Hakiko Noa itse eläimet, vai osasko eläimet tulla itse Noan tykö.
Mä uskon niin, et se kävi lapinlahdella, Pornaisissa, Parkanossa, Dublinissa, Moskovassa, Lontoossa, Perhossa, Punkalaitumella, Kristiinan kaupungissa, Kap kaupungissa, Sievissä, Reykjavikissä, Ankarassa, Munchénissa, Winchesterissä, Orlandossa, Tel Avivissa, Tikritissä, Senegalissa, Paraguayssä.......
Siis kertakaikkiaan aivan joka kolkassa, mitä maapallolta ikinä löytyy, niitä kaukaisimpia saaria myöten. Havaijilta se haki ukuleletkin, jotta ne olisi vieläkin käytössä havaijilaisilla.
Tiibetistä se haki ne viimeisetkin matelijat.
Pussieläimet se haki sieltä, Äyriäiset täältä, käärmeet tuolta ja niin pois päin.
Kyllä hän kerkesi ihan hyvin, ja kännissä.
Mutta se oli Jumalan tahto. Noa teki sen, mitä käsketty oli, ja hän pelastui!
Mä uskon niin, et se kävi lapinlahdella, Pornaisissa, Parkanossa, Dublinissa, Moskovassa, Lontoossa, Perhossa, Punkalaitumella, Kristiinan kaupungissa, Kap kaupungissa, Sievissä, Reykjavikissä, Ankarassa, Munchénissa, Winchesterissä, Orlandossa, Tel Avivissa, Tikritissä, Senegalissa, Paraguayssä.......
Siis kertakaikkiaan aivan joka kolkassa, mitä maapallolta ikinä löytyy, niitä kaukaisimpia saaria myöten. Havaijilta se haki ukuleletkin, jotta ne olisi vieläkin käytössä havaijilaisilla.
Tiibetistä se haki ne viimeisetkin matelijat.
Pussieläimet se haki sieltä, Äyriäiset täältä, käärmeet tuolta ja niin pois päin.
Kyllä hän kerkesi ihan hyvin, ja kännissä.
Mutta se oli Jumalan tahto. Noa teki sen, mitä käsketty oli, ja hän pelastui!
Vastaukset 23
Vanhimmat
Eikä siinä vielä kaikki :)
Kun vesi laskeutui ja Noak rantautui, hänen oli rakennettava aitaukset eläimille. Hänen oli kyettävä kastelemaan kaikki maailman kasvit, jotka hänellä oli arkissaan.
Sitten hänen taas täytyi lähteä maailmanympärysmatkalle: etelänavalle ja pohjoisnavalle ja kaikkiin paikkoihin niiden välillä,
sillä hänen täytyi käydä istuttamassa kasvit ja siemenet joka paikkaan maapalloa, koska maapallolla ei ollut yhtään kasvillisuutta, kun Jumala oli tuhonnut sen kaiken vedenpaisumuksellaan.
Mahdotonta on, että hän piti ilman ravintoa hengissä kaikki miljoonat maailman eläinlajit, sillä ravintoahan ei ollut eläimille, koska maapallolla ei ollut kasvillisuutta eikä eläimiä syötäväksi: jos joku Noakin eläimistä olisi syönyt toisen, silloin olisi tuo eläinlaji kuollut sukupuuttoon.
vaikka Noak olisikin levittänyt kasveja ja siemeniä joka paikkaan, niiden kasvaminen olisi kestänyt 1 - 2 vuotta, sillä mikään kasvi ei kasva niin paljon ja niin nopeasti, että kaikille maailman miljoonille eläimille olisi yhtäkkiä ollut tarpeeksi ravintoa.
Eiköhän tarina Noakista ole kuitenkin vertauskuvallinen tarina?
Mikä raamatun jutuista on vertauskuvallista ja mikä ei. Muuttuuko ne sitä mukaa vertauskuvallisiksi, kun todetaan, ettei ne voi muuten pitää paikkaansa.
Itse ainakin haluan uskoa siihen Noak tarinaan ihan konkreettisesti.
Ja varmaan silloin israilin aikaankin uskovaiset otti sen täytenä totena.
Mistä vedenpaisumustarina on vertauskuva? Missä kohtaa kyseistä tarinaa on vihjaus siitä, että juttua ei pidäkään ottaa kirjaimellisesti, vaan se pitää ihmisen tulkita jollain tavalla?
Mitä merkitystä ylipäätään on kirjalla, josta ei tiedä, pitääkö se uskoa sellaisenaan vai pitääkö siitä etsiä toisia merkityksiä ja vertauskuvia?
Kyllä Vanhan testamentin kirjoitukset on uskottava joko kirjaimellisesti tai sitten pidettävä niitä pelkkänä folkloristiikkana.
Minä en usko Noakin tarinan olevan muuta kuin vertauskuvaa.
Lue joskus maailman vanhin eepos, Gilgames.
Juutalaiset omaksuivat useat tarinat Gilgamesista. Myös vedenpaisumustarina ja koko Noakin arkki yksityiskohtia myöten löytyy siitä teoksesta. Juutalaiset vain antoivat tuolle miehelle nimeksi juutalaisen nimen, eli Noak ja siinä alkuperäisessä, varhaisimmassa kertomuksessa se oli varis, joka toi sen lehden merkiksi siitä, että vesi oli laskeutunut.
Muutoin juutalaiset kopioivat myös tuon Noakin ja vedenpaisumustainan Gilgamesista, kuten monia muitakin kertomuksia.
Sinänsä Raamatussa on ristiriitaista sekin, kun siinä sanotaan, että Jumala tuhosi kaiken elävän maan päältä.
Sitten yhtäkkiä kyyhky (tai varis, miten vaan) tuokin sieltä elävän puun elävän/tuoreen lehden. Jumala siis ei ollutkaan tuhonnut kaikkea elävää maan päältä, koska siellä kasvoikin kasveja (ainakin puita). Joko vedenpaisumus ei ollutkaan tydellinen, eli koko maapallo ei ollutkaan veden peitossa, tai sitten Jumala ei todellakaan tuhonnut maapallolta kaikkea elämää kuten toisessa kohtaa Raamatussa lukee, tai sitten tämäkin on taas yksi ristiriitaisus Raamatussa...
Juutalaiset uskoivat maailman olevan litteä levy. He eivät tienneet, että maailmamme on ns. pallo ja todella suuri pallo olikin. Sen jälkeen kun tosi asiat alkoivat ihmisille valjeta maapallosta, eivät juutalaisetkaan enää ole uskoneet tämän tarinan todellisuuteen, vaan tietävät sen vertauskuvaksi.
Enpä todellakaan osaa sanoa, miksi Jumala käyttää vertauskuvia. Minusta Jumala (ja Jeesus) olisivat saaneet ilmaista asiat suoraan käyttämättä vertauskuvia: olisi se meille ihmislle niin paljon helpompaa :)
mutta Jumala tietää mitä tekee :)
Kun Hän ilmaisee asioitaan vertauskuvin, niin se on oikein ja hyvä niin.
Siihen meidän on tyytyminen :)
ajattelisin niin, että ihmisten maailmankuva ja tietämys oli mahdollisesti sillä tasolla, että asioita ei voinut kertoa kuin vertauskuvallisesti. Jumalahan käyttä ihmisten kieltä jä käsitteistöä ilmoittaessa ihmisille asioita, ei omaa kieltään, koska viestien vastaanottaja on ihmiset.
-.-
Olisi vaan ihan mielenkiintoista kuulla tulkintoja siitä, mistä vedenpaisumustarina on vertauskuva. Raamatussa kun ei ole mitään vihjettä siitä, että joku asia olisi vertauskuvallisesti tilanne, jossa Nooa rakentaisi arkin ja lastaisi sinne kaikki maailman eläinlajit turvaan tulvalta.
Tarina kun on kaikkine yksityiskohtineen selvästi tarkoitettu konkreettisesti ymmärrettäväksi. Itse asiassa tarina on jopa aika huvittava kuvauksineen Noasta makaamasta majassansa sammuneena "munasillaan" :D
Eikö Noakin tarina puhuttele sinua millään tavoin?
Etkö tosiaan löydä siitä mitään, mitä Jumala haluaa kertoa itsestään ja Hänen tahtonsa toteuttamisesta?
Etkö näe siinä millään tavoin Jumalaa?
Etkö koskaan ajattele, että Jumala on ainoa, joka näkee ihmisen sydämeen, kuten Hän näki Noan sydämeen:
muut pilkkasivat häntä ja pitivät eksyneenä, mutta Jumala tunsi hänen sydämensä uskon.
Etkö tosiaan näe tuossa mainiossa tarinassa mitään, mitä Jumala haluaisi meille kertoa itsestään ja suhtautumisestaan meihin?
mutta todellakin, ketjussa aiemmin veli tai sisar kysyi, mistä tietää, mitä raamatussa on vertauskuvallista ja mikä ei? Esitän tämän kysymyksen vakavana enkä tarkoita tätä irvistelyksi.
Hmm... en todellakaan näe. Tai voihan tarinassa halutessaan nähdä vaikka mitä. Vaikka että jumala on sairas, kostonhimoinen murhaaja. Tai että kovan työn päälle on hyvää vetää kännit. Raamatussa ei ole vihjettä miten muuten tarina pitäisi ymmärtää kuin täsmälleen siten kuin se on kirjoitettu.
Kyllä ihmiset ovat vuosituhansien aikana uskoneet
tarinaan sellaisenaan eikä heillä ole ollut tarvetta eikä edes kykyä lähteä etsimään siitä vertauskuvia. Vasta nyt kun ihmiskunnan tietämys maailmasta on päässyt sille tasolle, että tarina Noan arkista on käynyt jääräpäisimmillekin uskovaisille epäuskottavaksi, niin tarina halutaankin tulkita vertauskuvana jostakin ihan muusta. Mutta jos omavaltaisen tulkinnan tielle lähdetään niin mistä sitten tietää onko raamatussa mikään totta? Onko jumalakin vain vertauskuva ihmisestä?
Eräs saarnaaja käytti Noan tarinaa vartauskuvallisesti esim. sillä tavoin, että hän puhui ihmisten elävän jumalattomasti, eksyneenä Jumalasta kuten Noan tarinassa kerrotaan. Jumala ei ole ollut sellainen vain kerran, että tuhoaa uskottomat, vaan Jumala on edelleen sellainen. Siitä tarina kertoo vertauskuvallisesti. Ihminen jolla on nöyrä usko ja alkaa tekemään niitä asioita, joita Jumala hänen kehoittaa tehdä, kuten Noan tarina kertoo, tulee pelastumaan.
tarina ei ole vain jokin tapahtuma, joka olisi joskus tapahtunut ja siihen uskovaiset uskoisivat. Tarina on totta tänäkin päivänä sen sisältämän vertauskuvallisuuden tähden. Jumala ei muutu. saarnaajan mielestä ihmisetkään eivät ole muuttuneet, vaan käyttäytyvät kuin tarinassa.
Noaan tarina on vahvasti vertauskuvallinen. Ei sitä tarinaa kuten ei muitakaan Raamatun kertomuksia uskovainen ota sillä tavoin, että ne olisivat vain joskus tapahtuneet, vaan me näemme niissä Jumalan antamia vertauskuvia, joilla Jumala puhuttelee. Joku samastaa itsensä juoppoon Nooaan ja uskoo armon omalle kohdalle. Joku samastaa itsensä ihmisiin, jotka eivät Jumalasta välitä, ja kun kuulevat tarinan vedenpaisumuksesta, he tuntevat, että tuo tarina vertauskuvallisesti on totta juuri heidän elämässään: ahdingot ja huolet ovat paisuneet ylitse voimien kuin suuret vesimassat. Auttaako Jumala vai tuhoaako Jumala? Jos Jumala rakasti Nooaa, joka oli juoppo, eikö Jumala rakastaisi minuakin ja armahtaisi? Siten jotkut ottavat sen tarinan vertauskuvallisesti kohdalleen.
Jos Raamatun tarinoita ei vertauskuvallisesti sovella itseensä, miten silloin voisi Jumalan kohdata? Jeesus on toki ylösnoussut, mutta nyt Hän elää taivaassa emmekä voi Häntä konkreettisesti täällä kohdata, vaan kohtaamme Hänet sanassa.
Noan tarinan otan aina vertauskuvallisesti, sillä se ei ole totuudenmukainen mitä tulee niihin asioihin, jotka liittyvät arkkiin ja eläin- sekä kasvikunnan pelastamiseen. Mutta vertauskuvallisella tavalla se kertoo Jumalan vihasta ja Jumalan armosta ja tähän vertauskuvalliseen tasoon minä uskon.
tarinassa ei ole oleellista se taphtuiko vedenpaisumus ja pelastettiinko eläin- ja kasvikunta kuten siinä ilmaistaan.
Tarinassa on muut asiat tärkeitä.
"Ei sitä tarinaa (vedenpaisumusta) kuten ei muitakaan Raamatun kertomuksia uskovainen ota sillä tavoin, että ne olisivat vain joskus tapahtuneet, vaan me näemme niissä Jumalan antamia vertauskuvia, joilla Jumala puhuttelee."
Onko todella näin? Kuinka uskovaisella ihmisellä voi olla otsaa ottaa raamatun sisällön muokkaaminen omiin käsiinsä? Tulkinnassahan on kysymys asioiden suodattamisesta ja uudelleenjärjestelystä JÄRJEN avulla, ja tällöinhän kysymys ei ole enää uskosta. Toisin sanoen raamattua tulkitsemalla ihminen luo oman, järkeen perustuvan "uskonsa", joka ei enää edusta aitoa jumalan sanaa.
Ihan oma asiansa taas on se, kuinka raamatun tarinoista ylipäätään on löydettävissä oikea vertauskuvallisuus, jos sellaista edes olisi olemassa. Kukin ihminen voi tulkita tekstiä itsekkäästi omalla tavallaan. Oikeasta tulkitsemistavasta kun ei ole ohjeita. Ja koska tulkitsemisohjeita ei ole, niin tarinat on ymmärrettävä konkreettisesti. Miksi muutoin mm. vedenpaisumustarinassa olisi tarkkoja detaljeja arkin rakennusmateriaaliin ja mittoihin liittyen, ellei tällä nimenomaan haluttaisi korostaa asian todenperäisyyttä sellaisenaan? Jos tarinassa olisi tärkeintä vertauskuvallisuus, niin miksi sotkea varsinaista sanomaa teknisillä yksityiskohdilla, jotka eivät olisi siis edes totta? Ei kai raamatussa yksikään sana ole turha tai valetta?
ku näin vähän kiinnostaa puhua hänestä.
Mun mielestä hänen tarinansa oli Raamattujen paras tarina. Ja alusta loppuun täyttä totta, ei siis vertauskuva!
ettei Nooan tarvinnut panna tikkua ristiin eläinten pyydystämiseksi, vaan ne tulivat hänen luokseen:
"Heidän lisäkseen arkkiin meni kaikkia villieläimiä, karjaeläimiä ja maalla liikkuvia pikkueläimiä sekä kaikkia lintuja, niin pikkulintuja kuin muitakin siivekkäitä. Nooan luo tuli kaikkia eläviä olentoja pareittain, jokaista lajia uros ja naaras, niin kuin Jumala oli Nooalle sanonut. Ja Jumala sulki oven Nooan jälkeen."
Tämä löytyy ensimmäisen Mooseksen kirjan 7. luvusta.
Niin on ja 6. luku kertoo saman, mutta ristiriitaisesti:
Ja kaikista eläimistä, kaikesta lihasta, SINUN ON VIETÄVÄ arkkiin kaksi kutakin lajia säilyttääksesi ne hengissä kanssasi; niitä olkoon koiras ja naaras.
Lintuja lajiensa mukaan, karjaeläimiä lajiensa mukaan ja kaikkia maan matelijoita lajiensa mukaan TULKOON KAKSI kutakin lajia SINUN LUOKSESI...
7. luku:
Kaikkia puhtaita eläimiä OTA LUOKSESI seitsemän paria --- jne.
eläimiä "meni Nooan arkkiin kaksittain niinkuin Jumala oli NOOALLE KÄSKYN ANTANUT"
Jumala siis antoi Nooalle käskyn hankkia, ottaa kaikkia eläimiä kaksin kappalein, eikä Jumala ollut sitä käskyä eläimille antanut...
Sitten kai vedenpaisumuksen jälkeen Nooa todellakin kiersi maapallon ja viljeli joka paikkaan keräämänsä kasvit ja vei sinne eläimet...
Tosin raamattu kertoo, että Noa alkoi viljellä viinitarhaa ja keksi alkoholin ja alkoi juopotella.
Mutta kaipa Noa ensin viljeli kaiken ympäri maapalloa, jotta eläimillä olisi ollut ruokaa, ja vei eläimet ympäri maapalloa...
Miten sinivalaat mahtuivat arkkiin? Mitathan on annettu ihan tarkasti, mutta on siinä ahtamista ollut.
Maailmassa lienee noin 10 miljoonaa tunnettua eläinlajia tällä hetkellä, tuntemattomia (lähinnä hyönteisiä ja muuta pikkuväkeä) on vielä lukematon määrä. Jos kaikki lajit oli jo luotu ja kaikki olivat arkissa, niin pieni laskutoimitus tuo melkoisen ongelman: ei onnaa millään. Ei niin millään. Ja koko porukalle pitäis varmaan olla evästäkin. Pelkkä valaitten muona upottaa koko paatin. Hmm.
Mitäs nyt tehtäisiin?
No itse asiassa sinivalaita yms. mereneläviä ei sentään tarvinnut arkkiin mahduttaa, raamatun mukaanhan arkkiin laitettiin "puhtaita eläimiä ja epäpuhtaita eläimiä, lintuja ja kaikkia, joita maassa matelee". Ei siis vedessä eläviä. Raamatussa ilmoitettujen mittojen mukaan arkki oli arviolta tavallisen autolautan kokoinen, paitsi ehkä matalampi. Aika haasteellista on siis koko eläinkunnan mahduttaminen kyseisen kokoiseen alukseen, kun mukaan pitäisi saada myös ravintoa vuodeksi. Kasvitarhojakin on täytynyt arkissa olla, jotta esim. jättilaispandoille olisi riittänyt tuoretta bambunversoa joka päivälle.
Oletteko muuten miettineet että koska koko ihmissuku tuhoutui vedenpaisumuksessa Nooan perhettä lukuun ottamatta, niin olemme kaikki Nooan kautta sukulaisia keskenämme. Nooasta ovat periytyneet myös kaikki afrikkalaiset, Amerikan intiaanit, eskimot, intialaiset, kiinalaiset ja Australian aboriginaalit. Ihmeellistä on ollut ihmisen evoluutio.
että valaat jaksaa kauan kuivalla maalla.
Jos Nooa olisi laittanut kaikki vedenelävät arkkiinsa, niin nehän olisi kuolleet. Ne ovat luotu veteen, ei kuivalle maalle.
Ja dinosaurukset varmaan jäi siinä vedenpaisumuksessa, kun eivät arkkiin mahtuneet.
Mutta se oli Jumalan tahto. Miten me täällä voitaisiin elää, jos dinot eivät olisi hukkuneet.
niin niitä veden eläviä ei arkkiin laitettu.
Ongelmana on ollut eläinten ruokkiminen, sillä kuten tunnettua, suurin osa nisäkäslajeista ei ole kasvissyöjiä. Näille sadoille tuhansille lihaa syöville eläimille olisi pitänyt olla kokonainen siirtokunta elävää eläinravintoa mukana, jotta ne olisivat selvinneet vuoden arkissa ja sen jälkeen vuoden maalla (maapallollahan ei ollut eläimiä eikä kasveja ravinnoksi, koska Jumala oli kaiken tuhonnut).
Suurin ongelma tässä tarinassa tulee sitten siitä, että miten miljoonat eläimet pidettiin ilman ravintoa hengissä pari vuotta ja miten ne siirrettiin ympäri maailmaa.
samoin on kasvikunnankin laita, etä miten ihmeessä ne kerättiin joka puolelta maailmaa ja sitten miten ihmeessä ne takaisin istutettiin joka puolelle maailmaa...
napapiireilläkin kun on sellaista kasvustoa, jota ei muualla maailmassa ole... Kuten myös sademetsissä ja lapin vaivaiskoivut...
esimerkiksi suomalaiset hyttyset ovat niin erilaisia lajeja kuin muualla moskiitot ovat... mitenhän ne pyydysti kaikki hyttyslajit sun muut hyönteiset, sillä pakkohan heidän oli ne pyydystää, koska Jumala tuhosi kaiken elävän maapallolta...
Miten ne sitten osasi tuoda juuri Suomeen ne suomalaiset hyttyslajit, eivätkä sekoittaneet esim. johonkin aasialaiseen tai afrikkalaiseen lajiin .. vai sekoittivatko ja toivatkin meille väärän lajin hyttysiä...
Mielenkiintoisinta ovat ne hyönteislajit, jotka eivät elä kuin pari vuorokautta tai pari kuukautta... Miten ne selvisivät kuolematta sukupuuttoon... ...
Tänään tulee telkkarista Luontoilta. Se on sitten mukava ja antoisa ohjelma niin lapsille kuin aikuisillekin.
varmasti sekin ohjelma taas antaa ajattelemisen aihetta siitä, miten ihmeellisiä ovat kasvit ja eläimet hyönteisiä myöten - sitten sitä voi miettiä, että miten kummassa Noak olisi todella sen kaiken ehtinyt roudata ajallaan myös tänne Suomeen, kun jotkut lajit elävät niin pienen hetken (tietyt korenlajit elävät vuorokauden) ja tarvitsevat toiset niin monimuotoista ravintoa...
Joka tapayuksessa:
luonto on ihana ja ihmeellinen asia.
pidän sitä Luojan upeana luomistyönä, vaikka en voikaan uskoa kertomusta Noakin teoista, vaan pidän sitä vertauskuvallisena.
musta ei oo kiva, et Noakin tarinaa pidetään vertauskuvana.
On ihan uskovaiselle sopivaa aatella niiden Nooan aikasten asioiden tapahtuneen.
Mutta jos haluaa pitää vertauskuvana, niin on sekin parempi, kuin ettei usko ollenkaan!
Jumala puhuu ja puhuttelee ihmisiä eri tavoin.
Ei tee mitään, jos uskoo vertauskuvien olevan tosiasioita. Ei tee mitään, jos uskoo tosiasioiden olevan vertauskuvia. Ainakaan Nooan tarinan suhteen. Usko Noan tarinan todellisuuteen ei tee ketään autuaaksi, eikä ole millään tavoin pelastumisen asia, eikä myöskään sen tarinan vertauskuvana ottaminen ole autuaaksi tekevä asia, eikä ihmistä pelasta.
Jumala voi antaa sillä tarinalla toiselle ihmiselle paljon itsestään, kun ihminen ottaa sen vertauskuvana. Jumala voi antaa jollekin toiselle ihmiselle paljon siinä, kun ihminen ottaa sen tarinan totena. Jumala on sillä tavoin ihmeellinen.
Sitten joskus maailman lopussa Jumala ehkä paljastaa oliko se tarina totta vai vertauskuvaa.
Ne joita kiinnostaa tietää mikä todella on faktaa ja mikä fiktiota kristinuskosta, suosittelen seuraavan Suomenkielisen nettisivuston lukemista.
Teksti sisältää runsaasti viittauksia kirjoihin, artikkeleihin ja tutkijoihin joten aineisto on varsin mielenkiintoinen uskottavuutensa takia.
http://www.kolumbus.fi/harry.hilden/artikkeleita.htm#ONKO