Yleisesti mikä

Luonne.

Kauneus/luonne. Molemmat itsekseen on vähän yhdentekeviä. Hyväluonteisen kanssa voi olla ystävä, mutta kauniin ja itseriittoisen kanssa ei.

Käytös ja käytöstavat. Siisti olemus, Hymyily ja ystävällisyys.

Rauhan tunne.

Sehän on ai yksilöllistä jos ny ette ol jostain syystä tajunnu joka ainoa meistä on yksilö ei ole olemassakaan kahta samanlaista edes kopio ei ole samanlainen kopio on aina kopio ja yleensä jo susi syntyessään

Kiltteys ja huomaavaisuus mutta ei ole silti vässykkää nähnytkään

Kiinteä peppu, mukava luonne, vetovoima ainakin. Nämä eräässä tutussa itseäni vanhemmassa, ihanassa K-naisessa.

Naisessa se että Jeesus ristiinnaulittuna meidän synneistä saa hänet murheelliseksi, mutta samalla iloiseksi siitä anteeksiantamuksesta mikä uskon kautta hänessä on meille. Tuo nyt ihan ensimmäisenä. Jos nainen ei rakasta Jumalaa, ei hän rakasta ihmistäkään aidosti ja pysyvästi, ihminen kun on vain kuvajainen siitä mitä Jumala on. Jumala on todellisempi ja suurempi kuin ihminen.

Hänessä vetoaa samankaltainen ajatusmaailma, huumori, tietenkin silmää miellyttävä ulkonäkö ja tuoksu, älykkyys, pilke silmäkulmassa. Asenne.

Hän on rakas.

Luonne ja koko ihminen hänen rakkautensa ja huolenpito vaimosta, koko perheestä, miehekkyys, komeus, tuoksu, rehellisyys, luotettava ja uskollinen todella Rakas❤️jo kohta 40 vuotta yhteiseloa.t nyyti

Edellä jo kerroin hänestä, ihanasta Koosta.

Isot tissit.

Naitavan näköinen kroppa. Ei hän ole edes mukava tai lämminhenkinen luonne.

Tietynlainen henkisyys ja herkkyys, läsnäolo (ei poissaoleva, vaikka ois samassa huoneessa) ja että on oma itsensä eikä esitä muuta mitä on.

Ääni. Kuuntelisin vuoden putkeen.

Minä pidän ikäisistäni lyhyistä miehistä, mutta vain ystävänä! Seksin ei ole enää mitään tarvetta!

Rento itsevarmuus. Sellainen, ettei ole tarve korostaa itseään.

Lämmin katse

Kokonaisuus tietysti, mutta jos vain yksi ainoa ominaisuus pitää valita, niin persoona vetoaa minuun eniten.