Ihan tulin vain pohtimaan niitä näitä. Mies ja hänen samanikäinen etäex hieman yli 6kymppisiä ja minä, siinäpä kuvio. Minä aika paljon nuorempi.
Lähestyin kesän alussa miestä ja kysyin onko hän vapaa vai varattu. Ja jos jälkimmäistä niin unohtaisi sitten että edes kirjoitin. Hän soitti ja kiinnostui, antoi ymmärtää olevansa vapaa.
Nytpä sitten seurustelemme ja kaikki alkoi kiihkeästi ja sähkö on mieletön välillämme ja asumme samalla paikkakunnalla..mutta... mutta mutta. Keskustelimme kaikesta ja kysyttyäni samoin mieheltä milloin hän on viimeksi ollut naisen kanssa hän vastasi puoli vuotta taaksepäin, itsellä hieman kauemmin. Myöhemmin erilaisten juttujen seurauksena sain tietää, että hän oli ollut etäsuhteessa ja nyt poden suurta omantunnontuskaa, olenko tullut väliin ja toinen väittää etten mihinkään, että se suhde on ollut kevään enemmän ja vähemmän katkolla. Tiettyä reittiä pitkin tiedän, että nainen on kyllä kevään ajan usein miehen luona vieraillut ainakin edellisen kk aikana vielä kun minä häntä lähestyin. Niin että se siitä puolesta vuodesta...
Jättikö hänet heti -mene ja tiedä, en varmaan saa koskaan tarkkaa vastausta. Tuntuu että se on niin helppoa valehdella ja ymmärrän ettei halua minua satuttaa että onkin juuri ollut suhde alla, kun tiesi että halusin puhtaalta pöydältä lähteä.
Harmittaa älyttömästi jos ja kun sitä toista varmasti asia on myös satuttanut kovasti ja tietäneekö syitä hänkään.
Tässä sitä nyt mennään ja joku sanoisi että nautihan nyt, mieshän valitsi sinut. No en voi hehkuttaa, suren ja kärsin myös enkä halunnut ketään satuttaa. Toisaalta tunnen mustasukkaisuutta vaikken ole siihen oikeutettu, kaikillahan on menneisyys. Varmaan voi olla ettei petetty jos katkaisi ne välit ennen meidän ekaa tapaamista mutta silti.
Olen pahoillani!
Lähestyin kesän alussa miestä ja kysyin onko hän vapaa vai varattu. Ja jos jälkimmäistä niin unohtaisi sitten että edes kirjoitin. Hän soitti ja kiinnostui, antoi ymmärtää olevansa vapaa.
Nytpä sitten seurustelemme ja kaikki alkoi kiihkeästi ja sähkö on mieletön välillämme ja asumme samalla paikkakunnalla..mutta... mutta mutta. Keskustelimme kaikesta ja kysyttyäni samoin mieheltä milloin hän on viimeksi ollut naisen kanssa hän vastasi puoli vuotta taaksepäin, itsellä hieman kauemmin. Myöhemmin erilaisten juttujen seurauksena sain tietää, että hän oli ollut etäsuhteessa ja nyt poden suurta omantunnontuskaa, olenko tullut väliin ja toinen väittää etten mihinkään, että se suhde on ollut kevään enemmän ja vähemmän katkolla. Tiettyä reittiä pitkin tiedän, että nainen on kyllä kevään ajan usein miehen luona vieraillut ainakin edellisen kk aikana vielä kun minä häntä lähestyin. Niin että se siitä puolesta vuodesta...
Jättikö hänet heti -mene ja tiedä, en varmaan saa koskaan tarkkaa vastausta. Tuntuu että se on niin helppoa valehdella ja ymmärrän ettei halua minua satuttaa että onkin juuri ollut suhde alla, kun tiesi että halusin puhtaalta pöydältä lähteä.
Harmittaa älyttömästi jos ja kun sitä toista varmasti asia on myös satuttanut kovasti ja tietäneekö syitä hänkään.
Tässä sitä nyt mennään ja joku sanoisi että nautihan nyt, mieshän valitsi sinut. No en voi hehkuttaa, suren ja kärsin myös enkä halunnut ketään satuttaa. Toisaalta tunnen mustasukkaisuutta vaikken ole siihen oikeutettu, kaikillahan on menneisyys. Varmaan voi olla ettei petetty jos katkaisi ne välit ennen meidän ekaa tapaamista mutta silti.
Olen pahoillani!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Näitä yllätyksiä tulee,vaikka luulin et oon kaiken nähnyt,eli ihmiset hyppää sängystä sänkyyn välittämättä muiden tunteista,mahtaako olla ihan normaalia