Oheinen uutinen tämän päivän Helsingin Sanomissa:
"Joensuun yliopisto on tehokkain perustutkintojen tuottaja
Joensuun yliopisto tuottaa Suomen tiedekorkeakouluista tehokkaimmin perustutkintoja ja Tampereen yliopisto jatkotutkintoja. Referoitujen tieteellisten julkaisujen listalla kärjessä on Turun yliopisto, ja konferenssijulkaisujen ykkönen on Tampereen teknillinen yliopisto."
Jokaisen joka näistä yliopistojen laatuasioista ja yliopistojen välisistä vertailuista on tällä palstalla kirjoitellut ja kysellyt, kannattanee perehtyä ko. uutiseen.
"Joensuun yliopisto on tehokkain perustutkintojen tuottaja
Joensuun yliopisto tuottaa Suomen tiedekorkeakouluista tehokkaimmin perustutkintoja ja Tampereen yliopisto jatkotutkintoja. Referoitujen tieteellisten julkaisujen listalla kärjessä on Turun yliopisto, ja konferenssijulkaisujen ykkönen on Tampereen teknillinen yliopisto."
Jokaisen joka näistä yliopistojen laatuasioista ja yliopistojen välisistä vertailuista on tällä palstalla kirjoitellut ja kysellyt, kannattanee perehtyä ko. uutiseen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jälleen kerran voi kysyä, mitä tuollaiset arvioinnit vaikuttavat perustutkintoaan opiskelevan maailmaan. Perustutkinto-opetus on hyvin samanlaista kaikissa Suomen yliopistoissa eikä siihen muista asioista tehdyt arvioinnit vaikuta. Se, että Joensuussa syntyy hyvin perustutkintoja, johtunee pääasiassa siitä, ettei paikkakunnalla ole kovin paljon osa-aikaisia työpaikkoja opiskelijoille, vaan nämä todella ehtivät pelkästään opiskelemaan.
Tietysti, jos haluaa kehuskella opiskelupaikallaan entisille lukiokavereille tai iskuyrityksissään, niin tähän tarpeeseen arvioinnit soveltuvat erinomaisen hyvin.
Voi vielä todeta, että nykyisellä yliopistojen resurssoinnilla se, että joku yliopisto keskittyy tutkimukseen ja julkaisujen tuottamiseen, tarkoittaa sitä, että siellä opetukseen käytetään vastaavasti vähemmän aikaa. Valitettavaa, mutta totta.
Mihinkä katosi se suurin yliopisto...
Taitaa kunnostautua arvioinnissa suurimmat keskeyttäjämäärät. Vai oliko muuta meriittiä?
Voi olla myös että Joensuusta halutaan päästä mahdollisimman pian pois. Joten siis hirveä opiskeluvauhti päälle että pääsee muuttamaan etelään..Esim. Tampereella/Helsingissä opiskelevat ovat tod.näk. suurimmaksi osin tyytyväisiä opiskelupaikkakuntaansa ja aikovat myös sinne jäädä valmistumisen jälkeen. Itä-Suomestahan suurin osa muuttaa pois heti kun valmistuu. En halua kuitenkaan yleistää, mutta joidenkin kohdalla (esim. minun) näin on..
Siinä taas yleistetään reilusti. Tuskin kukaan opiskelee ahkerasti sen takia ainoastaan, että haluaa muuttaa pois Joensuusta!
No en kyllä usko edelliseen väitteeseen minäkään. Eiköhän asia ole niin, että kyseisessä yliopistossa on homma saatu toimimaan oikein ja opiskelijat pystyvät opiskelemaan tehokkaasti.
Tässä on arvioitu nimenomaan kokonaisuutta, ja tämä tarkoittaa, että oppiainekohtaiset erot saattavat olla yliopiston sisällä suuriakin. Jotain valtiotietelijää ei varmastikaan hyödytä, miten hyvää tai huonoa opetusta lääketieteellisen/ metsätieteellisen/ oikeustieteellisen opiskelijat saavat. En ainakaan henkilökohtaisesti saa kiksejä, jos yliopisto(ni) saa hyvät pisteet arvioinnista. Minua kiinnostaa nimenomaan niiden laitoksien tasokkuus, joiden aineita opiskelen.
PS. Uskon minäkin, että perustutkinto-opiskelijalle on se ja sama missä opiskelee, eikä työantajakaan opiskelupaikkaa noteeraa, koska häntä kiinnostaa tutkinto, työkokemus, osaaminen, persoona jne.
>PS. Uskon minäkin, että perustutkinto-
>opiskelijalle on se ja sama missä opiskelee,
>eikä työantajakaan opiskelupaikkaa noteeraa, >koska häntä kiinnostaa tutkinto, työkokemus,
>osaaminen, persoona jne.
Síis se ja sama mistä paperinsa on saanut.
Mutta se ja sama ei sen suhteen missä opiskelee
koska eri yliopistojen opetuksessa on suuriakin eroja. Itse uskon että, esim. Joensuu on hoitanut kokonaisuuten opetuksen hyvin. Siinä erinomainen suoritus.
Hienoa! Muotoilit mutkalle menneet ajatukseni suoriksi. Opiskelupaikka on siis työantajalle samantekevä, muttei välttämättä opiskelijalle. Tavalliselle perustutkinto-opiskelijalle (joita melkein kaikki ovat) merkittäviä ovat sen kaltaiset asiat kuten opetuksen laatu ja viihtyminen opiskelupaikassa (yms).
Pääponttini on kuitenkin seuraava: kyseisen tutkimuksen mukaan yliopistojen välillä on eroja opetuksen laadussa, mutta tässä tutkimuksessa on kyse kokonaisarviosta. SAMAN yliopiston eri tiedekuntien, laitoksien ja oppiaineiden opetuksessa voi olla myös suuria eroja. Palkitaahan joitakin laitoksia esim. korkeatasoisen opetuksen yksikköinä. Tampereella tälläinen on vaikkapa historiatieteen laitos. Toisaalta joukkoon mahtuu varmasti niitä oppiaineita, joissa opetus on hoidettu surkeasti. Ääripäät voivat olla hyvinkin kaukana toisistaan.
Niinpä ketä kokonaisuus palvelee, jos nimenomaan on kyse siitä, minkälainen opetuksen taso on omassa oppiaineessa/tiedekunnassa? Kokonaisuudella onkin merkitystä vain rehtoreille, jotka saavat juhlapuheissa hehkuttaa yliopistonsa menestystä.
Mielestäni uutinen on siksi kiinnostava, että se kenties "rikkoo" joitakin aiempia käsityksiä ja mielikuvia ja mielestäni on aina hyvä asia jos hegemonisessa asemassa olevan asemaa hieman horjutellaan. Mutta, itse olen kyllä sillä kannalla, että tällaiset arvioinnit eivät juuri kerro laatuasioista välttämättä mitään. Itse näen asian niin, että tosiaan perusopiskelijan kannalta on varsin merkityksetöntä missä yliopistossa tutkintonsa opiskelee.
Mielenkiintoinen väite ko. jutussa oli kuitenkin se, että mikäli tehokkuus - niin kuin se nyt ko. tutkimuksessa on määritelty - on se merkitsevä tekijä, jolla rahan (siis etupäässä ulkopuolista rahoitusta) jaosta yliopistoille päätetään, ovat rahanjaosta päättävissä asemissa olevat ilmeisesti halukkaampia rahoittamaan omaa alma materiaan, kuin sitä todella ns. tehokkaasti toimivia yksiköitä. Tai siis niitä yksiköitä jotka tuottavat eniten suhteessa käytössä oleviin resursseihin nähden. Eli siis esim. nyt pieni Joensuu on piristävä esimerkki siitä, miten suhteessa pienemmillä resursseilla kyetään tehokkaaseen lopputulokseen. Valitettavasti en saanut koko juttua kopsittua tänne, joten kiinnostuneiden kannattaa lukea loput aiheesta Helsingin Sanomista.
Valmistuin Joensuusta neljässä vuodessa ja menin töihin -olen siis Matti Vanhasen ihannelapsi.
Valmistumiseeni vaikuttivat mielestäni (henk.koht. ominaisuuksien lisäksi) vapaa sivuaineoikeus, kursseille pääsy (ei jonoja tms.), riittävä opinto-ohjaus alussa, hyvät opettajat, hyvä seminaari- ja graduohjaus, kannustaminen ja kampuksen yhtenäisyys -pystyin helposti käymään luennoilla, kun kaikki luentoni olivat samalla kampusalueella.
Kyllä minua lämmittää tuo HS:ssa julkaistu tutkimustulos ja etenkin se, miten tutkimus on tehty. Ja kehtaanpa väittää, etten ole yllättynyt tuloksesta. Toisaalta en ole lainkaan yllättynyt niistä kirjoituksista tälläkin palstalla, joissa kysellään, kannattaako "pieneen sivuyliopistoon" [lue: korpeen jääkarhujen keskelle, jossa ei ole edes radiota] lähteä opiskelemaan. Mielikuvia ja asenteita on vaikea muuttaa.
Hej!
Löysinpäs jonkun joensuusta valmistuneen! Ole näillä näkymin alottamassa opintoja syksyllä joensuussa (yhteiskuntapolitiikkaa) ja kyselisin vähän vanhemman opiskelijan kokemuksia. Vaikutit tyytyväiseltä. Mistä päin olet kotoisin ja mitä opiskelit? Entä missä asuit?
Mietityttää vielä sellanen, että vaikuttaako opiskelupaikka työnhaussa? Olen vähän kahden vaiheilla, lähdenkö vaasaan vai joensuuhun. Töihin halusin kuitenkin savoon (kuopion alueelle), joten merkkaakohan se työnantajalle miten hirveen paljon, mistä on paperit saanu?
muutakin voit kaupungista kertoo ja silleen...
tack.
Sama periaate varmasti kuin ylä-asteella. Olin 6-7 oppilas, kun vaihdoin koulua, niin uudessa koulussa minusta tuli yhtäkkiä 9-10 oppilas. Uudessa koulussa kukaan ei saanut seiskaa huonompia arvosanoja, kun taas vanhassa koulussa samoilla tiedoilla ei saisi edes vitosta.