Samoilin Nuuksion luonnonpuistossa, Kansallispuistossa. Siellä on metsää jota on pidetty hakkaamattomana, ei kerätty pois kaatuneita puita eikä risujakaan. Siis koskematonta luonnon aluetta eliöiden viihtyä ja lisääntyä.
Vaan eipä kukoista metsä. Kirjanpainajatuholainen on tuhonnut useita puita, pienehköillä alueilla joka ikisen kuusen ja yksittäisiä siellä täällä. Sellaistako sitten haetaan. Että metsistä jätetään ottamatta taloudellinen hyöty. Sitten puut raiskaa tuholainen. Sinnekö linnut tekevät pesät saastuneisiin kuusiin. Kun annetaan tilaa pieneliöille, sinne pesiytyykin sellainen pieneliö joka tuhoaa. Eikö se ole menemistä ojasta allikkoon. Kertoo tästä näkökulmasta ennallistamisen hyödyn ken ymmärtää, minä en. Tietäänkö joku onko meneillään tutkimusta tai kenties jo keino, millä kansallispuiston, luonnonpuiston, puut saisivat kasvaa terveinä.
Ja tämä tuho ei koske vain Nuuksiota, sama tuholaista on laajasti vanhoissa, hoitamattomissa metsissä.
Vaan eipä kukoista metsä. Kirjanpainajatuholainen on tuhonnut useita puita, pienehköillä alueilla joka ikisen kuusen ja yksittäisiä siellä täällä. Sellaistako sitten haetaan. Että metsistä jätetään ottamatta taloudellinen hyöty. Sitten puut raiskaa tuholainen. Sinnekö linnut tekevät pesät saastuneisiin kuusiin. Kun annetaan tilaa pieneliöille, sinne pesiytyykin sellainen pieneliö joka tuhoaa. Eikö se ole menemistä ojasta allikkoon. Kertoo tästä näkökulmasta ennallistamisen hyödyn ken ymmärtää, minä en. Tietäänkö joku onko meneillään tutkimusta tai kenties jo keino, millä kansallispuiston, luonnonpuiston, puut saisivat kasvaa terveinä.
Ja tämä tuho ei koske vain Nuuksiota, sama tuholaista on laajasti vanhoissa, hoitamattomissa metsissä.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Ehkä metsä palautuu vuosien kuluessa ennalleen, en tosin oikein usko siihen. Ihmisen se on autettava metsää pärjäämään, koska olemme sitä myös käyttäneet hyödyksi.
Sehän siinä on tarkoituskin, että suojellaan niitä kirjanpainajia. Ei eläimet tykkää terveestä luonnosta, vaan sen luonnon pitää tuottaa niille syötävää ja piilopaikkoja. Ihminen taas tykkäisi täysin terveestä ympäristötä, joka toisi hyötyä ja elinvoimaa ihmiselle. Niitä kahta ei voi saada, vaan on tehtävä valinta.
No jopa jotakin....:))
Kirjanpainajien mittakaava Kolilla on sellainen, ettei niiden torjuntaan ole mitään muuta konstia kuin ilmastonmuutoksen pysäyttäminen
https://yle.fi/a/74-20101967
Ihmisen pitää oivaltaa paremmin luonto, suomalaiset aika hyvin tiedostaa mut ne muut.
Sijoittana en sijoita metsäyhtiöihin mielelläni, ei ole tällä hetkellä,
koska ne parturoivat Suomen Kiinaa varten selluksi globalisaatiossa
ennen oli toisin Juuso Waldenin aikoina Valkeakosken Haka
silloin metsä oli suomalaisille sijoituskohde
tiedättekö kenestä JW filmi kertoo, esapakarinen apumiehenä
JW kiroilee pankkiukolle
https://www.youtube.com/watch?v=ORdaxloeSNg
voin harkita alalta Valmetia kyllä se on mielestäni aliarvostettu
konservatiivinen yritys
Meiltähän se käy, suomalaisilta, ja nyt Nato suojaa itsenäistä ja vapaata Suomea, ei iivana tule ja ui liiviin.
Sekametsä ilman avohakkuuta, puusto erikäistä jatkuvan kasvun periaatteella, jossa tehdään hakkuuta valikoiden ei sen kummempaa. Monimuotoinen metsä on terveempää.
Just näin. En pidä kauniina kuin hoidettua talousmetsää. Suurimmat ja vanhimmat kaadetaan ja myydään, niin että pienemmille on tilaa kasvaa. Muistan kun tuli pohjanmaalta e-suomeen. Näin ensi kertaa eläissäni ryteikköisiä metsiä tukkoon kasvaneita metsiä, joissa ei ollut aluskasvillisuutta lainkaan, kun valo puuttui niiden kasvuun. Ihmettelin niiden rumuutta. Eivät ole missään vaiheessa minun silmissäni kauniiksi muuttuneet.
Aluskasvillisuus riippuu metsätyypistä, kangasmetsä on karua mäntymetsää sellaiseen kun tehdään avohakkuu, maanpinta kynnetään vie kymmeniä vuosia kun näyttää vähän siistimmältä. Jatkuvan kasvun periaatteella metsä on aina metsän näköinen, eliöstö eläimet pysyy jokseenkin muuttumattomana, riippuu metsän omistajasta kuinka toimii. Kaupunkilainen metsänomistaja saattaa ettei käy juuri koskaan maillaan, välittäminen siitä mitä siellä tapahtuu, pelkkä hyödyn tavoittelu ihan sama miltä metsä näyttää. Maatilallinen yleensä aina yhteydessä metsäänsä arvostaa miltä se näyttää.
Helsingin kaupungilla on metsiä, mutta ne ovat enempi ryteikköjä, tarkoituksella jätetään, sekä kaadetaan maahan, mätänemään puita, ötököitten kasvualustoiksi.
Se on monimuotoisuutta, tiedotti metsävastaava lehdessä. Iljettävän näköistä, suorastaan luotaan työntävää, jossa näkyy viherpunikkien kädenjälki!
Puupellot aukkohakkuut ilmastonmuutos johtaa ettei kuusi menesty suomessa tulevaisuudessa, mänty kestää paremmin, ryteikkö vaatii kostean maaperän, ei metsän tarvitse olla puistomaista, ei riitä ihmisiä haravan varteen.
Kyllä puu selviää, se mukautuu olosuhteisiin.
Hoidettu talousmetsä, eikä puisto.
Muttei hoitamaton ryteikkö, joka ei tuota omistajalleen.
Onneksi en omista metsää, sitä stressiä ei kestäisi montaa vuotta.
Mitenköhän metsät ovat pärjänneet ennen ihmistä? hmmmm ja vielä kerran hmmmm????
Ei varmaan huonommin ainakaan?
Aloittajalta kysyisin että miten puut selvisivät ehkä 500000 tai 1000000 vuotta ilman ihmisen "hoitoa"?
Ennen Ihmistä metsiä on hoitanut Luonto itse. Luonnossa on ollut ennen Ihmistä paljon enemmän kaikenlaisia eläimiä, jotka on käyttänyt puita ja varsinkin nuoria puita ja pensaita ravinnokseen, eli harventaneet. Toinen suuri metsien "uudistaja" on ollut metsäpalot, jotka on riehuneet valtoimenaan valtavilla alueilla...Ja myrskyt ovat "hoitaneet" metsiä jo tuolloinkin ym. Eli, kyllä Luonto on pitänyt metsät kunnossa ilman Ihmisen toimintaakin..
Kun ihminen aloitti suurimääräisen ja laaja-alaisen metsien käytön paperintuottamiseen yms. tarvitsee metsä sen seurauksena myös ihmisen huolenpitoa, tämä on selvää.
Ei aavistustakaan kun en ole asiaan perehtynyt. Mietin vain niitä Nuuksion tuhoutuneita kirjanpainajakuusia tällä hetkellä, ei niissä linnut pesi eikä muut ötökät viihdy, vain ne kuoriaiset ja puut kuolevat lopullisesti.
En minä nyt koko metsän murheita ota enkä alaa hallitse. Olettaisin vaan että jos olisi kaadettu isoimmat puut ja pienemmät olisivat saaneet valoa kasvaakseen, sanoin kuin aluskasvillisuus, se metsä olisi terveempi kuin nyt. Vaan enpä tiedä, kun ei ole pätevyyttä. al
Nuuksion metsäkin on ihan hyvä olla, ei kaikkien tarvi olla niin hoidettuja.
Nuuskion metsätyypit ei talousmetsä.
https://www.bing.com/images/search?q=nuuskion+metsätyypit&form=HDRSC3&first=1
Suomessa eri metsätyyppejä piisaa, ainutlaatuista luontoa.
Nuuskit väärin, se on Nuuksio!
Nuuksiossa on kauhea yrittää juosta iltarasteja! Nilkat menee puidenjuurissa.!
Joo eikä hetikään jokaisesta kaatuneesta puusta pääse yli eikä ali, pitää kiertää. Tulee sienireissulle kilometrejä.
Sienireissuilla ei sentään tarvi juosta!
Kestävä metsätalous ympäristö monimuotoisuus ei ole aivan onnistunut, se ei ole onnistunut eliöstö on vähentynyt, lintu lajeja kadonnut. Suomessa puusto kaadetaan aina vaan nuorempana teollisuuden vaatiessa riittävän määrän puutavaraa, siitä muodostunut oravan pyörä tuotannon suhteen, raja tulee vastaan. Paras ratkaisu tuotteen jalostusasteen ja tuottavuuden kohottaminen, tai tyytyä vähempään ja otetaan luonto huomioon.
Pertikki
Hyvä kommentti.
Seuraavan jääkauden saapuessa metsät häviävät nykyisen Suomen kulmilta kokonaan.
Mitään ette voi, viluttaa kuin pientä oravaa kun käpy on jäässä.
Maailman lopussa viimeistään.
Sitä seuraavaa odotellessa pidetään hauskaa, eikös?
Maan kiertorata on seuraavan kerran otollinen jääkaudelle noin 50 000 vuoden päästä.
Siihen mennessä homo sapiens on tuhonnut Tellus nimisen planeetan...aikaisemminkin.
Siihen mennessä ihminen asuu jo muualla, kuin tällä pallolla, muilla linnunradoilla kenties.
Siihen että ihmiset asuvat jossain muualla kuin maapallolla, siihen kuluu.....aika helvatisti aikaa:)
Eksoplaneettoja kovasti etsitään ja on löydettykin reilut 7000.
Mutta yksikään ei sovi ihmiselle.
Ja kaukanakin ovat, lähimmät valovuoden etäisyydellä. Valovuosi, 9,5 biljoonaa kilometriä.
Nykyisillä kulkuvehkeillä matka kestäisi miljoona vuotta.
Kehitys on nopeaa, muutama kymmenen vuotta sitten nykykännykät oli aika mahdottomia, kyllä esim. 50.000:ssa vuodessa ehtii ihminen keksiä sellaisia, mistä ei kukaan edes uneksi vielä.
50 000 vuotta, nykymenolla ihminen ehtii tuhoamaan ainoan elinkelpoisen paikan muutamassa sadassa vuodessa.
Maailmanloppua on ennustettu iät ja ajat, silti yhä vaan porskutamme.
Yksilöt katoavat, ja luulevat muuta.
Ilmastonmuutoksella 200 vuodessa tuhoisa vaikutus jota vielä vaikea ennustaa.
Entä suomalaisten syntyvyys, sadan vuoden kuluttua meitä tilaston mukaan miljoona, entä kahden sadan vuoden kuluttua..
200 vuotta samalla tyylillä kuin menneet 200 vuotta, onneksi en ole näkemässä.
Itse uskon ihmisen kykyyn ratkaista esiin tulevat ongelmat.
Ilmastonmuutosta pystytään ehkäisemään siihen suuntaan pyritään, kiinakin pyrkii fossiilittomaksi. Jotain peruuttomatonta päässy tapahtumaan.
Kehitys ja uudet innovaatiot tulee pikkuhiljaa parantamaan asioita.
Kehitys vie kehitystä eteenpäin.
Niin on, ei kannata luovuttaa ja ripotella tuhkaa päälleen.
Vasta krematoriossa saa tuhkat...
Tv:ssä nyt jankataan jonkin ohjelman mainosta (ilmeistesti) että jos ihmiset jättäisivät lihan kulutuksen puoleen, ei mitään enempää tarvitsisi tehdä ilmastonmuutoksen hyväksi. En väitä vastaan, kun en tiedä mutta voisi saman tien sanoa, mitä sitten syötäisiin että nälkä asettuisi. Riisin kasvatus ainakin edistää ilmastonmuutosta. ja miten lie soijat, herneet, pavut, joilla lihaa voisi yrittää korvata. Ja jos lehmiä ei saa pitää, niin mikä korvaa maidosta ja juustosta saatavan kalsiumin ja mitä muuta ongelmaa mahtaa lisiä jos lihaa korvaavaa tuotetta pitää alkaa tuottamaan. Koska liha on kalori- ja kivennäisainepitoista, korvaavaa rehua pitää olla aika kasa tilalle.
Luulen ettei tulisi olemaan helppoa.
Totta, jos alkaa kaikkea pitämään ehdottomina totuuksina mitä otsikoissa lukee, menee sekaisin eikä osaa toimia enää ollenkaan.
Öljyn piti jo loppua, vuan yhä pulppuaa muan povesta.
Kyllä sitä näyttää riittävän vielä.