Museovermeitä pärehommiin

Jenkeissäpä päreet sahataan, ne ei ole keksinyt pärehöylää. Huomasitte kait, että päreet, tai heidän paanut ovat toisesta päästä paksumpia? Se ei pärehöylällä taida onnistua.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Jenkeissäpä päreet sahataan, ne ei ole keksinyt pärehöylää. Huomasitte kait, että päreet, tai heidän paanut ovat toisesta päästä paksumpia? Se ei pärehöylällä taida onnistua.

Miksi se pitäisi olla paksumpi toisesta päästä? Pöllistä saa muutenkin vähemmän päreitä, kun niin paljon menee sahajauhoiksi.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Miksi se pitäisi olla paksumpi toisesta päästä? Pöllistä saa muutenkin vähemmän päreitä, kun niin paljon menee sahajauhoiksi.

Varmaankin jättävät paksumman pään alaspäin ja ohuempi pää sinne ylöspäin edellisen päreen alle. Kait se katto kestää pidempään heidän mielestään. Tajunnevatko sen kuten Suomalaiset, että puun syyt ovat oikeinpäin, kun päreet asennetaan paikalleen. Vai höyläävätkö miten sattuu?

Anonyymi00004 kirjoitti:

Varmaankin jättävät paksumman pään alaspäin ja ohuempi pää sinne ylöspäin edellisen päreen alle. Kait se katto kestää pidempään heidän mielestään. Tajunnevatko sen kuten Suomalaiset, että puun syyt ovat oikeinpäin, kun päreet asennetaan paikalleen. Vai höyläävätkö miten sattuu?

Minä näistä mitä tietämän, mutta oletan vahvasti amerikkalaisilla olevan tietoa erilaisiin asioihin liittyen vähintään yhtä paljon kuin suomalaisilla. Todennäköisesti huomattavasti enemmänkin.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Minä näistä mitä tietämän, mutta oletan vahvasti amerikkalaisilla olevan tietoa erilaisiin asioihin liittyen vähintään yhtä paljon kuin suomalaisilla. Todennäköisesti huomattavasti enemmänkin.

On ne kehityksestä edellä, kun osaavat sahata päreitä joissa on toinen pää paksumpi? Suomessa ei tuota ole oivallettu muussa, kuin ns. kantikkaassa Egyptin parrussa, jossa toinen pää on ohuempi.

Meillä se oli pärehöylä vielä 60-luvun alussa. Niitä oli ollut kaksikin eri versiota ja niitä oli lainattu kylälle.
Ensimmäinen ajalta jolloin ei ollut vielä voimakonetta. Siinä oli ollut pitkä puomi, jolla terää liikutettiin. Oli ollut hidas, mutta toimiva.
Kakarana se koneellinen höylääminen oli melkoinen tapahtuma. Ensin valikoidut männyt kaadettiin ja pätkittiin sopivaan mittaan. Sitten pölkyt upotettiin hetteeseen joksikin aikaa, ainakin muutamaksi päiväksi, ellei viikoiksikin, en muista tarkkaan.
Sitten vaan höyläämään.
Päreet tippuivat höylän alle matalaan ränniin ja valuivat siitä höylän taakse kouruun. Yleensä ne menivät aika nätisti pinkaksi ja meidän lasten piti sitten kantaa niitä ritsille kuivumaan.
Päreillä katettiin ladot ja vielä 60-luvun alkupuolella mm. navetta.
Talon katto tosin pellitettiin, vaikka se olikin kalliimpia, niin se oli paloturvallisempi.
Pihapiirin pärekattojen kestävyyttä parannettiin voitelemalla se jäteöljyn ja punamulla seoksella. Ei kuulema kipinäkään sytyttänyt sitä niin helposti, kuin käsittelemätöntä. En tiedä mahtoiko olla ihan totta. Kovin ympäristöystävällistä ei ainakaan😬🤭

Anonyymi00008 kirjoitti:

Meillä se oli pärehöylä vielä 60-luvun alussa. Niitä oli ollut kaksikin eri versiota ja niitä oli lainattu kylälle.
Ensimmäinen ajalta jolloin ei ollut vielä voimakonetta. Siinä oli ollut pitkä puomi, jolla terää liikutettiin. Oli ollut hidas, mutta toimiva.
Kakarana se koneellinen höylääminen oli melkoinen tapahtuma. Ensin valikoidut männyt kaadettiin ja pätkittiin sopivaan mittaan. Sitten pölkyt upotettiin hetteeseen joksikin aikaa, ainakin muutamaksi päiväksi, ellei viikoiksikin, en muista tarkkaan.
Sitten vaan höyläämään.
Päreet tippuivat höylän alle matalaan ränniin ja valuivat siitä höylän taakse kouruun. Yleensä ne menivät aika nätisti pinkaksi ja meidän lasten piti sitten kantaa niitä ritsille kuivumaan.
Päreillä katettiin ladot ja vielä 60-luvun alkupuolella mm. navetta.
Talon katto tosin pellitettiin, vaikka se olikin kalliimpia, niin se oli paloturvallisempi.
Pihapiirin pärekattojen kestävyyttä parannettiin voitelemalla se jäteöljyn ja punamulla seoksella. Ei kuulema kipinäkään sytyttänyt sitä niin helposti, kuin käsittelemätöntä. En tiedä mahtoiko olla ihan totta. Kovin ympäristöystävällistä ei ainakaan😬🤭

Pientähänn se öljyn vaarallisuus sentään on kreosoottiin verrattuna, millä puiset ratapölkyt ja varmaan myös puiset sähköpylväät on käsitelty. Siitäpä tulikin mieleen kun eräs herra aikoinaan osti tuollaisia käytöstä poistettuja ratapölkkyjä saunapuiksi! Koittakaapa ihasn huviksenne arvata miten kävi, eli onnistuiko ensimmäinenkään saunominen? Saunassa oli kuulemma ollut niin hirvittävä haju ettei siellä olisi kestänyt pirukaan!🤣

Anonyymi00009 kirjoitti:

Pientähänn se öljyn vaarallisuus sentään on kreosoottiin verrattuna, millä puiset ratapölkyt ja varmaan myös puiset sähköpylväät on käsitelty. Siitäpä tulikin mieleen kun eräs herra aikoinaan osti tuollaisia käytöstä poistettuja ratapölkkyjä saunapuiksi! Koittakaapa ihasn huviksenne arvata miten kävi, eli onnistuiko ensimmäinenkään saunominen? Saunassa oli kuulemma ollut niin hirvittävä haju ettei siellä olisi kestänyt pirukaan!🤣

Puomista puheenollen, tulipa nöösinä katsottua ja oltua jopa mukana heiniä paalamassa jossa myös oli pitkähkö puomi, jolla sai niitä heiniä siinä puulootassa pakotettua tiiviiksi paaliksi. Sitten siitä lootan raosta pitkällä isolla rautaneulalla sai ne paalilangat pujoteltua ja sidottua paalin ympärille. Oli kasällä aika hikistä hommaa.