Näin se KSOY:n suurimman omistajan Loviisan kaupunginvaltuuston edustajille antama omistajaohjaus kohtuullisista tariffeista "toimii". Kaupungin yhtiön hallitukseen nimeämä edustaja M Lobbas (rkp) jatkaa entisen linjalla eli ei tee mitään? Ei muuta kuin potkut ja uusi tilalle.
Kymenlaakson Sähköverkko nostaa hintojaan marraskuun alusta lukien
https://www.loviisansanomat.fi/paikalliset/7828768#Echobox=1726132841
Kymenlaakson Sähköverkko nostaa hintojaan marraskuun alusta lukien
https://www.loviisansanomat.fi/paikalliset/7828768#Echobox=1726132841
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sama Lobbas istuu kaupungin edustajana myös Loviisan Satama Oy:n hallituksessa. Nyt haisee....
Lobbakselle lähtö välittömästi!!!!
Missä se lobbaaja oikein asustaa?
Mittarin vaihdoilla perustellaan nyt kuluja.
Vauhti on hidas ei edes 2026 saada valmiiski.
Melko lyhyt käyttöikä näillä mittareilla, kun vasta vaihdettiin etäluettaviin. Tätä laskua maksetaan vieläkin siirtohinnoissa. Pitäisikö harkita laitetoimittajan vaihtamista?
Kymenlaakson Sähkö Oy
Tilinpäätös 2023
Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n koko osakekanta on pantattu, osakkeet 2 040 kpl, Kymenlaakson Sähkö Oy:n taseessa osakkeiden kirjanpitoarvo on 6 491 843,92 euroa.
Kymenlaakson Sähkö osti vuonna 2017 Kotkan kaupungin 27 prosentin osuuden sähköyhtiöstä huimalla yli 70 miljoonalla euron summalla. Ilmeisesti Loviisan kaupunginvaltuusto tai hallitus ei antanut asiassa minkäänlaista omistajaohjausta eikä sellaista kaupungin yhtiöön nimettyjen edustajien taholta edes kysytty? Toistuiko tämä kun KSOY vuonna 2023 myi 80 000 asiakkaan sähkösopimukset Väre Oy:lle?
Omien osakkeiden suunnattu hankinta rahoitettiin osittain Kymenlaakson Sähkö Oy:n tytäryhtiön Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n ja SEB Leasing Oy:n välisellä noin 50 miljoonan euron arvoisella ns. sale and lease back järjestelyllä, jonka kohteena on osa yhtiön omistamasta sähköverkosta. Kokonaisjärjestelyn yhteydessä toteutettiin myös Kymenlaakson Sähkö Oy:n ja Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n pankkilainojen uudelleenrahoittaminen.
Kysymys kuuluu, että onko KSOY:llä edes sananvaltaa Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n tariffien suuruuteen? Loviisan päättäjät ja myös yhtiöön nimetyt edustajat lienevät täysin pihalla tästä verkkoyhtiön ns. sale and lease back järjestelystä ja sen vaikutuksesta yhtiön toimintaan. Järjestely selittänee myös verkkoyhtiön osakkeiden panttauksen.
Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n taloustiedot:
2020
Liikevaihto: 51.3 milj.
Tulos: 0 euroa
2021
Liikevaihto: 53.,1 milj.
Tulos: 0,4 milj.
2022
Liikevaihto: 51,7 milj.
Tulos: 0 euroa
2023
Liikevaihto: 50,8 milj.
Tulos: 4 milj.
Liikevaihtoon suhteutettuna yhtiön tulokset ovat olleet surkeita. Selittääkö ns. sale and lease back järjestely sen? Eihän järjestelyyn osallistunut yhtiö ole tehnyt sitä hyvää hyvyyttään, vaan voittojensa maksimoimiseksi. Maksumiehenä tässä järjestelyssä ovat myös loviisalaiset sähkön kuluttajat ja nyt tariffeja taas korotetaan. Julkisuuteen kerrotut perustelut siirtohinnan korotukseen ovat osin varmaan totta, mutta paljon jätetään kuitenkin kertomatta. Loviisan päättäjät ovat ihan viime vuosina ostattaneet miljoonilla euroilla lisää KSOY:n osakkeita, vaikka ovat olleet ihan pihalla yhtiön touhuista. Turha myös luulla, että Väre hommasi itselleen KSOY:n 80 000 asiakkaan sähkösopimukset ihan hyvää hyvyyttään. Järjestely oli varmaan KSOY:lle pakkotilanne. Eiköhän omistajaohjauksesta "vastaavalle" kaupunginhallitukselle kerrottu kauniita (salaisia) tarinoita ilman tosiasiallisten faktatietojen hiventäkään ja sen jäsenet uskoivat ihan kaiken.
Missä nämä osakkeet nyt on? Onko ne myyty pantattu vai lahjoitettu sähköverkolle?
Hyvä kysymys. Ainakin Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n osakkeet on pantattu mitä ilmeisimmin velkojen pantiksi. Mikä mahtaa olla emoyhtiön tosiasiallinen osakkeen arvo, kun yhtiön kaikki 80 000 asiakasta myytiin Väreelle? Loviisan veronmaksajat maksoivat niistä muutamia vuosia sitten valtuuston päätöksellä Askolalle ja Lapinjärvelle lähes 1400 euroa kappaleelta.
KSOY:n osaketta ei noteerata pörssissä, joten niiden arvo on se, että mitä joku suostuu niistä maksamaan. Osakkeen arvo voi periaatteessa olla vaikka 0 euroa kappaleelta. Näin ollen ei kannata laskea kaupungin KSOY:n sijoituksen arvoa kertomalla Loviisan osakkeiden määrä 1400 eurolla.
Loviisan kaupunki on ostanut lainarahalla lisää KSOY:n osakkeita Lapinjärveltä ja Askolalta. Esimerkiksi Askolan osakkeista maksettiin 1470 euroa kappaleelta. Vuonna 2021 ja 2022 osinkoa maksettiin 16,90 euroa osakkeelta sekä vuonna 2023 60 euroa. Tällä 16,90 euron osingolla osakkeen takaisinmaksuaika on lähes 87 vuotta ja 60 euron osingolla noin 25 vuotta. Aika pitenee entisestään, jos vielä huomioidaan lainan korkokulut.
Mitä järkeä oli velkaannuttaa kaupunkia lisää ostamalla osakkeita lainarahalla ja odottaa parhaimmasskin tapauksessa useita kymmeniä vuosia, että saadaan edes ostoon sijoitetut varat eli laina maksettua osingoilla? KSOY:n osakkeita ei edes voi myydä nykyisten omistajatahojen ulkopuolelta ilman sopimussakkoa. Kotkan yli 70 miljoonan osakepotista sakkomaksu olisi ollut noin 13 miljoonaa!
Ilmeisesti maksatettiin veronmaksajilla miljoonia euroja vain siksi, että saatiin osake-enemmistö ja etenkin hallituksen puheenjohtajan hyvin maksettu paikka. Mitään suurempaa päätösvaltaa yhtiössä ei tietenkään saatu, koska Loviisa ei omista koko yhtiön osake-enemmistöä.
https://www.uusimaa.fi/paikalliset/1231682
"Loviisan kaupungista tulee osakkeiden ostamisen jälkeen yhtiön suurin omistaja, millä on Jan D. Oker-Blomin mukaan myös iso strateginen merkitys kaupungille.
– Yritys on ollut ja tulee näillä näkymin jatkossakin olemaan hyvä osingonmaksaja. Osinko on vuodesta 2010 pysynyt 40–50 eurossa osakkeelta."
Iso strateginen merkitys kaupungille. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Sitäkö, että kaupungin nimeämät edustajat viittaavat kintaalla valtuuston antamaan omistajaohjauksen, että yhtiön perimien tariffien on oltava kohtuullisia ja hintoja korotetaan osinkojen kasvattamiseksi? Osingot eivät ole pysyneet vuosittain 40-50 eurossa. Pelkkiä löysiä vision tasoisia puheita ilman todellista sisältöä, mutta yhtiön hallituksen puheenjohtajan hyvin maksettu pesti varmaan lihotti mukavasti pankkitiliä. Pikkukaupungin valtuustoa on todella helppo uunottaa ja sen päätöksiäkään ei tarvitse ottaa kovin vakavasti.