Lääkärit takaisin töihin -rahalla

Lääkäreiden tarve romahtaisi, jos nykyiset tekisivät täyttä viikkoa - hyvinvointialueilla ajauduttiin joustoihin, jotka pahentavat lääkäripulaa

Lääkärit vähentävät työntekoaan, koska he arvostavat vapaa-aikaa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on pohdittu jo lisäbonuksia niille, jotka suostuvat täyteen työviikkoon.

Oulun yliopistosairaala kuuluu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen.

Monet terveyskeskuslääkärit Pohjois-Pohjanmaalla työskentelevät osa-aikaisesti.
Ylilääkäri Jussi Piuvan mukaan osa-aikaisuus auttaa lääkäreitä jaksamaan paremmin.

Neljä päivää töitä viikossa ja osalle riittää vähempikin. Lääkäreiden osa-aikainen työskentely on yleistynyt viime vuosina niin, että monessa terveyskeskuksessa jo valtaosa lääkäreistä käy töissä vain osan viikkoa.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) terveyskeskuslääkäreistä vähintään puolet on osa-aikaisia. Ylilääkäri Jussi Piuva sanoo pohtivansa lääkäreiden riittävyyttä työssään joka päivä.

Välttämättä työnantajalla ei ole asiassa oikein vaihtoehtoja. Ollaan pakkosaumassa.

”On haluttu tarjota työelämän joustoa, jotta saadaan paremmin rekrytoitua lääkäreitä”, sanoo Piuva.

Osa-aikaisuuksien myöntäminen kaikille on Piuvan mielestä myös valittu strategia, jolla on haluttu tukea lääkäreiden jaksamista sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista.

Yleisin päivä lääkäreiden poissaololle on perjantai ja toiseksi yleisin maanantai.

Vapaapäivien pyytäjiä on ollut siihen tahtiin, että Piuvan laskemat luvut ovat pysäyttäviä. Pohteella on tällä hetkellä 370 terveyskeskuslääkäriä. Jos kaikki heistä tekisivät sataprosenttista työaikaa, lääkäreitä tarvittaisiin korkeintaan 300.

Suurin haaste on tilojen käyttö ja niiden ruuhkautuminen keskellä viikkoa, kun kaikki osa-aikaiset ovat yhtä aikaa töissä.

Yleisin päivä lääkäreiden poissaololle on perjantai ja toiseksi yleisin maanantai. ”Haetaan yhtenäistä viikonloppulepoa siihen. Nämä ovat ne yleisimmät toiveet ja sitten niistä neuvotellaan”, kuvaa Piuva.

Lääkärien osa-aikainen työskentely on yleistynyt 2000-luvulta alkaen voimakkaasti. Lääkäri 2023 -kyselytutkimuksen mukaan vuosina 2012–2021 valmistuneista lääkäreistä 30 prosenttia työskenteli päätoimessaan osa-aikaisesti, kun viisi vuotta aiemmin vastaava osuus oli 18 prosenttia.

Terveyskeskuksissa osa-aikatyötä teki keskimäärin 40 prosenttia ja sairaaloissa 20 prosenttia lääkäreistä.

Kyselytutkimuksessa osa-aikatyön syyksi 60 prosenttia vastaajista mainitsi työkuormituksen keventämisen, 53 prosenttia vapaa-ajan arvostamisen ja 52 prosenttia työn ja perheen yhteensovittamisen. Osa-aikaisista 28 prosenttia jakoi työaikaansa usean työn välillä.

Tyypillisin osa-aikatyön tuntimäärä oli kyselyssä 30 tuntia viikossa ja puolet arvoista vaihteli 23 ja 31 tunnin välillä.

Mitä tapahtuisi, jos työnantaja lopettaisi osa-aikaisuuksien myöntämisen lääkäreille?

”Meidän ajatus on ollut, että se heikentäisi lääkärisaatavuutta. Varmaan osa lääkäreistä lähtisi pohtimaan, että olemmeko hyvä työnantaja”, Piuva sanoo.

Syyt osa-aikaisuuden taustalla vaihtelevat. ”Koetaan, että työ on kohtuullisen raskasta. Nelipäiväinen työviikko sopii elämäntilanteeseen paremmin, se on se yleisin syy.”

Muutamat tekevät vapaapäivinään sivutyötä, mutta Piuvan mukaan heidän osuutensa on vähemmistössä.

Terveyskeskuslääkärin keskimääräinen kokonaisansio kuukaudessa oli Tilastokeskuksen mukaan 7404 euroa kuukaudessa vuonna 2022, josta ylityö- ja päivystyskorvausten osuus oli viisi prosenttia.

Osatyökieltojen sijaan hyvinvointialueella on keskusteltu lisäbonuksesta niille, jotka tekevät täyttä työviikkoa.

”Meillä ei ole palkanlisää siitä, että teet sataprosenttista työaikaa. Tiedän, että niitä on jossain vaiheessa väläytelty. Ainakaan toistaiseksi meillä ei sellaisia ole”, Piuva sanoo.
https://www.hs.fi/alueet/art-2000010708195.html