Väestönmuutos kartalla

Tilastokeskuksen sivuilta kehitystä voi seurata kuukausittain. Heinäkuun tilasto tuli elokuun loppupuolella ja se kertoi, että Lieksassa oli tämän vuoden heinäkuun lopussa 10109 asukasta. Viime tammikuun alussa väkeä oli runsaat sata enemmän.
Tulevan vuodenvaihteen lukema tulee olemaan n. 10050 ja ensi vuoden elokuun lopussa mennään alle kymmenentuhannen.
Tämä on se "Lieksan Henki", joka lähtee, mutta Lieksa jää, ja lopulta se on vain pelkkä nimi kartalla.
Menneinä vuosina suunniteltiin Lieksan ja Nurmeksen yhdistämistä, mutta lieksalaisten muisto menneestä suuruudenajasta ja sen paluusta esti yhdistymisen.
Kesällä erään seminaarin aikaan keskustelin yhden liitoksen vastustajan kanssa. Hän totesi, että olisi ehkä pitänyt sittenkin joustaa ja liittyä, koska nyt esimerkiksi PKO on tehnyt päätöksen puolestamme ja ns. kanta-Lieksa jää auttamatta syrjään liian monista investoinneista. Sanoin hänelle, että älä sitä harmittele, koska syrjään se olisi jäänyt liitoksesta huolimattakin.
Summa summarum.
Sahalaitoksen uusiminen lisää tuotantokapasiteettia, mutta automaation ansiosta ei samassa suhteessa työpaikkoja. Maakuntaosuuskaupan investoinnit Nurmekseen ei auta Lieksaa, eikä Kolin kehittäminen Pielisen koillisrannan puoleista kaupunginosaa.
Olemassa olevat teolliset työpaikat säilyvät aikansa, mutta kun seuraa trendejä, niin kukaan ei voi taata niille työvoimaa, eikä siis niiden pysymistä paikkakunnalla.
Onko tämä valitettava asia? En tiedä, mutta se on totta.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Tilastokeskuksen sivuilta kehitystä voi seurata kuukausittain. Heinäkuun tilasto tuli elokuun loppupuolella ja se kertoi, että Lieksassa oli tämän vuoden heinäkuun lopussa 10109 asukasta. Viime tammikuun alussa väkeä oli runsaat sata enemmän.
Tulevan vuodenvaihteen lukema tulee olemaan n. 10050 ja ensi vuoden elokuun lopussa mennään alle kymmenentuhannen.
Tämä on se "Lieksan Henki", joka lähtee, mutta Lieksa jää, ja lopulta se on vain pelkkä nimi kartalla.
Menneinä vuosina suunniteltiin Lieksan ja Nurmeksen yhdistämistä, mutta lieksalaisten muisto menneestä suuruudenajasta ja sen paluusta esti yhdistymisen.
Kesällä erään seminaarin aikaan keskustelin yhden liitoksen vastustajan kanssa. Hän totesi, että olisi ehkä pitänyt sittenkin joustaa ja liittyä, koska nyt esimerkiksi PKO on tehnyt päätöksen puolestamme ja ns. kanta-Lieksa jää auttamatta syrjään liian monista investoinneista. Sanoin hänelle, että älä sitä harmittele, koska syrjään se olisi jäänyt liitoksesta huolimattakin.
Summa summarum.
Sahalaitoksen uusiminen lisää tuotantokapasiteettia, mutta automaation ansiosta ei samassa suhteessa työpaikkoja. Maakuntaosuuskaupan investoinnit Nurmekseen ei auta Lieksaa, eikä Kolin kehittäminen Pielisen koillisrannan puoleista kaupunginosaa.
Olemassa olevat teolliset työpaikat säilyvät aikansa, mutta kun seuraa trendejä, niin kukaan ei voi taata niille työvoimaa, eikä siis niiden pysymistä paikkakunnalla.
Onko tämä valitettava asia? En tiedä, mutta se on totta.

Jos Lieksan päättäjissä löytyisi älyä, Lieksaan ei palkattaisi enää uusia johtajia vaan aloitettaisiin sopeuttaminen tulevaan, irtisanomalla nykyisiäkin ja yhdistelemällä tehtäviä.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Jos Lieksan päättäjissä löytyisi älyä, Lieksaan ei palkattaisi enää uusia johtajia vaan aloitettaisiin sopeuttaminen tulevaan, irtisanomalla nykyisiäkin ja yhdistelemällä tehtäviä.

Johtajien palkat pitää suhteuttaa jo nyt tulevaan alle 10 000 asukkaan kuntaan. Nykyiset johtajien 8000 euron palkat ovat liian suuria.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Tilastokeskuksen sivuilta kehitystä voi seurata kuukausittain. Heinäkuun tilasto tuli elokuun loppupuolella ja se kertoi, että Lieksassa oli tämän vuoden heinäkuun lopussa 10109 asukasta. Viime tammikuun alussa väkeä oli runsaat sata enemmän.
Tulevan vuodenvaihteen lukema tulee olemaan n. 10050 ja ensi vuoden elokuun lopussa mennään alle kymmenentuhannen.
Tämä on se "Lieksan Henki", joka lähtee, mutta Lieksa jää, ja lopulta se on vain pelkkä nimi kartalla.
Menneinä vuosina suunniteltiin Lieksan ja Nurmeksen yhdistämistä, mutta lieksalaisten muisto menneestä suuruudenajasta ja sen paluusta esti yhdistymisen.
Kesällä erään seminaarin aikaan keskustelin yhden liitoksen vastustajan kanssa. Hän totesi, että olisi ehkä pitänyt sittenkin joustaa ja liittyä, koska nyt esimerkiksi PKO on tehnyt päätöksen puolestamme ja ns. kanta-Lieksa jää auttamatta syrjään liian monista investoinneista. Sanoin hänelle, että älä sitä harmittele, koska syrjään se olisi jäänyt liitoksesta huolimattakin.
Summa summarum.
Sahalaitoksen uusiminen lisää tuotantokapasiteettia, mutta automaation ansiosta ei samassa suhteessa työpaikkoja. Maakuntaosuuskaupan investoinnit Nurmekseen ei auta Lieksaa, eikä Kolin kehittäminen Pielisen koillisrannan puoleista kaupunginosaa.
Olemassa olevat teolliset työpaikat säilyvät aikansa, mutta kun seuraa trendejä, niin kukaan ei voi taata niille työvoimaa, eikä siis niiden pysymistä paikkakunnalla.
Onko tämä valitettava asia? En tiedä, mutta se on totta.

Teollisten työpaikkojen haaste on pitkät ja kalliit kuljetusmatkat. Tulevina vuosina, kymmenen vuoden sisällä, lopettavat toiminnan Lieksassa.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Teollisten työpaikkojen haaste on pitkät ja kalliit kuljetusmatkat. Tulevina vuosina, kymmenen vuoden sisällä, lopettavat toiminnan Lieksassa.

No ei nyt sentään 10 vuoden sisällä lopeta, ainakaan kaikki, eikä esim. K-niemen saha vielä vuosikymmeniin. Jalostettua puuta tarvitaan maailmalla ja jalostamiseen tarvitaan raaka-ainetta, siis metsiä.
Puuta ei kannata kuljetella jalostamattomana pitkiä matkoja, joten mm. sahalle ja muulle mekaaniselle jalostukselle Lieksa on ihan oivallinen paikka.
Gazan ja Ukrainan sodat loppuvat jonain päivänä ja silloin puulle on kovasti kysyntää.
Työntekijätarvekin vähenee sitä mukaa kun automaatio edistyy.
Noihin johtajien palkkoihin en ota kantaa, mutta kaipa jotain tulee tehtäväksi siinä vaiheessa, kun kipuraja väkimäärän suhteen toteutuu.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Tilastokeskuksen sivuilta kehitystä voi seurata kuukausittain. Heinäkuun tilasto tuli elokuun loppupuolella ja se kertoi, että Lieksassa oli tämän vuoden heinäkuun lopussa 10109 asukasta. Viime tammikuun alussa väkeä oli runsaat sata enemmän.
Tulevan vuodenvaihteen lukema tulee olemaan n. 10050 ja ensi vuoden elokuun lopussa mennään alle kymmenentuhannen.
Tämä on se "Lieksan Henki", joka lähtee, mutta Lieksa jää, ja lopulta se on vain pelkkä nimi kartalla.
Menneinä vuosina suunniteltiin Lieksan ja Nurmeksen yhdistämistä, mutta lieksalaisten muisto menneestä suuruudenajasta ja sen paluusta esti yhdistymisen.
Kesällä erään seminaarin aikaan keskustelin yhden liitoksen vastustajan kanssa. Hän totesi, että olisi ehkä pitänyt sittenkin joustaa ja liittyä, koska nyt esimerkiksi PKO on tehnyt päätöksen puolestamme ja ns. kanta-Lieksa jää auttamatta syrjään liian monista investoinneista. Sanoin hänelle, että älä sitä harmittele, koska syrjään se olisi jäänyt liitoksesta huolimattakin.
Summa summarum.
Sahalaitoksen uusiminen lisää tuotantokapasiteettia, mutta automaation ansiosta ei samassa suhteessa työpaikkoja. Maakuntaosuuskaupan investoinnit Nurmekseen ei auta Lieksaa, eikä Kolin kehittäminen Pielisen koillisrannan puoleista kaupunginosaa.
Olemassa olevat teolliset työpaikat säilyvät aikansa, mutta kun seuraa trendejä, niin kukaan ei voi taata niille työvoimaa, eikä siis niiden pysymistä paikkakunnalla.
Onko tämä valitettava asia? En tiedä, mutta se on totta.

Nojoo, tuossa on jo tehty analyysia ja vois kuvitella, et joteskin noinhan se varmaan menee. Lieksa kun on niin helvetin huonossa paikassa. Kolin ansiosta Pielisen toinen puoli olisi hallinnollisena keskuksena tuhannen taalan paikka.
Ajatelkaahan, jos Lieksa olisi Ahmovaaran tietämillä.

Anonyymi00011 kirjoitti:

No ei nyt sentään 10 vuoden sisällä lopeta, ainakaan kaikki, eikä esim. K-niemen saha vielä vuosikymmeniin. Jalostettua puuta tarvitaan maailmalla ja jalostamiseen tarvitaan raaka-ainetta, siis metsiä.
Puuta ei kannata kuljetella jalostamattomana pitkiä matkoja, joten mm. sahalle ja muulle mekaaniselle jalostukselle Lieksa on ihan oivallinen paikka.
Gazan ja Ukrainan sodat loppuvat jonain päivänä ja silloin puulle on kovasti kysyntää.
Työntekijätarvekin vähenee sitä mukaa kun automaatio edistyy.
Noihin johtajien palkkoihin en ota kantaa, mutta kaipa jotain tulee tehtäväksi siinä vaiheessa, kun kipuraja väkimäärän suhteen toteutuu.

Mistä kuvittelet puuta riittävän binderille? Nyt kaupunki tekohengittää hakkaamalla ja myymällä binderille.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Mistä kuvittelet puuta riittävän binderille? Nyt kaupunki tekohengittää hakkaamalla ja myymällä binderille.

Mistähän kuvittelisin. Piäisiköhän minun selittää se sinulle? En selitä. Mieti itse, jos kykenet.

Taitaa (Lieksan) henki lähteä, vai joko lie lähtenyt? Ei ole muuta kuin pullon henki jäljellä!😆

Pois itärajalta.

Jo vain! Sittenpä ne nikkerit iloisesti tanssahdellen laulaa " Myö halutaa olla lieksalaisii,
toiset kunnat on meistä katellisii"

Miten isosta satsista nyt puhutaan? 🤔

Anonyymi00012 kirjoitti:

Miten isosta satsista nyt puhutaan? 🤔

Otetaan alkuun 3000-4000 tuhatta keekeriä.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Otetaan alkuun 3000-4000 tuhatta keekeriä.

Kuullostaa kohtuulliselta!

Anonyymi00015 kirjoitti:

Kuullostaa kohtuulliselta!

Kohtuuttoman vähältähän tuo vaikuttaa! Nyt ollaan jo myöhässä!
"Suomi tarvitsee kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa
Seniori-ikäisten määrä ylittää nyt ensimmäistä kertaa historiassa nuorten määrän. Työikäisten määrä puolestaan kääntyy nopeaan pudotukseen kahden vuoden päästä. Ikäjakauman vääristymän paikkaaminen vaatisi Suomeen peräti 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2020 mennessä."
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001571298.html
Ei muuta kuin äkkiä kärräämään pari miljoonaa maahanmuuttajaa Lieksan alueelle!

Näyttää olevan rouvalla nimipäivä ja "jostain syystä" kirjoitukseni poistettiinm kun liitin siihen tiettyjä kuuluisikksi tulleita sanontoja joita aikoinaan oli ilmoille päästänyt. Niitä juuri joista ei tiedä onko rouvan ylä- vai alapää ne päräyttänyt!😆