Suurin osa tänne kirjottavista on ihastuneet/rakastuneet muteivät uskalla näyttää tunteitaan kohteelleen.
Kipsiin menon pelko ja sammakoiden suusta tulo arveluttaa, itseä ei haluta töpätä.
Mutta onko kenellekkään käynyt niin, että on itse aavistanut ja huomannut joutuneensa/päässensä ihmiseksi, johon joku tuntematon on yksipuolisesti ihastunut?
Mistä olette ihastumisen huomanneet, mitä olette tehneet?
Yleensäkkin, voiko ihastumisen salata kohteeltaan, eikö se paista kauas, jos pitää jostakin?
Ja miehet erityisesti, huomaateko, jos nainen on kiinostunut ja miten reagoitte?
Kipsiin menon pelko ja sammakoiden suusta tulo arveluttaa, itseä ei haluta töpätä.
Mutta onko kenellekkään käynyt niin, että on itse aavistanut ja huomannut joutuneensa/päässensä ihmiseksi, johon joku tuntematon on yksipuolisesti ihastunut?
Mistä olette ihastumisen huomanneet, mitä olette tehneet?
Yleensäkkin, voiko ihastumisen salata kohteeltaan, eikö se paista kauas, jos pitää jostakin?
Ja miehet erityisesti, huomaateko, jos nainen on kiinostunut ja miten reagoitte?
Vastaukset 21
Vanhimmat
kyllä jos joku poika/mies on ihastunut. Pitkistä katseista, jos menen puhumaan niin punastuu tai joskus jää katsomaan silmiin, menee hämilleen eikä uskalla edes katsoa kasvoihini päinkään, änkyttää... Kyllähän sen näkee jos toinen on pois tolaltaan. Tai sitten minulla vaan on herkät anturit...
tuntuu, tuntuu aikaa rankka kavelee.juna asemalle,4.km.
kumpa hän tietäisikin miten rakastuin häneen:) Voinkin sanoa sen hänelle...
se hänelle, ehkä hän odottaa kovasti sanojasi.
...postiluukku kolahtelee,kännykkä soi ja piippaa.
jussi heila tulossa!!!!! varokaaa!!!! ei musta makkara kiitos!!!!!!!.onko sie laihtunut!!!!!? mie tatee laihdutus kuuriin!!!(leikki vaan)ikävää jokatapausissa,
Kyllä sen kiinnostuksen joskus aavistaa. Se miten toimin riippuu paljon tapauksesta, mutta tarvitsen kyllä aika varman "signaalin" että uskallan mitään tehdä.
Mikä on mielestäsi "aika varma signaali"?
Mikä on mielestäsi "aika varma signaali"?
Riippuu aika paljon tapauksesta! Joskus riittää oikeanlainen katse ja hymy, välillä kiinnostusta ei usko ennenkuin nainen itse sen kertoo..
Mistäs joku naisparka voi tietää, mikä tapaus hän on? Riittääkö siis katseet hymyineen vai kerronta korrektisti tilaisuuden tullen vai pitääkö mies ahdistaa nurkkaan ja heittäytyä hänen edessään vatsalleen lattiaan, takoa nyrkeillä, potkia ja kiljua... ;)
olen miettinyt, kun kiljun hän ainakin huomaa
Joo! Toi itkuraivari oli hyvä idea ;) Ainakin tulee huomatuksi!
Tarkoitin kysymykselläni sitä, että huomaako sen jos on ihastunut.
niiku nyt minä, joka oikein yritän peittää ihastumiseni niin paistaako se kuitenkin minusta?
itsestäni tuntuu että sydän pompii kurkuun, en osaa kävellä ja naama punottaa ku keitetty rapu. tunnekko vain, vai näkyykö kaus?
ps. sanotaahan että rakkautta ja punasta nenää on vaikea piilottaa..
itsestä että muista. Silmät paljastaa todella paljon. itestä näkee ainakin viiden kilometrin säteellä ihastumisen. Ei voi salata hymyä)))zippadappaduu..´hyvä olo näkyy!!!
nämä ovat mielenkiintoisia asioita ja niissä on monta vinkkeliä. en tiedä minkä ikäinen olet, ilmeisesti kuitenkin vanhempi kuin useammat jotka antoivat vastauksia? itse ajattelen, että toinen osapuoli tietää AINA kun toinen on ihastunut. joskus tosin sen tajuamiseen voi mennä aikaa, mutta kyllä tietää aina. tiedäthän sinäkin aina energian tasolla, jos joku on kiinnostunut sinusta, vaikka ei ilmekään värähtäisi. olen sitä mieltä, että ihastumiseen tarvitaan kaksi, eli on todennäköistä että tämä toinenkin osapuoli on ihastunut sinuun. joskus tosin toinen osapuoli voi torjua toisen ihastuksen siitäkin huolimatta että on itse toisena ospuolena ainakin tiedostamattomalla tasolla. ihastua ei voi koskaan yksin. jos tapahtuu torjumista, niin se tarkoittaa sitä, että torjuja näkee tai heijastaa itseensä ihastujassa sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat myös hänessä itsessään, mutta hän torjuu toisen koska ainakin hän näkee ominaisuudet niin voimakkaina toisessa. haluaa siis kieltää ne itsessään yhä. tuolloin on parasta ihastujan vain olla odottamatta (ainakaan välittömästi) vastarakkautta vaan ikään kuin sydämen tasolla hiljaa lähettää toiselle lämpimiä ajatuksia. saattaa olla, että tämä ihastuminen ja hiljaisella tasolla rakkauden lähettäminen käynnistää myös tässä toisessa prosessin (tai se on oikeastaan jo käynnistynyt, muutoin ihastumista ei olisi tapahtunut, siihen tarvitaan aina molemmat osapuolet, vaikka vaikuttaisi ulospäin, että se on yksipuolista) jonka aikana hän alkaa sisäisesti muuttua ja ajan kuluttua tunnistaa ja tunnustaa ko ominaisuudet itsessään ja tunnustaa myös tunteensa ja kiinnostuksensa/vetonsa tähän toiseen osapuoleen. toisin sanoen, nämä hiljaisella tasolla käytävät prosessit voivat viedä pitkiäkin aikoja, kuukausista vuosiin. se vain tuntuu ihmisistä vieraalta nykyaikana, kun ei ymmärretä energiatasolla tapahtuvia prosesseja, vaan kaikki pitäisi olla "pikaruokaa".
Luota aina sydämesi ääneen, älä mieleesi tai järkeesi. sydän tietää aina totuuden.
Toivon tosiaan, että kirjoituksessasi olisi osa totuutta, ellei enemmänkin. Itse olen palavasti ihastunut, tai niin ainakin luulen. Tai mitä sitten lienee tarkoittaa sydämeni pakahtuminen ja ihana jännityksen tunne sydämessä häntä ajatellessani tai hänet nähdessäni? Tai itkun nouseminen silmiin kuunnellessani hitaita biisejä ajatellessani häntä? Tai miksi hän on viimeinen asia mielessäni illalla nukkuun mennessäni ja ensimmäinen asia mielessä aamulla herätessäni? Edes se helpottaisi tilannettani, että hän tietäisi ihastumisestani.. Odottaisin hänen ihastumistaan minuun vaikka maailman ääriin saakka... Toivottasti vahvat tunteeni, soperrukseni, hapuiluni hänen läheisyydessään näkyy ja hänkin ne huomaisi.
Kiitos kirjoituksestasi, on kiva ajatella, että hänkin ihastuisi minuun vielä, vaikka pidemmän prosessin kautta.
Me miehet ollaan kyllä varsinaisia puusilmiä välillä! Ei sitä ihastumista aina huomaa ja jälkeenpäin kun asia selviää niin kyllä v*tuttaa! Joten kunnolla kimppuun vaan jos kiinnostaa. Hyvää juhannusta ja onnea kuitenkin sinulle!
Olipa viisaasti kirjoitettu vaikka vanha kirjoitus onkin !
Saisipa vain tuon järjen äänen vaiennettua!
Super hyper vanha keskustelu, mutta sanompahan vaan. Mulla ihan sama juttu - peittelen ihastumistani viimeiseen saakka, yritän olla normaali tämän lähettyvillä, enkä edes kerro KENELLEKÄÄN ihastuksestani. Mutta paistaako ihasttuminen silti läpi? :p
itekin aloin täällä miettii elämäntilannettani tuohon aikaan; missä asuin tuohon aikaan, kenen kanssa seurustelin ja missä olin töissä. Tuolloin en onnekseni ollut kuullut koko palstasta jja olin muutenkin paljon aktiivisempi, eksyin tänne vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Täällä on varmaan useita, jotka olivat jo kyseisenä aikan täällä vai miksiköhän eräs nosti keskustelun?