Muutama yö sitten näin unta, että olin muistaakseni purjeveneessä, jonka kunto oli melko heppoinen. Venettä ohjasi nuorehko mies, jota en tuntenut ja mukana oli lisäkseni joku nainenkin, mutta en muista kuka. Merenkäynti oli melkoinen, välillä laskimme ikäänkuin loivaa mäkeä vedessä, purje- ja muita laivoja oli liikenteessä paljon ja jouduimme väistelemään niitä. Saavuimme rantaan, kun oli sateista ja vedimme veneen rantaan. Meillä oli tarkoitus mennä jonnekin mökille ja sinne mennessä kävimme heinäladossa, jossa heinien lisäksi oli vanha nojatuoli ja sen päällä suojamatto. Tuumin, että olisi mukava saada nojatuoli matkaan, kun se oli niin kaunis ja korjattavissa, mutta veneemme ei olisi kantanut sitä. Sitten on unen loppu kadonnut muististani.
Tuo heinälato kiinnostaa erityisesti, kun olen nähnyt myös unta täysistä heinäseipäistä. Kukahan osaisi selittää?
Tuo heinälato kiinnostaa erityisesti, kun olen nähnyt myös unta täysistä heinäseipäistä. Kukahan osaisi selittää?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Purjevene vesillä on olemuksesi, tunteittesi ja mielialojesi keskellä.(vesi kuvaa tunteita, tuulet "tuulia", millä tuulella olet). Ylämäki ja alamäki vedessä on tunteiden vuoristorataa. Tunteisiisi vaikuttaa myös muut ihmiset (laivat) ja joudut välillä väistelemään toisten ihmisten ja heidän tunteiden keskellä. Sade joka keskeytti kulkemisen voisi kuvata itkua, se on helpottavaa tunteiden keskellä. Maalle astuminen on sitä, että itkun jälkeen koet enemmän vahvan olon, maan jalkojesi alla, et elä niin tunteella. Se voisi ollakin unen sanoma, kiinnittää huomiota tunteiden ja järjen tasapainoon, ettei tunteet vie. Heinälatoon meno voisi kuvata suomalaisen elokuvahistorian pohjalta erotiikan hakua elämään. Niin kuka sitä venettäsi oikein kuljettikaan, nuori mies, voisiko olla, että tunteitasi heiluttelee joku mies? Joku johon nojautua (nojatuoli),mutta unessa alitajuisesti mietit, että kestätkö tällaista lastia , jotain uutta suhdetta siis, kun oikein järkevästi ajattelet siis järjellä.
Unen sanoma lienee, että tunteet sinua vie, mutta toisaalta järki yrittää sanoa jotain. Käytetty, mutta kaunis ja korjattavissa, siis mikä, onko voimia ottaa sitä mukaan.
Oman olemuksen voimavarat tuntuvat tosiaankin heppoisilta (niinkuin se venekin oli). Juuri nyt en ole kovin tunteikkaalla tuulella, mutta voivathan asiat muuttua, kun mieskin on elämässä, vaikka ei hän mikään nuori ole tietenkään. Tunteet ovat vieneet minua ennenkin, joten miksei tulevaisuudessakin, nyt on enempi järkivaihe menossa. Kiitos taas osuvasta tulkinnastasi.