1) Enemmistön kieli on valtakunnan julkishallinnon ainoa kieli (mm. lainsäädäntö on enemmistön kielellä).
2) Koulujärjestelmä toimii enemmistön kielellä tasapuolisesti kaikille.
3) Kielivähemmistöt opettelevat enemmistön kielen koulussa.
4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökielen opiskelupakkoa.
5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskouluissa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta, ei lapsen perhe.
6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityiskouluissa, jos haluavat opiskella kotikieltään. Valtionapu on kuitenkin pienempi niissä kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa.
7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä paitsi muutama kunta, joissa asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä. Virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata sitä (tulkki- ja käännöspalvelut). Tämä täyttää myös Euroopan Neuvoston suositukset.
8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta, mutta jokaisessa virassa on osattava valtakunnan enemmistökieli.
9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan suomalaisiksi ilman äidinkielen kirjaamista (Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla. Tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomen esimerkki osoittaa. Malli löytyy Ruotsin tilastollisesta vuosikirjasta).
10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Näin osoitetaan, miten avo- ja vapaamielisesti maa ottaa vastaan ulkomaalaisia. (Kts. Ruotsin tilastollinen vuosikirja).
11) Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttavat/muuttaneet ovat tietenkin ulkomaalaisia maahanmuuttajia (ei paluumuuttajia).
12) Vähemmistökieliä ei mainita perustuslaissa. Laki kirjoitetaan enemmistön kielellä tasapuolisesti kaikille. Kaikessa muussa lainsäädännössä todetaan, että maassa puhutaan perinteisesti joitakin vähemmistökieliä.
13) Eduskunnan ainoa virallinen kieli (asiakirjat ja keskustelu) on enemmistön kieli. Tarvittaessa muunkielinen kansanedustaja saa tulkkaus- ja käännöspalveluita.
14) Valtio voi määritellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (kts. Ruotsin esimerkki ”meänkielestä”). Esimerkiksi Suomessa puhuttu ruotsia muistuttava kieli nimetään ”vårtspråkiksi”.
15) Vähemmistöjä koskevat kysymykset käsitellään tarvittaessa vaikkapa maatalousministeriössä (Ruotsin esimerkin mukaisesti), jos Euroopan Neuvosto vaatii vähemmistökieliä koskevia selvityksiä.
16) Katukilvet ja tienviitat ovat vain enemmistön kielellä. Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voivat anoa erikseen vähemmistökielistä kilpeä enemmistökielisen alapuolelle oikeusistuimelta. (Kts: Bäckesta - Päkkilän tapaus Ruotsin Tornionlaaksossa)
17) Kielikiintiöt yliopistoista ja muista opetuslaitoksista poistetaan. Kaikki opiskelevat tasapuolisesti enemmistön kielellä.
18) Vähemmistökieliset yliopistot lakkautetaan, koska kaikki opiskelevat tasa-arvoisesti valtakunnan enemmistön kielellä.
19) Kaikki armeijayksiköt toimivat vain enemmistön kielellä (Vrt. Ruotsi, siellä ei tarvita erillisiä yksikköjä vähemmistökieliä puhuville, ja näin myös saadaan merkittäviä säästöjä)
20) Kansalaisten rekisteröinti kielen perusteella lakkautetaan, koska yksilön intimiteettisuoja menee sen edelle. Valtion ei ole syytä urkkia kansalaisten kieli-identiteettiä. (Vrt. Ruotsi ja Norja)
21) Vähemmistökielen puhumista ei tietenkään kielletä.
Ruotsikaan ei ole enää 1980-luvun jälkeen kieltänyt suomen puhumista. Ruumiillinen kurituskin suomen puhumisesta poistettiin siellä jo 1950-luvulla.
Malli tähän on siis Ruotsista ja siinä on järkeä!
Esim. Ruotsissa ei ole minkäänlaisia kieliriitoja.
2) Koulujärjestelmä toimii enemmistön kielellä tasapuolisesti kaikille.
3) Kielivähemmistöt opettelevat enemmistön kielen koulussa.
4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökielen opiskelupakkoa.
5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskouluissa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta, ei lapsen perhe.
6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityiskouluissa, jos haluavat opiskella kotikieltään. Valtionapu on kuitenkin pienempi niissä kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa.
7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä paitsi muutama kunta, joissa asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä. Virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata sitä (tulkki- ja käännöspalvelut). Tämä täyttää myös Euroopan Neuvoston suositukset.
8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta, mutta jokaisessa virassa on osattava valtakunnan enemmistökieli.
9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan suomalaisiksi ilman äidinkielen kirjaamista (Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla. Tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomen esimerkki osoittaa. Malli löytyy Ruotsin tilastollisesta vuosikirjasta).
10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Näin osoitetaan, miten avo- ja vapaamielisesti maa ottaa vastaan ulkomaalaisia. (Kts. Ruotsin tilastollinen vuosikirja).
11) Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttavat/muuttaneet ovat tietenkin ulkomaalaisia maahanmuuttajia (ei paluumuuttajia).
12) Vähemmistökieliä ei mainita perustuslaissa. Laki kirjoitetaan enemmistön kielellä tasapuolisesti kaikille. Kaikessa muussa lainsäädännössä todetaan, että maassa puhutaan perinteisesti joitakin vähemmistökieliä.
13) Eduskunnan ainoa virallinen kieli (asiakirjat ja keskustelu) on enemmistön kieli. Tarvittaessa muunkielinen kansanedustaja saa tulkkaus- ja käännöspalveluita.
14) Valtio voi määritellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (kts. Ruotsin esimerkki ”meänkielestä”). Esimerkiksi Suomessa puhuttu ruotsia muistuttava kieli nimetään ”vårtspråkiksi”.
15) Vähemmistöjä koskevat kysymykset käsitellään tarvittaessa vaikkapa maatalousministeriössä (Ruotsin esimerkin mukaisesti), jos Euroopan Neuvosto vaatii vähemmistökieliä koskevia selvityksiä.
16) Katukilvet ja tienviitat ovat vain enemmistön kielellä. Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voivat anoa erikseen vähemmistökielistä kilpeä enemmistökielisen alapuolelle oikeusistuimelta. (Kts: Bäckesta - Päkkilän tapaus Ruotsin Tornionlaaksossa)
17) Kielikiintiöt yliopistoista ja muista opetuslaitoksista poistetaan. Kaikki opiskelevat tasapuolisesti enemmistön kielellä.
18) Vähemmistökieliset yliopistot lakkautetaan, koska kaikki opiskelevat tasa-arvoisesti valtakunnan enemmistön kielellä.
19) Kaikki armeijayksiköt toimivat vain enemmistön kielellä (Vrt. Ruotsi, siellä ei tarvita erillisiä yksikköjä vähemmistökieliä puhuville, ja näin myös saadaan merkittäviä säästöjä)
20) Kansalaisten rekisteröinti kielen perusteella lakkautetaan, koska yksilön intimiteettisuoja menee sen edelle. Valtion ei ole syytä urkkia kansalaisten kieli-identiteettiä. (Vrt. Ruotsi ja Norja)
21) Vähemmistökielen puhumista ei tietenkään kielletä.
Ruotsikaan ei ole enää 1980-luvun jälkeen kieltänyt suomen puhumista. Ruumiillinen kurituskin suomen puhumisesta poistettiin siellä jo 1950-luvulla.
Malli tähän on siis Ruotsista ja siinä on järkeä!
Esim. Ruotsissa ei ole minkäänlaisia kieliriitoja.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Opastaa kiljuva hurrivähemmistömme turvallisesti suomalaiseen karsinaan ;)
luulisi,että erityisesti ruotsuilla olisi joku mielipide,mutta ei nyt yllätten olekaan.
kummallista. oliko teksti liian vaikeaselkoista huonon koulutusen saaneelle ruotsinsuomalaiselle?
..tehkää samalla tavalla.
Tämän tekstin sinä olet lähettänyt tänne ennenkin (17/5).
Miksi juuri meidän ruosujen mielipide on niin tärkeä tässä asiassa?
on yksi ja sama kuinka monta virallista kieltä on Suomessa. Vain ehkä suomenruotsalisille on kysymys toinen, en mene heidän puolesta vastamaan tähän.
Minä ainakin en välitä tippakaan asiasta, olen täysin neutraali. Sama se.
Ei kiinnosta yhtään.
Luulisi entisen kotimaan asioiden edes jonkun verran kiinnostavan, varsinkin kun kyseessä on oman äidinkielen asema. Netissä kielikeskustelua käydään nyt lähes joka foorumilla, aihe on julkisuudessa edelleen tabu, vaikka kehitystä parempaan on tapahtunut. Internet on siis paras ja tehokkain tiedonvälityskanava, jotta suomalaiset pääsevät eroon vuosikausien propagandan tuottamasta sokeudesta. Suomi ei todellakaan ole kaksikielinen, vaan yksikielinen maa ja nyt sen on aika näkyä kaikkialla.
Kuvaushan on Ruotsista myös! Ruosuja ei kiinnosta Ruotsikaan!
Kummaa porukkaa:Ovat erittäin huonosti koulutettuja. Tekevät niitä töitä,jotka eivät kelpaa ruotsalaisille. Ei edes omaa yliopistoa.
Mitenkäs sellasta porukkaa kiinnostas mikään yhteiskunnallinen asia. Auton kiillottajia kaikki tyynni.
Olen tavannut pitkäaikaisia ruosuja asuessani Ruotsissa ja em. pitää paikkansa.
..te meille kiukuttelette pakkoruotsista?
Moni meistä on Ruotsin kansalainen eikä saa äänestää Suomessa.
Kiukutelkaa omalle hallitukselle ja virkamiehille.
En minä ainakaan pysty auttamaan, vaikka minustakin on väärin pakottaa koko kansa lukemaan ruotsia vasten tahtoaan.