Väärinkytkennän esto

Jos noin yksinkertaista täytyy kysellä niin parempi kun pysyt kaukana sähköhommistakin.

Laitat vaan niihin liittimiin merkit, toiseen iso punainen plus ja toiseen pieni musta miinus

Latausvirran mittaus ja siihen liittyen virran rajoitus. Virtarajoitus aloitetaan kytkemällä ladattava akku hetkeksi kokonaan irti laturin virransyötöstä ja mitataan kaapelien päiden välinen jännite. Jos tuo jännite on negatiivinen niin akku on väärin päin ja laturi ajetaan vikatilaan. Jos positiivinen niin lataus jatkuu mutta jännitettä pudottamalla säädetään lähtövirta halutun suuruiseksi.

Mikä akkutyyppi, kuinka suuri latausvirta?

Yksi (ja todennäköisesti HELPOIN) tapa:

Tee niin, että akku kytketään osaksi muuta kytkentää releen kontaktien läpi.

Huomaa: releen kontaktien täytyy kestää laturisi maksimi latausvirta.
Samoin: Jos laturisi missään tilanteessa kuormittaa akkua, eli kuluttaa virtaa akusta, niin releen kontaktien täytyy myös kestää laturisi maksimi kulutusvirta.

Suoraan akkuun (siis jo ennen tuota relettä) tulee rinnakkain, mutta napaisuus eri päin 2 samanlaista optoerottimen sisäistä LEDiä, jonka kytkentäketjussa on niille yhteinen vastus rajoittamassa virtaa:

Koska LEDillä on vain 1 oikea kytkentätapa (Anodin puolelle PLUS, Katodin puolelle MIINUS) - niin kiinnitä huomiota, että tulee oikeinpäin.

Tosin: Tuossahan on 2 samanlaista LEDiä, mutta eri päin.
Silloin 1 LED on oikeinpäin ja toinen LED väärinpäin.

Itseasiassa: Turvallisinta on tehdä NÄIN:

Ketju:
Alla LED tarkoittaa "Optoerottimen sisäinen LED".
LED_A = Anodi
LED_K = Katodi

Akun oletettu PLUS -napa ---- Vastus ------ LED_A ; (ei kytkentää) ; LED_K ----- Akun oletettu MIINUS -napa.

MUTTA: Tuon em. LEDin kanssa tulee rinnan, mutta eri päin, TOINEN LED (myös eri Optoerottimen sisäinen):

Sen osalta:
Jälkimmäisen LEDin LED_A kytketään ensimmäisen ledin LED_K.
Jälkimmäisen LEDin LED_K kytketään ensimmäisen ledin LED_A.

edellä oleva Vastus on molempien LEDien yhteinen etuvastus.

Näin siksi, että LED periaatteessa tuhoutuu herkästi väärästä napaisuudesta - mutta onneksi se kestää ehjänä vain vähäisen vääränsuuntaisen jännitteen.

Koska 2 eri LEDiä on suoraan rinnan, mutta eri päin, tämä rajoittaa vääränsuuntaisen jännitteen LEDin kynnysjännitteeseen, joka on IR -ledillä (jollaisia optoerottimen sisällä olevat LEDit yleensä ovat) noin arvoon 1.3 - 1.4 V.

Noin pienen vääränsuuntaisen jännitteen LED kestää ehjänä, mutta jo 5V väärinpäin voisi tuhota LEDin. Lisäksi tuo vastus on tärkeä, se estää virran kasvun liian suureksi.

Jos mitoitat vastuksen niin, että kun akun navoilla vaikuttaa laturi isolla teholla, niin latauksen aikana jännite voisi olla jopa 17V (normaalilaturit EIVÄT lataa niin isolla virralla, että latauksen aikanakaan jännite nousisi noin korkealle - mutta enhän tiedä, millaista teholaturia yrität suunnitella) --- niiin LEDin virta olisi silloin 10 mA (tarkista optoerottimen datalehdestä maksimi sallittu, äläkä ylitä sitä - laske tarvittaessa ohmin lain avulla uudelleen).

Eli:
U(akku) = 17V
U(LED) = 1.4V
U(vastus) = 17V - 1.4V = 15.6V

I = 10 mA
R = U/I = 15.6 / 10E-3 = 1560 ohmia -> Pyöristä arvo ylöspäin saatavilla olevaan vastusarvoon esim. E12 tai E24 mukaisesti.

E12 -> 1800ohm ; Tästä seuraa LEDin virraksi 8.67 mA
E24 -> 1600ohm ; Tästä seuraa LEDin virraksi 9.75 mA

Optoerotin siis erottaa akkuun suoraan tulevan kytkennän laitteen logiikasta.
Eli kun akku on oikeinpäin, optoerottimen 1 LED saa virtaa, ja sen transistorin C-E -väli johtaa.

Jos akku on väärinpäin, optoerottimen 2 LED saa virtaa, ja sen transistorin C-E -väli johtaa.

Noista 2 optoerottimen C-E -välistä saat mikrokontrollerin 2 eri Input -nastalle tiedon siitä, onko akku oikeinpäin (ohjaat releellä akun muutenkin kiinni laitteen latausvirtapiiriin) vai väärinpäin (akku on releellä kytketty irti laitteen latausvirtapiiristä).

Mutta nuo 2 optoerotinkytkentää onkin kytketty suoraan akkuun, eli niihin rele ei vaikuta mitään.

Siis optoerottimen C suoraan mikrokontrollerin input -nastaan (Pull-Up enabled)
ja optoerottimen E samaan kuin mikrokontrollerin GND.

Eli:
Kun optoerottimen ei saa virtaa, optoerottimen sisäinen transistori ei johda -> mikrokontrollerin sisäinen Pull-Up vetää ylösvetovastuksella Input -nastan ylös -> looginen "1".

Kun optoerottimen saa virtaa, optoerottimen sisäinen transistori johtaa -> tuo transistori vetää mikrokontrollerin Input -nastan alas (yhdistää GND -nastaan) -> looginen "0".

Näin latauslaitteesi mikrokontrolleri tietää , onko napaisuus oikein vai väärin.

Tuossa on nimenomaan kysyjän käyttötarkoitukseen suunniteltu latausliitin:
https://www.triopak.fi/fi/tuote/6319
tuossa edullisempi ja monipuolisempi vaihtoehto:
https://www.triopak.fi/fi/tuote/1327
https://www.triopak.fi/fi/tuote/1327G6
sekä edellisille sisäkalut:
https://www.triopak.fi/fi/tuote/1331


Voi helvetti että porukka harhautuu aiheesta eikä ota huomioon kysyjän ymmärrystä aiheesta, Ihan perusasiat unohtuu. Akun sisältävän laitteen sekä laturin välinen liitin on tässä avainasemassa. Aloittaja hankkii sähkötrukeissa käytettävän latausliittimen jota ei voi kytkeä väärinpäin. Liitin on luotettava ja helppokäyttöinen. Laturia käytetään tämän kyseisen laitteen lataukseen eli mitään haenleuka-, abiko-, banaani- tai vipuWago- yleisliittimiä saati avoimia johdonpäitä laturiin ei pidä jättää.

Tässä valmis tuote. Et varmaan saa edes ostettua rakennustarvikkeita halvemmalla.


https://www.puuilo.fi/einhell-akkulaturi-10a-automaatti-cc-bc-10-e?utm_source=google&utm_medium=cpc&utm_campaign=PM - 3&utm_id=23575353354&gad_source=1&gad_campaignid=23575370394&gclid=EAIaIQobChMItb3hm_CulAMVYwqiAx3ovRPbEAQYCCABEgIWB_D_BwE