Kielen käyttämisen rajoja

Mitenköhän tuo telepatia toimii jos toimii lainkaan?

Välitetäänkö siinä sanoja vai jotakin mielikuvia?

Amerikan kielessähän ei ole mitään logiikkaa. Jo pelkästään sana "perse" voi tarkoittaa mitä hyvänsä. Kooklettele "ismo" tai jotain.

"Mutta voi olla että olen käsittänyt väärin. "

Voi myös olla, että unohdit ottaa lääkkeet.

Ennen oli kouluissa kaksi eri arvosanaa äidinkielessä:

Luetun ymmärtäminen = ajatus
Suullinen esitystaito = puhe

Mun mielestä Ajattelu ja Puhuminen tulee eri lähteestä. On kuin kaksi tietoisuutta. Tai ainakin kaksi eri aivoaluetta.

Frontal lobe = otsa = ajattelu = lyhytkestoinen muisti
Temporal lobe = ohimo = puhe = pitkäkestoinen muisti.

Itse asiassa tekoäly valisti hieman toisin.
Brocan alue puheen tuottaminen = vasen otsa
Wernicken alue ymmärtäminen = vasen ohimo

Mutta itse tahdon typistetyn ja selkeän jaon kahteen eri alueeseen. Otsaan ja ohimoon. Siitä huolimatta että kyse on usean aivoalueen yhteistyöstä.

Ehkä koskaan ei päästä selkeyteen jos kaikki tekijät tarkoin otetaan huomioon.

Tarvitaanko retoriikkaa yhä vielä tänä päivänä?

Sofistien vai Platonin?

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Retoriikka

Mun mielestä puhumista pitää paljon harjoitella jotta saa koko kapasiteetin ja kaikki alueet aivoissaan käyttöön.

Burroughs kirjoitti pari ensimmäistä Tarzan kirjaa ajattelua käyttäen. Loput hän saneli sihteerilleen ja tulos oli melko kehnoa.
Ne jotka puhuen saneltiin eivät yllä ajatuksin kirjoitetun tasalle.

Kuitenkin on hyvä osata käyttää puhumiseen liittyviä aivoalueita. Itse olen kokeillut ja puhumalla tuotetut sanat ja lauseet ovat mielenkiintoisempia kuin ajatukset. Ne ovat hyvin paljon erilaisia.

Numerologinen järjestelmä:
Symbooli: 10
Ääni: 100
Tavu: 1000
Sana: 10000
Lause: 100000
Ajatus: 1000000

Jos yhdistämme 5 ääntä ja 10 tavua:
Ääni = 100 * 5 = 500
Tavu = 1000 * 10 = 10000
Yhteensä = 500 + 10000 = 10500

Jos vertaamme kolmea eri kielellistä ilmaisua, joissa on:
2 lausetta (200000) ja 1 ajatus (1000000):
Yhteensä = 200000 + 1000000 = 1200000

Esimerkki:
Oletetaan, että osallistumme keskusteluun, jossa käytämme seuraavia elementtejä:

4 lausetta (4 * 100000) = 400000
6 sanaa (6 * 10000) = 60000
2 tavua (2 * 1000) = 2000

Kokonaisarvo keskustelusta: [ Kokonaisarvo = 400000 + 60000 + 2000 = 466000 ]

Mutta vaikka harjoittelisi puhumista kuinka paljon on luontainen lahjakkuus siinä tärkeämpi kuin harjoittelu?

Älykkyysosamäärä voi olla 100 tai 150.
Sanavaraston määrä voi olla 8000 tai 24000.
Entä matemaattinen lahjakkuus, keskittymiskyky, muisti yms.

Netistä löytyy ainakin älykkyystestejä, sanavaraston laajuus testejä sekä ehkä jopa muistitestejä? En ole niitä vielä etsinyt.

Mitä hyötyä on itsensä testaamisella?
Pitäisi olla tietoa myös kunkin älykkyysosamäärä tuloksen erityispiirteistä. Esim. 105 on äärimmäisen eteenpäin pyrkivät.... tunnen myös 130 ja 150 huumorintajun joitakin piirteitä. 130 on heikko ja kuiva huumori. Eikä siedä kritiikkiä itseään kohtaan. 150 on jopa sadistinen huumori sekä yms.

Kielen rajojen etsimisessä pitää ottaa huomioon hyvin monta eri psykologista ja jopa filosofista seikkaa. Miten taiteellisesti lahjakkaat eroavat muista? Miten savant kyky toimii? Jne.

Miten lähestyä kysymystä filosofisesti?
Mulla on tunne että kieli ei riitä kaikkeen. Se on rajoittava tekijä eikä avartava. Kielitaito monen eri kielen voisi merkitä ajattelun tason kohoomista. On kieliä jotka ei sovellu tieteeseen vaan lähinnä älämölön pitämiseen. Jos osaa jotakin merkittävää kieltä hyvin osaa myös filosofiaa, tiedettä ja uskontoa hyvin.

Merkitseekö muuten pieni sanavarasto sitä että on kaksikielinen tai useampikielinen? Itselläni on vain 8000 suomen kielellä , mutta sama määrä 8000 myös englannin kielellä. Voiko toinen kieli vaikuttaa jotenkin ajatteluun, puhumiseen tai sanavarastoon.

Minäkin kerran ajattelin tuohon malliin ja se oli tasan viimeinen kerta, kun erehdyn kokeilemaan LSD:tä.