Onko täällä tietäjiä? Minulle ilmastointi asennusfirma väitti että iv kanavapainesäätö on huono vaihtoehto. Kun kesällä ikkunat on auki niin ylimmän huoneiston poisto vetää hirveästi kun kone huutaa täysillä.
En ymmärrä tuota siksi että kanavapainehan vaikuttaa siihen että kuinka paljon venttiileistä ilmaa menee. Jos paine vakioidaan säädöllä niin miksi ylimmässä kerroksessa silti venttiilit muka vinkuu? Jos vinkuu niin ikkunat voi laittaa kiinni niin sen asunnon kohdalla asian pitäisi olla kunnossa?
Paine venttiililautasen yli pysyy ko asunnossa siis vakiona.
Onko jotain mitä en nyt ymmärrä kun en ole ingenjöör
Painesäätö kerrostalon ilmastoinnissa
Anonyymi-ap
15
376
Vastaukset
- Anonyymi
Poistojen vinkumisongelmia on eniten kello-ohjatulla puolituksella varustetuissa taloissa. Näissä yleensä myös turhan niukasti korvausilmaventtiileitä ja ne vähätkin suljetaan tai tungetaan täyteen sukkahousuja, koska ilmanvaihto tunnetusti on tarpeetonta ja aiheuttaa vetohaittaa.
Turhan ahtaaksi mitoitoitetuissa kanavissa ja venttiileissä pitää olla aika kovat paineet tehostusjaksojen aikana ja tilanne huononee, kun muissa huoneistoissa tukitaan korvausilmaventtiilit ja/tai pyöritellään poistoventtiileitä kiinni suoli24/essonbaarin ohjeiden mukaisesti. Tällöin kanavapaine kasvaa -> kasvaa venttiilien paine-ero ja ilmavirta niissä huoneistoissa, missä venttiilit vielä auki.
Kanavapainesäätö hieman vähentäsi em. ongelmia, mutta fiksuinta olisi heittää kuikkaa 50 -vuoden takaisella suunnitteluratkaisulla ja muuttaa systeemi DDR keskuskello-ohjauksesta huoneistokohtaiseen ohjaukseen. Eli tehostettava liesikupu keittiöön tai tehostettavat poistoventtiilit. Siloin säädellään ilmanvaihtoa ao huoneiston tarpeen eikä kellokytkimen mukaan (sisätäen "tarpeelliset tehostukset joka aamu, sunnuntait mukaan luettuina, klo 6-7 jne)
Jos korvausilmaventtiileitä on liian vähän ja kämppä normaalisti -10 ja tehostusjaksojen aikana -40 Pa alipaineinen, niin poistoventtilien yli vaikuttava paine-ero kasvaa tämän 15-40 Pa kun ikkunan avaa. "Lisää reikiä seinään" ei ole hyvä ratkaisu, koska tehostusjaksojen iso ilmavirta = iso vetohaitta -> ne korvausilma-aukot suljetaan tai tungetan täyteen sukkahousuja. Fiksumpi tosiaan mitoittaa systeemi uudelleen, niin että normisti ollaan jossain vanhan puolituksen ja tehostuksen välimaastossa. - Anonyymi
Staattinen paine ei suinkaan ole vakio, varsinkaan poistossa.
- Anonyymi
Eli poistoa ei kannata tasapainottaa pelkillä venttiileillä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli poistoa ei kannata tasapainottaa pelkillä venttiileillä.
Tasapainotuksen tai kv-arvojen palauttamisen jälkeen se on säädin ongelma.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tasapainotuksen tai kv-arvojen palauttamisen jälkeen se on säädin ongelma.
On aivan luonnollista, kun ajetaan räppänät auki, säädin vinkaisee,
- Anonyymi
Tarkoittaakohan tuo nyt sitä, että asennusfirma on sanonut, että painesäätyvä ilmanvaihto on huono (vakiopaine)..? Vakiopaine on parempi kuin vakioteho.
Jos on sekä koneellinen tulo- että poistoilma, niin vakiopaine tuottaa samalla vakioilmavirran. Jos on pelkkä poisto, niin vakiopaineessa ilmavirta saattaa heitellä ulkoilmalämpötilan mukaan. Vakioilmavirta puolestaan ei pysty ottamaan huomioon huoneistokohtaisia ilmanvaihdon tehostuksia (liesikupu).
Venttiilit vinkuvat, jos ne on kuristettu äärimmilleen. Tai jos ovat likaiset. Vakiopaineessa ei ole mitään vikaa. Kuulostaa siltä, että ylemmissä asunnoissa on käytetty liian suuria kanavakokoja tai niissä on virheellinen kuristus kanvassa tai niissä puuttuu kuristus kokonaan. Paine-ero ylimmissä kerroksissa määräytyy alimman kerroksen paine-eron ja ilmavirran mukaan. Kummassa vaan voi olla vikaa. - Anonyymi
Koneellisessa ilmanvaihdossa oletetaan, että ikkunat pidetään kiinni ja säädetään sen mukaan. Kun availlaan ikkunoita, niin kaikki menee kerrasta sekaisin. Ei pitäisi olla vaikea asia ymmärtää.
- Anonyymi
Ikkunoiden avaaminen ei ole kiellettyä.
Jos ikkunoiden avaaminen sotkee ilmanvaihdon toiminnan ihan täysin, järjestelmä on PÄVI suunniteltu ja/tai säädetty.
Yleensä on. Siis pävi suunniteltu. Liian vähän korvausilmaventtiileitä -> tolkuton alipaine (joa 50 Pa) ikkunat kiinni -> ikkunan avaaminen muuttaa venttiilien paine-eroa ja ilmavirtaa.
Venttiileissä pitäisi olla riittävän iso paine-ero normaalisti, ettei ikkunoiden aukomiset yms. muuttaisi säädettyä ilmavirtaa liiaksi. Vaan jos on vaikkapa vuotavat rakenneaineiset kanavat, vääränkokoiset venttiilit tms. niin voi olla venttiilien paine-ero 10 Pa ja asuntojen alipaine 30 Pa -> ilmavirta säätyy sen mukaan, miten pahasti on korvausilmaventtiileissä suodattimet likaantuneet, tulenpainee, ikkunatuuleuksen ym.s mukaa, jopa niin, että ovi välillä ilma virrata väärään suuntaan, asunnosta toiseen.
Ei ole pulaa PÄVI suunnitelluista ja rakennetuista järjestelmistä, joten kaikkea tätä riittää .Vuosikymmenestä toiseen, koska turha tuhlata rahaa ilmanvaihtoon, joka on tarpeetonta ja jonka voi HS asiantuntijoiden mukaan korvata lämmityksellä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ikkunoiden avaaminen ei ole kiellettyä.
Jos ikkunoiden avaaminen sotkee ilmanvaihdon toiminnan ihan täysin, järjestelmä on PÄVI suunniteltu ja/tai säädetty.
Yleensä on. Siis pävi suunniteltu. Liian vähän korvausilmaventtiileitä -> tolkuton alipaine (joa 50 Pa) ikkunat kiinni -> ikkunan avaaminen muuttaa venttiilien paine-eroa ja ilmavirtaa.
Venttiileissä pitäisi olla riittävän iso paine-ero normaalisti, ettei ikkunoiden aukomiset yms. muuttaisi säädettyä ilmavirtaa liiaksi. Vaan jos on vaikkapa vuotavat rakenneaineiset kanavat, vääränkokoiset venttiilit tms. niin voi olla venttiilien paine-ero 10 Pa ja asuntojen alipaine 30 Pa -> ilmavirta säätyy sen mukaan, miten pahasti on korvausilmaventtiileissä suodattimet likaantuneet, tulenpainee, ikkunatuuleuksen ym.s mukaa, jopa niin, että ovi välillä ilma virrata väärään suuntaan, asunnosta toiseen.
Ei ole pulaa PÄVI suunnitelluista ja rakennetuista järjestelmistä, joten kaikkea tätä riittää .Vuosikymmenestä toiseen, koska turha tuhlata rahaa ilmanvaihtoon, joka on tarpeetonta ja jonka voi HS asiantuntijoiden mukaan korvata lämmityksellä.Tuossa alkaa olla jo niin paljon alipainetta, että huoneistojen ovia on vaikea saada auki.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa alkaa olla jo niin paljon alipainetta, että huoneistojen ovia on vaikea saada auki.
Sehän on mummon elämän korkein saavutus, että teippaa kaikki korvausilmaventtiilit ja ikkunan karmit niin tiiviisti, ettei pääse ulos asunnostaan ilman huoltomiehen apua. Kuulemma näitäkin tapauksia ollut.
-70 Pa on koneellisen poiston päiväkodissa ihan OK. Ei lähde lapset omille teilleen, koska eivät jaksa avata ulko-ovia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ikkunoiden avaaminen ei ole kiellettyä.
Jos ikkunoiden avaaminen sotkee ilmanvaihdon toiminnan ihan täysin, järjestelmä on PÄVI suunniteltu ja/tai säädetty.
Yleensä on. Siis pävi suunniteltu. Liian vähän korvausilmaventtiileitä -> tolkuton alipaine (joa 50 Pa) ikkunat kiinni -> ikkunan avaaminen muuttaa venttiilien paine-eroa ja ilmavirtaa.
Venttiileissä pitäisi olla riittävän iso paine-ero normaalisti, ettei ikkunoiden aukomiset yms. muuttaisi säädettyä ilmavirtaa liiaksi. Vaan jos on vaikkapa vuotavat rakenneaineiset kanavat, vääränkokoiset venttiilit tms. niin voi olla venttiilien paine-ero 10 Pa ja asuntojen alipaine 30 Pa -> ilmavirta säätyy sen mukaan, miten pahasti on korvausilmaventtiileissä suodattimet likaantuneet, tulenpainee, ikkunatuuleuksen ym.s mukaa, jopa niin, että ovi välillä ilma virrata väärään suuntaan, asunnosta toiseen.
Ei ole pulaa PÄVI suunnitelluista ja rakennetuista järjestelmistä, joten kaikkea tätä riittää .Vuosikymmenestä toiseen, koska turha tuhlata rahaa ilmanvaihtoon, joka on tarpeetonta ja jonka voi HS asiantuntijoiden mukaan korvata lämmityksellä.Tämä hyvä kommentti
- Anonyymi
Lyö lujaa vasaralla säätimeen.
- Anonyymi
Kerrostaloja on monenikäisiä. Esimerkkitalo 60-luvulta omaa 2-nopeushuippuimurin katolla, ohjauskellon, tiilestä muuratut kanavat, posliiniritilät kanavasta asuntoon, taloyhtiösaunan kellarikerroksessa ym. Kanavien virtausvastus tuo tullessaan virtauseron kerrosten välillä.
Vertailun vuoksi, uudemmassa rakennuksessa voi olla huippuimuri taajuusmuuttajalla, paine-erosäädöllä tmv., peltiputkikanavat, säätöventtiilit kanavasta asuntoihin, asuntosaunat, jne.
Kohteiden ilmanvaihdon toimivuuden välillä on eroa. Esimerkki-60-lukulaisessa talossa, "talkooremontti halvalla" piti toiminnallisuuden kannalta sisällään, että tehostuskellon rinnalle tuli lämpötilasäätö. Molemmat ohjaavat huippuimuria releillään.
Lämpötilasäätö-"algoritmi" huomioi, että ulkolämpötilan kasvaessa, asuntojen ikkunat avautuvat usein. Virtausten ylläpitämiseksi,huippuimuri alkaa käyttämään nopeampaa moottoria. Muulloin, suurempi nopeus tulee tehostuskellolla, valistuneesti arvattuina ajankohtina, kuten esim. taloyhtiösaunan käyttöajat ym.
Mikä tuli ilmi, on ettei löytynyt yksinkertaista muistillista kahden tai useamman säätöpisteen lämpötilasäädintä, jolle olisi käyttöä erityisesti kesähelteillä. Toiveissa olisi, että säätimen voisi asettaa käyttämään tehostusta kun:
- ulkolämpötila ylittää ikkunanavausrajan (n. 12-15 astetta), kuitenkin alittaa hellerajan (n. 23 astetta)
- jos päivä-ajan ulkolämpötila on ollut helteinen (yli tuo n. 23 astetta), säädin muistaisi tämän, ja tehostaisi seuraava(n/t) yö(n/t), vaikka mahdollisesti asetettu "n. 12-15 astetta" tehostusraja alittuisi
Esimerkkitalon teknisessä tilassa, kaukolämmöllä kuumenevien kiertoveden ja lämpimän käyttöveden lämpötilaa säätää "Ouman"-säädin. Säädin tietää ulkolämpötilan, sisältää mikrokontrollerin ja sisältää vapaita relelähtöjä. Kuitenkaan, ei taivu huippuimurin ohjaukseen, turhauttavasti.- Anonyymi
On noissa posliinirakoventtiileilläkin varustetuissa kohteissa jollain tasolla huomioitu kanaviston virtausvastukset ja eri tilojen erisuuruiset ilmanvaihtotarpeet. Vaikka venttiileissä ei ole säätöä, niin niitä on eri määrällä rakoja! Eli eivät ole kaikki identtisiä.
Monimutkaisempaa ohjausta, missä tehostusta ohjalillaan aikaohjelmilla ja useammalla raja-arvolämpötilalla on vaikeaa toteuttaa millään yksinkertaisilla säätimillä/termostaateilla. Mahdollista kyllä, mutta saa turata monen rekkulan kanssa.
Tolkullisin vaihtorehto olisi ihan oikea RAU alakeskus. Uusimmat "oumannin säätimetkin" ovat tällaisia - siis vapaasti ohjelmoitavia. Silloin saa speksata juuri niin monimutkaisen logiikan kuin haluaa.
Vielä jos puhaltimet uusitaa, nin sehän tarkoittaa nylyään automaattisesti myös kierrosnopeussäätöä, jolloin on enemmän kuin vain 2 vahtoehtoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On noissa posliinirakoventtiileilläkin varustetuissa kohteissa jollain tasolla huomioitu kanaviston virtausvastukset ja eri tilojen erisuuruiset ilmanvaihtotarpeet. Vaikka venttiileissä ei ole säätöä, niin niitä on eri määrällä rakoja! Eli eivät ole kaikki identtisiä.
Monimutkaisempaa ohjausta, missä tehostusta ohjalillaan aikaohjelmilla ja useammalla raja-arvolämpötilalla on vaikeaa toteuttaa millään yksinkertaisilla säätimillä/termostaateilla. Mahdollista kyllä, mutta saa turata monen rekkulan kanssa.
Tolkullisin vaihtorehto olisi ihan oikea RAU alakeskus. Uusimmat "oumannin säätimetkin" ovat tällaisia - siis vapaasti ohjelmoitavia. Silloin saa speksata juuri niin monimutkaisen logiikan kuin haluaa.
Vielä jos puhaltimet uusitaa, nin sehän tarkoittaa nylyään automaattisesti myös kierrosnopeussäätöä, jolloin on enemmän kuin vain 2 vahtoehtoa.Yli 60-vuotiaan talon posliiniventtiilit on aikoinaan valittu siten, että yläkerroksessa on 5-rakoiset, alakerroksessa osin 3-rakoiset - väärinpäin, katolla sijaitsevan huippuimurin kannalta. Ilman venttiileitä, eri kanavien virtauksien suhde on mitattuna n. 1:5. Venttiileiden paikkoja on vaihdettu tarkoituksenmukaisemmaksi toki.
Kevyessä remontissa (uudet laakerit keskipakopuhaltimeen, uudet moottorit, hihnapyörät, sähköosat, yhteensä n. 2000€), kaikkien kanavien virtaussuunnat sai pysymään samoina ts. joka poisto on poisto, ei jäteilmatulo - mikä oli tarkoituskin. Hitaamman nopuden nosto oli ratkaiseva tekijä. Täydellistä ei järjestelmästä saa, lähinnä kanavarakenteesta johtuen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 372421
Mies kateissa Lapualla
Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla362416- 951731
Olen aina vain
Ihmeissäni siitä että oletko niin tosissani minusta? Mitä muut ajattelisi meistä?511300Joo nyt mä sen tajuan
Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?861281Olipa ihana rakas
❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau51175Kansanedustaja Teemu Keskisarja ei osallistu Linnan juhliin vaan natsikulkueeseen
Kerääkö poliisi taas natsiliput pois osallistujilta?2671029- 52976
Kumpi teistä rakastui ensin?
Sinä vai kaipaamasi henkilö (jos siis tunteet ovat molemminpuolisia)? Tai jos kyse ei ole vielä rakkaudesta, niin kumpi36747- 27740