Peilien pakoilu voi korostaa häpeän tunnetta "
- Psykoterappi kertoo miten peilikuva kannattaa kohdata. Mieli ' Peilaamiseen kannustavan kulttuurin keskellä kannattaa havainnoimaan ja mihin peiliä itse asiassa käyttää sanoo psykoterauppi.
Pelaaminen on muutakin kuin oman kuvan havainnointi, että peiliin katsomisessakin on lopulta kyse ulkopuolisen perspektiivin hakemista.
" Mehän emme ikinä voi täysin nähdä itseämme. Peilin kautta haetaan jonkinlaista ymmärrystä itsestä ja etsitään vahvistusta sille, miten muut ihmiset minut näkevät "
Minä kuvan tunnistaa iästä riippumatta, entä mieli seuraako se läpi elämän minä tunnistan itseni nuoruuteni ajoista lähtien. Kasvot ei ole vieraat, vaikka vaikka vanhentuneet.
Pertikki
- Psykoterappi kertoo miten peilikuva kannattaa kohdata. Mieli ' Peilaamiseen kannustavan kulttuurin keskellä kannattaa havainnoimaan ja mihin peiliä itse asiassa käyttää sanoo psykoterauppi.
Pelaaminen on muutakin kuin oman kuvan havainnointi, että peiliin katsomisessakin on lopulta kyse ulkopuolisen perspektiivin hakemista.
" Mehän emme ikinä voi täysin nähdä itseämme. Peilin kautta haetaan jonkinlaista ymmärrystä itsestä ja etsitään vahvistusta sille, miten muut ihmiset minut näkevät "
Minä kuvan tunnistaa iästä riippumatta, entä mieli seuraako se läpi elämän minä tunnistan itseni nuoruuteni ajoista lähtien. Kasvot ei ole vieraat, vaikka vaikka vanhentuneet.
Pertikki
Vastaukset 10
Vanhimmat
Aloitus taitaa olla vaikeasti ymmärrettävissä ilman peiliä, peli minä kuvana on taustalla on jotain muuta kuin voisi olettaa.
Mene jo kahjo nukkumaan!
Nauratti, ethän sinäkään nukkumassa ollut. Mutta aloituksessa on ideaa. Sanotaanhan monesti "katsoppa peiliin" miksihän ?
Ajatus tästä muunneltuna, voi unohtaa ja pala palstan pääaiheisiin, mikä se olikaan.
https://www.hs.fi/elama/art-2000010658006.html
Se kaikki, mitä emme kohtaa itsessämme – sen kaiken peilaamme meidän ulkopuolelle, maailmaan, toisiin ihmisiin. Niin kauan kuin jokin asia toisessa ihmisessä ärsyttää – ärsytys sinussa itsessäsi kaipaa huomiota sinulta itseltäsi."
Ihmisyyden äärellä.fi
Siili
Meillä on kaksi minää, sisäinen minämme ja se miten ulkopuoliset
näkevät meidät. Me emme aina "näytä" siltä ulkopuolisen silmin
mitä itse luulemme ja koemme olevamme.
Ihmisen pitäisikin tulla omaksi itsekseen ja olla oma itsensä eikä se, jota muut
olettavat tai odottavat meidän olevan.
Niivvai jos et olekaan se mikä luuketboleva? Mistä ihminen tietää milloin onnoma itsensä eli tunteeko ihminen itsensä?
Siili
Korj. Siis luulet olevasi...
Siili
Itseään tuijottava ei näe muita ja maailmaa.
Omasta navasta tulee koko maailma.
Mielenkiintoinen aihe. - Vaikka itse tuntisikin itsensä, on
hyvä itseluottamus jne, niin arvoitukseksi jää minkä vai-
kutelman annamme itsestämme ulkopuolisille. Vastaako
se sitä kuvaa, jonka itse luulemme antavamme toisille?
Joskus 80-luvulla, kun esim. liike-elämässä oli kilpailtava
samoilla markkinoilla kilpailijoittensa kanssa, oli tärkeätä,
että varsinkin avainhenkilöt ja myyntihenkilökunta antoivat
mahdollisimman edullisen kuvan edustamastaan yrityksestä.
Tämä oman ulkoisen olemuksensa ja esiintymisensä avulla.
Ei yksityisminänsä avulla, vaan työnantajan vaatiman kuvan
avulla.
Monta kertaa joutui oma minäkuva ja työnantajan vaatima
kuva ristiriitaan keskenään. Edustajan piti ehkä hyväksyä
aivan eri pukeutumistyyli, kuin mitä hänen omaan yksityis-
minäänsä kuului. Työnantaja maksoi palkan ja sinä laulat
sen lauluja kenen kädestä syöt.
Joissakin ammateissa on univormut, jotka helpottavat juuri
eri alojen edustamista. Mutta suurin osa esim. liike-elämässä
edustavista ovat joutuneet yhä kovemmassa kilpailussa koke-
maan erilaisia muodonmuutoksia.
/MdK