http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/docs/julkaisu_2004_5_elintarvikkeidenhintaerot.pdf
Ja sitten kommentoimaan!
Ja sitten kommentoimaan!
Kiinnostava
raportti
10906
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hieman voisi laskeskella noiden Efta-maiden ( Norja, Sveitsi ja Islanti) elintarvikkeiden hintatasoista sitä taloudellista hyötyä, mikä tästä EU-tukipolitiikasta kuluttajalle tulee. Sehän tämän tukipolitiikan yksi selkeä tavoite on!
Suomessa suora tuotteiden maataloustuki on 1.8 miljardia, EU:lta vajaa 1000 ja Suomen valtion budjetista reilu 800 miljoonaa. Lomitusmenot 200 miljoonaa voisi laskea mukaan tuotantoon?
Eli karkeasti 2 000 miljoonaa tukea. Tekee 5 miljoonalle asukkaalle noin 1.10 euroa päivässä.
Ruuan hinta noissa Efta-maissa on tuon raportin mukaan noin 50 % kalliimpaa kuin EU:ssa keskimäärin ja noin 40 % kalliimpaa kuin Suomessa. Koko vuonna kaupasta ostettujen elintarvikkeiden hinta on noin 10-11- 12 miljardia. Ei varmaa sisällä koulu-, työpaikka yms ruokailukustannuksia? 11 miljardia tekisi noin 6 euroa päivässä /kansalainen. Lienee aika varovainen arvio siitä, paljonko ruokaan menee?
Eräässä laskelmassa oli laskettu, että noin 15 % palkasta ( ennen vai jälkeen verojen ?) menee elintarvikkeisiin.( oluet yms ehkä laskettu mukaan?) 2200 e/kk palkasta se tekisi 330 e kuussa eli 11 e /pv. Voisi olla se 6 e aika lähellä, kun lasketaan lapset yms "tienaamattomat" mukaan?
40 % hinnan nousu ( vertailu Norjaan ) siihen 6 euroon /pv tekisi 2.4 euroa lisää. 30 % lisää olisi 1.8 euroa.
Hyvin karkealla laskelmalla tarkasteltuna tukijärjestelmä tuottaa etua kuluttajalle noin 0.7 – 1-3 euroa päivässä? Paljon (kulutus)veroja maksaja tietysti tämän kustantaa. Vähävarainen kuluttaja hyötyy. Parempia laskelmiakin voi tehdä!!
Sarkastista teoriaa seuraavassa :Tukipolitiikka voisi tietysti olla toisinkin päin!? Annettaisiin hintojen muodostua ilman tukiaisia. ( Hankalaa, koska Uutta-Seelantia lukuun ottamatta maataloutta tuetaan ”länsimaissa” noin 300 miljardilla US dollarilla) Kuluttaja keräisi kaikki ruokaostoskuittinsa, poistaisi niistä hammastahnat, vessapaperit, ehkä oluet yms ei suorat elintarvikkeet, tekisi yhteenvedon ja hakisi vaikka leivälle 20 %:n, lihatuotteille 35 %;n tuen, maitotuotteille 25 % tuen kuukausittain. Mitä enemmän jalostettu ( työvoimakustannukset yms kasvavat), niin sitä pienempi tuki- %! Tukisummat ja korvaus-%:t olisivat tietenkin vaihtelevia, kansallinen tukikatto vaikka lihatuotteille 100 miljoonaa. Jos syötäisiin enemmän, niin tuki pienenisi! Yms uutta rajoitetta, muutosta ja vaihtelua vuosittain.
Tarkastaja voisi tietenkin käydä katsomassa, että onko korvaushakemukset oikein tehty ja kirjanpito kunnossa käytetyistä elintarvikkeista!
Kun aina tuot tuon tukipotin esiin, niin asiantuntijana kerro miten suuri on maatalouden kokonaistuki. Vientituet, tuotekohtaiset tuet, investointituet ja avustukset, lomitusjärjestelmä jne...
tukitasosta eri tuotantosuuntien välillä, eroja tulee löytymään yllättävän paljon.
Taitaa tässä jo kysymyksen asettelu jo paljastaa, että itse tiedät vastauksen noihin omiin kysymyksiisi. Voisit varmaan tuoda sen sitten selkeästi esille? Ei mulle nuo investointipuolen tuet ole ollenkaan tuttuja. Ei niitä täällä päin pyöri, nuutuvaa aluetta. Oliskohan noin 150-200 miljoonaa kaikki Makeran menot?? Jos on tarkkoja faktoja, laita esille!
Iekille taisin antaa saman pyynnön?
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/abd0fd304dfa29abc225630d003af541/db423b51c3e48a42c2256fdb00406044?OpenDocument jotain.
Tuon vertailun eri tuotantosuuntien välillä voinet myös tehdä itse, jos haluat sen esille?
Toisaalta kai sitten pitäisi huomioida ko. tuotantosuunnan menot, työaika, kannattavuus, riskit, markkinointi yms?
Olisiko Haastajan ja/tai dfxx:n heiniä!?
Hieman googletin :( pari vuotta vanha)
http://www.vtv.fi/index.phtml?page_id=68&menu_id=68&topmenu_id=1&lang=1&chapter_id=459
"Maatalouden tulotuki vääristää markkinoiden tuottamaa kannattavuusjärjestystä. Maitotilat olisivat ilman tukia suhteellisesti kannattavampia kuin sika- ja viljatilat. Tuet mukaan luettuna maitotilat ovat kuitenkin heikoiten kannattavia.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut maatalouden tulotuen vaikutusta maito-, sika- ja viljatilojen kannattavuuteen sekä valtion talousarvioesityksessä esitettyjen tulotuen perustelujen oikeellisuutta ja riittävyyttä. Valtion talousarvioesityksen mukaan tulotuen tavoitteena on turvata maataloustuotannon kannattavuus. Tavoitteena on myös viljelijäväestön oikeudenmukainen tulotaso muihin väestöryhmiin verrattuna.
Maa- ja metsätalousministeriö on pyrkinyt tuen kohdentumisessa siihen, että tuki kohtelisi eri alueita ja tuotantosuuntia tasapuolisesti. Tarkastuksen mukaan näin ei ole käynyt. Maitotilat ovat hyötyneet tuesta selvästi vähemmän kuin sika- ja viljatilat, kun verrataan tilojen kannattavuutta ilman tukia ja tuet mukaan luettuna. Ilman tukia sika- ja viljatilallisten saama tuntipalkka ja pääoman tuotto olisivat olleet negatiivisia, mutta maitotiloilla olisi päästy nollatasolle. Tukien kanssa sika- ja viljatilojen kannattavuus muodostuu selvästi maitotiloja paremmaksi. Syynä on maidontuotannon työvaltaisuus.
Tarkastuksen mukaan valtion talousarvioesityksessä esitetyt tulotuen perustelut ovat puutteellisia. Perusteluissa ei kerrota, millä tasolla maatalouden kannattavuus ja viljelijöiden käyttöön jäävät tulot tällä hetkellä ovat tai millä tasolla niiden tulisi olla.
Tarkastusvirasto katsoo, että kansallisen tuen uudelleen kohdentamista tulisi harkita, jotta tuki kohdentuisi tasapuolisemmin eri tuotantosuunnille. Valtion talousarvioesityksessä tulisi tästä lähin esittää tietoja maatalouden kannattavuudesta ja tuloista eri tuotantosuunnissa. Nämä tiedot ovat välttämättömiä, jotta eduskunta voisi päätöksenteossaan arvioida tuen mitoitusta ja kohdentumista. Kannattavuustietoja tuotetaan maa- ja metsätalousministeriön alaisessa tutkimuslaitoksessa. Myös viljelijäväestön tuloista on olemassa valmiita tilastoja.
Suurin osa maitotiloista sijoittuu Keski- ja Pohjois-Suomeen, kun taas sika- ja viljatilat sijaitsevat pääosin Etelä-Suomessa. EU:n myöntämää pohjoisen tuen maksuvaltuutta ei ole käytetty kokonaan. Etelä-Suomeen kansallista tukea maksetaan niin paljon kuin voidaan.
Tulonjakotilaston mukaan maatalousyrittäjien käytettävissä olevat tulot ovat viime vuosina olleet suurin piirtein samalla tasolla kuin palkansaajilla keskimäärin. Tukipolitiikan vaikuttavuutta ei voida kuitenkaan arvioida, sillä tavoiteltu tulotaso on ilmaistu talousarviossa liian epämääräisesti."
Tuo käytettävissä olevat tulot sisältää sitten noin puolet muuta kuin maataloustuloa!
ole eri tuotantosuuntien tukipoteista siksi sitä kysynkin, epäilys vaan on herännyt että joku kusettaa ja raskaasti.
Kitinä huonosta kannattavuudesta ja arkitodellisuuden toiminta ei oikein tunnu kohtaavan.
Ei kenllekään ole rakennettu niin moninkertaisia turvaverkkoja kuin maajusseille. Maajussina pärjää tuhmakin.
Kesiarvot eri tuotantosuuntien verotettavista tuloista maakunnittain löytyvat mm. tilatokeskuksen sivuilta. Eri kasvien ja eläinten tuetkin löytyvät aika helposti.
Yleensä etelän viljamiehet ovat aika kitkeriä C-alueen kotieläintuottajille. Ja kotieläintalouden tuotetukia ( sisältyvät siihen normaaliin tukipottiin) on yhä enemmän siirretty maksettavaksi peltohehtaareiden kautta, joten ha-tuet ovat isommat kotiel-tiloilla. Investointiavustukset ovat samoin isot ja tukea tulee laskennallisesti paljon. Laskelmia voi esittää ja painottaa aika helposti haluamaansa suuntaan, muuttujia on niin paljon, mitä kohti tukia/ ansiota / menoja yms lasketaan.
Tuo tarkastusviraston juttu on edes jollakin tapaa "asiantunteva", se pulju tuskin mitään suoraa propagandaa lurittelee. Varmasti löytyy toisenkin suuntaisia laskelmia, teknisesti oikeita. Velkamäärät pitäisi myös ottaa huomioon.
Sisäinen eri alueiden ja eri tuotantosuuntien välinen kauna varmaan vaan voimistuu jatkossa?
ja verot kaikilta niin nähdään kuka jää henkiin,keneltä loppuu ensin syötävä ja juotava. Taidatte hukkua ensin omaan sontaanne siellä stadissa,syökää vaikka hesaria alkupaloiksi.
Me voidaan ostaa elintarvikkeita esim. Puolasta.
saatte hyvää ja turvallista ja halpaa ruokaa... oikein tosi halpaa, jää sitten enemmän rahaa tärkeämpään kuten esim harrastuksiin, alkomahooliin ja kesäiseen pyllynpesuun suomalaisen maaseudun ihanuudessa. Mites olis vielä rukiin tuonti tuolta zernobylin alueelta, sehän se vasta puhdasta ja halpaa oliskin... eikä se aiheuttaisi sen enempää vahinkoa suomalaisen kaikkeen tyytyväisen peruskaunaisen bemarin korvienvälissä, se jopa voisi avartaa ja puhdistaa näkemyksiä. Voi voi sentään, mistääs sitä halpaa ruokaa vielä löytyisi lisää?