Bitti 8
Numero 80
Kirjain 800
Tavu 8000
Symboli-kuva 80000
Sana 800000
Lause-Ajatus 8000000
Nämä on vain suuntaa antavia arvauksia. Mitä sitten tällä määrällä voi saada aikaan?
Onko olemassa mitään muuta tapaa ilmaista asioita kuin sanallinen viisaus?
Jostain luin että kun Koraani otetaan pois maailmasta Jumala alkaa ohjata muslimeja kuvallisten meditaatioiden lykkäämisellä aivoihin. Mutta voi olla että olen käsittänyt väärin. Se tuntuu vähän liian raskaalta menetelmältä.
Kun katselee YouTube safari videoita tuntuu kuin eläimillä ainoa kommunikointitapa on tapella ja hyökätä kimppuun. Kuitenkin linnut ja jopa oravat osaavat käydä koputtamassa ikkunaan sen henkilön jolta kerran ovat ruokaa saaneet. On eläimet ainakin älykkäitä vaikka eivät paljoa kommunikoi.
Niiden onni on ruuan etsintä jatkuva sekä parittelu ja poikasten hoitaminen lyhyen elämänsä ajan.
Tähän ketjuun voi kertoa kielineroista, iän vaikutuksesta kielen käyttämiseen, maailman kielikuntien eroista, tai muusta sellaisesta.
Kieli voi vaikuttaa monin tavoin moniin asioihin. Mielestäni Platonin kieli ei inspiroi paljoa, mutta Aristoteleen käyttämä kieli on tiedon ja älyn huippua. Platon oli lähinnä eetikko ja moralisti ja käytti MIELTÄ enemmän kuin ÄLYÄ.
Kolmas hienojakoinen elementti eli EGO on puolestaan tuntematon itselleni filosofian kannalta. Onko joku filosofi tuotannossaan käyttänyt sitä.
Kielen käyttämisen rajoja
21
484
Vastaukset
- Anonyymi
Mitenköhän tuo telepatia toimii jos toimii lainkaan?
Välitetäänkö siinä sanoja vai jotakin mielikuvia?- Anonyymi
Kyllä telepatia toimii. En tiedä kuinka. Itse olen usein jutellut telepatiaa käyttäen. Mutta usein pelkään jonkun lukevan ajatuksia aina eikä vain ns. Pyhien yhteyden avulla. Kuitenkaan en ole saanut ketään kiinni ajatusteni lukemisesta.
Telepatia alkoi yleistyä vuoden 2005 tienoilla. Ensin lyhyen välimatkan ja myöhemmin vähä vähältä pitemmän välimatkan päähän. Se ei toimi kuin vain tuttujen välillä. Ei kenen tahansa kadulla kulkevan kanssa. Mietin että pitääkö siinä olla välittäjänä enkeli. Jokaisella lapsellahan on raamatun mukaan Isän edessä oma enkeli.
- Anonyymi
Amerikan kielessähän ei ole mitään logiikkaa. Jo pelkästään sana "perse" voi tarkoittaa mitä hyvänsä. Kooklettele "ismo" tai jotain.
- Anonyymi
"Mutta voi olla että olen käsittänyt väärin. "
Voi myös olla, että unohdit ottaa lääkkeet.- Anonyymi
Pystytkö myös syvällisempään filosofiaan. Esim. Russell ja Wittgenstein ajatusten tuominen esiin olisi tähdellisempää kuin tuo ainainen lääkkeistä puhuminen.
Voithan avata omia ketjuja jos tämä ei kiinnosta.
Tunnustan kyllä että tämä ketju oli tarkoitettukin läpihuutojutuksi. Pieni kevennys vain kun on hiljaista ja avauksia niin vähän.
- Anonyymi
Ennen oli kouluissa kaksi eri arvosanaa äidinkielessä:
Luetun ymmärtäminen = ajatus
Suullinen esitystaito = puhe
Mun mielestä Ajattelu ja Puhuminen tulee eri lähteestä. On kuin kaksi tietoisuutta. Tai ainakin kaksi eri aivoaluetta.
Frontal lobe = otsa = ajattelu = lyhytkestoinen muisti
Temporal lobe = ohimo = puhe = pitkäkestoinen muisti.
Itse asiassa tekoäly valisti hieman toisin.
Brocan alue puheen tuottaminen = vasen otsa
Wernicken alue ymmärtäminen = vasen ohimo
Mutta itse tahdon typistetyn ja selkeän jaon kahteen eri alueeseen. Otsaan ja ohimoon. Siitä huolimatta että kyse on usean aivoalueen yhteistyöstä.
Ehkä koskaan ei päästä selkeyteen jos kaikki tekijät tarkoin otetaan huomioon. - Anonyymi
Tarvitaanko retoriikkaa yhä vielä tänä päivänä?
Sofistien vai Platonin?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Retoriikka
Mun mielestä puhumista pitää paljon harjoitella jotta saa koko kapasiteetin ja kaikki alueet aivoissaan käyttöön.
Burroughs kirjoitti pari ensimmäistä Tarzan kirjaa ajattelua käyttäen. Loput hän saneli sihteerilleen ja tulos oli melko kehnoa.
Ne jotka puhuen saneltiin eivät yllä ajatuksin kirjoitetun tasalle.
Kuitenkin on hyvä osata käyttää puhumiseen liittyviä aivoalueita. Itse olen kokeillut ja puhumalla tuotetut sanat ja lauseet ovat mielenkiintoisempia kuin ajatukset. Ne ovat hyvin paljon erilaisia. - Anonyymi
Numerologinen järjestelmä:
Symbooli: 10
Ääni: 100
Tavu: 1000
Sana: 10000
Lause: 100000
Ajatus: 1000000
Jos yhdistämme 5 ääntä ja 10 tavua:
Ääni = 100 * 5 = 500
Tavu = 1000 * 10 = 10000
Yhteensä = 500 + 10000 = 10500
Jos vertaamme kolmea eri kielellistä ilmaisua, joissa on:
2 lausetta (200000) ja 1 ajatus (1000000):
Yhteensä = 200000 + 1000000 = 1200000
Esimerkki:
Oletetaan, että osallistumme keskusteluun, jossa käytämme seuraavia elementtejä:
4 lausetta (4 * 100000) = 400000
6 sanaa (6 * 10000) = 60000
2 tavua (2 * 1000) = 2000
Kokonaisarvo keskustelusta: [ Kokonaisarvo = 400000 + 60000 + 2000 = 466000 ] - Anonyymi
Mutta vaikka harjoittelisi puhumista kuinka paljon on luontainen lahjakkuus siinä tärkeämpi kuin harjoittelu?
Älykkyysosamäärä voi olla 100 tai 150.
Sanavaraston määrä voi olla 8000 tai 24000.
Entä matemaattinen lahjakkuus, keskittymiskyky, muisti yms.
Netistä löytyy ainakin älykkyystestejä, sanavaraston laajuus testejä sekä ehkä jopa muistitestejä? En ole niitä vielä etsinyt.
Mitä hyötyä on itsensä testaamisella?
Pitäisi olla tietoa myös kunkin älykkyysosamäärä tuloksen erityispiirteistä. Esim. 105 on äärimmäisen eteenpäin pyrkivät.... tunnen myös 130 ja 150 huumorintajun joitakin piirteitä. 130 on heikko ja kuiva huumori. Eikä siedä kritiikkiä itseään kohtaan. 150 on jopa sadistinen huumori sekä yms.
Kielen rajojen etsimisessä pitää ottaa huomioon hyvin monta eri psykologista ja jopa filosofista seikkaa. Miten taiteellisesti lahjakkaat eroavat muista? Miten savant kyky toimii? Jne.
Miten lähestyä kysymystä filosofisesti?
Mulla on tunne että kieli ei riitä kaikkeen. Se on rajoittava tekijä eikä avartava. Kielitaito monen eri kielen voisi merkitä ajattelun tason kohoomista. On kieliä jotka ei sovellu tieteeseen vaan lähinnä älämölön pitämiseen. Jos osaa jotakin merkittävää kieltä hyvin osaa myös filosofiaa, tiedettä ja uskontoa hyvin.
Merkitseekö muuten pieni sanavarasto sitä että on kaksikielinen tai useampikielinen? Itselläni on vain 8000 suomen kielellä , mutta sama määrä 8000 myös englannin kielellä. Voiko toinen kieli vaikuttaa jotenkin ajatteluun, puhumiseen tai sanavarastoon. - Anonyymi
Minäkin kerran ajattelin tuohon malliin ja se oli tasan viimeinen kerta, kun erehdyn kokeilemaan LSD:tä.
- Anonyymi00012
Itse en ole päässyt seuraamaan lasten kielellistä kehitystä. Tänä päivänä neurotieteiden ja laitteiden avulla asiaa jo tutkitaan eniten.
Ensimmäinen sana 1 vuoden iässä
Sana parit 2 vuoden iässä
Lauseet 3 vuoden iässä
Mutta on niitä jotka ovat kolmen vuoden iässä jo ahmineet esim. Koko Raamatun.
Kuitenkin on ihmislasten kehitys tavattoman hidasta. Mitä nuo neurotieteet luulee saavansa selville?
Onko filosofiseen ajatteluun kykyä Jo pienillä lapsilla. Milloin kyselyikä alkaa ja esiintyykö filosofisia kysymyksiä. Kieli ja sanasto on mielenkiintoinen sen kannalta kuinka rajoittunutta se on ja kuinka kielen avulla voidaan todellisuus kuvata selkeästi.
Jotkut Raamatun ja Koraanin kaltaiset teokset saattavat tyhmentää ja sekoittaa pään sekä aiheuttaa jakomielisyyttä? Jeesus sanoi RIITAA MINÄ OLEN TULLUT TUOMAAN.
Suomen kielellä löytyy hyvän tason lasten ja nuorten kirjoja leikkimiseen, mutta ei ainuttakaan tieteeseen, filosofiaan tai totuuteen suunattua teosta. On pakko tyytyä Raamattuun joka on köykäistä kamaa. Tänä päivänä on onneksi internet archive englannin kielen taitoisille.
Lapsen sanavarasto kehittyy yllättävän hitaasti. Miksi? Yksi sana päivässä tai jopa viikossa? - Anonyymi00013
Ja heti alusta väärin:
bitti: 1
tavu(=byte): 8- Anonyymi00014
Ei näissä hänen viesteissä taida olla kyse totuudesta vaan ikään kuin runoudesta ja tajunnanvirrasta.
- Anonyymi00015
Anonyymi00014 kirjoitti:
Ei näissä hänen viesteissä taida olla kyse totuudesta vaan ikään kuin runoudesta ja tajunnanvirrasta.
Ammattikorkeakoulussa aikanaan suositeltiin Japanilaista SUMEAA LOGIIKKAA KÄYTETTÄVÄKSI, sekä Ranskalaista Matriisilaskentaa. Suomessa ei ole kaikkien alojen ammattitaito kohdallaan. Pitää mennä hakemaan ulkomailta asti.
Sumea logiikka olisi mielenkiintoinen filosofian ja käytännön kokemuksen kannalta laajemminkin käsitettäväksi aiheeksi.
Tajunnanvirtaa en käytä. Kuitenkin jokin valta tai Voima auttaa minua muistamaan mitä sanon. Tai ajattelen. Se vahvistaa ajatukseni kuultaviksi sanoiksi jotka on helpompi kirjoittaa. Ja muistaa.
Ajatus heikko
Voima vahvistaa ajatuksen ääneksi mielessäni
Kirjoitan äänen voimakkaan ikään kuin ajatusteni kaiun. Ei se ole kuitenkaan kenenkään toisen ajatuksia vaan omiani.
Sori jos tää ei ole teidän mieleen. Mun lyhytkestoinen muisti on tuhoutunut ja siksi on apu muistamisen suhteen tärkeää.
En tiedä mikä Voima on kyseessä. Mua on auttanut teologiassa paljon gnostilainen bramiini taivaallinen. Harun Yahyan kirja Hazrat Mahdi and Prophet Isa pdf kertoo että jokainen saa Mahdin aikana bramiinisen taivaallisen tms. Avun.
Ehkä tuo Voima on siis Mahdin odotukseen liittyvää. - Anonyymi00016
Anonyymi00015 kirjoitti:
Ammattikorkeakoulussa aikanaan suositeltiin Japanilaista SUMEAA LOGIIKKAA KÄYTETTÄVÄKSI, sekä Ranskalaista Matriisilaskentaa. Suomessa ei ole kaikkien alojen ammattitaito kohdallaan. Pitää mennä hakemaan ulkomailta asti.
Sumea logiikka olisi mielenkiintoinen filosofian ja käytännön kokemuksen kannalta laajemminkin käsitettäväksi aiheeksi.
Tajunnanvirtaa en käytä. Kuitenkin jokin valta tai Voima auttaa minua muistamaan mitä sanon. Tai ajattelen. Se vahvistaa ajatukseni kuultaviksi sanoiksi jotka on helpompi kirjoittaa. Ja muistaa.
Ajatus heikko
Voima vahvistaa ajatuksen ääneksi mielessäni
Kirjoitan äänen voimakkaan ikään kuin ajatusteni kaiun. Ei se ole kuitenkaan kenenkään toisen ajatuksia vaan omiani.
Sori jos tää ei ole teidän mieleen. Mun lyhytkestoinen muisti on tuhoutunut ja siksi on apu muistamisen suhteen tärkeää.
En tiedä mikä Voima on kyseessä. Mua on auttanut teologiassa paljon gnostilainen bramiini taivaallinen. Harun Yahyan kirja Hazrat Mahdi and Prophet Isa pdf kertoo että jokainen saa Mahdin aikana bramiinisen taivaallisen tms. Avun.
Ehkä tuo Voima on siis Mahdin odotukseen liittyvää.Aloittaja.
"Onko olemassa mitään muuta tapaa ilmaista asioita kuin sanallinen viisaus?"
Tietenkin kieli on tiedon siirtoon, keskustelun tai suuremman tietomäärän
siirtämiseen ja säilyttämiseen liittyvä asia. Aistimme ovat sellaisia, että
sanat tulevat luonnostaan välineiksi.
Äärimmäisissä tapauksissa kieli ei ole käytettävissä, jos henkilö on
kuuro-sokea, silloin on keksittävä toinen signaalijärjestelmä.
Mutta tiedon kannalta asiaa katsottaessa, kieli ja sanat eivät ole se
oleellisin asia, ihmiset eivät ajattele sanoilla vaan käsitteillä.
Sanat ovat käsitteiden nimiä.
Vasta käsitteet ovat tiedon kantajia, tieto on käsitteissä.
Kun aikuinen ihminen opettelee vierasta kieltä, kaikki maailmaan liittyvät
tiedot ovat samoja, oikeastaan vain sanat muutetaan uusiksi, käsitteitä
ei perustasolla tarvitse muuttaa, vai käsitteiden nimet muuttuvat.
"Auto" muuttuu "car", käsite on pysynyt samana. Tietysti muutakin uuteen
kieleen liittyvää asiaa on, mutta sanojen ja käsitteiden suhde olisi tuo.
Sanojen ja käsitteiden suhde voi olla myös hämäävä. "Iltatähti" ja
"aamutähti" viittasivat kirkkaisiin tähtiin, jotka näkyivät joskus aamuisin ja
joskus iltaisin. Sanavalinta saa helposti ajattelemaan niiden olevan eri
tähtiä, mutta kummassakin tapauksessa kyse on ja oli Venus-planeetasta.
Nuo sanat viittasivat samaan käsitteeseen, vain kaksi eri nimeä samalla
käsitteellä.
Aloittaja mainitsee "Aristoteleen käyttämä kieli on tiedon ja älyn huippua."
Ehkä vanha kreikka on kaunista ja ehkä runollista kieltä.
Mutta siinä piilee ansa, jos joku lähtee selvittelemään ajan arvoitusta ja
aloittaa antiikin filosofeista, kun törmää Aristoteleen määritelmään ajasta,
tietysti suomennoksesta, siinä onkin sellainen käsitesoppa josta ei selvää
tule, muuten kuin suomentajan selitysosasta, jos siitäkään.
Kieli voi olla kaunis mutta käsitteellisesti sekava, joten sen logiikka on
myös sekava.
Koska käsite on tiedon kantaja, niin käsitteellisellä tarkkuudella on oma
merkityksensä. Esimerkkejä löytyy tältäkin palstalta runsaasti. - Anonyymi00017
Anonyymi00016 kirjoitti:
Aloittaja.
"Onko olemassa mitään muuta tapaa ilmaista asioita kuin sanallinen viisaus?"
Tietenkin kieli on tiedon siirtoon, keskustelun tai suuremman tietomäärän
siirtämiseen ja säilyttämiseen liittyvä asia. Aistimme ovat sellaisia, että
sanat tulevat luonnostaan välineiksi.
Äärimmäisissä tapauksissa kieli ei ole käytettävissä, jos henkilö on
kuuro-sokea, silloin on keksittävä toinen signaalijärjestelmä.
Mutta tiedon kannalta asiaa katsottaessa, kieli ja sanat eivät ole se
oleellisin asia, ihmiset eivät ajattele sanoilla vaan käsitteillä.
Sanat ovat käsitteiden nimiä.
Vasta käsitteet ovat tiedon kantajia, tieto on käsitteissä.
Kun aikuinen ihminen opettelee vierasta kieltä, kaikki maailmaan liittyvät
tiedot ovat samoja, oikeastaan vain sanat muutetaan uusiksi, käsitteitä
ei perustasolla tarvitse muuttaa, vai käsitteiden nimet muuttuvat.
"Auto" muuttuu "car", käsite on pysynyt samana. Tietysti muutakin uuteen
kieleen liittyvää asiaa on, mutta sanojen ja käsitteiden suhde olisi tuo.
Sanojen ja käsitteiden suhde voi olla myös hämäävä. "Iltatähti" ja
"aamutähti" viittasivat kirkkaisiin tähtiin, jotka näkyivät joskus aamuisin ja
joskus iltaisin. Sanavalinta saa helposti ajattelemaan niiden olevan eri
tähtiä, mutta kummassakin tapauksessa kyse on ja oli Venus-planeetasta.
Nuo sanat viittasivat samaan käsitteeseen, vain kaksi eri nimeä samalla
käsitteellä.
Aloittaja mainitsee "Aristoteleen käyttämä kieli on tiedon ja älyn huippua."
Ehkä vanha kreikka on kaunista ja ehkä runollista kieltä.
Mutta siinä piilee ansa, jos joku lähtee selvittelemään ajan arvoitusta ja
aloittaa antiikin filosofeista, kun törmää Aristoteleen määritelmään ajasta,
tietysti suomennoksesta, siinä onkin sellainen käsitesoppa josta ei selvää
tule, muuten kuin suomentajan selitysosasta, jos siitäkään.
Kieli voi olla kaunis mutta käsitteellisesti sekava, joten sen logiikka on
myös sekava.
Koska käsite on tiedon kantaja, niin käsitteellisellä tarkkuudella on oma
merkityksensä. Esimerkkejä löytyy tältäkin palstalta runsaasti.Kaikki käsitteet ovat jossain määrin subjektiivisia. En tiedä mitä tarkoitatte "käsitteellinen tarkkuus" termillänne. Wikipedian mukaan:
"Koska käsitteet ovat subjektiivisia, ne täytyy aina määritellä, jos kommunikaation halutaan olevan merkityksellistä ja tarkkaa. Käsitteiden määrittely on tärkeä osa tieteellistä kirjoittamista, josta yleisimpiä esimerkkejä on tutkimusraporteissa esiintyvä luettelo käytetyistä termeistä."
Yleensä kai oletetaan liikaakin, että toinen keskustelija ymmärtää aina mitä tarkoitan jollakin käsitteellä. Asia vaikeutuu silloin kun toinen tahallaan puhuu sumeasti ja karttaa tarkkoja käsityksiä kullekin termille. Myönnän kyllä itse tekeväni niin. Puhun sinne päin ja likiarvoja käytän.
Olen perin juurin kyllästynyt tarkkoihin ja teräviin käsitteisiin. Tahdon tietään kullekin käsitteelle kymmenen synonyymia ja mieluiten myös vierailla kielillä. Joskus luen sanoja lopusta alkuun päin kuvitellen että siten saan sanasta irti vielä enemmän kuin vasemmalta oikealle lukemalla. Kun luen pitkää tekstiä luen siitä vain noin joka viidennen sanan ja sepitän sen mitä niiden välissä mahdollisesti olisi. Usein luen vieraskielisistä sanoista vain ensimmäisen tavun ja kokeilen toiseksi ja kolmanneksi tavuiksi mitä mieleen juolahtaa.
Kaikki tämä voi tuntua niistä jotka keskustelevat kanssani siltä, että puhun aina ymmärtämätönä siansaksaa. Tai ehkä he sentään ymmärtävät ainakin puolet siitä mitä puhun, mutta kristisoivat epätarkkuutta ja sumeutta? - Anonyymi00018
Anonyymi00017 kirjoitti:
Kaikki käsitteet ovat jossain määrin subjektiivisia. En tiedä mitä tarkoitatte "käsitteellinen tarkkuus" termillänne. Wikipedian mukaan:
"Koska käsitteet ovat subjektiivisia, ne täytyy aina määritellä, jos kommunikaation halutaan olevan merkityksellistä ja tarkkaa. Käsitteiden määrittely on tärkeä osa tieteellistä kirjoittamista, josta yleisimpiä esimerkkejä on tutkimusraporteissa esiintyvä luettelo käytetyistä termeistä."
Yleensä kai oletetaan liikaakin, että toinen keskustelija ymmärtää aina mitä tarkoitan jollakin käsitteellä. Asia vaikeutuu silloin kun toinen tahallaan puhuu sumeasti ja karttaa tarkkoja käsityksiä kullekin termille. Myönnän kyllä itse tekeväni niin. Puhun sinne päin ja likiarvoja käytän.
Olen perin juurin kyllästynyt tarkkoihin ja teräviin käsitteisiin. Tahdon tietään kullekin käsitteelle kymmenen synonyymia ja mieluiten myös vierailla kielillä. Joskus luen sanoja lopusta alkuun päin kuvitellen että siten saan sanasta irti vielä enemmän kuin vasemmalta oikealle lukemalla. Kun luen pitkää tekstiä luen siitä vain noin joka viidennen sanan ja sepitän sen mitä niiden välissä mahdollisesti olisi. Usein luen vieraskielisistä sanoista vain ensimmäisen tavun ja kokeilen toiseksi ja kolmanneksi tavuiksi mitä mieleen juolahtaa.
Kaikki tämä voi tuntua niistä jotka keskustelevat kanssani siltä, että puhun aina ymmärtämätönä siansaksaa. Tai ehkä he sentään ymmärtävät ainakin puolet siitä mitä puhun, mutta kristisoivat epätarkkuutta ja sumeutta?On totta että käsitteet vaativat määrittelyä ja että eri ihmiset tarkoittavat eri asioita samoilla sanoilla - tämä on aito ongelma filosofiassa ja tieteessä.
Mutta ratkaisu ei ole lisätä epätarkkuutta vaan vähentää sitä sopimalla termeistä. - Anonyymi00019
Anonyymi00018 kirjoitti:
On totta että käsitteet vaativat määrittelyä ja että eri ihmiset tarkoittavat eri asioita samoilla sanoilla - tämä on aito ongelma filosofiassa ja tieteessä.
Mutta ratkaisu ei ole lisätä epätarkkuutta vaan vähentää sitä sopimalla termeistä.Joo, aloin eilen Esa Saarisen Länsimaisen filosofian historiaa lukea. Heti alussa käsitellään aihetta.
Filosofiassa on usein käsitteet vaikeimmasta päästä: TIETO, KAUNEUS, RAKKAUS Jne. Lukion psykologiassa oli tapana kysyä kokeena : Mikä on ensimmäinen sana joka tulee mieleesi sanasta se ja se. Menin aina lukkoon enkä sanonut mitään, koska pyrin silloin käsitettä kuvaamaan tarkasti. Kun nyt olen sumeuden omaksunut niin voin heittää mitä vain vastaukseksi.
Tieto = kirja
Kauneus = aurinko
Rakkaus = kulta, tulta, runo, kyynel
Tarkkuuden ja totuuden vaatimus voi tehdä ihmisestä sanattoman ja hiljaisen.
Vaikeneminen on kultaa ? (Viisautta)
Puhuminen on hopeaa ? (ymmärrys) - Anonyymi00020
Anonyymi00019 kirjoitti:
Joo, aloin eilen Esa Saarisen Länsimaisen filosofian historiaa lukea. Heti alussa käsitellään aihetta.
Filosofiassa on usein käsitteet vaikeimmasta päästä: TIETO, KAUNEUS, RAKKAUS Jne. Lukion psykologiassa oli tapana kysyä kokeena : Mikä on ensimmäinen sana joka tulee mieleesi sanasta se ja se. Menin aina lukkoon enkä sanonut mitään, koska pyrin silloin käsitettä kuvaamaan tarkasti. Kun nyt olen sumeuden omaksunut niin voin heittää mitä vain vastaukseksi.
Tieto = kirja
Kauneus = aurinko
Rakkaus = kulta, tulta, runo, kyynel
Tarkkuuden ja totuuden vaatimus voi tehdä ihmisestä sanattoman ja hiljaisen.
Vaikeneminen on kultaa ? (Viisautta)
Puhuminen on hopeaa ? (ymmärrys)"Joo, aloin eilen Esa Saarisen Länsimaisen filosofian historiaa lukea. Heti alussa käsitellään aihetta."
Filosofiahan on käsitteellistä tutkimusta, käsitteet on siinä pääroolissa. Jos sinulla on ollut käsitteiden kanssa koulussa pientä hankaluutta, voit melkein onnitella itseäsi,
muut yrittivät opetella käyttämään käsitteitä, sinulla ne pulpahtelevat jo esiin.
Älä sumenna niitä, ole tyytyväinen jos sinulla on käsitteellistä lahjakkuutta,
se on lahja. Suomen kielessä on ilmaistu asia hyvin, käsite-sana on hyvin lähellä käsittää-sanaa.
Hyvä käsitteellinen suorituskyky tarkoittaisi, hyvää kykyä käsittää,
ymmärtää, älykkyyttä.
Me ihmiset ajattelemme käsitteillä, emme sanoilla, no jotkut
ajattelevat sanoilla, vaikka ei pitäisi. Kun luet Saarisen kirjaa
huomannet, että kyse on lähes aina käsitteistä, tai niiden huonosta
käytöstä, sitten muut filosofit ja loogikot joutuvat oikomaan niitä,
Saarinen on lähinnä loogikko, vaikka esiintyy filosofina.
Heitä sumennus pois ja nauti lahjastasi, filosofian historian kirjojen
lukeminen on hyvää harjoittelua. Kirjastoissa on parempia kirjoja
kuin Saarisen, minun mielestä, hän ei kerro omia ajatuksiaan aiheesta
ainakaan niiin paljon kuin olisi toivottavaa.
Tarkkuuden ja totuuden vaatimus näyttäisi että sinulla on lahjoja
myös logiikan puolelle, hio lahjojasi, noista kirjoista saat tuntuman
miltä filosofinen logiikka maistuu.
R. - Anonyymi00021
Anonyymi00020 kirjoitti:
"Joo, aloin eilen Esa Saarisen Länsimaisen filosofian historiaa lukea. Heti alussa käsitellään aihetta."
Filosofiahan on käsitteellistä tutkimusta, käsitteet on siinä pääroolissa. Jos sinulla on ollut käsitteiden kanssa koulussa pientä hankaluutta, voit melkein onnitella itseäsi,
muut yrittivät opetella käyttämään käsitteitä, sinulla ne pulpahtelevat jo esiin.
Älä sumenna niitä, ole tyytyväinen jos sinulla on käsitteellistä lahjakkuutta,
se on lahja. Suomen kielessä on ilmaistu asia hyvin, käsite-sana on hyvin lähellä käsittää-sanaa.
Hyvä käsitteellinen suorituskyky tarkoittaisi, hyvää kykyä käsittää,
ymmärtää, älykkyyttä.
Me ihmiset ajattelemme käsitteillä, emme sanoilla, no jotkut
ajattelevat sanoilla, vaikka ei pitäisi. Kun luet Saarisen kirjaa
huomannet, että kyse on lähes aina käsitteistä, tai niiden huonosta
käytöstä, sitten muut filosofit ja loogikot joutuvat oikomaan niitä,
Saarinen on lähinnä loogikko, vaikka esiintyy filosofina.
Heitä sumennus pois ja nauti lahjastasi, filosofian historian kirjojen
lukeminen on hyvää harjoittelua. Kirjastoissa on parempia kirjoja
kuin Saarisen, minun mielestä, hän ei kerro omia ajatuksiaan aiheesta
ainakaan niiin paljon kuin olisi toivottavaa.
Tarkkuuden ja totuuden vaatimus näyttäisi että sinulla on lahjoja
myös logiikan puolelle, hio lahjojasi, noista kirjoista saat tuntuman
miltä filosofinen logiikka maistuu.
R.sumea logiikka sopii hyvin perinteisen logiikan jatkeeksi, kun pitää päättä eri tavalla toteutettujen algoritmien käyttöalueet: koska lasketaan eri algoritmien keskiarvo, koska toinen on parempi ja koska toinen? Täsmällistä vastausta ei välttämättä edes ole pääteltävissä:Jjos esimerkiksi toinen käyttää sammakon makua tiedon lähteenä ja toinen perustuu matemaattiseen geenianalyysiin.
- Anonyymi00022
Anonyymi00021 kirjoitti:
sumea logiikka sopii hyvin perinteisen logiikan jatkeeksi, kun pitää päättä eri tavalla toteutettujen algoritmien käyttöalueet: koska lasketaan eri algoritmien keskiarvo, koska toinen on parempi ja koska toinen? Täsmällistä vastausta ei välttämättä edes ole pääteltävissä:Jjos esimerkiksi toinen käyttää sammakon makua tiedon lähteenä ja toinen perustuu matemaattiseen geenianalyysiin.
Sumea logiikka syntyi kun insinöörit huomasivat, että todellisuus ei välitä Aristoteleen periaatteista. Pesukoneen täytyy osata käsitellä "melko likainen" ja "aika lämmin" ilman että se vaatii metafyysistä väitöskirjaa likaisuuden olemuksesta. Tässä mielessä se on rehellisempää kuin perinteinen logiikka, joka teeskentelee että maailma koostuu selvärajaisista käsitteistä.
Mutta filosofiassa sumea logiikka on lähinnä osoittanut sen minkä skeptikot tiesivät jo antiikin aikana: kielen ja käsitteiden epätarkkuus ei ole ongelma joka ratkaistaan paremmalla logiikalla, vaan piirre joka kuuluu asiaan.
"Milloin kasa hiekkaa lakkaa olemasta kasa?" ei ratkea sillä että määrittelemme jäsenyysasteen 0.73 viidelle hiekanjyvälle. Se vain siirtää mielivaltaisuuden desimaalien taakse, missä se näyttää tieteellisemmältä mutta on yhtä lailla mielivaltaista.
Logiikka, sumea tai kirkas, on työkalu ajattelulle - mutta filosofian varsinainen työ alkaa siitä missä logiikka loppuu, kysymyksistä joihin ei ole laskettavissa olevaa vastausta.
R.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Arman Alizadin viesti puna-aktivisteille: "Pitäkää lärvinne nytkin kiinni"
Arman Alizad kritisoi vasemmiston kaksinaismoralismia. Iranissa syntynyt suosikkijuontaja Arman Alizad pakeni perheensä3434342Minja Koskela nostanut vasemmistoliiton kannatuksen ennätykseen
Koskela valittiin puolueen johtoon lokakuussa 2024, ja silloin Ylen kysely antoi puolueelle 9,3 prosentin kannatuksen.1422438Antti johtaa Petteriä jo 7,1 prosenttiyksiköllä
Tällä menolla sdp menee kokoomuksesta kierroksella ohi jo tällä vaalikaudella. https://yle.fi/a/74-20213575822056- 1421578
- 261117
Hotelli kainuu
Mietityttää, hotelli Kainuussa, se, että asiakkaat voivat valita ketä saa olla ja ketä ei, Illan aikana asiakkaina!421104- 281047
Seuraavakin hallitus joutuu leikkaamaan
Sitähän tämä hallitus nyt höpöttää, kun itse on ajanut tilanteen katastrofaaliseksi. Orpon hallitus lähti suurin puhein140999- 77989
Ovatko vastasyntyneet vauvat syntisiä?
Se ihmisten keksimä järjetön perisynti, jos ovat!337931