Itsellä on tilanne, jossa poikakaveri päätti löytää uuden, näin muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa. Nyt olis sitten ero ja erilleen muutto ym. edessä. Haluaisinkin kysellä muilta, jotka on jääneet yksin, omasta halusta tai ei, että miten on mennyt. Itse olen välillä ihan rikki, en ois ikinä uskonut, että näin käy. Vauva oli tosi toivotto ym, mutta näinpä se elämä vaan yllättää! Välillä on kuitenkin parempia päiviä, tiedän, että pärjään vauvan kanssa kahestaankin ja vauvan isä on aikonut olla mahdollisimman paljon vauvan kans, mutta koko juttu oli vaan niin iso yllätys, että välillä taas vituttaa, kun ajattelee miten asiat olisivat voineet mennä.
Ois mukava lukea muiden kokemuksia ja miksei vaikka mailaillakin!
Ois mukava lukea muiden kokemuksia ja miksei vaikka mailaillakin!
Vastaukset 1
Vanhimmat
heippa!! Aika kurjalta kuulostaa sun tilanne, mutta vaikka välillä huonoja päiviä varmasti, pystyt kyllä siihen. Kaikesta huolimatta saat vauvan ja se on aina ihana asia. Ja on hyvä että mies aikoo olla mukana lapsen elämässä, se varmasti helpottaa ja saat itsellesi omaa aikaakin.
Mulla nyt raskausviikkoja 30 ja olen ollut jo kauan yksin, tein päätölsen jota en ole katunut, jätin ukon jonka kanssa en voinut tulevaisuutta ajatella. Vauva on kuitenkin todella toivottu ja odotan innolla että se syntyy. Tosin isästä ei tiedä aikooko hän osallistua, mutta pärjään jokatapauksessa.
Minulla on onnekseni ollut ihania ystäviä ja oma äitini mukana odotuksessa. Toivon että sinulla myös hyviä ystäviä ympärillä, niitä tarvitaan!! Tsemppiä sinulle, onnellista loppuodotusta ja voimia synnytykseen=)