koko ajan lähemmäs vai kauemmas toisistamme? Meneekö aika näin vain nopeasti eteenpäin, että en enää muista sinua? Oli niin paljon tekemistä, että olen melkein unohtanut. Oli niin paljon tekemistä, koska halusin unohtaa sinut. Mikään ei enää tunnu kipeältä. Mikään ei ole enää dramaattista. Joskus haluaisin kuulla, mitä sinulle kuuluu.
Viekö aika meitä
Anonyymi-ap
541185
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Aika parantaa haavat ja Vie kohti uutta.
Tuo on niin totta. Parantumista odottaen..❤️🩹
Kyllä tuo kässäri on ihan omiasi.
Minä en piittaa.
Emävale. Jos et piittaa, niin a) et olisi täällä ja b) et ainakaan vastaisi tällaisiin.
Eikö hävetä olla tuollainen kiusankappeletrölli ?
Sinulla ei mene elämässä kovin hyvin, jos st kestä sitä että trollipalstalla kirjoitellaan puutaheinää tai ollaan muuten ns ei-tositarkoituksella. Toivottavasti hankit psykologista apua. Sivusta tätä maanista kirjoittelua seuranneena
Sinulle taitaa koko elämä olla pelkkää trollausta.
Kannattaa etsiä sitä sisältöä ihan muualta jos ainoa huvi aikuisella ihmisellä on roikkua täällä kirjoittamassa palstalle sinne kuulumatonta sisältöä
IKÄVÄ palstalla ikävöidään ihmisiä. Normaali käsityksen mukaan.
Sekava ihminen ei tietenkään käsitä eri asioiden merkitystä.
Elokuviinkin mennä katsomaan elokuvia, ei pitämään omaa mökää.
Onhan se vaikeaa kauhalla vaatia kun on lusikalla annettu. Kuten sinulle ilmiselvästi!
Kuulostaa siltä, että puoleltasi kaipaus alkaa olla ohi. Mitäpä sitä sen kummemmin sitten enää vatvomaan.
No niin closuria sitten anonyymilta palstalta, usko hyvällä mitä trollimies sinulle kertoili juuri äsken
Kannattaa olla varovainen, että tunteiden loppuminen ei käänny inhoksi. Näyttää palstalla käyvän aika usein niin.
Olen unohtanut jo aikoja sitten, en ole halunnut olla ystäväsi enää moneen vuoteen!
Ohi meni.
Kiitti vtusti tästä sitten.
En sit paljon merkinnyt. Niiku yhtään.
Ei ollut sinulle..
Siltä tässä tuntuu todellakin. Helppo oli unohtaa olihan hänellä niin paljon kaikkea tekemistä ja aina tekosyitä miksi ei voi mitää ......
Niin kai sitten. Varmaan näet kuka olen.
En näekään. Hän ei ehkä kirjoittaisi noin. (ap.)
Sellasta se sit on. Meinaaks et joku on todella ystävällinen ja asiallinen kuullessaan et toinen haluu unohtaa vaan.
Ymmärrän, ettei toinen halua olla ystävällinen ja asiallinen, kun toinen haluaa unohtaa.
Kaipaan ja siitä ei ole mitään hyötyä. 😟
Kerrankin rehellistä puhetta. Mielummin olen näkemättä ollenkaan, jos vaihtoehtona on olla jossain näytelmässä mukana. Olen aito ihminen. Minä odotin joskus häneltä niin paljon, sattuu aina kun näen hänet. Muttei voi huutaa.
Sitä voi miettiä miltä tuntuu siitä toisesta
joka joutuu kaipaamaan ja näkemään toiselta kirjoituksia ja huomata ettei toinen välitä yhtään..
On kuin ei toista ois koskaan ollutkaan,
ja se toinen vaan kaipaa ja samalla miettii mikä mussa on vikana kun hylätään tost noin vaa.
Miksi sä haluat unohtaa jos kuitenkin kaipaat?
Ja ei en kuvittele että ois mulle.
Selvää tää jo on keistä kyse.
En ole nähnyt häntä aikoihin face > face.
*ap
En usko, että hän kaipaa minua. *ap.
Harva tykkää alatyylisestä kirjoittelijasta muutenkaan.
Ettäkö aika veisi meitä lähemmäs vai kauemmas?
Ei se vie, vaan se mitä ympärillämme tapahtuu.
Jos sun nykyiset suhteet heikkenee, ja jää aikaa muistella, niin "lähemmäs".
Olkoon "suhteet" sitten ihmis- tai työsuhteita; mitä sitten arvotatkin Hänen edelle.
Se vie meitä koko ajan kauemmas toisistamme, kun emme ole kuukausiin nähneet. Ja ehkä ihan hyvä niin, tässä meidän tilanteessa.
Oli pitkiä aikoja etten muistanut häntä ollenkaan. Tuli muita suhteita,perhettäkin. Nyt sitten viimeaikoina taas jostain puskista on ajatuksissa lähes kokoajan,ikäväkin. Niin,ei olla nähty. Todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin taas törmätään. Siinä mielessä aika vie meitä lähemmäksi vaikka nyt ei tapahdu mitään.
Mistä se johtuu, että toinen palaa mieleen? Oletko löytänyt siihen vastausta?
En kyllä tiedä. Hänellä on vähän erityinen paikka mielessäni,jotenkin kaiken "yläpuolella". Ei saatu oikein tutustuttua silloin kun se olisi ollut helppoa.
Minulla vähän sama. Tutustuimme tosin aluksi, mutta tuli väärinkäsityksiä ja tuli mm. juttu, mikä myöhemmin selvisi, että se ei ole alkuunkaan totta, mutta oli myöhäistä oikaista.
*ap.
Me tutustuimme jo teineinä mutta en voinut ymmärtää että sellainen ns.täydellinen oisi kiinnostunut. Vasta erään myöhemmän tapaamisen jälkeen ymmärsin. Mutta silläkin kerralla onnistuin laittamaan homman jotenkin huumorilla läskiksi.
Mikähän juttu? Liittyi varmaan ensin toiseen mieheen ja sitten sen jälkeen toiseen naiseen?
Jos olen hän tiedät mitä tarkoitan. 😁
Se oli se meidän sotku, jossa kumpikin loukkasi toista eikö niin? 🙂 Ja samaan aikaan molemmat vaan valtavasti tykkäsi toisistaan kummankaan tietämättä sitä.
Joo, liittyi toinen mies ja nainenkin, joista tuli turhia tunteita ja ajatuksia.
Sitten sain yhden "pohjanoteeraus" loukkauksen osakseni häneltä ja loukkasin takaisin. Oli lisäksi yksi juttu (sukuun liittyvä), mikä ei ollut totta.
Kuulostaa pelottavan tutulta... Hmmm 🧐🧐🧐
Vielä lisäys tuohon edelliseen, en halua muistella niitä aikoja jos ne on ne tapahtuneet sillon sata vuotta sitten. Meni niin tunteisiin sillon, ja menee edelleen. - Sama kun ed.
Itselläni meni myös "ihon alle" todella voimakkaasti. En tiedä, miksi. Ei niitä ikäviä asioita kannata muistella. Hyvät muistot kannattaa vaan pitää.
Oletko ollut hänen kanssaan yhteydessä vielä tuon jälkeen? -sama edelleen
En kertaakaan. Olen pitänyt matalaa profiilia eikä minua kiinnosta enää samat asiat kuin ennen. Olen päässyt yli, että ei niin satu enää. Kai sitä on tullut perspektiiviä. Miten sinulla?
Olen ottanut häneen yhteyttä pariin otteeseen vuosien aikana. Molemmilla kerroilla yhteydenpito on lopullisesti loppunut minun takiani. Olen vaan lopettanut. Sanomatta mitään.
Jotenkin viimeyönä sain taas fläsärit suoraan sinne, missä hän minua eniten loukkasi. Halusin joskus siitä keskustella, mutta hän ei edes tuntunut muistavan koko asiaa.
Hän aiheuttaa edelleen tunteita, niin hyvässä kuin pahassakin. Hän oli ensirakkauteni, ja kyllä tarkoitan sellaista rakkautta miltä rakkaus oikeasti syvimmässä olomuodossaan minulle tarkoittaa.
Rakastin häntä, loukkasin häntä, hän loukkasi minua, vaikka ei edes oltu pari.
Lisäys: Tai oikeastaan rakkauden tunnetta minulle, sen syvimmässä muodossaan.
En silloin osannut sitä millään lailla näyttää koska ei kukaan ollut sitä minulle opettanut. Opin sitten itse samalla kun kasvoin.
Kiitos, kun jaoit tämän. ❤️ Kaikki tunteet ovat sallittuja. Kaivattuni herättää minussakin monenlaisia tunteita.
Hyvää, kun opit. ❤️ Miten noin yleisellä tasolla näytit? Olen rakastuneena intohimoinen ja elän täysillä. En osaa ehkä verbaalisesti niin hyvin ilmaista tunteitani. Minulle ei koskaan opetettu ja kuulin "ei niin kaunista" kieltä.
Vettä on virrannut ja me loittonemme virran mukana, en edes jaksa enää uida sitä vastaan / sivu
Heh heh
Katsohan, sinäkin olet tormistautunut taas naureskelemaan runomiehen tuotannolle. Oiktin tuottoisaa päivää ny vaa
Mieli kuin lapsella, raivo kuin demonilla- paha kombo. Lisäys
Meniskin nopeasti tämä aika
No ota sitten minuun yhteyttä jos haluat minusta kuulla
kauemmas tietty.. hyvä niin..
Lähemmäksi
Tuliko niin liki että tuli tissihiki...hah hah haa🤣
Hihii:)
Taitaa viedä kauemmas ja on jo vienytkin . Se on ihan väistämätöntä . Aikaa kulunut niin paljon , että ei pysty jatkamaan siitä , mihin ollaan jääty , eikä aloittamaan alusta . Olen sovussa tilanteen suhteen .
Aika kuluu vain eteenpäin ja asioilla lakkaa olemasta merkitystä.