Noin neljännes maatiloista on pieniä, alle 15 hehtaarin tiloja.
Alle 15 hehtaarin maatiloihin kannattaa satsata
Anonyymi-ap
12342
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
3/4 EU maatiloista on alle 5 hehtaarin kokoisia.
Suomella on siis tavoitteita!
Perheviljelmät on kuluttajien haluama tuotantotapa!
Onko?
Eiköhän kuluttajille ole kokolailla yhdentekevää minkä kokoisia maatilat on ja onko perheviljelmä tai joku muu.
Veronmaksajat taasen haluaisivat maatiloja, jotka tulisivat toimeen ilman veronmaksajien tukea. Tilakoko sinänsä on yhdentekevä.
3/4 EU maatiloista on alle 5 hehtaarin kokoisia.... rohkenen olettaa että ovat perheviljelmiä, eli on kuluttajien haluama tuotantotapa!
Olet siis oikeasti sitä mieltä, että kuluttajien halun vuoksi sikäläisistä tiloista noin suuri osa on alle 5 hehtaarin kokoisia?
No ei ne pinta-alat ainakaan suurene kuluttajien halusta. Suomen tilojen keskikoko on kuitenkin jo paljon suurempi kuin 5ha. Tukiakaan ei makseta muistaakseni alle 3 ha tilelle, ja peltoa tarvitaan vähintään 1ha jokaista lypsylehmää tai muutamaa nuorta eläintä kohden. Minkäänlaista omaa koneistusta ei kannata ajatella ennenkuin kymmenille hehtaareille, ja urakoitsijan tekemänä jo liikkeelle lähtö maksaa sen verran, että ei niitäkään ihan olemattomille aloille voi joka hommassa käyttää.
Ei varmaankaan suurenekaan. Kuluttajille ei liene merkitystä minkä kokoisia maatiloja Suomessa on.
Tietysti aina voi rakentaa itselleen romanttisia menneen ajan nostalgisia mielikuvia perheviljelmistä, joita näkee kotimaisissa vanhoissa elokuvissa tai omissa lapsuuden muistoissaan isovanhempien tai heidän kertomanaan omasta lapsuudestaan.
Kyllä varmaan pienillä perheviljelmillä joku voi pärjääkin, jos on kehittänyt omat tuotteensa poiketen bulkkitavarasta, esim erikoiskasvit tms. Ruokatuotannon tarvitsemaa alkutuotannon tuottamaa raaka-ainetta ei näiltä tiloilta saa eikä ruokatuotannon raaka-aineiden huoltovarmuutta voi jättää näiden varaan.
Maatalouspolitiikka on aina ollut tempoilevaa.
Aikoinaan alettiin maksaa maidosta sen sisältämän rasvan perusteella joten alettiin jalostamaan lehmiä niin että lypsivät rasvaisempaa maitoa.
Sitten päätettiin että rasva onkin pahempi ja taasen eri suunta.
Nyt on pitkään tähdätty isoihin maatiloihin ja varmaan kohta aletaan taasen suunnata pientiloihin kun ne on ensin saatu lopetettua kaikki.
Ei näitä muutoksia voi tehdä nopeasti, eläinjalostus vie vuosia jos ei vuosikymmeniä.
Sama tuossa tilakoossa taidetaan puhua vuosikymmenien muutostyöstä että saadaan taasen pienet tilat pystyyn jos saadaan ollenkaan.
EU käskyttää ja Suomi tottelee.
Lähitulevaisuudessa pikkutiloilla fermentoidaan valkuaisproteiineja tankeissa auringon ja vedyn avulla. Vanhat maitotankit käyvät prosessiin kaiketi täydellisesti.
Tuet saa niinkuin tähänkin asti.