Väistämissääntö tapauksessa?

Kyseiseen tapaukseen liittyy siis tämä sääntö:

Ajoneuvolla on aina väistettävä:

2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta;

Entä jos taluttaa pyörää?

Anonyymi kirjoitti:

Entä jos taluttaa pyörää?

Pyörää taluttava lasketaan jalankulkijaksi, mutta riippuu siitä, onko kohdassa suojatietä tms., joka velvoittaa autoilijoita väistämiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Pyörää taluttava lasketaan jalankulkijaksi, mutta riippuu siitä, onko kohdassa suojatietä tms., joka velvoittaa autoilijoita väistämiseen.

Silloin jalankulkija on ylittämässä tietä jolle autoilija kääntyy, joten autoilija väistää vaikka paikassa ei olisi suojatietä.

Anonyymi kirjoitti:

Silloin jalankulkija on ylittämässä tietä jolle autoilija kääntyy, joten autoilija väistää vaikka paikassa ei olisi suojatietä.

Noin se varmasti on.

Anonyymi kirjoitti:

Pyörää taluttava lasketaan jalankulkijaksi, mutta riippuu siitä, onko kohdassa suojatietä tms., joka velvoittaa autoilijoita väistämiseen.

Ei riipu. Lue aloitus ajatuksella uudelleen.

...liittymästä heti vasemmalle kevyenliikenteenväylälle. Väistääkö...

Vaikka kevyenliikenteenväylä on huono termi ("kevyttä liikennettä" ei ole), se kertoo kuitenkin väistämisen kannalta oleellisen. Kävelijä (ja sellaiseksi tulkittava pyörän taluttaja) on jalkakäytävällä. Ylittäessään sitä autoilijan on väistettävä molemmista suunnista tulevia kävelijöitä ja pyöräilijöitä. TLL 24 § 3, numeroitu kohta 5: (Ajonuvolla on aina väistettävä) "5)jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;"

Anonyymi00014 kirjoitti:

Ei riipu. Lue aloitus ajatuksella uudelleen.

...liittymästä heti vasemmalle kevyenliikenteenväylälle. Väistääkö...

Vaikka kevyenliikenteenväylä on huono termi ("kevyttä liikennettä" ei ole), se kertoo kuitenkin väistämisen kannalta oleellisen. Kävelijä (ja sellaiseksi tulkittava pyörän taluttaja) on jalkakäytävällä. Ylittäessään sitä autoilijan on väistettävä molemmista suunnista tulevia kävelijöitä ja pyöräilijöitä. TLL 24 § 3, numeroitu kohta 5: (Ajonuvolla on aina väistettävä) "5)jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;"

Lue lisää

24 § 3 momentti, kohta 5 - Ajoneuvolla on aina väistettävä:

5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

Tuo liittyy siis tilanteisiin, jossa ei ole suojatietä tai pyörätien jatketta, vaan autoilija ajaa katkeamattoman yhtäjaksoisen "kevyenliikenteen väylän" yli. Suojatiesäännöt ovat sitten asia erikseen. Tämä seikka on syytä huomioida tässä asiassa.

Kannattaa muistaa se, kun vanhempia juttuja lukee, että uusi tieliikennelaki astui voimaan 1.6.2020 ja sen myötä ovat jotkut asiat muuttuneet, kuten esim. se, mitä lukee väistämisvelvollisuus risteyksessä (kolmio) liikennemerkin osalta.

Kyseisessä jutussa ei kolmiota mainita, mutta kuitenkin tiedoksi, että laki on muuttunut ja vuotta 2020 vanhemmat jutut eivät välttämättä prikulleen enää pidä paikkansa.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa muistaa se, kun vanhempia juttuja lukee, että uusi tieliikennelaki astui voimaan 1.6.2020 ja sen myötä ovat jotkut asiat muuttuneet, kuten esim. se, mitä lukee väistämisvelvollisuus risteyksessä (kolmio) liikennemerkin osalta.

Kyseisessä jutussa ei kolmiota mainita, mutta kuitenkin tiedoksi, että laki on muuttunut ja vuotta 2020 vanhemmat jutut eivät välttämättä prikulleen enää pidä paikkansa.

Lue lisää

Ei kärkikolmion merkitys mitenkään ole muuttunut.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kärkikolmion merkitys mitenkään ole muuttunut.

On se vastakkaisesta suunnasta tulevia kohtaan muuttunut. Ennen kolmion väistämisvelvollisuus koski risteävää tietä tai etuajo-oikeutetusta suunnasta tulevia. Jos vastakkainen suunta ei ollut etuajo-oikeutettu, niin kolmio ei koskenut sitä. Nyt kolmion väistämisvelvollisuus koskee kaikkia suuntia.

Nykyinen laki: Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Risteyksessä käännyttäessä on lisäksi noudatettava 24 §:n 2 momentissa säädettyä väistämisvelvollisuutta. Liikenneympyrässä merkkiä käytetään merkin D2 kanssa...

Vanha (edellinen) laki: Merkillä osoitetaan, että risteykseen tai tielle tuleva ajoneuvo on aina pysäytettävä pysäytysviivan kohdalle. Missä pysäytysviivaa ei ole, ajoneuvo on pysäytettävä välittömästi ennen risteävää tietä sellaiseen kohtaan, josta on mahdollisimman hyvä näkemä risteävälle tielle. Merkki osoittaa myös, että ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta...

Vanhoja ei siis kannata muistella.

Anonyymi kirjoitti:

On se vastakkaisesta suunnasta tulevia kohtaan muuttunut. Ennen kolmion väistämisvelvollisuus koski risteävää tietä tai etuajo-oikeutetusta suunnasta tulevia. Jos vastakkainen suunta ei ollut etuajo-oikeutettu, niin kolmio ei koskenut sitä. Nyt kolmion väistämisvelvollisuus koskee kaikkia suuntia.

Nykyinen laki: Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Risteyksessä käännyttäessä on lisäksi noudatettava 24 §:n 2 momentissa säädettyä väistämisvelvollisuutta. Liikenneympyrässä merkkiä käytetään merkin D2 kanssa...

Vanha (edellinen) laki: Merkillä osoitetaan, että risteykseen tai tielle tuleva ajoneuvo on aina pysäytettävä pysäytysviivan kohdalle. Missä pysäytysviivaa ei ole, ajoneuvo on pysäytettävä välittömästi ennen risteävää tietä sellaiseen kohtaan, josta on mahdollisimman hyvä näkemä risteävälle tielle. Merkki osoittaa myös, että ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta...

Vanhoja ei siis kannata muistella.

Lue lisää

Ei kärkikolmio ole ennenkään vaatinut pysähtymään, muistelet tuossa stop-merkin sääntöjä...

Anonyymi kirjoitti:

Ei kärkikolmio ole ennenkään vaatinut pysähtymään, muistelet tuossa stop-merkin sääntöjä...

Tulikin vahingossa vanhan lain "pakollinen pysäyttäminen" (stop) merkin kohdan teksti. Pahoittelut tästä.

Vanha (edellinen) laki: Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka saapuvat risteykseen risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta. ...

Risteävä tie tai etuajo-oikeutettu suunta oli kuitenkin myös kolmion kohdalla määrite ja tämä on se pointti, että laki on väistämisten osalta muuttunut.

Kuva tuollaisesta tilanteesta.

https://maps.app.goo.gl/vQ2yzkwK2yBps8dL7

Pyöräilijä tulee parkkipaikalta ja joutuu väistämään parkkipaikalle ajavia autoilijoita, ennen kuin itse voi jatkaa matkaansa kääntymällä vasemmalle "kevyenliikenteen väylälle".

Ei ole väylän käyttäjä, vaikka onkin sillä väylällä?

Anonyymi00019 kirjoitti:

Ei ole väylän käyttäjä, vaikka onkin sillä väylällä?

Kyllä näin on. Risteyksessä kaikki riippuu tulosuunnasta. Risteysalueella on voimassa se, mistä suunnasta tulit. Et yhtä-äkkiä muutu keskellä risteystä toisen väylän käyttäjäksi.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Ei ole väylän käyttäjä, vaikka onkin sillä väylällä?

Sama on autoilijoillakin suhteessa vaikkapa kolmioon tai stop-merkkiin. Ei kolmiokaan lakkaa velvoittamasta keskellä risteystä, kun olet kääntynyt sille risteävälle tielle, jolla ei ole kolmiota. Jos tulit kolmion takaa, niin se velvoittaa koko risteyksessä, kunnes olet poistunut risteyksestä.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Kyllä näin on. Risteyksessä kaikki riippuu tulosuunnasta. Risteysalueella on voimassa se, mistä suunnasta tulit. Et yhtä-äkkiä muutu keskellä risteystä toisen väylän käyttäjäksi.

Lue lisää

No missä vaiheessa siitä väylällä olijasta tulee väylän käyttäjä, ja mihin kyseinen tieto perustuu?

Anonyymi00022 kirjoitti:

No missä vaiheessa siitä väylällä olijasta tulee väylän käyttäjä, ja mihin kyseinen tieto perustuu?

Sitten kun pyöräilijä siirtyy risteyksestä pois ja jatkaa pyörätietä eteenpäin. Tulosuunta on kuitenkin asian ydin.

Katso tätä kuvaa, joka kuvastaa tällaista tilannetta
https://maps.app.goo.gl/vQ2yzkwK2yBps8dL7

Hän tulee parkkipaikalta, vaikka ajaisi pyörätien päälle. Tieliikennelain 24 § määrittää sen, kuka väistää tilanteessa. Alla on ote kyseisestä pykälästä.

Ajoneuvolla on aina väistettävä:

1) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle pihakadulta, kävelykadulta tai moottorikelkkailureitiltä;

2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta;

3) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle polulta tai...

Ajoneuvolla on AINA väistettävä tultaessa tielle, on asian ydin. Polkupyörä on ajoneuvo ja pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja, joka tulee tielle parkkipaikalta. Pyöräilijä väistää tilanteessa muita tienkäyttäjiä. Tulosuunta ratkaisee ja aloituksessa kysyttiin, että kumpi väistää, kun tullaan kaupan pihasta/parkkipaikalta. Vastaus on, että pyöräilijä väistää.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Sitten kun pyöräilijä siirtyy risteyksestä pois ja jatkaa pyörätietä eteenpäin. Tulosuunta on kuitenkin asian ydin.

Katso tätä kuvaa, joka kuvastaa tällaista tilannetta
https://maps.app.goo.gl/vQ2yzkwK2yBps8dL7

Hän tulee parkkipaikalta, vaikka ajaisi pyörätien päälle. Tieliikennelain 24 § määrittää sen, kuka väistää tilanteessa. Alla on ote kyseisestä pykälästä.

Ajoneuvolla on aina väistettävä:

1) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle pihakadulta, kävelykadulta tai moottorikelkkailureitiltä;

2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta;

3) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle polulta tai...

Ajoneuvolla on AINA väistettävä tultaessa tielle, on asian ydin. Polkupyörä on ajoneuvo ja pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja, joka tulee tielle parkkipaikalta. Pyöräilijä väistää tilanteessa muita tienkäyttäjiä. Tulosuunta ratkaisee ja aloituksessa kysyttiin, että kumpi väistää, kun tullaan kaupan pihasta/parkkipaikalta. Vastaus on, että pyöräilijä väistää.

Lue lisää

Vaan kun se pyöräilijä on pois sieltä piha-alueelta ollessaan sillä väylällä. Hän ei voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Vaan kun se pyöräilijä on pois sieltä piha-alueelta ollessaan sillä väylällä. Hän ei voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan.

On alakoululaisilla taas hiihtolomat.

Anonyymi00025 kirjoitti:

On alakoululaisilla taas hiihtolomat.

Kyky keskustella asiallisesti ilmeisesti loppui?

Anonyymi00018 kirjoitti:

Kuva tuollaisesta tilanteesta.

https://maps.app.goo.gl/vQ2yzkwK2yBps8dL7

Pyöräilijä tulee parkkipaikalta ja joutuu väistämään parkkipaikalle ajavia autoilijoita, ennen kuin itse voi jatkaa matkaansa kääntymällä vasemmalle "kevyenliikenteen väylälle".

Lue lisää

Jo osasit valita kuvaan mahdollisimman huonosti kaikkiin sääntöihin käyvän paikan.

Katu kuvan ottajan edessä on rakennettu niin, että melkein jokainen metri molemmin puolin on kaupan pihaliittymää. Lisäksi lähimmät jk/pp-tien merkit ovat todella kaukana. Ei mikään ihme, että tuollaisissa paikoissa joutuu arpomaan väistämisjärjestystä.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Vaan kun se pyöräilijä on pois sieltä piha-alueelta ollessaan sillä väylällä. Hän ei voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan.

Piha-alueelta tuli ja se on se asia, joka määrää. Kun tulee pihasta, niin pitää väistää. Hyvin selkeä asia.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Piha-alueelta tuli ja se on se asia, joka määrää. Kun tulee pihasta, niin pitää väistää. Hyvin selkeä asia.

Ja kääntyvän pitää väistää sillä väylällä olevia. Hyvin selkeä asia.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Ja kääntyvän pitää väistää sillä väylällä olevia. Hyvin selkeä asia.

Iso osa väistämissäännöistä löytyy tieliikennelain 24 §. Väistämiseen liittyviä sääntöjä on kuitenkin myös joissain muissakin pykälissä.

24 §
Väistäminen
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729#chp_3__sec_24