KÄKImuseo Heinolaan

Anonyymi-ap

Heinolassa toimiva Käkisalmi-säätiö perustaa Heinolan keskustaan, Tori- ja Kauppakadun kulmaukseen museon. Tilat museolle vuokrataan kiinteistön omistajalta Helmi Säästöpankilta.
Tuleva Käkimuseo tulee toimimaan katutasossa, esteettömissä tiloissa, jotka ovat kooltaan 186 m2.

Tiloissa on aiemmin toiminut SP-Koti kiinteistövälitysyritys ja lakiasiaintoimistoja.

Museon paikaksi on valittu tarkoituksella Heinolan kulttuurikortteli, jossa toimivat jo Heinolan kaupunginkirjasto ja kaupunginmuseo, jonka kanssa on tarkoitus myös tehdä tiivistä yhteistyötä.

Käkimuseon rakentaminen käynnistyy kesäkuussa ja tilat pyritään avaamaan yleisölle ennen kuin lehdet putoavat puista.

Perusnäyttely, museokahvila, Käkipuoti, kokoontumis- ja juhlatila

Käkimuseoon toteutetaan pysyvä Karjalan kannaksen kaupunkeja, kuntia ja pitäjiä esittelevä perusnäyttely sekä Heinolaan ja Itä-Hämeen seudulle evakkoina tulleiden karjalaisten elämästä ja aikaansaannoksista kertova näyttely. Heinolan Käkimuseossa voi vierailla paikan päällä museossa ja myös käkimuseo.fi- verkkopalvelussa.

Toteutustapana tulee olemaan yhdistelmä vanhaa ja uutta kerrontaa, esineistöä ja modernia esitys- ja digiteknologiaa. Museon perusnäyttelyä kootaan vaiheittain pitemmällä aikavälillä yhteistyössä museoalan asiantuntijoiden ja museoiden kanssa.
Tarinallisuus on keskeisessä asemassa museon toteutuksessa, näyttelyesineisiin, tapahtumiin ja esitettäviin asioihin liittyy usein henkilöitä ja erilaisia kohtaloita, joita halutaan avata yleisölle.

Karjalaiset ja heinolalaiset mukaan suunnitteluun

Museoon valittaviin esineisiin ja aiheisiin haetaan ehdotuksia myös Karjalan evakoilta, heidän jälkeläisiltään ja yleensä perinteistä kiinnostuneilta ihmisiltä. Museon suunnitteluvaiheessa verkossa julkaistaan kysely, jossa ihmiset voivat tehdä ehdotuksia esitettävistä esineistä ja asioista. Käkimuseo ottaa vastaan myös karjalaisuuteen liittyvää aineistoa ja esineistöä.

Museon tiloihin tehdään myös karjalaista vieraanvaraisuutta ja keskustelukulttuuria edustava Käkikahvila, joka on avoinna ympärivuotisesti. Samoihin tiloihin katutasolle sovitetaan myös Käkisalmi-säätiön toimisto ja Käkipuoti, joka on toiminut tähän asti pääasiassa verkkokauppana.
Karjalaisilla on tapana käydä kylässä ja kokoontua yhteen, siksi kokoontumista varten Käkimuseoon tulee neuvottelu- ja pienimuotoinen juhlatila, jota vuokrataan ulkopuolisille. Museoon luodaan myös mahdollisuudet järjestää tapahtumia yleisölle tilojen sallimissa puitteissa.

Käkimuseon kellaritiloihin sijoitetaan säätiön arkisto.

Käkimuseon takana karjalainen yhdessä tekeminen

Käkimuseon toteuttaminen Heinolan kaupungin parhaalle paikalle, torin kulmaan, on mittava hanke myös taloudellisesti. Käkisalmi-säätiön ohella toteuttamiseen osallistuu myös Marjatta ja Eino Kollin säätiö.

Edesmennyt ”Kunniakäkisalmelainen” Eino Kolli panosti henkilökohtaisesti ja yrityksensä Vierumäen Teollisuuden kautta monin tavoin käkisalmelaisten ja karjalaisten perinteiden vaalimiseen Heinolassa.

Eino Kolli nosti useaan otteeseen esiin myös Käkisalmi-museon perustamisen Heinolaan. Tämä käy ilmi mm. Eino Kollin elämää esittelevässä elämänkertakirjassa ”Löysipomo”. Kolli ehdotti museon toteuttajaksi mm. Heinolan kaupunkia ja Heinolan maalaiskuntaa, mutta ne eivät koskaan ehdotukseen tarttuneet.

Eino Kolli oli aikoinaan mukana myös Käkisalmi-säätiön toiminnassa. Hän oli yksi niistä vahvoista Käkisalmi-säätiön takuumiehistä, jotka mahdollistivat Käkisalmi-säätiön kasvun ja kehityksen nykyiseen laajuutensa.

Karjalaista kotiseututyötä kanta-Suomessa

Tänä päivänä Suomen rajojen sulkeuduttua itään rajantakaiselta kotiseututyöltä on pohja pois vuosikymmeniksi. Venäjän hyökkäyssodalle ja laajentumishaluille ei ole näköpiirissä vielä loppua.

Karjalaiset pitäjäyhdistykset, seurat ja säätiöt järjestivät 1990-luvulta alkaen Neuvostoliiton hajottua tuhansia matkoja rajan taakse luovutettuun Karjalaan. Myös Heinolasta sadat evakot ja heidän lapsensa ovat käyneet tutustumassa juuriinsa ja kotipaikkoihin Karjalassa.
Tämä yhteys on nyt poikki. Nyt on oikea hetki nostaa karjalainen kotiseututyö sille kuuluvaan arvoon kanta-Suomessa evakkojen ja heidän jälkeläisten uusilla kotiseuduilla.
Monet karjalaiset pitäjäyhdistykset ja säätiöt ovat jo perustaneet omien rajantakaisten alueidensa ja evakkojen elämää ja töitä esitteleviä museoita ympäri Suomea karjalaisten sijoituspaikkakunnille.

Perinteiden vaalimista ja juurien etsimistä tukee myös nykyaikainen monikulttuurinen yhteiskunta, jossa elää suomalaisten ohella jatkuvasti kasvava joukko maahanmuuttajia, jotka tulevat tänne joko sodan tai vainojen pakottamina tai tekemään töitä.

Museotoimikunta ohjaksissa

Museon toimintaa tulee ideoimaan ja seuraamaan Käkisalmi-säätiön hallinnoima museotoimikunta, johon kutsutaan asiantuntijajäseniä Heinolan kaupunginmuseosta, Marjatta ja Eino Kollin säätiöstä, Heinolan karjalaseurasta, luovutetun Käkisalmen alueen vastuumuseosta, Etelä-Karjalan museosta sekä paikallisista perin

19

694

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Edesmennyt ”Kunniakäkisalmelainen” Eino Kolli panosti henkilökohtaisesti ja yrityksensä Vierumäen Teollisuuden kautta monin tavoin käkisalmelaisten ja karjalaisten perinteiden vaalimiseen Heinolassa.

      Eino Kolli nosti useaan otteeseen esiin myös Käkisalmi-museon perustamisen Heinolaan. Tämä käy ilmi mm. Eino Kollin elämää esittelevässä elämänkertakirjassa ”Löysipomo”. Kolli ehdotti museon toteuttajaksi mm. Heinolan kaupunkia ja Heinolan maalaiskuntaa, mutta ne eivät koskaan ehdotukseen tarttuneet.

      Eino Kolli oli aikoinaan mukana myös Käkisalmi-säätiön toiminnassa. Hän oli yksi niistä vahvoista Käkisalmi-säätiön takuumiehistä, jotka mahdollistivat Käkisalmi-säätiön kasvun ja kehityksen nykyiseen laajuutensa.

      Karjalaista kotiseututyötä kanta-Suomessa

      Tänä päivänä Suomen rajojen sulkeuduttua itään rajantakaiselta kotiseututyöltä on pohja pois vuosikymmeniksi. Venäjän hyökkäyssodalle ja laajentumishaluille ei ole näköpiirissä vielä loppua.

      Karjalaiset pitäjäyhdistykset, seurat ja säätiöt järjestivät 1990-luvulta alkaen Neuvostoliiton hajottua tuhansia matkoja rajan taakse luovutettuun Karjalaan. Myös Heinolasta sadat evakot ja heidän lapsensa ovat käyneet tutustumassa juuriinsa ja kotipaikkoihin Karjalassa.
      Tämä yhteys on nyt poikki. Nyt on oikea hetki nostaa karjalainen kotiseututyö sille kuuluvaan arvoon kanta-Suomessa evakkojen ja heidän jälkeläisten uusilla kotiseuduilla.
      Monet karjalaiset pitäjäyhdistykset ja säätiöt ovat jo perustaneet omien rajantakaisten alueidensa ja evakkojen elämää ja töitä esitteleviä museoita ympäri Suomea karjalaisten sijoituspaikkakunnille.

      Perinteiden vaalimista ja juurien etsimistä tukee myös nykyaikainen monikulttuurinen yhteiskunta, jossa elää suomalaisten ohella jatkuvasti kasvava joukko maahanmuuttajia, jotka tulevat tänne joko sodan tai vainojen pakottamina tai tekemään töitä.

      Museotoimikunta ohjaksissa

      Museon toimintaa tulee ideoimaan ja seuraamaan Käkisalmi-säätiön hallinnoima museotoimikunta, johon kutsutaan asiantuntijajäseniä Heinolan kaupunginmuseosta, Marjatta ja Eino Kollin säätiöstä, Heinolan karjalaseurasta, luovutetun Käkisalmen alueen vastuumuseosta, Etelä-Karjalan museosta sekä paikallisista perinne- ja kulttuurityötä tekevistä yhdistyksistä.

      Museotoimikunnan tehtävänä on koordinoida Käkimuseon toimintaa peilaten lähialueiden museoiden tarjontaan ja aktivoida sekä tehdä yhteistyötä mm. markkinoinnissa.

      Museoon avautuvan museokahvilan toiminnasta ja ylläpidosta vastaa valittava kahvilayrittäjä. Kahvilan pitäjä vastaa myös Käkimuseon neuvottelu-, pienjuhla- ja tapahtumatilan vuokrauksesta ja tarjoilujen myynnistä. Myös museon valvonnasta näyttelyiden ollessa avoinna yleisölle tehdään yhteistyötä kahvilayrittäjän kanssa.



      Lisätietoja

      K,Kaikkonen

      • Anonyymi

        Olisikohan aika luoda uutta ja lopettaa haikailu rajan taakse.


      • Anonyymi

        😍😍😍😍


    • Anonyymi

      ❤️❤️❤️

    • Anonyymi

      😄👍🏻

    • Anonyymi

      Heinolassa ei varmaan asu yhtään Käkisalmesta kotoisin olevaa. Jollakin tavalla aika tyhjä hanke, jolle olisi ollut kysyntää 1940- luvun jälkipuoliskolla, mutta tuskin enää 80 vuotta Karjalan menettämisen jälkeen?

      • Anonyymi

        Kysehän on myös Heinolan historiasta.
        Käkisalmelaiset ovat ensimmäisinä olleet asuttamassa esimerkiksi Sinilähteen aluetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysehän on myös Heinolan historiasta.
        Käkisalmelaiset ovat ensimmäisinä olleet asuttamassa esimerkiksi Sinilähteen aluetta.

        Mitä jos luotaisiin uutta. Katse tulevaisuuteen pois menneestä👍


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä jos luotaisiin uutta. Katse tulevaisuuteen pois menneestä👍

        Venäläiset on varastanut muiden maita kouluja historiassakin.


      • Anonyymi

        Venäläisiä prostituoituja tuli sieltä Suomeen ovat jo vanhoja leipäjonoissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä jos luotaisiin uutta. Katse tulevaisuuteen pois menneestä👍

        Onhan Heinolaan luotu uutta. Esimerkiksi Heikkimäen business park, joka on maksanut liki 10 miljoonaa euroa eikä siellä ole ainuttakaan yritystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysehän on myös Heinolan historiasta.
        Käkisalmelaiset ovat ensimmäisinä olleet asuttamassa esimerkiksi Sinilähteen aluetta.

        Käkimuseon rakentaminen käynnistyy kesäkuussa ja tilat pyritään avaamaan yleisölle ennen kuin lehdet putoavat puista.


    • Anonyymi

      Käkisalmea miehittää venäjän kieliset nykyään edelleen syövät hylkeitä ja kaneja. Siellä lähellä on armeijan tukikohta missä puhutaan venäjää.

    • Anonyymi

      Museoon valittaviin esineisiin ja aiheisiin haetaan ehdotuksia myös Karjalan evakoilta, heidän jälkeläisiltään ja yleensä perinteistä kiinnostuneilta ihmisiltä. Museon suunnitteluvaiheessa verkossa julkaistaan kysely, jossa ihmiset voivat tehdä ehdotuksia esitettävistä esineistä ja asioista. Käkimuseo ottaa vastaan myös karjalaisuuteen liittyvää aineistoa ja esineistöä.

    • Anonyymi

      Hyvä tämä idea, joskin Heinola alkaa olla jo kokonaisuudessaan museo

      • Anonyymi

        😀😀😀


    • Anonyymi

      😘😘😘

    • Anonyymi

      🥰🥰🥰

    • Anonyymi

      🥰🥰🥰

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      64
      3245
    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      43
      3097
    3. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      42
      2457
    4. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      100
      2207
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1903
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      27
      1810
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1616
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      85
      1415
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1300
    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      81
      1132
    Aihe