Epämääräiset ovikellojen soittelijat

En avaa omaa ovea suoraan. Kysyn kuka siellä. Sitten kertoo ja jos kertomus ei ole minulle luotettava, en avaa ollenkaan. Tähän asti on ollut tuttu, josta paheksuen sanon, että pidän mieluummin siitä että soittaisivat etukäteen. Yllätysvieraat eivät ole minua varten, olen aina menossa tai tulossa jostakin tai jokin prokkis menossa.
On pihasummeria soitettu, silloin kysyn kuka on ja jos on vieras, en paina nappia avatakseni ulko-ovea. Jotkut törpöt painavat. Mitä ihmettä ulko-oven lukituksella on jos asukkaat päästävät tuntemattomat sisälle rappuun. Kerran on menty kellariin jopa palo-oven rikki vääntämällä ja viety tavaraa. Minun koppini näytti varmaan niin tyhjältä ja tylsältä että jättivät rauhaan.

Minun talossani asuu vanhoja ihmisiä, jotka eivät pääse liikkeelle eivätkä
kuule summerin ääntä.
Kun tulija soittaa summeria eikä vastaan paineta tulija soittaa jonkun toisen
summeria päästäkseen rappuun soittamaan ko. ihmisen ovikelloa.
Iäkkäitten olisi parempi antaa luotetuille tutuilleen avain.

En avaa koskaan kellekään, joka ei ole ilmoittanut tulostaan.

Avaan aina alastomana ei koskaan tiedä
kukka
Avaimen säilytän kynnysmaton alla vain tuttavat tietävät paikan

käytän varmuusketjua kerrostalossa , ja yleisestikin outoa, jos tulija ei ilmota tuloaan , kuin vasat ovikelloa timputellen .