Perinteikäs kulttuurilehti Kulttuurivihkot polkaisi 33. vuosikertansa kunniaksi pystyyn eturivin verkkopalvelun. Jokaikinen lehden numero alkaen vuosikerrasta 2004 siirretään kokonaisuudessaan Internetiin kaiken kansan vapaasti ja ilmaiseksi luettavaksi.
Hankkeessa muodostuva sähköinen, julkinen ja Internetin hakupalveluihin kokonaisuudessaan hakusanoilla indeksoitu arkisto on osa suomalaista kulttuuriperintöä. Se palvelee myös ulkosuomalaisia ja suomalaisen kulttuurin ja suomen kielen harrastajia ulkomailla.
- Jo palvelun kokeiluaikana numeroita noudettiin muutama tuhat kappaletta, enimmäkseen Suomesta mutta myös muun muassa Ruotsista ja Unkarista. Lukijamäärämme on räjähdysmäisessä kasvussa, kustantaja Johan Alén luonnehtii.
Ilmaisen kulttuuripalvelun osoite Internetissä on www.kulttuurivihkot.fi.
Kustantajan mukaan lehdet julkaistaan Internetissä täsmälleen samanlaisina kuin ne painetaan paperille, mitään ei jätetä pois.
Kansallisen kulttuurin verkkohanketta tuki vuonna 2004 opetusministeriö 3000 eurolla.
- Opetusministeriön tuki kattoi verkkojulkaisemisesta kirjoittajille ja kuvaajille maksettavat korvaukset, kustantaja Johan Alén kertoo.
- Ilman julkista tukea tätä hanketta ei olisi voinut toteuttaa. Hanke tarvitsee joka vuosi saman pienen summan, jotta sitä voidaan jatkaa ilmaisena julkisena palveluna, Alén sanoo.
Kulttuurivihkojen pienessä toimituksessa sijaitseva Linux-palvelin tarjoaa yleisölle Kulttuurivihkojen numerot kokonaisuudessaan PDF-tiedostoina, josta on tullut vuosien kuluessa Internetin standardi.
Verkkojulkaisusta muodostuu Kulttuurivihkojen arkisto, jonka sisältöjä jaetaan julkisesti. Huolella suunniteltua ja PDF-muodossa toteutettua hanketta on helppo muokata tulevaisuuden vaatimuksiin. Kustannusyhtiö valmistautuu eturintamassa tulevaisuuteen, jossa lehtiä luetaan mukana kannettavilla sähköisten kirjojen lukulaitteilla, joiden sisältöä voidaan vaihtaa ja arkistoida langattomasti.
- Sähköisen aineiston tilaukset yleistyvät lähitulevaisuudessa, ja jossakin vaiheessa sähköisen jakelun määrä ylittää paperilehden jakelun, Alén sanoo.
Kulttuuriperintöä rikastuttava ilmainen arkisto rahoitetaan julkisella tuella, mainoksin ja sähköisten tilausten myynnillä. PDF-lehti siirretään verkkoon noin kahden kuukauden viipeellä, ja tuoreimpiin lehtiin myydään maksullisia tilauksia.
- Ulkomaiset instituutiotilaajat kuten suuret kirjastot ovat kiinnostuneita sähköisistä tilauksista, koska näin ne saavat aineiston käyttöönsä postin kulkua nopeammin, eikä arkistointi vie hyllytilaa. Tätä mahdollisuutta on kyselty, ja kysyntäänhän pitää vastata, Alén sanoo.
Kulttuurivihkot on ilmestynyt vuodesta 1973, ja sitä kustantaa Domirola Oy. Vuodessa ilmestyy kuusi numeroa, ja lehti on ollut Lehtipisteen kautta irtonumeromyynnissä kautta Suomen syksystä 2004 alkaen. Lehden painosmäärä on 3000, ja lukijamäärä kasvaa verkkohankkeen ansiosta räjähdysmäisesti.
Hankkeessa muodostuva sähköinen, julkinen ja Internetin hakupalveluihin kokonaisuudessaan hakusanoilla indeksoitu arkisto on osa suomalaista kulttuuriperintöä. Se palvelee myös ulkosuomalaisia ja suomalaisen kulttuurin ja suomen kielen harrastajia ulkomailla.
- Jo palvelun kokeiluaikana numeroita noudettiin muutama tuhat kappaletta, enimmäkseen Suomesta mutta myös muun muassa Ruotsista ja Unkarista. Lukijamäärämme on räjähdysmäisessä kasvussa, kustantaja Johan Alén luonnehtii.
Ilmaisen kulttuuripalvelun osoite Internetissä on www.kulttuurivihkot.fi.
Kustantajan mukaan lehdet julkaistaan Internetissä täsmälleen samanlaisina kuin ne painetaan paperille, mitään ei jätetä pois.
Kansallisen kulttuurin verkkohanketta tuki vuonna 2004 opetusministeriö 3000 eurolla.
- Opetusministeriön tuki kattoi verkkojulkaisemisesta kirjoittajille ja kuvaajille maksettavat korvaukset, kustantaja Johan Alén kertoo.
- Ilman julkista tukea tätä hanketta ei olisi voinut toteuttaa. Hanke tarvitsee joka vuosi saman pienen summan, jotta sitä voidaan jatkaa ilmaisena julkisena palveluna, Alén sanoo.
Kulttuurivihkojen pienessä toimituksessa sijaitseva Linux-palvelin tarjoaa yleisölle Kulttuurivihkojen numerot kokonaisuudessaan PDF-tiedostoina, josta on tullut vuosien kuluessa Internetin standardi.
Verkkojulkaisusta muodostuu Kulttuurivihkojen arkisto, jonka sisältöjä jaetaan julkisesti. Huolella suunniteltua ja PDF-muodossa toteutettua hanketta on helppo muokata tulevaisuuden vaatimuksiin. Kustannusyhtiö valmistautuu eturintamassa tulevaisuuteen, jossa lehtiä luetaan mukana kannettavilla sähköisten kirjojen lukulaitteilla, joiden sisältöä voidaan vaihtaa ja arkistoida langattomasti.
- Sähköisen aineiston tilaukset yleistyvät lähitulevaisuudessa, ja jossakin vaiheessa sähköisen jakelun määrä ylittää paperilehden jakelun, Alén sanoo.
Kulttuuriperintöä rikastuttava ilmainen arkisto rahoitetaan julkisella tuella, mainoksin ja sähköisten tilausten myynnillä. PDF-lehti siirretään verkkoon noin kahden kuukauden viipeellä, ja tuoreimpiin lehtiin myydään maksullisia tilauksia.
- Ulkomaiset instituutiotilaajat kuten suuret kirjastot ovat kiinnostuneita sähköisistä tilauksista, koska näin ne saavat aineiston käyttöönsä postin kulkua nopeammin, eikä arkistointi vie hyllytilaa. Tätä mahdollisuutta on kyselty, ja kysyntäänhän pitää vastata, Alén sanoo.
Kulttuurivihkot on ilmestynyt vuodesta 1973, ja sitä kustantaa Domirola Oy. Vuodessa ilmestyy kuusi numeroa, ja lehti on ollut Lehtipisteen kautta irtonumeromyynnissä kautta Suomen syksystä 2004 alkaen. Lehden painosmäärä on 3000, ja lukijamäärä kasvaa verkkohankkeen ansiosta räjähdysmäisesti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.