Mietin myös pelkäätkö viimeistä tuomiota? Tiedät se Raamatusta tuttu juttu. Syytä olisi sun tekojen vuoksi. Kaikki me maksetaan pahoista teoista jotenkin, se on varmaa.
Mitä lyhyt nainen sun lapsuudessa tapahtui, että susta tuli niin paha?
Anonyymi-ap
43619
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Millä lailla paha?
Raamattu opettaa että niin lyhyet, pitkät kuin keskikokoiset naiset ovat kaikki tehneet syntiä pyhää ja täydellistä Jumalaa vastaan ja ovat tuomion ansainneet. Jumala tuomitsi meidän synnit Jeesuksen kautta ristillä ja uskomalla häneen, synnit saadaan anteeksi. Ihminen pelastuu ja saa synnit anteeksi ilman omia tekoja, pelkällä uskolla.
Toinen synnin tuomio, on se, mikä kohtaa niitä, joilla "sana rististä on hullutus", niitä jotka pysyvät epäuskossa. He nenevät kadotukseen. Mutta jokainen joka uskoo, tulee Jeesuksen kautta pelastetuksi. Mieheltä sivusta.
Kun tästä nyt on epäselvyyttä: usko ei ole mikään ihmisen oma tekele. Se on aito usko ihmisessä siihen että Jeesus todella kuoli meidän virheidemme tähden ja nousi kuolleista. Se joka aidosti uskoo myös aidosti tunnustaa menneen elämänsä inhottavaksi ja virheensä virheiksi. Se joka ei, on ylpeä ja häpeilemätön ja itserakas. Usko ei siis ole ilman vaikutusta ihmisessä. Jumala ei tuomitse vain tekoja vaan ihmisen. Pahat teot ja synnit ovat todisteita pahan läsnäolosta meissä. Usko saa ihmisen irtaantumaan pahasta. Usko > teot.
Kaikki on jo anteeksiannettu Jeesuksen nimessä ja veressä.
Eli voi tehdä mitä vain koska Jeesus antaa aina anteeksi? Omaa moraalia ei tarvita? Okei...
Näin ne opettaa.
Näin juuri. Ilman uskoa tuo anteeksiantamus ei tosin astu voimaan. Eikä antreksiantamus ole sellainen kuin joku kävelisi vankilaan vapauttamaan kaikki vangit pyytämättä mitään takaisin. Jumala vaatii meitä kaikki kääntymään pois pahuudesta hänen luokseen. Siitä uskossa on kyse ja siksi hän vuodatti verensä, taatakseen uskon kautta meille pakoreitin synneistä ja pahuudesta hänen luokseen.
....
Ihminen ei mielensä paatumuksessa ymmärrä edes niin yksinkertaista asiaa kuin mitä aito usko saa aikaan.
Ukrainassa ei olisi sotaa jos maiden johtajat uskoisivat Jeesukseen ja hänen sanoihinsa. Toista maailmansotaa ei olisi koskaan tapahtunut kun sensijaan että ihmiset vihaisivat toisiaan, he opettelisivat rakastamaan lähimmäisiään kuin itseään. Ei olisi hajonneita perheitä. Usko Jeesukseen on ainoa lääke maailman pahuuteen. Moraali on täysin hyödytön sen rinnalla, koska usko, kun se on aitoa, muuttaa oikeasti.
Pahat eisaa ikinä anteeksi pahoja tekojaan! Syyttömiä ihan turha syytellä, kato vain itte peiliin pahan tekijä!
Tämän takia naurat kun teet mitä teet.
Näin tämä menee itsensä kirjoittavan miesaloittajan mielestä
Eli jos vaikka Jammu setä raiskaa ja polttaa pari pikku lasta ja sitten pyytää Jeesukselta anteeksi pääsee hän taivaaseen!?! Okei en sitä epäilekkään. Joten menen mieluummin vaikka mullan alla ja pitäkää hauskaa siellä taivaassa pedareiden kesken ja lippu korkealla🤣
Näin se näyttää olevan että jotkut uskikset uskovat. Oma vastuu on otettu pois ja vieritetty Jeesukselle.
Jos Jammu setä tulisi todella uskomaan Jeesukseen, hän menisi ensinnäkin ihmisenä täysin rikki, koska ymmärtäisi miten hirveitä syntejä on tehnyt. Ja jos hän pysyisi uskossa, hän ei pysyisi Jammu setänä, vaan hän muuttuisi uudeksi ihmiseksi. Jeesus muuttaa jokaisen joka uskoo.
Se joka kieltäytyy uskomasta valitsee nimenomaan pedarien ja murhaajien jne. puolen. He menevät kadotukseen yhdessä saatanan kanssa, ketä ovat elämällään palvelleet. Taivaaseen ei mene edes yhtään valehtelijaa, siis sellaista valehtelijaa joka ei ole tullut uskomaan. Kaikkihan on valehtelijoita.
Omavanhurskaus ei vie sinua taivaaseen. Ainoastaan Jeesus voi sen tehdä.
Ei myöskään suoranainen valehtelu ja provosointi vie taivaaseen.
Suomen vankila on taivas. Oikeudenmukaisuuttahan tässä maassa ei ole.
Voit lukea Raamatusta "jokainen joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi" (Roomalaiskirje 3 luku). Ja sanotaanpa vielä "ilman lain tekoja". Kenenkään ei ole pakko Jumalan sanoja tietenkään uskoa.
Ps. Väsyneenä vastasin tuohon alkuperäiseen kommenttiin, ja huomasin vasta että sen kirjoittaja ei puhunut mitään edes uskosta vaan pelkästä anteeksipyytämisestä. Anteeksipyyntö ei tosiaankaan pelasta ketään, ei vaikka se anteeksipyyntö osoitettaisiin Jeesukselle. Usko ottaa ihmisen koko elämän haltuun, ja siinä ihminen antautuu pahuudesta palvelemaan Jumalaa omalla elämällä, uskon kautta.
Uskova ei voi elää murhaten ja raiskaten, koska tuollainen pahuus ei synny mielessä, joka on alistunut Jumalan hyvyydelle, vaan se syntyy paholaisen mielessä. On tottakai tuollaisiakin pahantekijöitä jotka sanovat uskovansa, sellainen usko on hyödytöntä.
Sama pätee mahdollisesti sinun lyheen naisen kokemiseen suhteessa palstamiehen avautumisen perusteella, Valehtelun alalaji
Miksi ihmeessä me kaikki sitten elämme niin monimutkaisessa maailmassa, jossa pahuutta tuntuu olevan enemmän kuin koskaan? Jos kaikki todella maksaisimme teoistamme, eikö meidän pitäisi nähdä enemmän välittömiä seuraamuksia? Raamatun mukaan jokainen synti tuo mukanaan rangaistuksen. Tämä on mielenkiintoinen profetia, mutta käytännössä se vaikuttaa olevan enemminkin vain ajatus jolla tyydytetään verenhimoisten kristittyjen omatunto.
Katsotaanpa ympärillemme: poliitikot valehtelevat ja varastavat, suuryritykset saavat veronkiertoa aikaan, ja silti he nauttivat elämästään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kenties Raamatun karma ei olekaan niin tehokasta kuin sen sanotaan olevan? Jos kaikki todella maksaisimme pahoista teoistamme, miksi jotkut ihmiset elävät pitkän ja onnellisen elämän huolimatta siitä, että ovat tehneet asioita, jotka ovat epäeettisiä tai jopa rikollisia? Voisiko olla niin, että elämässä on sattumaa ja epäoikeudenmukaisuutta? Ehkäpä se on vain osa ihmiskunnan kollektiivista kokemusta – emme voi aina saada sitä, mitä ansaitsemme.
Ja entäpä sitten se että jokaisella on vapaus valita? Jos todella uskomme siihen, että jokainen maksaa teoistaan, niin missä on silloin ihmisen kyky tehdä valintoja ilman pelkoa rangaistuksesta? Onko tämä vain tapa hallita ihmisiä pelon kautta? Miksi emme voisi elää moraalisesti ilman jatkuvaa uhkaa siitä, että joudumme maksamaan siitä kalliisti?
Elämässä on monia tekijöitä – sattumaa, epäoikeudenmukaisuutta ja valinnanvapautta – jotka haastavat tämän yksinkertaistetun näkemyksen. Joten ehkä voisimme vain nauraa tälle ajatukselle ja jatkaa eteenpäin omilla teillämme.
Kun uskovaiset väittävät, että “jokainen synti tuo mukanaan rangaistuksen”, on helppo kysyä, mikä heitä todella estää toteuttamasta syntejä. Koska kyllähän heistä osa itsekin toteuttaa syntejä. Onko se pelko taivaallisista rangaistuksista aito vai kenties vain huono omatunto? Jos kerran jokainen synti on niin tuhoisa, niin miksi he sitten elävät kuin synnin ja pyhyyden välillä olisi vain jokin ohut viiva? Voisiko olla niin, että tämä “rangaistus” on enemmänkin sosiaalisen paineen ja kulttuuristen normien tuotetta kuin todellinen pelko yliluonnollisista seurauksista?
Ajatellaanpa hetki: jos jokainen synti todella toisi mukanaan välittömän rangaistuksen, olisiko maailma täynnä katuvia synnin tekijöitä vai kenties enemmänkin ihmisiä, jotka ovat taitavasti oppineet välttelemään näitä rangaistuksia? Onko mahdollista, että uskovaiset itse asiassa vain nauttivat synnistä itse salaa, mutta piilottavat sen uskonnollisen naamion taakse? Ehkä he ovat vain mestareita rationalisoimaan käyttäytymistään ja löytämään syitä sille, miksi heidän omat “syntinsä” eivät olekaan niin pahoja kuin muiden.
Karma ei ole Raamatun opetus. Raamattu opettaa että maailman kuulu nyt olla tässä tilassa missä se nyt on. Jumala on sallinut tämän pelastaakseen sieluja uskon kautta. Itse asiassa, sinun tulisi perustella, miksi maailma näyttäytyy epäoikeudenmukaisena ja pahana, jos Raamattu ei ole totta. Jos nyt vaikka ateismi olisi totta, niin silloinhan maailma voisi yhtä hyvin olla hyvä.
Oikeus tulee sitten kun Jumala päättää sen tuoda. Jumala on niin ihmeellinen että hän pystyy herättämään kaikki historian ihmiset kuolleista tuomiolle.
Se olikin yleiskielellisessä mielessä tarkoitetu heitto.
Väite siitä että Raamattu opettaa nykymaailman olevan sellaisessa tilassa kuin se on, perustuu useisiin ihmisten kirjoittamiin tulkintoihin, jotka korostavat sen ajan ihmiskunnan syntisyyttä ja Jumalan suunnitelmaa pelastuksesta. Kuitenkin on tärkeää huomata, että Raamatun tekstit ovat monimutkaisia ja niiden tulkinta vaihtelee eri uskontokuntien ja teologien keskuudessa.
Raamatun mukaan Jumala loi maailman hyväksi (1. Moos. 1:31), mutta ihmisen synti toi maailmaan kärsimystä ja epäoikeudenmukaisuutta (Room. 5:12). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, sitä että Jumala olisi halunnut tai sallinut nykyistä epäoikeudenmukaista tilaa; pikemminkin se viittaa siihen, että ihmiset tekevät valintoja, jotka johtavat kärsimykseen.
Väite siitä, että maailma näyttäytyy epäoikeudenmukaisena vain, jos Raamattu ei ole totta, on ongelmallinen. Maailman epäoikeudenmukaisuudet voidaan havaita myös ilman satukirja uskontoja tai satukirjaraamatun opetuksia. Filosofit ja humanistit ovat kautta aikojen keskustelleet oikeudenmukaisuuden ja eettisten periaatteiden olemassaolosta riippumatta uskonnollisista näkemyksistä.
Esimerkiksi utilitarismi tai muut eettiset teoriat voivat tarjota keinoja arvioida oikeudenmukaisuutta ja hyvyyttä ilman viittauksia jumalallisiin kirjoituksiin. Ihmiset voivat kokea empatian ja solidaarisuuden perusteella tarvetta pyrkiä kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa.
Väite siitä että oikeus tulee vain silloin kun Jumala päättää sen tuoda, voi olla lohdullinen monille uskoville, mutta se herättää kysymyksiä ihmisen vastuusta tässä maailmassa. Miksi ihmiskunnan tulisi pyrkiä parempaan maailmaan tai taistella epäoikeudenmukaisuutta vastaan, jos kerran kaikki tapahtuu lopulta Jumalan tahdon mukaan? Tämä voi johtaa passiivisuuteen ja kyvyttömyyteen toimia aktiivisesti yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Lisäksi ajatus siitä, että Jumala herättää kaikki kuolleet tuomiolle, on vain teologinen kysymys, joka vaatii syvällistä pohdintaa eri uskontojen näkökulmasta. Monet uskonnot tarjoavat erilaisia käsityksiä elämästä kuoleman jälkeen sekä oikeudesta ja tuomiosta.
Hurskaat väitteet Raamatun opetuksista maailman tilasta eivät ole yksinkertaisia eikä niitä voida hyväksyä ilman kriittistä tarkastelua. Maailman epäoikeudenmukaisuudet voidaan ymmärtää laajemmin ja inhimellisimmin tavoin inhimillisten kokemusten kautta eikä vainainoastaan uskonnollisten (satukirjan tekstien) valossa.
Ei vaadi mitään tuollaisia pohdintoja. Joko uskot tai et ja kohtalosi saat iankaikkisuudessa sen mukaan.
Jumalalla oli voima estää syntiinlankeamus, mutta hän ei sitä estänyt. Eli kyllä maailma on tässä tilassa ihan sitä varten että sieluja pelastuisi uskomalla. Jumala on hyvä ja oikeudenmukainen, jos hän sallii pahan ja vääryden olla, sille on oltava syy, ja se syy on uskon vanhurskaus mitä hän tahtoo nähdä. Synti on ihmisen vastuulla. Vastuu on Jumalan keksintö, ei ihmisen. Ihminen voi kyllä kieltää vastuunsa mutta ei Jumala sitä muuksi muuta.
Se joka tekee muutaman hassun hyvän teon elämässään ei ole ihmisenä muuttunut miksikään, vaan on edelleen yhtä paha, luultavasti vielä ylpistyykin ja kuvittelee olevansa jotain teoillaan. Ne jotka vastustavat uskoa ovat sitä mieltä, että "syntinen pysyköön syntisenä".
Äiti tuijotti kaukaisuuteen ja oli luulosairas.
Mutta eikö Jumala ole suunnitellut jo kaiken etukäteen ? Tietääkseni on. Se tarkoittaa sitä että asiat ovat jo päätetty puolestamme ja valintamme on Jumalan toimesta myös jo edellä määrätty. Kaikki tekomme on myös Jumalan aikaan saannosta. Joku voisi väittää että osa olisi saatanan. Mutta Jumala on suunnitellut myös hänet ja hänen tekonsa. Siis jos nyt joku teistä on todella perehtynyt tajuaa hän...
Raamattu ei opeta tuollaista Jumalasta. Se opettaa että Jumala on luonut kyllä saatanan ja ihmisen, mutta ei kumpaakaan tahdottomina ja vastuuttomina robotteina. Tehtaan rakentaja ei ole vastuussa väärinkäytöksistä tehtaassa.
Raamattu ei myöskään opeta että kohtalo olisi jokin sellainen asia, jota Jumala ei pystyisi muuttamaan. Siksi rukouskin on niin merkityksellinen asia, kun jos se rukous on uskovan rukous, niin se menee Jeesuksen kautta, sellaisen Jumalan kuultavaksi, kuka on kohtalojen yläpuolella ja kaikkea suurempi.
Sellainen rukous mikä on itsekäs,toisen vapaata tahtoa rikkova,on Jumalalle kauhistus.
No ei se nyt ihan noinkaan ole. Jumalalta rukoillaan sitä että ihmiset ympärillä näkisivät hänet Jeesuksessa, uskoisivat ja saisivat sen kautta "osan pyhitettyjen joukossa". En minäkään tahtonut olla Jumalan kanssa tekemisissä ennenkuin aloin uskoa. Onneksi puolestani rukoiltiin, vaikka se oli vastoin minun tahtoani. Rukouksilla on suuri merkitys.
Ihmisillä on vapaa tahto. Se on Jumalan luoma se. Se että käy väenvängällä hyökimään omaa tahtoaan,ei ole mitään muuta kuin itsekkyyttä. Jos oikein tarkkaan mietit,niin eikös vain olekkin. Jumalan rakkaus ei hyöki,ei painosta. Se syttyy ihan itsestään,jos on syttyäkseen.
Tiedäthän itsekkin,ettet edes usko jumalaasi. Muuten et tuollaista rakkaudetonta soopaa tänne laittaisi. Sinusta pitäisi tehdä rikosilmoitus,niin paha olet sydämmestäsi.
Näen kyllä että sinulla on hätä ja paniikki. Mutta se on itseriittoista. Itsekkyyttä. Et anna hänen valita ja mennä omia polkujaan vaan häiriköit ja pakotat johonkin mitä hän ei tahdo. Rakkautta on antaa toiselle vapaus. Se vapaus ei ole sinun määriteltävissä tai pakkosyötössäsi. Sellainen ei lähde rakkaudesta. Jos sellaista itsellesi uskottelet,valhettelet itsellesi.
Se että rakkaudesta tahtoo muiden heräävän,ei saa olla väärinkäytettävissä. Se ei ole pakkosyöttöä. Rakkaus ei ole sitä.
Kuulostaa silti kuin yrittäisit herättää huutamalla ihmistä kaataen kiehuvaa vettä sen päälle, vaikka hän on jo hereillä. Mietippä sitä.
Tekeekö ihmisestä pahan asia, jos ei anna seurata vaitiolovelvollisia asioita?
Lapsuudessa on tapahtunut ihan hyviä asioita.
Siksi ei ole kasvanut ihmisiä manipuloiva valehtelija ja kiusaaja.
Veti aina lyhimmän korren?
Keskustelut jäi lyhyiksi?
Lyhyestä virsi kaunis.
Itse tulin uskoon aikoinaan "umpimetsästä", ei tarvinnut ensin saada vastauksia kaikkeen. Annoin elämäni Jeesukselle viimeisenä oljenkortena että jaksaisin elää kun olin kokenut niin paljon pahaa että halusin vaan kuolla.
Siitä alkoi uskossa kasvaminen ja olen saanut paljon vastauksia. Elämässä on todellakin ymmärrettävä logiikka joka tulee hyvän ja pahan, Jumalan ja Saatanan välisestä taistelusta maan päällä. Monet kompastuu järkeensä, kun uskonasioissa olisi uskottava ensin ja järkeiltävä myöhemmin. Uskonasioissa on paljon vähemmän tekemistä ihmisten mielipiteistä, muista uskovista, kirkoista ja opeista, kuin lapsenkaltaisesta suhteesta suureen Isään, Jumalaan. Se yhteys löytyy yksinkertaisesti alkamalla rukoilemaan Jeesusta, joka on välimies Jumalan ja ihmisen välillä. Kannattaa kokeilla.
Voin suoraan sanoa että uskonto ei kiinnosta minua paskan vertaa!
Eläkää te hihhulit vaan omissa fantasiamaailmoissanne.
Se että käyt kirkossa ei tee sinusta kristittyä. Niinkuin sekään että seisot parkkipaikalla ei tee sinusta autoa.
Oon keskimittainen mutta kyl se oli toi hyväksikäyttö.
Muistatko sen?
Pitää paikkansa siinä että kaikki jotka eivät ole Jeesuksen verellä pestyjä tuomiopäivänä maksavat kyllä elämäntavoistaan. Tekstisi perusteella puhut itsestäsi kuinka myös maksat pahoista teoistasi, jos näin on niin mihin enää tarvitset Jeesuksen sijaisuhria? Onko hänen kuolemansa mielestäsi halpa tai turha asia? Teoillasi et voita hänen uhriaan se on varma. Onko sinun valittava pitää halpana joko hänen uhrinsa, tai arvostus elämällä törkeästi sen nojalla? Raamattu ei opeta sellaista, että keikutaan ääripäästä toiseen, että ristintyöhön turvaaminen on sama asia kuin synnissä eläminen, niinkuin ei synnissä eläminenkään ole sama kuin ristiin turvaaminen! Ei sellainen joka tietoisesti tekee syntiä/ei ole elävässä uskossa sisällä turvaa millään tavalla Jeesukseen.
Kannattaa punnita vain omat teot Herran edessä eikä sörkkiä sisarten kasvua kuin mikäkin herra.