Olisi mukavaa jälleen nähdä

Yksi syy passiivisuudelleni oli että hän näki niin kirkkaasti lävitseni. Kyllähän silloin vetäytyy kuoreensa, vähemmästäkin. Hän näki siis heikkouteni. Tai ehkä ei, mutta en pysty avaamaan tätä tämän enempää koska muuten se olisi liian helposti tunnistettavissa. Pakko se on vaan myöntää että minulla klikkasi hänen kanssaan. Sydänsuruja on ollut jo liikaa kontollani. Kuka niitä jaksaa? Sosiaalinen elämäni on ollut niukkaa ja ehkä siksi merkittävät ihmissuhdetapaukset ovat painuneet niin vahvasti mieleeni.

Hieman alkoa ottaneena kirjoitan tämän, eli hän on siis kaivattuni joka pyörii mielessäni. Hänen ajattelunsa kuoriutui nyt esiin mieleeni. Hassua, sillä en ollut miettinyt häntä tänään tätä ennen. Näin siinä käy kun henkiset päänsisäiset lukot ja estot poistuvat. En aio huijata itseäni vaan myöntää että kaipaan häntä.
20605
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

En tiedä onko minulle mutta vastaava kokemus.... niin jotakin muuttui kun aloimme kommunikoimaan... Täysin ymmärrettävää kun omaa tilannettamme ajattelen.
Itseäni ei lainkaan haittaa, koska kaikki menee elämänkokemuksen piikkiin, mutta ei kaikki ihmiset niin ajattele, sen ymmärrän ja hyväksyn.

Hän on ollut minulle tärkeä ihminen siellä missä kohtaamme. Hän on koko ajan muuttunut läheisemmäksi vaikka kaikki tunteet on pitänyt pitää visusti piilossa. Kyllä se on onnistunut kuitenkin vaikka outoa ja armotonta pokkaa se on vaatinut.

Jotenkin jossakin vaiheessa olen ollut huomaavinani että hänelläkin on vähän tyyli muuttunut ja helpottunut ehkä... se on ollut helpottavaa havaita.

Kaipaan häntä mittapuulla "aivan liikaa". Siksi elämä on ollut nyt kesäaikaankin hyvin raskasta ja raastavaa.

Odotan syksyä kun kuuta nousevaa, kaikki palaa ennalleen ja ehkä meillä on tilaisuus taas olla tekemisissä enemmän.
Toivon hänelle isoa avainnippu avaimia omien mahdollisten tunnelukkojen avaamiseen kuten minulle myös.
Sen haluan myös sanoa, että mitä ikinä meidän "juttu" onkaan niin se ei ole mitään pahaa, nautitaan matkasta vaikka ei koskaan yhdessä perille päästäiskään.....

Rakkaudella
Tiedät kyllä kuka

Äänestä
  • Kiitos! Syksyyn😢

    Äänestä

  • Ootko ihan varma että ne sun tunteet pysyy piilossa?

    Äänestä

No joo, ymmärrän.

Äänestä

Näen melko usein ihmisten läpi. Ehkä se on kyynisyys lopulta, että uskoo aina pahinta ja sitten jos niin tapahtuu, ei mikään yllätä. Lapsena jo kadehdin tai oikeastaan ihmettelin ns. kavereita, että miksi he ovat tuollaisia ”typeryksiä” siis lapsia. He saivat olla lapsia, selitys oli se. Ymmärsin sen vasta aikuisena, että se oli lasten viattomuutta. Minun piti olla aina kypsempi, vastuullisempi ja tilanteen tasalla huolehtimassa muista.

Äänestä
  • Historia toistaa itseään varmaan.

    Äänestä

Batman?

Äänestä
  • pokerface

    Äänestä

Vain tänään 😒😒😒

Äänestä

Kirjoituksesi osuu hyvin tapahtumiin jotka koin erään ihmisen kanssa keväällä. Hänestä tuli minulle hyvin merkityksellinen ihminen ja olen sen viestein suoraan hänelle ilmaissut. Välillemme muodostui syvä yhteys hyvin nopeasti ja arvaamatta. Huomasin, että säikähdit sitä syvyyttä ja miten näin lävitsesi. Näin niin paljon herkkää ja liikuttavaa vaikka koitit piilotella. Hyväksyin jo sillon sinut sellaisena kuin olet. Olen odottanut sinua pitkään, mutta nyt olen koittanut jatkaa elämääni eteenpäin viestittelysi passiivisuudesta johtuen. Nyt on sun viimeinen hetki toimia jos vielä jotain toivot.

Äänestä
  • Suhteen tulisi rullata omalla painollaan ja osapuolten tulisi kokea pääasiassa olevansa onnellisia suhteessa.
    Suhde ei aina ole mitenkään ruusuista ja vaaleanpunaista, mutta silti suhteessa tulisi olla luottavainen olo siitä, että kumppani on samalla puolella ja haluaa hyvää.

    Äänestä

  • En toivo sinusta kuin että pysyt kaukana elämästäni.

    Äänestä

  • kuin oman mieleni syövereistä tämä tekstisi. vau.. samaistun. voisitkohan olla hän ihana jopa.
    -sivusta vaan hei

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    kuin oman mieleni syövereistä tämä tekstisi. vau.. samaistun. voisitkohan olla hän ihana jopa.
    -sivusta vaan hei

    No kyllä.

    Äänestä

  • Anonyymi00015 kirjoitti:

    No kyllä.

    Tuli oltuu hereillä ja katsottua Pariisin avajaisia ja samalla täällä.

    Äänestä

Joskus jotkut ihmiset elämässä tuntuvat jatkuvasti triggeröivän kehossa kipupisteitä esille. Näin kehosi, mielesi on valinnut oppia omista rajoista,anteeksiannosta, avoimuudesta ja myötätunnosta, korkeammasta rakkauden näkökulmasta, itsearvostuksesta.. syitä voi olla lukemattomia, ja tällaisessa tilanteessa voi rehellisyydellä omaa kehoa kohtaan kuulostella itseä ja kysyä mikä on tämän tilanteen tarkoitus. Luota siihen, että vastaus nousee sinulle kyllä. Varjojen kohtaamistakaan ei tarvitse pelätä, koska se on erinomainen keino vapautua vanhoista taakoista ja kasvaa sieluna.

Äänestä
  • Lopeta valehtelu

    Äänestä

  • Jaa täällä jaellaan horoskooppeja.

    Äänestä

  • Ihan totta puhut. Vihdoin olen itse saanut tiedostaa, että kaikella kivulla on ollut tarkoituksensa. Tosin kun yhden osa-alueen on saanut käytyä läpi, niin uutta pukkaa. Mulla on just nyt, tällä hetkellä hyvä olla itsessäni. Tänään nautin luonnonhelmassa kaikesta mistä oli mahdollisuus siellä siinä hetkessä nauttia. Uimassakin kävin.

    Äänestä

  • Anonyymi00020 kirjoitti:

    Ihan totta puhut. Vihdoin olen itse saanut tiedostaa, että kaikella kivulla on ollut tarkoituksensa. Tosin kun yhden osa-alueen on saanut käytyä läpi, niin uutta pukkaa. Mulla on just nyt, tällä hetkellä hyvä olla itsessäni. Tänään nautin luonnonhelmassa kaikesta mistä oli mahdollisuus siellä siinä hetkessä nauttia. Uimassakin kävin.

    Lopeta valehtelu

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Yksi syy passiivisuudelleni oli että hän näki niin kirkkaasti lävitseni. Kyllähän silloin vetäytyy kuoreensa, vähemmästäkin. Hän näki siis heikkouteni. Tai ehkä ei, mutta en pysty avaamaan tätä tämän enempää koska muuten se olisi liian helposti tunnistettavissa. Pakko se on vaan myöntää että minulla klikkasi hänen kanssaan. Sydänsuruja on ollut jo liikaa kontollani. Kuka niitä jaksaa? Sosiaalinen elämäni on ollut niukkaa ja ehkä siksi merkittävät ihmissuhdetapaukset ovat painuneet niin vahvasti mieleeni.

Hieman alkoa ottaneena kirjoitan tämän, eli hän on siis kaivattuni joka pyörii mielessäni. Hänen ajattelunsa kuoriutui nyt esiin mieleeni. Hassua, sillä en ollut miettinyt häntä tänään tätä ennen. Näin siinä käy kun henkiset päänsisäiset lukot ja estot poistuvat. En aio huijata itseäni vaan myöntää että kaipaan häntä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu