Heinolassa toimiva Käkisalmi-säätiö perustaa Heinolan keskustaan, Tori- ja Kauppakadun kulmaukseen museon. Tilat museolle vuokrataan kiinteistön omistajalta Helmi Säästöpankilta.
Tuleva Käkimuseo tulee toimimaan katutasossa, esteettömissä tiloissa, jotka ovat kooltaan 186 m2.
Tiloissa on aiemmin toiminut SP-Koti kiinteistövälitysyritys ja lakiasiaintoimistoja.
Museon paikaksi on valittu tarkoituksella Heinolan kulttuurikortteli, jossa toimivat jo Heinolan kaupunginkirjasto ja kaupunginmuseo, jonka kanssa on tarkoitus myös tehdä tiivistä yhteistyötä.
Käkimuseon rakentaminen käynnistyy kesäkuussa ja tilat pyritään avaamaan yleisölle ennen kuin lehdet putoavat puista.
Perusnäyttely, museokahvila, Käkipuoti, kokoontumis- ja juhlatila
Käkimuseoon toteutetaan pysyvä Karjalan kannaksen kaupunkeja, kuntia ja pitäjiä esittelevä perusnäyttely sekä Heinolaan ja Itä-Hämeen seudulle evakkoina tulleiden karjalaisten elämästä ja aikaansaannoksista kertova näyttely. Heinolan Käkimuseossa voi vierailla paikan päällä museossa ja myös käkimuseo.fi- verkkopalvelussa.
Toteutustapana tulee olemaan yhdistelmä vanhaa ja uutta kerrontaa, esineistöä ja modernia esitys- ja digiteknologiaa. Museon perusnäyttelyä kootaan vaiheittain pitemmällä aikavälillä yhteistyössä museoalan asiantuntijoiden ja museoiden kanssa.
Tarinallisuus on keskeisessä asemassa museon toteutuksessa, näyttelyesineisiin, tapahtumiin ja esitettäviin asioihin liittyy usein henkilöitä ja erilaisia kohtaloita, joita halutaan avata yleisölle.
Karjalaiset ja heinolalaiset mukaan suunnitteluun
Museoon valittaviin esineisiin ja aiheisiin haetaan ehdotuksia myös Karjalan evakoilta, heidän jälkeläisiltään ja yleensä perinteistä kiinnostuneilta ihmisiltä. Museon suunnitteluvaiheessa verkossa julkaistaan kysely, jossa ihmiset voivat tehdä ehdotuksia esitettävistä esineistä ja asioista. Käkimuseo ottaa vastaan myös karjalaisuuteen liittyvää aineistoa ja esineistöä.
Museon tiloihin tehdään myös karjalaista vieraanvaraisuutta ja keskustelukulttuuria edustava Käkikahvila, joka on avoinna ympärivuotisesti. Samoihin tiloihin katutasolle sovitetaan myös Käkisalmi-säätiön toimisto ja Käkipuoti, joka on toiminut tähän asti pääasiassa verkkokauppana.
Karjalaisilla on tapana käydä kylässä ja kokoontua yhteen, siksi kokoontumista varten Käkimuseoon tulee neuvottelu- ja pienimuotoinen juhlatila, jota vuokrataan ulkopuolisille. Museoon luodaan myös mahdollisuudet järjestää tapahtumia yleisölle tilojen sallimissa puitteissa.
Käkimuseon kellaritiloihin sijoitetaan säätiön arkisto.
Käkimuseon takana karjalainen yhdessä tekeminen
Käkimuseon toteuttaminen Heinolan kaupungin parhaalle paikalle, torin kulmaan, on mittava hanke myös taloudellisesti. Käkisalmi-säätiön ohella toteuttamiseen osallistuu myös Marjatta ja Eino Kollin säätiö.
Edesmennyt ”Kunniakäkisalmelainen” Eino Kolli panosti henkilökohtaisesti ja yrityksensä Vierumäen Teollisuuden kautta monin tavoin käkisalmelaisten ja karjalaisten perinteiden vaalimiseen Heinolassa.
Eino Kolli nosti useaan otteeseen esiin myös Käkisalmi-museon perustamisen Heinolaan. Tämä käy ilmi mm. Eino Kollin elämää esittelevässä elämänkertakirjassa ”Löysipomo”. Kolli ehdotti museon toteuttajaksi mm. Heinolan kaupunkia ja Heinolan maalaiskuntaa, mutta ne eivät koskaan ehdotukseen tarttuneet.
Eino Kolli oli aikoinaan mukana myös Käkisalmi-säätiön toiminnassa. Hän oli yksi niistä vahvoista Käkisalmi-säätiön takuumiehistä, jotka mahdollistivat Käkisalmi-säätiön kasvun ja kehityksen nykyiseen laajuutensa.
Karjalaista kotiseututyötä kanta-Suomessa
Tänä päivänä Suomen rajojen sulkeuduttua itään rajantakaiselta kotiseututyöltä on pohja pois vuosikymmeniksi. Venäjän hyökkäyssodalle ja laajentumishaluille ei ole näköpiirissä vielä loppua.
Karjalaiset pitäjäyhdistykset, seurat ja säätiöt järjestivät 1990-luvulta alkaen Neuvostoliiton hajottua tuhansia matkoja rajan taakse luovutettuun Karjalaan. Myös Heinolasta sadat evakot ja heidän lapsensa ovat käyneet tutustumassa juuriinsa ja kotipaikkoihin Karjalassa.
Tämä yhteys on nyt poikki. Nyt on oikea hetki nostaa karjalainen kotiseututyö sille kuuluvaan arvoon kanta-Suomessa evakkojen ja heidän jälkeläisten uusilla kotiseuduilla.
Monet karjalaiset pitäjäyhdistykset ja säätiöt ovat jo perustaneet omien rajantakaisten alueidensa ja evakkojen elämää ja töitä esitteleviä museoita ympäri Suomea karjalaisten sijoituspaikkakunnille.
Perinteiden vaalimista ja juurien etsimistä tukee myös nykyaikainen monikulttuurinen yhteiskunta, jossa elää suomalaisten ohella jatkuvasti kasvava joukko maahanmuuttajia, jotka tulevat tänne joko sodan tai vainojen pakottamina tai tekemään töitä.
Museotoimikunta ohjaksissa
Museon toimintaa tulee ideoimaan ja seuraamaan Käkisalmi-säätiön hallinnoima museotoimikunta, johon kutsutaan asiantuntijajäseniä Heinolan kaupunginmuseosta, Marjatta ja Eino Kollin säätiöstä, Heinolan karjalaseurasta, luovutetun Käkisalmen alueen vastuumuseosta, Etelä-Karjalan museosta sekä paikallisista perin
Tuleva Käkimuseo tulee toimimaan katutasossa, esteettömissä tiloissa, jotka ovat kooltaan 186 m2.
Tiloissa on aiemmin toiminut SP-Koti kiinteistövälitysyritys ja lakiasiaintoimistoja.
Museon paikaksi on valittu tarkoituksella Heinolan kulttuurikortteli, jossa toimivat jo Heinolan kaupunginkirjasto ja kaupunginmuseo, jonka kanssa on tarkoitus myös tehdä tiivistä yhteistyötä.
Käkimuseon rakentaminen käynnistyy kesäkuussa ja tilat pyritään avaamaan yleisölle ennen kuin lehdet putoavat puista.
Perusnäyttely, museokahvila, Käkipuoti, kokoontumis- ja juhlatila
Käkimuseoon toteutetaan pysyvä Karjalan kannaksen kaupunkeja, kuntia ja pitäjiä esittelevä perusnäyttely sekä Heinolaan ja Itä-Hämeen seudulle evakkoina tulleiden karjalaisten elämästä ja aikaansaannoksista kertova näyttely. Heinolan Käkimuseossa voi vierailla paikan päällä museossa ja myös käkimuseo.fi- verkkopalvelussa.
Toteutustapana tulee olemaan yhdistelmä vanhaa ja uutta kerrontaa, esineistöä ja modernia esitys- ja digiteknologiaa. Museon perusnäyttelyä kootaan vaiheittain pitemmällä aikavälillä yhteistyössä museoalan asiantuntijoiden ja museoiden kanssa.
Tarinallisuus on keskeisessä asemassa museon toteutuksessa, näyttelyesineisiin, tapahtumiin ja esitettäviin asioihin liittyy usein henkilöitä ja erilaisia kohtaloita, joita halutaan avata yleisölle.
Karjalaiset ja heinolalaiset mukaan suunnitteluun
Museoon valittaviin esineisiin ja aiheisiin haetaan ehdotuksia myös Karjalan evakoilta, heidän jälkeläisiltään ja yleensä perinteistä kiinnostuneilta ihmisiltä. Museon suunnitteluvaiheessa verkossa julkaistaan kysely, jossa ihmiset voivat tehdä ehdotuksia esitettävistä esineistä ja asioista. Käkimuseo ottaa vastaan myös karjalaisuuteen liittyvää aineistoa ja esineistöä.
Museon tiloihin tehdään myös karjalaista vieraanvaraisuutta ja keskustelukulttuuria edustava Käkikahvila, joka on avoinna ympärivuotisesti. Samoihin tiloihin katutasolle sovitetaan myös Käkisalmi-säätiön toimisto ja Käkipuoti, joka on toiminut tähän asti pääasiassa verkkokauppana.
Karjalaisilla on tapana käydä kylässä ja kokoontua yhteen, siksi kokoontumista varten Käkimuseoon tulee neuvottelu- ja pienimuotoinen juhlatila, jota vuokrataan ulkopuolisille. Museoon luodaan myös mahdollisuudet järjestää tapahtumia yleisölle tilojen sallimissa puitteissa.
Käkimuseon kellaritiloihin sijoitetaan säätiön arkisto.
Käkimuseon takana karjalainen yhdessä tekeminen
Käkimuseon toteuttaminen Heinolan kaupungin parhaalle paikalle, torin kulmaan, on mittava hanke myös taloudellisesti. Käkisalmi-säätiön ohella toteuttamiseen osallistuu myös Marjatta ja Eino Kollin säätiö.
Edesmennyt ”Kunniakäkisalmelainen” Eino Kolli panosti henkilökohtaisesti ja yrityksensä Vierumäen Teollisuuden kautta monin tavoin käkisalmelaisten ja karjalaisten perinteiden vaalimiseen Heinolassa.
Eino Kolli nosti useaan otteeseen esiin myös Käkisalmi-museon perustamisen Heinolaan. Tämä käy ilmi mm. Eino Kollin elämää esittelevässä elämänkertakirjassa ”Löysipomo”. Kolli ehdotti museon toteuttajaksi mm. Heinolan kaupunkia ja Heinolan maalaiskuntaa, mutta ne eivät koskaan ehdotukseen tarttuneet.
Eino Kolli oli aikoinaan mukana myös Käkisalmi-säätiön toiminnassa. Hän oli yksi niistä vahvoista Käkisalmi-säätiön takuumiehistä, jotka mahdollistivat Käkisalmi-säätiön kasvun ja kehityksen nykyiseen laajuutensa.
Karjalaista kotiseututyötä kanta-Suomessa
Tänä päivänä Suomen rajojen sulkeuduttua itään rajantakaiselta kotiseututyöltä on pohja pois vuosikymmeniksi. Venäjän hyökkäyssodalle ja laajentumishaluille ei ole näköpiirissä vielä loppua.
Karjalaiset pitäjäyhdistykset, seurat ja säätiöt järjestivät 1990-luvulta alkaen Neuvostoliiton hajottua tuhansia matkoja rajan taakse luovutettuun Karjalaan. Myös Heinolasta sadat evakot ja heidän lapsensa ovat käyneet tutustumassa juuriinsa ja kotipaikkoihin Karjalassa.
Tämä yhteys on nyt poikki. Nyt on oikea hetki nostaa karjalainen kotiseututyö sille kuuluvaan arvoon kanta-Suomessa evakkojen ja heidän jälkeläisten uusilla kotiseuduilla.
Monet karjalaiset pitäjäyhdistykset ja säätiöt ovat jo perustaneet omien rajantakaisten alueidensa ja evakkojen elämää ja töitä esitteleviä museoita ympäri Suomea karjalaisten sijoituspaikkakunnille.
Perinteiden vaalimista ja juurien etsimistä tukee myös nykyaikainen monikulttuurinen yhteiskunta, jossa elää suomalaisten ohella jatkuvasti kasvava joukko maahanmuuttajia, jotka tulevat tänne joko sodan tai vainojen pakottamina tai tekemään töitä.
Museotoimikunta ohjaksissa
Museon toimintaa tulee ideoimaan ja seuraamaan Käkisalmi-säätiön hallinnoima museotoimikunta, johon kutsutaan asiantuntijajäseniä Heinolan kaupunginmuseosta, Marjatta ja Eino Kollin säätiöstä, Heinolan karjalaseurasta, luovutetun Käkisalmen alueen vastuumuseosta, Etelä-Karjalan museosta sekä paikallisista perin
Vastaukset 19
Vanhimmat
Edesmennyt ”Kunniakäkisalmelainen” Eino Kolli panosti henkilökohtaisesti ja yrityksensä Vierumäen Teollisuuden kautta monin tavoin käkisalmelaisten ja karjalaisten perinteiden vaalimiseen Heinolassa.
Eino Kolli nosti useaan otteeseen esiin myös Käkisalmi-museon perustamisen Heinolaan. Tämä käy ilmi mm. Eino Kollin elämää esittelevässä elämänkertakirjassa ”Löysipomo”. Kolli ehdotti museon toteuttajaksi mm. Heinolan kaupunkia ja Heinolan maalaiskuntaa, mutta ne eivät koskaan ehdotukseen tarttuneet.
Eino Kolli oli aikoinaan mukana myös Käkisalmi-säätiön toiminnassa. Hän oli yksi niistä vahvoista Käkisalmi-säätiön takuumiehistä, jotka mahdollistivat Käkisalmi-säätiön kasvun ja kehityksen nykyiseen laajuutensa.
Karjalaista kotiseututyötä kanta-Suomessa
Tänä päivänä Suomen rajojen sulkeuduttua itään rajantakaiselta kotiseututyöltä on pohja pois vuosikymmeniksi. Venäjän hyökkäyssodalle ja laajentumishaluille ei ole näköpiirissä vielä loppua.
Karjalaiset pitäjäyhdistykset, seurat ja säätiöt järjestivät 1990-luvulta alkaen Neuvostoliiton hajottua tuhansia matkoja rajan taakse luovutettuun Karjalaan. Myös Heinolasta sadat evakot ja heidän lapsensa ovat käyneet tutustumassa juuriinsa ja kotipaikkoihin Karjalassa.
Tämä yhteys on nyt poikki. Nyt on oikea hetki nostaa karjalainen kotiseututyö sille kuuluvaan arvoon kanta-Suomessa evakkojen ja heidän jälkeläisten uusilla kotiseuduilla.
Monet karjalaiset pitäjäyhdistykset ja säätiöt ovat jo perustaneet omien rajantakaisten alueidensa ja evakkojen elämää ja töitä esitteleviä museoita ympäri Suomea karjalaisten sijoituspaikkakunnille.
Perinteiden vaalimista ja juurien etsimistä tukee myös nykyaikainen monikulttuurinen yhteiskunta, jossa elää suomalaisten ohella jatkuvasti kasvava joukko maahanmuuttajia, jotka tulevat tänne joko sodan tai vainojen pakottamina tai tekemään töitä.
Museotoimikunta ohjaksissa
Museon toimintaa tulee ideoimaan ja seuraamaan Käkisalmi-säätiön hallinnoima museotoimikunta, johon kutsutaan asiantuntijajäseniä Heinolan kaupunginmuseosta, Marjatta ja Eino Kollin säätiöstä, Heinolan karjalaseurasta, luovutetun Käkisalmen alueen vastuumuseosta, Etelä-Karjalan museosta sekä paikallisista perinne- ja kulttuurityötä tekevistä yhdistyksistä.
Museotoimikunnan tehtävänä on koordinoida Käkimuseon toimintaa peilaten lähialueiden museoiden tarjontaan ja aktivoida sekä tehdä yhteistyötä mm. markkinoinnissa.
Museoon avautuvan museokahvilan toiminnasta ja ylläpidosta vastaa valittava kahvilayrittäjä. Kahvilan pitäjä vastaa myös Käkimuseon neuvottelu-, pienjuhla- ja tapahtumatilan vuokrauksesta ja tarjoilujen myynnistä. Myös museon valvonnasta näyttelyiden ollessa avoinna yleisölle tehdään yhteistyötä kahvilayrittäjän kanssa.
Lisätietoja
K,Kaikkonen
Olisikohan aika luoda uutta ja lopettaa haikailu rajan taakse.
😍😍😍😍
❤️❤️❤️
😄👍🏻
Heinolassa ei varmaan asu yhtään Käkisalmesta kotoisin olevaa. Jollakin tavalla aika tyhjä hanke, jolle olisi ollut kysyntää 1940- luvun jälkipuoliskolla, mutta tuskin enää 80 vuotta Karjalan menettämisen jälkeen?
Kysehän on myös Heinolan historiasta.
Käkisalmelaiset ovat ensimmäisinä olleet asuttamassa esimerkiksi Sinilähteen aluetta.
Mitä jos luotaisiin uutta. Katse tulevaisuuteen pois menneestä👍
Venäläiset on varastanut muiden maita kouluja historiassakin.
Venäläisiä prostituoituja tuli sieltä Suomeen ovat jo vanhoja leipäjonoissa.
Onhan Heinolaan luotu uutta. Esimerkiksi Heikkimäen business park, joka on maksanut liki 10 miljoonaa euroa eikä siellä ole ainuttakaan yritystä.
Käkimuseon rakentaminen käynnistyy kesäkuussa ja tilat pyritään avaamaan yleisölle ennen kuin lehdet putoavat puista.
Käkisalmea miehittää venäjän kieliset nykyään edelleen syövät hylkeitä ja kaneja. Siellä lähellä on armeijan tukikohta missä puhutaan venäjää.
Museoon valittaviin esineisiin ja aiheisiin haetaan ehdotuksia myös Karjalan evakoilta, heidän jälkeläisiltään ja yleensä perinteistä kiinnostuneilta ihmisiltä. Museon suunnitteluvaiheessa verkossa julkaistaan kysely, jossa ihmiset voivat tehdä ehdotuksia esitettävistä esineistä ja asioista. Käkimuseo ottaa vastaan myös karjalaisuuteen liittyvää aineistoa ja esineistöä.
Hyvä tämä idea, joskin Heinola alkaa olla jo kokonaisuudessaan museo
😀😀😀
😘😘😘
🥰🥰🥰
🥰🥰🥰