuvitusmaailmassa ja kirjottaa tunteistaan Suomi24:n.
Rakkaus on ihan oikeaa live-rakkautta. Tai sitten sitä ei ole ;)
Kyllä, olen samaa mieltä 🙂
Kyllä rakkauden tunne voi olla aitoa, jos on joskus kuitenkin toisen tavannut. Toki vaatii edetäkseen live keskustelua jne. Tunteet ovat usein rohkaisuksi ja signaaleja, että jotakin kannattaisi ehkä tehdä, jos molemmat vapaita ja normaaleja ihmisiä. Tietysti pakko ei ole. Silloin usei tulee ensiksi aitoja surun tunteita. Nekin voivat kuulua elämään ja jopa kasvattavat tai vahvistavat omia ajatuksia sekä asenteita, itsetuntemusta yms.
Ehkä aika usein pitäisi ottaa vain se ensimmäinen askel. Mielestäni rakkauden tunne voi olla aitoa, vaikka toista ei jostain syystä näkisikään. Totta kai menee säästöliekille, jos ei ollenkaan kohtaa.
Niin ehkä 15 min
Mistä puhut?
Onneksi sain pari kuvaa silloin kiitos ❤️
Mitä kuvia
Jos tietäisit…..pelkään, ettet pidä minusta…..
Mullon kans sama että en kykene kohtaamaan tällähetkellä ketää oikeasti kiinostavaakaan miestä
En oo valmis
Aika loppuu... En haluasi odotuttaa...
Exä pelotteli ja nöyryytti ja nolasi niin pahoin
En kestä kritiikkiä ... Ja vielä vähemmän häpeää
Ex mies sai mut kokemaan häpeää koko suhteen ajan.
Ja mun olis pitäny olla muuta mitä olen ...
Sille miehelle ei kelvannut homeinen pierukaan ...
Ei samaa enää ikinä.
Ettei tässä olla mikää upea jääkylämä ja mallinkaunis hoikka soturiprinsessan jollekulle muulle miehelle.
Kun oon semmoisesta pelkkä varjo.
En riitä mitenkään ...
Siltä musta tuntuu koetun paskan jäljiltä..
vaikka tykkäänkin.
Muitakin kauheita juttuja on tapahtunut...
Toipumiseen menee pitkään vielä.
Samaan aikaan osa musta haluasin kohdata
On vain valittava jompikumpi
Eikä tää oo helppo tilanne.
Naiselta
Mulla sama tilanne pitää valita rakkaus tai kuolema.
Voimia!
Ei se haittaa
Rakkaus voittaa. Mutta emme puhu rakkausta täällä vaan ihastusta…
ihastumista*
Ja se meni ohi 🤷♀️
Tietääkö hän mies tästä?
Olisit työntäny kuvasi sinne minne ei päivä paista.
Narsistin käytös on impulsiivista.
Emme ole nähneet moneen viikkoon.
Luulen tunnistavani hänet täältä (ehkä tämä on hän kuka kirjoittaa), en tiedä lukiko hän tämän.