Niin sinä nainen olet ahtaalla jatkuvasti. Koet aivan loputonta stressiä ja sinulla on kiire asiasta toiseen. Kysymyksiä enemmän kuin koskaan vastauksia. Maailma on suuri paikka ja sinun on vaikeuksia väkisin sopeutua sen vaatimiin rajoihin. Yrität päivästä toiseen kovemmin ja ahkerammin, aina onnistuen. Olet tyytyväinen tekemiseesi, mutta pian taas kaikki alkaa alussa. Jotain kun kehittyy niin pian se taas palaa alkuunsa. Et löydä rauhaa millään loputtoman kierteen keskellä.
En lado totuuksia itsevarmana ja kaikki tietävänä. Nämä ovat päätelmiäni ja havaintojani, jotka nyt rohkeasti tuon esille. Jos kuitenkin edes olen jäljillä niin hyvä niin. Se tarkoittaisi että ymmärrän sinua jonkin verran ja samalla tietäisin ymmärtävän myös itseäni. Olenhan minä "käänteinen" sinä ja yhtä tuskissani elämäni kanssa.
En lado totuuksia itsevarmana ja kaikki tietävänä. Nämä ovat päätelmiäni ja havaintojani, jotka nyt rohkeasti tuon esille. Jos kuitenkin edes olen jäljillä niin hyvä niin. Se tarkoittaisi että ymmärrän sinua jonkin verran ja samalla tietäisin ymmärtävän myös itseäni. Olenhan minä "käänteinen" sinä ja yhtä tuskissani elämäni kanssa.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Kokeile pakastepussia päänpäällä. Se yleensä auttaa.
Tiedät mistä puhun. Paljon enemmänkin vielä kysymyksiä.
En ole eikä ole loputonta stressiä
Hyvä jos niin on.
Osittain pitää paikkansa, osittain ei.
Teen paljon ja saan paljon aikaan. Löydän myös rauhan ja nautin siitä.
En ole ahtaalla. Välillä on todella kiire mutta nyt asiat on muutoksessa ja siihen on tulossa helpotusta.
Samaan aikaan on tulossa uusia juttuja mutta ne onkin juuri enemmän itseäni kun nämä mitkä on vaan sysätty hoidettaviksi kun ei ole tekijöitä ollut riittävästi.
Mitä sitten. Anna olla mitä on.
Minun täytyy parantua.
Jooh, jokseenkin noin
Ei ole sinusta kiinni, mutta sinussa kiinni.
No eipä ollut minulle tämäkään, 😊.
Toivottavasti ei.
Aika paljon osui kuin nappi lautaan. Eihän nyt stressiä voi vielä olla kun vasta kesäloma takana. Välillä on kiirettä ja välillä väljempää sekä on oltava omat jutut palautumiseen.
Mihinkään muottiin en ole ikinä mahtunut enkä siitä niin piittaa. Mottona " hoidetaan hommat, sitten alkaa vapaa "
Aika hyvä! En toki tiedä oliko tämä minulle, Vastaan silti.
Sinähän sen sanoit, jotain samaa tai samankaltaisuutta meissä kai on. Ehkä asia on niinkuin sanoit "käänteinen" sinä. Haluaisin senkin takia lähellesi, mutta myös sinua kohtaan tuntemieni tunteiden ja meidän välisen vetovoimankin takia. Luulen ymmärtävämme toisiamme todella hyvin. Käytöksesi perusteella välität minusta sellaisella tavalla mitä en ole ennen kokenut. Olen siitä liikuttunut. Kiitos! Minäkin välitän sinusta valtavasti, toivon että se on välittynyt sinulle.
Stressiä ja ahdistusta on ollut, olet taas oikeassa. Sain keväällä asiat järjestymään lopulta ja on taas hyvä olla. Kolme vuoden työ ja vaivannäkö kannatti. Saan yleensä asiat toimimaan ja onnistumaan sekin on ihan totta. Sellaista suomalaista sisua löytyy kyllä ja tietynlaista täydellisyydentavoittelua. Joskus kai vähempikin riittäisi.
Kuulostat minulta ja siitä olen hyvästi hämmentynyt. Olet oikeassa että olen tuonut ilmi samankaltaisuudemme aikaisemmin. Myös vetovoima ja selittämätön voimakas reaktio meissä osuu kohdallani. Ja kyllä, suhtaudun sinuun erittäin voimakkaasti pitämällä puoliasi. Antamalla sinun olla täysin oma itsesi ja antamalla sinulle kaiken ajan mitä ilmaiset tarvitsevasi. Siksi koska näen sinussa niin paljon samaa kuin minussa ja peilaan kokemuksiani sinun tilanteisiin. Tiedän miltä tuntuu kun ei saa olla rauhassa tai ei voi olla missään turvassa. En tiedä olenko sitten liian varovainen, mutta en lähde koettelemaan rajojasi noin vain. Varovasti askel kerrallaan on vain vaihtoehto, jolla pidän suhteestamme parhaimman huolen.
Hienoa kuulla onnistumisestasi työssä ja vaivannäöstä. Heti heräsi pieni uteliasuus, että mitähän oikein olet puuhaillut. Ja kyllä! Sinä olet tosiaan ahkera ja erittäin tarkka asioista. Olet aivan oikeassa siinä. Tärkeintä on kuitenkin ettet satuta itseäsi liialla työnteolla. Tarkkana olisit ergonomian kanssa ja varjelisit ruumistasi huonoilta asennoilta. Tahtoisin niin kertoa tämän kaiken sinulle itsellesi ja vielä enemmänkin, mutta en tiedä osaanko ilmaista itseäni vielä niin hyvin sinulle. Niin paljon asiaa olisi muutakin.
Kiitos, kun olet siinä. Anna minunkin pitää huolta sinusta. Mennään sinun tahdissasi, luotan sinuun.
En satuta itseäni, oikeastaan asia on niin, että nautin työnteosta. Ergonomiassa olisi tosiaan petrattavaa.
Olisi mukava jutella ihan oikeasti tai kirjoitella suoraan toisillemme.
Hyvältä kuulostaa kaikinpuolin. Seurataan mihin tulevat ajat meitä viekään.
Tehdään näin. Minulla on ikävä sinua.
En tiedä, löytääkö rauhaa koskaan, mutta olenhan minä ihan rauhassa. Teen kaikessa rauhassa sitä, tätä ja tuota. Onhan sinulla kaikkea. Kai sinä olet kuitenkin tyytyväinen elämääsi. Stressijutut johtuvat varmaan hermoista. Pitäisikö lähteä jonnekin vaeltamaan?
Hermoista juurikin, olet oikeassa. Elämämme perustuu aika paljon kehoomme ja sen oikean asennon löytämiseen. Ei sitä lääkärit osaa oikoa.
Ei kuulosta minulle yhtään. Yritän olla mahdollisimman Zen.
Kaipaan rauhaa. Muutoksia onkin tässä jo palloteltu ensi vuotta ajatellen. Tänne en jää.
Hyvä kuulla. Onnea sinulle!
Nyt meni liikaa alentuvan puolelle.
Niinpä. Olen täysin samaa mieltä kanssasi.
No aivan käsittämätöntä liirumlaarumia tämä o
Velvollisuudet pitävät kiireisenä. Haudassa aikaa sitten hengähtää.
Ei vaan olen altaalla jatkuvasti, ei ahtaalla. Aina ymmärrät väärin.
En oo. Mua vaan vi....aa työ ja kaikki, en tiiä miksi mut tahtoisin lähtee jonnekin hevonkuuseen. Pois. Vaeltamaan kyllä voisinkin lähteä mutta eksyn alta aikayksikön, huono suuntavaisto nääs. Enkä suostu käyttää jotain kompassia tai muita vehkeitä...siivotakin pitäs mut hällävälii ei oo oikein inspistä, ehkä viikonloppuna jos kerkee jos on menopaussi mut tuskin on. Meen jos huvittaa, pittää päästä pois kotoa katsomaan uusia naamoja josko ois muualtakin tulleita ihmisiä paikkakunnalla. Ruokaakin pitäis laittaa, no varmaan lauantaina ku tyttö tulee käymään. Enkä tiä mitä laittais ehkä jotain yksinkertaista äidiltä opittua tai no ei hän mua koskaan opettanut ihan itse olen oppinut. Se vaan paapo kaiken aikaa eikä antanut oikein tehä mitään, muistaakseni. Kun toi muisti on sellanen etten muista lapsuudesta juuri mitään saati sitten teiniajasta paitsi joitakin välähdyksiä on sieltä täältä viikonloppuriennoista.
Olis niin kiva ollut jos olis ollut joku nuoruuden rakastettu, oli vaan niitä ketkä hiplas tai no oli muutamia fiksujakin. Sain jopa kukkia, muistaakseni.
No en viitti enempää avautua ku täällä tuntuu olleen joitakin sekotapauksia....hyvää päivänjatkoa ja muuta mukavaa elämääsi. Kiva jo jossain nähtiin mut siitäkään en tiedä tuon taivaallista, ehkä ohimennen luulen. Ei voi tietää. Elämä jatkuu vaikka kivinen on tie, toivottavasti vkloppuna on tasainen menevä permanto. 🤗💜
Se on jotenkin huvittavaa kun ihmiset kokevat tietävänsä ja tuntevansa jonkun ihmisen vaikka ei tiedä hänestä yhtään mitään. Onnea vaan matkaan 😆. T: M