Suorat sanat alueilta!

Alueilta suorat sanat hallitukselle
Hyvinvointialueet haluavat, että hallitus keventäisi niiden velvoitteita ja palvelulupausta suomalaisille.

Ministeri Sari Essayah (kd) on sanonut, että nykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli johtaa ”moraalikatoon, sillä kannustinta vähentää menoja ei käytännössä ole”. Riikka Purra (ps) on pitänyt sote-mallia epäonnistuneena, ja Petteri Orpo (kok) on korostanut hallituksen valmiutta alueiden yhdistämiseen, jos se todetaan tarpeelliseksi.

Hyvinvointialueet arvostelevat hallitusta syyllistävästä puhetavasta.

Myös tiukka valtionohjaus saa osakseen kritiikkiä.
Alueiden mielestä alijäämien kattamisen takarajaa tulisi pidentää 2–3 vuotta.
Hyvinvointialueiden taloustilanne uhkaa Orpon (kok) hallituksen taloustavoitteita. Vaikka alueet tekevät mittavia säästöohjelmia, alijäämät ovat kasvaneet tänä vuonna merkittävästi aiemmista arvioista.

Iltalehti kysyi hyvinvointialueilta, mitä hallituksen pitäisi niiden mielestä tehdä alueiden vaikealle tilanteelle.

Useita alueita vaikuttaa häiritsevän poliitikkojen puhetapa hyvinvointialueista ja niiden ongelmien syistä.

– Ensinnäkin ihan henkistä ja poliittista tukea sekä mielenmalttia. Ketään ei hyödytä hyvinvointialueiden maalittaminen ja syyllistäminen, Pohjois-Savon hyvinvointialue katsoo.

– Jos syyttelyn voisi laittaa kuukaudeksi tauolle, niin kenties ratkaisujakin löytyisi. Tilanne ei ratkea luettelemalla ongelmia, jotka ovat olleet olemassa ja tiedossa 20 vuotta, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen virkajohto näkee.

Pohjanmaan hyvinvointialue huomauttaa, että hyvinvointialueet ovat lyhyessä ajassa saaneet suurempia muutoksia palveluverkossa aikaan kuin koskaan aikaisemmin Suomessa. Alue uskoo, että toimet johtavat kustannustason nousun taittumiseen sekä yhdenvertaisempiin ja parempiin palveluihin.

– Hallitus voisi keskittyä uskomaan hyvinvointialueisiin, eikä luomaan paniikkia, Pohjanmaalta todetaan.


Useat alueet pitävät nyt nähtävien ongelmien perussyynä sitä, ettei alueiden rahoitus riitä kattamaan lakisääteisten tehtävien todellisia kustannuksia.

Velvoitteiden kevennys

Valtaosa alueista toivoo lakisääteisten velvoitteiden keventämistä.

– Hyvinvointialueiden nykyinen rahoitus ei riitä nykyisen sote-palvelujärjestelmän ylläpitoon, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue sanoo.

Keski-Suomen hyvinvointialue katsoo, ettei esimerkiksi hoitotakuun pidennys tai henkilöstömitoituksen höllennys juurikaan auta alueiden tilannetta, kun hallitus vähentää vastaavasti alueiden rahoitusta.

– Hyvinvointialueiden tehtävien ja velvoitteiden keventämistä niin, että samanaikaisesti ei leikata hyvinvointialueiden rahoitusta, Lapin hyvinvointialue toivoo.

Rahoitusmalliin muutoksia?

Rahoitusmallin muutostarpeet nousivat usein esiin alueiden vastauksissa.

Esimerkiksi Satakunnan hyvinvointialue huomauttaa, ettei hyvinvointialueindeksi vastaa todellista kustannusten kasvua muun muassa ostopalveluiden kustannusten kasvun ja soten palkkaratkaisun myötä.

Alueiden rahoitusta korotetaan etukäteen tehtävillä indeksitarkastuksilla, mutta yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia ne eivät huomioi. Vuoden 2022 sote-alan palkkaratkaisu ylitti selvästi yleisen linjan.

Pohjois-Karjala puolestaan pitää ongelmana rahoitusmalliin sisältyvää siirtymätasausta, joka leikkaa alueen tarveperusteista rahoitusta yli 60 miljoonaa euroa tänä vuonna.

Pohjois-Savon hyvinvointialue ehdotti, että alueita kannustettaisiin omaan varainhankintaan niin sanotulla vastinrahoitusperiaatteella, joka on jo käytössä yliopistoilla.

– Ulkopuolisen rahoituksen ei pitäisi leikata yleiskatteellista rahoitusta niin kuin se nyt tekee, alue näkee.

Pidempi takaraja

Keskeinen toive alueilla on lisäajan saaminen alijäämien kattamisvelvoitteeseen.

Lukuisat alueet perustelevat pyyntöään sillä, että alueilla on ollut tosiasiassa vähän mahdollisuuksia vaikuttaa vuosilta 2023 ja 2024 kertyneisiin alijäämiin. Syyksi mainitaan muun muassa se, että alueet ovat perineet rakenteita ja sopimuksia kunnilta ja kuntayhtymiltä.

Siksi monet alueet pitävät kohtuuttomana sitä, että näiltä vuosilta kertyneet alijäämät pitäisi olla katettuna vuoden 2026 loppuun mennessä. Useat alueet pitävät realistisempana 2–3 vuotta pidempää takarajaa.

– Kahden vuoden lisäaika alijäämien kattamiseen antaisi hyvinvointialueille mahdollisuuden viedä esimerkiksi palveluverkkouudistuksia hallitusti eteenpäin, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue katsoo.

Keski-Pohjanmaan mielestä hallituksella pitäisi olla sinnikkyyttä ”odottaa hieman pidemmälle, miten toiminnalliset muutokset ja kustannustehokkuuden parantaminen alkavat vaikuttaa.”

Orpon (kok) hallitus on ilmoittanut, ettei se ole pidentämässä alijäämien kattamisen takarajaa.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/063bb762-5832-4957-b2d3-e5c66fa51e73