Kuka perii

Mikäs laki sen kieltää?

Lukaseppa hiukka sitä lakia tarkemmin ja ymmärtäen.

Lapset kun perii aina vanhempansa ja ovat niin kauan sijaan tulijoita vanhemilleen kun ei enään ole sijaantulijoita.

Eli serkkuhan on jo sedän/tädin lapsi ja jollei tuolla lapsella ole perillisiä, mutta on muita sukulaisia eli näin: "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan" Tulevat hänen jälkeläisensä, eli serkut. " serkkuja ovat keskenään henkilöt joilla on yhteinen isoisä tai isoäiti, eli serkku on isän tai äidin sisaruksen lapsi".

Eli jälkeläiset perii toisen haaran lapsettoman jälkeläisen, koska jälkeläinen aina tulee perimään vanhempiansa sijaan.

Tuo perintökaaren osa aika ovelasti kirjoitettu, että moni haksahtaa siinä ja täten valtio saa hyvin perintöä, koska se muka katkeaa, ettei serkukset muka peri.

Ajatellaampa tilannetta, autossa istuu kahden eri sukuhaaran sisaruksia vanhempineen ja heidän lapsen lapsiaan, ajavat kolarin ja kaikki kuolee, mutta yksi lapsen lapsen lapsi on ollut hoidossa ja elää, niin kuka perii?

Anonyymi kirjoitti:

Mikäs laki sen kieltää?

Lukaseppa hiukka sitä lakia tarkemmin ja ymmärtäen.

Lapset kun perii aina vanhempansa ja ovat niin kauan sijaan tulijoita vanhemilleen kun ei enään ole sijaantulijoita.

Eli serkkuhan on jo sedän/tädin lapsi ja jollei tuolla lapsella ole perillisiä, mutta on muita sukulaisia eli näin: "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan" Tulevat hänen jälkeläisensä, eli serkut. " serkkuja ovat keskenään henkilöt joilla on yhteinen isoisä tai isoäiti, eli serkku on isän tai äidin sisaruksen lapsi".

Eli jälkeläiset perii toisen haaran lapsettoman jälkeläisen, koska jälkeläinen aina tulee perimään vanhempiansa sijaan.

Tuo perintökaaren osa aika ovelasti kirjoitettu, että moni haksahtaa siinä ja täten valtio saa hyvin perintöä, koska se muka katkeaa, ettei serkukset muka peri.

Ajatellaampa tilannetta, autossa istuu kahden eri sukuhaaran sisaruksia vanhempineen ja heidän lapsen lapsiaan, ajavat kolarin ja kaikki kuolee, mutta yksi lapsen lapsen lapsi on ollut hoidossa ja elää, niin kuka perii?

Lue lisää

Tuon on pakko olla Löpötti, vaikka nimi puuttui alta.

Serkut eivät peri.

Anonyymi kirjoitti:

Tuon on pakko olla Löpötti, vaikka nimi puuttui alta.

Serkut eivät peri.

Perusteella millä ei peri?

Lue hyvin tarkkaan perintökaaresta lainattu: " 1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
2 § (20.4.2018/258)

Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
3 §

Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle «perintö» hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön.
4 § (5.9.1975/710)

4 § on kumottu L:lla 5.9.1975/710. ".

Anonyymi kirjoitti:

Perusteella millä ei peri?

Lue hyvin tarkkaan perintökaaresta lainattu: " 1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
2 § (20.4.2018/258)

Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
3 §

Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle «perintö» hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön.
4 § (5.9.1975/710)

4 § on kumottu L:lla 5.9.1975/710. ".

Lue lisää

Googleta "periikö serkut"

Jos löydät yhdenkin sivuston jossa todetaan se seikka että serkut perii niin minä maksan sulle 19euroa.

Anonyymi kirjoitti:

Perusteella millä ei peri?

Lue hyvin tarkkaan perintökaaresta lainattu: " 1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
2 § (20.4.2018/258)

Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
3 §

Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle «perintö» hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön.
4 § (5.9.1975/710)

4 § on kumottu L:lla 5.9.1975/710. ".

Lue lisää

Siinähän se on PK 2 luku 3 § 3 mom "Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön."

jossa todetaan, että ainoastaan lapsi perii, kun kolmannessa parenteelissa olevat vainajan isovanhemmat ovat kuolleet. Vainajan serkku ei ole tällainen lapsi vaan hän on lapsenlapsi.

Vainajan serkku ei siten voi periä. Ks. myös PK 2:5 "Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä."

Anonyymi kirjoitti:

Siinähän se on PK 2 luku 3 § 3 mom "Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön."

jossa todetaan, että ainoastaan lapsi perii, kun kolmannessa parenteelissa olevat vainajan isovanhemmat ovat kuolleet. Vainajan serkku ei ole tällainen lapsi vaan hän on lapsenlapsi.

Vainajan serkku ei siten voi periä. Ks. myös PK 2:5 "Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä."

Lue lisää

Miksi ohitat pk. 2lku 2pyk 2mom. Kokonaan?

Ymmärrätkö, että, jos kummatkin vanhemmat on kuollut, niin lapsettoman (myös silloin jos sisaren lapsi on kuollut ennen vanhempaansa) perii hänen sisarensa ja HEIDÄN lapsensa, heidän lapsensa, jne. sijaantulo oikeudella (2 parenteeli) eli kun katsotaan oikein, perii serkku serkkunsa. "Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat »»hänen jälkeläisensä,«« ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Tästä te ette pääse mihinkään.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi ohitat pk. 2lku 2pyk 2mom. Kokonaan?

Ymmärrätkö, että, jos kummatkin vanhemmat on kuollut, niin lapsettoman (myös silloin jos sisaren lapsi on kuollut ennen vanhempaansa) perii hänen sisarensa ja HEIDÄN lapsensa, heidän lapsensa, jne. sijaantulo oikeudella (2 parenteeli) eli kun katsotaan oikein, perii serkku serkkunsa. "Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat »»hänen jälkeläisensä,«« ja joka haara saa yhtä suuren osan".

Tästä te ette pääse mihinkään.

Lue lisää

miksi sotket 2 parenteelia tähän topicciin,kolmannes parenteeli sisältää tädit ja sedät ja enot,he ovat kaukaisimpia sukulaisia joilla on perimysoikeus,setien,tätien ja enojen lapset ovat serkkuja kuolleelle ja sijaantulo katkeaa setiin,tätiin ja enoihin.

Ei voi muuta kuin ihmetellä Lawetorderin järjenjuoksua,jätkä on ihan pihalla kuin lumiukko.

Anonyymi kirjoitti:

Perusteella millä ei peri?

Lue hyvin tarkkaan perintökaaresta lainattu: " 1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
2 § (20.4.2018/258)

Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
3 §

Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. (20.4.2018/258)

Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut. (20.4.2018/258)

Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle «perintö» hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön.
4 § (5.9.1975/710)

4 § on kumottu L:lla 5.9.1975/710. ".

Lue lisää

Noi sun siskon tai veljen muksut sun serkkuja ole.
Sun muksujen serkkuja kyllä.

Serkut ei peri.

Anonyymi kirjoitti:

Noi sun siskon tai veljen muksut sun serkkuja ole.
Sun muksujen serkkuja kyllä.

Serkut ei peri.

Katsoppas se toinen parssäteeteli tarkemin, katksiseeko se jotenkin jälkeläisyyden?
Ei.
Onko noissa pärssäteeteleis katkoa, eli näin "~haara saa yhtä suuren osan, tai." "~sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä,tai.", eli tällöin ne luettaisiin täysin erillisinä osioina jollonka merkitys muuttuisi.

Mutta niissä on kuitenkin se 2 pykälä eli lapsen jälkeläiset AINA TULEVAT VANHEMPIENSA sijaan, joten tilanne jossa siskon vanhemmat on kuolleet, sisko kuolee ja hänellä lapsi, olkoon vaikka lehtolapsi tai muutoin isätön eli eronneet vanhemmat, niin lapsi perii ja nyt kun kuollut ei voi periä ja lapsella ei omia ja nyt kun perimisoikeus sijaantulooikeuksineen on olemassa, niin lapsettoman perii äitinsä perimiseen oikeutetut jos häntä ei olisi, koska he ovat sijaantulijoita.

Jos pykälissä olisi maaginen sana-tai, niin asia olisi eri kodka se sulkee muut vaihtoehdot pois käytöstä ja tällöin katsottaisiin pykällä kerrallaan ja sama olisi pykälän sisällä.

Jos, jollei vaihtoehtosana ei sulje muita vaihtoehtoja pois käytöstä, vaan antaa mahdollisuuden tutkia mikä vaihtoehto parhaiten sopii kyseessä olevaan asiaan.

Sama asia on myös rikoslaissa ja monissa muissakin, mutta on huomioitavaa se, että käytetään tai-sanaa eli jos ei ole viitteitä tähän edellä olevaan, niin silloin tehdään seuraavan mukaan, niin tällöin pykälät luettaisiin täysin erillisinä ominaan, tai-konjuktiolla on monta eri merkitystä ja missä/miten käytetään.

Jos-konjuktio ei eriytä, eikä pykälämerkki.

Ennen mahdollista perinönjakoa Matin ja Marjan välillä suoritetaan ositus. Matti saa jo aiemmin ilmeisesti osan tuon summan omaisuudesta. Pojan osalle verotettavaa perintösummaa ei lasketa lopulta noin.

Anonyymi kirjoitti:

Ennen mahdollista perinönjakoa Matin ja Marjan välillä suoritetaan ositus. Matti saa jo aiemmin ilmeisesti osan tuon summan omaisuudesta. Pojan osalle verotettavaa perintösummaa ei lasketa lopulta noin.

Lue lisää

Puolisoiden välillä ei suoriteta omaisuuden ositusta, koska heillä oli avioehto [oletettavasti sulkien pois molempien avio-oikeuden]. Matti ei saa mitään itselleen, mutta hoitaa lapsensa omaisuutta tämän alaikäisyyden ajan.

Anonyymi kirjoitti:

Puolisoiden välillä ei suoriteta omaisuuden ositusta, koska heillä oli avioehto [oletettavasti sulkien pois molempien avio-oikeuden]. Matti ei saa mitään itselleen, mutta hoitaa lapsensa omaisuutta tämän alaikäisyyden ajan.

Lue lisää

Matti pitää omansa, jonka lisäksi hänellä on leskenä yhteiseen asuntoon tietenkin (rajoituksin) ikuinen asumisoikeus.

Anonyymi kirjoitti:

Puolisoiden välillä ei suoriteta omaisuuden ositusta, koska heillä oli avioehto [oletettavasti sulkien pois molempien avio-oikeuden]. Matti ei saa mitään itselleen, mutta hoitaa lapsensa omaisuutta tämän alaikäisyyden ajan.

Lue lisää

Nykyisin avioehtosopimus tehdään esimerkein usein, että se ei päde enää kuoleman suhteen omaisuuden jaossa. Päinvastoin lapsettomilla taasen tehdään myös testamey, että leski perii kaiken.
Avioehtosopimus ei tarkoita yhtä ainoaa asiaa.

Miksei huoltaja/edunvalvoja voisi tehdä lapsen omaisuudella mitään?

Tottakai voi. Joihinkin oikeistoimiin tarvitaan viranomaisen lupa, mutta moniin toimiin ei tarvita mitään lupaa.

Perintönä Eero sai kaksion ja kolmion, joista kolmiossa Matti asuu lapsen kanssa. Matti omistaa asunnosta 1/3 osaa. Hän voisi vaikka ottaa alivuokralaisen asuntoon tai vuokrata sen kokonaankin enintään viideksi vuodeksi ilman lupaaviranomaiselta, jos muuttaa lapsen kanssa muualle.

Eero peri osakkeita, joilla tarkoitetaan varmaankin pörssiosakkeita, joita edunvalvoja saa myydä ja ostaa ilman viranomaislupaa vapaasti.

Matti voisi ostaa Eeron rahoilla auton lapselle, jota käyttäisi itse lapsen edun mukaisiin kuljetuksiin, vaikka päiväkotiin, kouluun tai harrastuksiin liittyviin matkoihin. Autonkulut ksutanneittaisin lapsen varoin, paitsijos Matti ajaa omia ajoja,jolloin ajopäiväkirjan mukaan Matti maksaisi korvausta.

Lapsen varoin voi hankkia monia asioita "lapsen hyväksi". Siinä pääsee Matti itsekin mukavasti hoitamaan asiaankuuluvia toimia. Näistä tehdään vuositilissä selkoa pääpiirteissään viranomaiselle.