valaiskaa minua valaistuneet

En ole kyllä valaistunut mutta vastaan silti.
Theravada-buddhalaisuudessa käytetään oikeastaan kolmen tyyppistä meditaatiota:

1.samadhi-meditaatio ( kuvailin sellaista aiemmin keskustelussa trasendenttinen meditaatio )
2.vipassana-meditaatio
3.metta-meditaatio

Vipassana-meditaatiossa ei ole tarkoitus mennä mielen sisälle vaan seurataan kaikkea minkä me aistimme juuri tällä hetkellä, eli esim. ääniä, tuntoja ,näkymiä.
Tarkoitus on todella pysyä tässä hetkessä eli ei pitäisi alkaa spekuloida noita kohteita jotka mieli milläkin aistilla havaitsee, vaan ainoastaan huomata kohteet ja antaa niiden mennä.
Yksi yleisimpiä vipassana-meditaatio muotoja on
Kävely-meditaatio mitä harrastetaan munkkienkin keskuudessa paljon ainakin Burmassa ja Thaimaassa.
Se on sellainen meditaatio että sillä saa ainakin itsensä näyttämään hullulta vaikkei olisi hullu.
Nimittäin siinä valitaan ensin paikka jossa voi kävellä n. kahtakymmentä( ilmeisesti hyväksi todettu määrä?) askelta edestakaisin, sitten seistään aluksi paikallaan ja asetetaan kädet päällekkäin navan alapuolelle siten että toisella kämmenellä toisesta kiinni, eli siis kädet rentona mutta ei sivuilla.
Sitten suunnataan katse maahan noin metrin päähän jalkateristä (tai mikä etäisyys tuntuu hyvältä,kuitenkin maahan) , sitten rauhoitetaan mieltä hieman ja yritetään pysyä hetkessä suuntaamalla huomio kehoon, tuntoihin kehossa.
Sitten alkaa varsinainen meditointi, eli aletaan kävelemään normaalia rentoa kävelyvauhtia. Pidetään katse koko ajan samalla etäisyydellä edessä ja kun saavutaan valitsemamme alueen päähän(n. 20 askelta) pysähdytään ja käännytään takaisin ja taas sama toisessa päässä.
Eli siis käveleskellään edestakaisin.
Tässä meditaatiossa on tarkoitus tarkkailla koko ajan tuntoja kehossa, hyvä keino pitää huomio paikalla on seurata tuntoja jalkapohjissa(meditaatio on hyvä suorittaa avojaloin).
Tässäkin meditaatiossa huomaa että mieli lähtee helposti vaeltamaan vanhasta tottumuksestaan eikä pysy kohteessa.
Sitten kun mieli alkaa pysyä kohteessa eli eli niissä tunnoissa mitä jalkapohjissa syntyy niin saattaa tulla outo sivustakatsojan tunne eli tuntuu kuin tarkkailisi ruumista joka ei kuulu itselle kävelemässä, mutta tämäkin meditaatio vaatii kärsivällisyyttä, ennenkuin saa välittömiä tuloksia.
Meditoidessa ei saa olla kiirettä eli ei voi seurata kelloa kävellessä vaan täytyy olla aikaa, muuten huomio on jo meditaation lopettamisessa ennenkuin on aloittanut.
Tämä on hyvää vastapainoa Samadhi-meditaatiolle sillä kun ei istuessaan tahdo saada mieltään rauhoittumaan on hyvä tehdä kävely-meditaatiota. Ja sitten kun esim aloittaa kävely-meditaatiolla niin huomaa että aloittaessaan istumis-meditaation(hengitykseen keskittymisen) mieli rauhoittuukin helpommin.
Vipassana eli oivallus meditaatiolla pyritään suoraan oivaltamiseen, ja nuo oivallukset ovat juuri sellaisia että ne tulevat kuin isku mieleen ja yhtäkkiä tajuaa jonkin asian että OHO! siis näin se on! Noita oivalluksia onkin sitten hankalampi selittää kellekkään sillä ne vaativat jokaisen henkilökohtaisen oivaltamisen.
Jostain syystä tarkkaavaisuus mikä syntyy tällaisesta meditaatiosta ja pysyy mukana meditaation jälkeenkin johtaa tällaiseen oivaltamiseen että vaikka esim. kaupan kassalla yhtäkkiä tajuaa että HEI, mehän kaikki eletään tällä pallolla, eli löytää jonkun syvemmän oivalluksen, mutta jos sanoo muille kaupan kassalla että ymmärrättekö hei mehän kaikki eletään tällä pallolla niin ei saa välttämättä ymmärrystä osakseen?
Eli siis oivaltaa jonkin tavallisen asian paljon syvemmin. "Normaali" olotilassa mieli ei oivalla tapahtumia niinkuin ne ovat vaan kaikki riippuu jotenkin aiemmista kokemuksista ja ideoista ja mielipiteistä.

Tuli kyllä niin pitkä sepustus että jätän tuon kolmannen eli metta( rakastava välittäminen ) myöhempään.

Kannattaa ehdottomasti meditoida, ja jos kuormat todella alkaa mielestä tipahteleen niin silloinhan tuo epävakauskin alkaa häipymään.
Sillä itse mieli on kirkas ja puhdas mutta jotkut kuormittavat tekijät saavat sen näyttämään samealta.
Joku sanoi että mieli on kuin metsälampi eli jos vesi on liikkeessä niin kaikki muta alkaa liikkumaan ja samentaa veden mutta kun vesi on vakaa niin muta laskeutuu ja vesi on niin kirkas
että voit nähdä sen pohjaan asti.
Mieli toimii samalla tavalla.
Eli tuollainen epävakaus on vaan mutaa jonka voi saada laskeutumaan tyynnyttämällä mieli.

Paras tietämäni opas meditaatiosta kiinnostuneelle tai sitä aloittavalle on Barry Longin kirja "Meditaatio - kymmenen askelta hiljaisuuteen".

Kokeile chakrameditaatiota. Itsekin olen vähän huono keskittymään mutta chakroista saan jotenkin paremmin kiinni kuin jostain ulkoisesta asiasta. Lisäksi chakraa vaihdetaan muutaman minuutin välein, joten samaan kohtaan ei tarvitse keskittyä kovin pitkäksi aikaa. Kannattaa kokeilla niitä tunnusvärejä, itselläni ainakin nousee ihan itsestään oikeat värit jokaisen chakran kohdalla. Ohjeita löytyy vaikkapa Chakra käsikirjasta.