Olen ollut suhteessa kolme vuotta. Ei asuta yhdessä ja nähty hyvin vaihtelevasti muutamasta kerrasta viikkoon kerran kuukaudessa.
Olen kertonut että on ongelmallinen historia mutta en enää juo samalla tavalla. Enkä juonutkaan, vuosien saatossa käyttö lisääntynyt ja nyt oon vajonnut aika syvälle.
Tovi sitten tuli kännissä mokattua sen verran isosti että päätin/jouduin ongelmani hänelle kertomaan. On ollut koko ajan enemmän kiinnostunut aiheutetusta ongelmasta eikä juuri välittänyt miksi juon jne.
Hetken selvinpäin oltua olen alkanut miettimään onko suhteessa mitään järkeä. Minä tunnen liikaa, hän ei mitään. Koko suhde on ollut haastava mutta silti ei ole kumpikaan luovuttanut.
Olen kertonut että on ongelmallinen historia mutta en enää juo samalla tavalla. Enkä juonutkaan, vuosien saatossa käyttö lisääntynyt ja nyt oon vajonnut aika syvälle.
Tovi sitten tuli kännissä mokattua sen verran isosti että päätin/jouduin ongelmani hänelle kertomaan. On ollut koko ajan enemmän kiinnostunut aiheutetusta ongelmasta eikä juuri välittänyt miksi juon jne.
Hetken selvinpäin oltua olen alkanut miettimään onko suhteessa mitään järkeä. Minä tunnen liikaa, hän ei mitään. Koko suhde on ollut haastava mutta silti ei ole kumpikaan luovuttanut.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suhde on toispuoleinen. Mietipä, mitä hyvää tuo suhde tuo elämääsi? Vai olisiko sittenkin parempi yksin, vapaana?
Elämä ilman kuluttavaa parisuhdetta on usein paras!
Alan tuntea vihaa sua kohtaan
Olen kärsinyt liikaa
Ajattelet vain ittees
Ei oikein aukea mistä varsinaisesti on kysymys.
Kauhoittumista niin paljon, en kestä enää