Joskus vaan pakko mennä vähän mukavuusalueen ulkopuolelle. Voi olla että tarvitsee tehdä se tosi harvoin. Yksi tai kaksi kertaa elämässä. Yksi sellainen hetki on kun pitää saada se suu auki ja tunteet kerrottua. Jos siis on vakavasti kiinnostunut. Deitti-soopa on sitten asia erikseen.
Sori vaan kisut, mutta elämässä on
Anonyymi-ap
24346
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Demoni siellä huhuilee ota kylmä matalan värähtelyn kumppani itsellesi. Sellainen melkein kuollut. Veden ihminen. Paras sinulle. Hän tekeytyy sulle äkkiä raskaaksi et pääse siitä eroon. He tarvitsevat kodin. Tajuat vielä joskus asiat mitä et kuunnellut. Onnea
Mitäs ihmeen okkultismia tuo on?
Tajuat sen n. 5v päästä mitä tuli tehtyä
😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Koska edellinen sykli päättyi kun tajusit mitä tuli tehtyä. Olitko onnellinen
Kiitti en oo kyllä mikään kissa mut, ja oon samaa mieltä kyllä. Joskus on vaan mentävä, meni syteen tai saveen.
https://www.youtube.com/watch?v=J---aiyznGQ
Ja se voi olla hyvin palkitsevaa, tai sitten opettavaista.
Kyllä. Tajuat sen myöhemmin. Joten. Ei muuta kuin päättämään sitten.
Tunnistan sinut tuolta omasta ketjustani. Olen tavallaan samaa mieltä. Ensinnäkin rakkaus tulee kohdalle vain muutaman kerran elämässä. Ihastuksia en edes muistakaan, niillä ei ole väliä. Mutta molemminpuolinen rakkaus on vielä harvinaisempaa. En osaa sanoa olenko ihan aitoa molemminpuolista rakkautta kokenut. Ehkä olenkin, mutta jokin on vaan rikkonut sen suhteen. Ehkä joku olisi voinut olla, mutta ei ole ollut kunnon tilaisuutta.
Jännä juttu, kun puhuit mukavuusalueesta kun juuri ennen tämän ketjun avaamista sama sana kävi mielessä.
Riittääkö sinulle miehenä joku selkeä signaali naiselta, vai haetko naiselta kunnon aloitetta, rakkaudentunnustuksia ja muuta? Että mielestäsi naisen pitää olla joka asiassa aloitteentekijä? Nimittäin se ei vaan mene niin. Voit sellaisenkin naisen nykypäivänä löytää, toki. Mutta ainakin itse olen hyvin vanhanaikainen nainen näissä tunneasioissa, niin aloitteen tekemisessä kuin muissakin suhdeasioissa. Ja veikkaan, että en naisena ole ainoa, joka toivoo miehen olevan se aloitteellisempi osapuoli. Minä ajattelen niin että miehen pitää olla mies, ja naisen pitää olla nainen. Ja sehän ei tietenkään tarkoita sitä, että ei nainenkin voisi flirttailla takaisin. Tai että nainen kuvittelisi, että hänen pitää olla kuin lahna ja seksiä harrastetaan vain pimeässä ja hiljaa. Nainen voi kyllä osallistua omalla tavallaan, ja aika moni nainen joka ulospäin näyttää viileältä ja kiltiltä voikin todellisuudessa olla kuumaa laavaa sisältävä eroottinen viettelijätär. Mutta aloitteen tulee tulla mieheltä, muuten se erotiikka jää haaveeksi.
Tarkoitin oikeastaan tilannetta jossa on jo tunnettu pidempään ja molemmat jotenkin tajuaa missä mennään. Eli jos on kyseessä sellainen tilanne että olet syystä tai toisesta kätkenyt sen miten vahvasti tunnet, ja kuitenkin itse tiedät että kyseessä on elämäsi rakkaus tai jotain sellaista, niin siinä vaiheessa kannattaa ihan avata se suu tai laittaa viestiä. Jos olet hyvin viehättävä ihminen, niin mitään itsetunto-ongelmia ei pitäisi olla. Niihinhän se yhteyden ottaminen kariutuu.
Hyvä kun tarkensit. Minulla on juurikin tuollainen tilanne. On vain liikaa kulunut aikaa, ja liikaa epäselvyyttä hänen elämäntilanteestaan. Vaikea tässä on mitään päätöksiä tehdä, kun yhtenä päivänä tunne voittaa ja heti kohta järki sanoo, että ei kannata. Jos tietäisin varmuudella, että hän on vapaa, ei tarvitsisi miettiä mitään.
Mutta jätit kyllä vastaamatta oleelliseen, eli riittääkö sinulle signaali vai odotatko naisen olevan kaikessa aloitteellinen?
Tarvitsen ihan selkeän ilmoituksen tunteista. Sitten vien kyllä homman maaliin se on aivan varma asia.
Toivon, että oma kaivattusi ottaa sinuun yhteyttä, varsinkin jos uskot sen olevan jotain suurempaa.
Hyvä sitten. Kuulostaa hyvältä.
En voi tietää mitä se on. Hyvin outoja vihjeitä tullut vuosien varrella. Olen jäänyt miettimään että mitä ihmettä...
Minun jutustani on jo niin pitkä aika, että minun ei varmaankaan kannata paljon pohtia niitä tapahtumia. Aika vähän on ollut yhteyttä tässä välissä. Kerran olimme yhteydessä, mutta en ihan ollut oma itseni joten olin liian varautunut. Hänen kyllä luulisi tuntevan minua sen verran, että ymmärtää minun olevan melko varauksellinen. Kun hänellä oli suhteita niin en tietenkään ole niiden aikana mitään yhteyttä ottanut. Toivon, että hän on onnellinen. Itse olen ollut vapaa jo pitkään. Hän taas on melkein aina suhteessa. Mistä helvatusta mä tiedän milloin sitten sopii ottaa yhteyttä. Turha kai sitä on miettiäkään. Kunhan huudan bittiavaruuteen.
Millä tavalla olit pois tolaltasi silloin?
En kyllä viitsi niin henkilökohtaista tänne kertoa. Olin kuitenkin toipumassa sydämen särkymisestä, ja silloin ei ollut tunteita ketään kohtaan muutamaan vuoteen. Olin täysin tunteeton sisältä. Toki olin ilahtunut hänen kanssaan viestittelystä, mutta sanotaanko vaikka niin, että olin sokea ja kuuro kaikelle enkä ymmärtänyt, tai sydämeni ei ymmärtänyt, hänen sanomaansa, ja saatoin vaikuttaa torjuvalta, vaikka en niin tarkoittanut.
Mitä sitten tarkoitit, mitä olisit toivonut?
Ei niinkään se, että olisin silloin mitään toivonut. Toivon, että hänelle ei jäänyt siitä sellaista kuvaa, että en olisi halunnut tavata häntä tai tykännyt hänestä enemmän kuin ystävänä.
Mikä sinä olet muita neuvomaan? Oletko joku ammattilainen vai?
Psykologin ainesta ainakin on.- Ei ap
No tämä sinun ajatelmasi pätee ihan sinuun itseesi yhtälailla.
Näinkö on? Uskon sinua.