Mä en tiedä mitä teen tämän asian kanssa.
olen usein väsynyt eikä huvita tehdä yhtään mitään.välillä mulla on yksinäinen olo,kun lähellä ei asu saman ikäisiä kavereita.naapureissa asuu kyl mulla muutama kaveri,mutta ne on mua nuorempia enkä viitsi niille puhua mun asioista.
käyn koulua toisella paikkakunnalla ja asun sit asuntolassa viikot.lomat ja viikonloput olen nyt täällä kotona.
asuntolassa mulla on kanssa yksinäinen olo,kun ketään ei koskaan tule mun kaa jutteleen.
muutenkaan mua ei huvita olla muiden kaa asuntolassa,kun osa haukkuu selän takana ja muutenkin niillä on keskenään omia juttuja ja ne ei sit mulle kerro.yksin vietän asuntolassa kaiken ajan.
koulussa olen kans melkein koko ajan yksin,mut välillä joku käy mun kaa vähän juttelemassa.
en tiedä mitä pitäisi tämän kanssa tehdä.
olen usein väsynyt eikä huvita tehdä yhtään mitään.välillä mulla on yksinäinen olo,kun lähellä ei asu saman ikäisiä kavereita.naapureissa asuu kyl mulla muutama kaveri,mutta ne on mua nuorempia enkä viitsi niille puhua mun asioista.
käyn koulua toisella paikkakunnalla ja asun sit asuntolassa viikot.lomat ja viikonloput olen nyt täällä kotona.
asuntolassa mulla on kanssa yksinäinen olo,kun ketään ei koskaan tule mun kaa jutteleen.
muutenkaan mua ei huvita olla muiden kaa asuntolassa,kun osa haukkuu selän takana ja muutenkin niillä on keskenään omia juttuja ja ne ei sit mulle kerro.yksin vietän asuntolassa kaiken ajan.
koulussa olen kans melkein koko ajan yksin,mut välillä joku käy mun kaa vähän juttelemassa.
en tiedä mitä pitäisi tämän kanssa tehdä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
no ehkä sun kannattain vaan mennä jutelee niille ellet oo jo yrittäny..
Mul on ihan sama tilanne. Nyt oon tietenkin kesälomalla, mutta koulussa olen toisella paikkakunnalla talvisin. Asun myös asuntolassa silloin. Opiskelut on menny ihan perseelleen eikä mua huvita paljon enää edes tunneilla käydä. Musta on myös tullut taas se ujo pikkutyttö, joka olin lapsena. Olen ihan yksin. Koulussa mulla ei ole kavereita, ennen oli mutta parhaan kaverin kanssakin meni välit poikki, syytä en tiedä. Luokkakaverit hädin tuskin edes huomaa olemassaoloni, välillä tuntuu että olen vain ilmaa. Olen ihan nolla, en minkään arvonen.
Kotipaikkakunnallakaan mulla ei ole enää kavereita. Kaikki ovat muuttaneet muualle lukion jälkeen jolloin vielä oli paljonkin kavereita, muutama hyväkin sellainen. Viime kesänä tutustuin uusiin ihmisiin tässä lähellä, sain uuden parhaan ystävän, mutta jokin mättää. Ei tunnu hyvältä. Johtuu siitä että, aina kun teemme jotain yhdessä, minä maksan. Onko se ystävyyttä? ei ainakaan mun mielestä...tuntuu niin hyväkskäytetyltä...
Nyt sitten vietän suurimman osan ajastani kotona kun ei ole muutakaan. No kotona on kaikki ihan hyvin, moni kadehtii mun tilannetta, mutta olen vain niin kyllätynyt tähän mun elämään. Aina samat ihmiset joka paikassa. Ja tuntuu että vaikka lähtis johonkin niin silti päädyn lopulta samaan paikkaan.
Mä en vaan jaksa enää tätä että aika on melkein pysähtynyt mun kohdalla.
musta sä saisit uuden kaverin jos vai haluat.
jos sulla on sähköpostiosoite,niin vaihdetaan
osoitteita.voitaisiin maililla sitten.
täs on mun osote [email protected]