Lienenkö ainoa tyyppi täällä, kellä ei ole pakkomiellettä pitää isoa arsenaalia vastakkaista sukupuolta olevia kavereita (oman rakkaan riesana)? Tuntuu vaan joskus näiden juttujen perusteella yleiseltä mielipiteeltä, ettei sen oman puolison tunteista tarvitse välittää, kunhan itsellään muut kuviot rullaa. Jokaisella kun on siihen _OIKEUS_. Joopa joo, vaan eipä sen puolison tarvitse olla hörhö mustasukkainen sekopää, että oman kullan menot muiden miesten/naisten kanssa aiheuttaa alakuloa. Vai onko asia vaan niin, että nykyään on HÄPEÄ tunnustaa tuntevansa sitä alakuloa, ja mieluummin kärsitään itse kuin kerrotaan puolisolle, että tuntuu kyllä vähän pahalta, kun lähdet..?
Ja sitten... Mikä ihmeen vimma ihmisillä on tekstaroida ja sähköpostitella vieraiden vast. sukup. olevien henkilöiden kanssa niin, että vedotaan kaiken maailman viestintärikoksiin jos puoliso sattuu ne viestit näkemään? Voi pyhä paska. Minut ainakin saa mies tutkia kännykästä varpaanväleihin asti, jos haluaa. Ihan milloin haluaa. Meikäläisellä kun ei ole mitään salattavaa. Pelkkä salailuhan sinänsä jo aikaansaa epäluotettavuuden tunnetta, oli se sitten miten viestintäsalaisuuslailla puolusteltavissa tahansa.
Kaipa olen tyhmä ja rajoittunut yksilö, kun en tajua "Sori, rakas, mutta en millään kerkee sun kaa, kun huomenna lähden Pertsan kanssa terassille ja viikonloppuna Artsin kanssa telttailemaan" -meininkiä. Olen kai sitten reppanatyttö ja menetän varmaan todella paljon elämästäni, kun en kaipaa tällaisia keikkoja.
Argh.
Ja sitten... Mikä ihmeen vimma ihmisillä on tekstaroida ja sähköpostitella vieraiden vast. sukup. olevien henkilöiden kanssa niin, että vedotaan kaiken maailman viestintärikoksiin jos puoliso sattuu ne viestit näkemään? Voi pyhä paska. Minut ainakin saa mies tutkia kännykästä varpaanväleihin asti, jos haluaa. Ihan milloin haluaa. Meikäläisellä kun ei ole mitään salattavaa. Pelkkä salailuhan sinänsä jo aikaansaa epäluotettavuuden tunnetta, oli se sitten miten viestintäsalaisuuslailla puolusteltavissa tahansa.
Kaipa olen tyhmä ja rajoittunut yksilö, kun en tajua "Sori, rakas, mutta en millään kerkee sun kaa, kun huomenna lähden Pertsan kanssa terassille ja viikonloppuna Artsin kanssa telttailemaan" -meininkiä. Olen kai sitten reppanatyttö ja menetän varmaan todella paljon elämästäni, kun en kaipaa tällaisia keikkoja.
Argh.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Vaikkakin "Elli" lempinimi saa mussa kylmät väreet aikaan, niin täytyy kommentoida, että LOISTAVA TEKSTI!!!
Tulostan sen varmasti ja pistän seinälle, alleviivattuna kohdat "Lienenkö ainoa tyyppi täällä, kellä ei ole pakkomiellettä pitää isoa arsenaalia vastakkaista sukupuolta olevia kavereita (oman rakkaan riesana)?" ja "Mikä ihmeen vimma ihmisillä on tekstaroida ja sähköpostitella vieraiden vast. sukup. olevien henkilöiden kanssa niin, että vedotaan kaiken maailman viestintärikoksiin jos puoliso sattuu ne viestit näkemään? Voi pyhä paska."
Hassunhauskaa ja niin totta!!!
Jos sinä et tajua, mikä rikkaus vastakkaista sukupuolta oleva ystävä on, niin kannattaako silti täällä haukkua ja solvata niitä, jotka tajuavat? En minäkään tajua, mikä idea on ristipistotöissä, mutten ole haukkumassa niitä, jotka sitä harrastavat.
Onhan se niin, että se on rikkautta että on niitä ystäviä molemmista sukupuolista.
Mutta itse ymmärsin alkp.kirjoittajan viestin niin, että nykyään on joku helvatan trendi olla niin ystävää kaikkien kanssa ja niin mennä kaikkien kanssa että! Ja sepä vielä mielenkiintoista, että se oma kumppani jää kuitenkin aina alakynteen. Että hänellä ei ole oikeutta kertoa, että jossain menee se menemisenkin raja...
Mä tajusin eräänä päivänä aika helkkarin tärkeän asian. Sen että mun mies on mun paras ystävä, ja kaikkein tärkein. Ja hänen mielipiteensä merkitsevät satakertaa enemmän kuin kenenkään muun. Eli jos mun mies sanoo mulle, että pahoittaa mielensä jostain mun tekemisestä, niin mä otan sen paljon enemmän huomioon kuin jonkun miespuolisen ystäväni mielipiteen.
Niin, ja harvemmin nuo ystävät ovat edes mitenkään "niin" hyviä ystäviä, että kannattaisi pahoittaa kumppanin mieli ehdoin tahdoin. Mustasukkaisuuteen vedoten joka käänteessä otetaan pois kumppanin oikeus sanoa oma mielipiteensä asioista ja ihmisistä sun ympärillä, mikä on väärin.
Mun mielestä ihmisiltä puuttuu kyky arvioida tässä asiassa ihmissuhteensa tärkeysjärjestyksessä. Niin raaásti kuin tuon asian ilmaisin. Tää on oikeesti julma tosiasia, en edes yritä olla tekopyhä ja teeskennellä että kaikki ihmiset mun elämässä olisivat mulle yhtä tärkeitä ja läheisiä. Ja tietenkin elän tämän tiedon kanssa ja jaan aikani tämän tiedon "turvin".
Ai, ei sais olla vastakkais sukupuolisia kavereita. Ja sitten sitä oman perustellaan "voi vittu ku mulla on niin huono itsetunto"....tuollainen asenne saa meikäläisen vihaiseksi, kun ei edes yritetä ymmärtää toista osapuolta...vaan vedetään näitä mustasukkaisuus kohtauksia, ja perustellaan sitä heikolla itseluottamuksella. ja sanotaan, että minä vain välitän...ja vitut, mustasukkaisuus on SAIRAUS. ja sairaan ihmisen kanssa ei kannata seurustella.
Sanon vain, jos sulla on hyvä ystäväsuhde vastakkaista sukupuolta olevan kanssa. Niin sitä ei todellakaan pilata millä panemisella seurustelit tai et....se on niin paljon enemmän kuin parisuhde yhteensä. Jos ei ole kavereita, niin kannattaa vissiin seurustella?
Mitä tarkoitit tuolla että jos on hyvä ystävyyssuhde vastakkaisen sukupuolta olevan kanssa, onko se parempi kuin parisuhde?
Nyt en käsitä, parisuhdehan on ystävyyssuhde. Ja kumppaneiden pitäisi olla toistensa parhaat ystävät, kukaan ei saa kiilata siihen väliin. muuten alkaa suhde horjua! Se ei ole mustasukkaisuutta jos muistuttelee kumppaniaan näistä elämän pikkurealiteeteista jos jossain vaiheessa homma alkaa karkaan käsistä. Eikös se ole kuitenkin kummankin kontolla se parisuhteen hyvinvointi?
Kyllä varmasti kavereita saa ollakin, mutta ei se tarkoita sitä että ne kaverit menee kumppaninkin edelle, aika monessa parisuhteessa niinkin käy. Jos ei ota toisen tunteita huomioon vaan vetoaa aina johonkin omaan oikeuteensa yksilöllisyydestä ja yksilön vapaudesta niin kannattaa silloin tosissaan miettiä pitäisikö olla sinkku.
on varmasti eri käsitykset asiasta. tarkoitin vain arvostavani ystävyyttä huomattavasti enemmän kuin parisuhdetta....mutta tarkoitin sillä, tämä on aika klisee. kun suhde loppuu ystävät on silloinkin paikalla....se selittää asian aika hyvin. En haluaisi itseäni päästää seurustelemaan, Koska en halua olla "heikoilla" jäillä. muitten suhteet ovat heidän asioitansa, enkä missään nimessä väheksy niitä. yhteen hiileen sitä pitää puhaltaa, jos onnellisia haluaa olla.
Mustasukkaiset ihmiset, ne pystyy joka raivokohtauksen perustelemaan sillä, että mä vain välitän. Joka on ihan paskan puhumista. Asioista pitää tosin puhua.
silloin kun olin jo pikkusälli faija sanoi mulle, "älä hemmetissä edes tutustu mustasukkaisiin naisiin, jos tutustut ota ensimmäisen kohtauksen jälkeen poistumiset suhteesta, koska kenellekkään sä et ole tili velvollinen....yksin täällä ollaan, vaikka kuinka seurustellaan" Olen tuota neuvoa noudattanut tunnollisesti ja faija on ollut aivan oikeassa.
No nyt tajusin.
Mut on se kyl ikävää että et sitä parisuhdetta arvosta.
Aika hauska juttu on se, että kukas sitten sun kanssas on jos ne kaverit hylkää? No se kumppani tietenkin. Eli kyllä se pätee ihan kumpaankin suhteeseen toi arvostamisjuttu.
Niin ja eikös se yleensä vielä mene niinkin että jos sä arvostat kumppanias, kavereitas, niin ä saat takaisin sitä samaa. Eli jos menee parisuhde vituroilleen, niin ei se pelkästään se ntoisen mustasukkaisuuden syy ole.
Mulle on ainakin monesti tapahtuntu niin, että kun itsellä menee suhteessa hyvin niin ei paljon kavereita näy, siis ei johdu musta. Vaan sitten kun on huonot ajat niin kyllä löytyy neuvojaa ja lohduttelijaa. Saavat hyvät ystävät surkutella vielä selänkin takana että mites se nyt noin huonosti kävi, voi voi. Ja samalla voivat päteä omall elämällään ja omilla teoillaan...
Että semmosta.
En usko, jos on todellisesta ystävyydestä kysymys, että kumppani tuntee mustasukkaisuutta asiasta. Itse olen huomannut sellaisen asian , että jos tunenn mustasukkaisuutta, niin se onkin olut sellainen ilmiö, että olen halunnut suojella toista, koska välttämättä tilanne ei ole ollut kaikista vilpittömin...
Ei mun mielestä mustasukkaisuutta kannata hävetä tai pelätä, vaan siitä nimenomaan pitäisi puhua ja selvittää tilanteita ja ilmenemismuotoja. Ei se lääkkeillä tai terapialla parane vaan aidolla ja rehellisellä ihmissuhteella.
On mun valinta. että olen saanut niin laajan ystäväpiirin etten tuollaisesta asiasta stressaa. Sulla on aika outo käsitys ystävyydestä, onko sun ystävät dumpannut sut joskus?
oon vaan niin monta tapausta nähnyt tuossa mustasukkaisuus jutussa, että en anna periksi...ei sellaisen ihmisen kanssa voi olla.
Ymmärsit yhden jutun vähän väärin. sen että, arvostan kyllä parisuhdetta.muiden suhteet on ihan kivoja katsella. Jos seurustelisin, en todellakaan arvostaisi itseäni.
Kun alkaa seurustella, niin siinähän on kyse siitä että VALITSEE JONKUN JÄTTÄÄKSEEN TOISET. Vastakkaisen sukupuolen edustajat ystävinä ovat rikkaus, mutta on myös käynyt niin että kun tulee ryppyä rakkaudessa oman kullan kanssa, toisen syli tuntuu ihmeen mukavalta paikalta lohduttautua. Pahimmillaan siinä voi tulla ihmissuhdesotkua että vaihdetaan seurustelukumppani ystävään. Sitten kaikki on taas ihan sekaisin.(näin voi käydä, vaikka ei suinkaan aina)
Ihmetyttää ihmisten into suorastaan järjestää itselleen ongelmia.
...Olen siinä asiassa, että minunkin kännyni saa mies tutkia milloin vain. Pahakseni en pistä, koska ei salattavaa ole. Oma ukkoni suuttui kun sain selville hänen salaiset naispuoliset kaverinsa. Tuskin olisi suuttunut jos olisivat olleet ihan oikeita kavereita. Eikä varmaan siinä tapauksessa olisi tallennellut numeroita peitenimillä puhelimeensa kuten nyt teki.
Jos parisuhteeseen lähtee,tarkoittaa se toisen kunnioittasta,ystäviä saa olla.
Suhteessa täytyy kuitenkin olla rehellinen eli älä mene/joudu sellaiseen tilanteeseen mikä ei kestä päivänvaloa.On aivan höpöpaskaa nykyään tuo helvetin oma elämä ja oma tila,harrastuksia ja ystäviä saa olla,kunhan ne eivät ole ristiriidassa parisuhteen kanssa.Ystävien täytyy olla sellaisia joita voit esitellä myös kumppanillesi.Jos ei kiinnosta jakaa elämääs toisen kanssa niin antaa heittää,et ole silloin kumppanisi arvoinen.