Leukemia pelottaa ajatuksena

minulla ei ole syöpää pelkään pelkään vaan sen riskiä

Anonyymi kirjoitti:

minulla ei ole syöpää pelkään pelkään vaan sen riskiä

Pelko on ikävä tunne. Kuka vain voi pelätä oikeastaan mitä vain, toiset enemmän, toiset vähemmän.
Tuolle jonkun ehdottamalle kannabis-linjalle ei kannata lähteä, siitä sitä sairastuukin ajan myötä.
Miksi pelkäät leukemiaa ? Onko joku läheisesi kuollut tai sairastunut syöpään ?
Tuli mieleen, oletko se sama, jonka isoisä oli sairastunut keväällä ?
Pystytkö juttelemaan peloistasi ja tunteistasi kenellekään, vaikka vanhemmillesi ?

Anonyymi kirjoitti:

Pelko on ikävä tunne. Kuka vain voi pelätä oikeastaan mitä vain, toiset enemmän, toiset vähemmän.
Tuolle jonkun ehdottamalle kannabis-linjalle ei kannata lähteä, siitä sitä sairastuukin ajan myötä.
Miksi pelkäät leukemiaa ? Onko joku läheisesi kuollut tai sairastunut syöpään ?
Tuli mieleen, oletko se sama, jonka isoisä oli sairastunut keväällä ?
Pystytkö juttelemaan peloistasi ja tunteistasi kenellekään, vaikka vanhemmillesi ?

Lue lisää

olen se sama joka kirjoitti hetken aikaa sitten. joskus hetkeksi helpottaa mutta sitten alkaa taas mietityttää olen jutellut vanhempieni kanssa että pelkään olevan jotain vakavaa mutta he sanoivat ei hätää että minulla olisi myös vakavampia oireita. Minä uskoisin vasta kun saisin jotkut lääkärin testit . Olen pelännyt ennen veri tulppaa ja ihosyöpää koska jalassa on patti sitten myös olen epäillyt rinta syöpää vaikka olen poika ja tosi nuori koska luin että rinta syöpää on myös miehillä mutta sekin on harvinaista ja löysin googlesta että pojille voi tulla rintojen muutosta murros iän seurauksista ja se oli helpotus mutta nyt olen lukenut liikaa leukemiasta ja että se on yleisin lasten syöpä pelottaa enemmän. ja aina kun pelkään jotain sairautta kuvittelen lisää oireita. Silloin kun pelkäsin veritulppaa tunsin kun oli jotenkin raskaampi hengittää ja ajattelin että minulle on tullut keuhkoveritulppa joka on vakavaa. Taidan olla aika luulosairas. Mietin vain että makaan sairaalassa parinkuukauden päästä ja kaikki on tuskaa.

Anonyymi kirjoitti:

olen se sama joka kirjoitti hetken aikaa sitten. joskus hetkeksi helpottaa mutta sitten alkaa taas mietityttää olen jutellut vanhempieni kanssa että pelkään olevan jotain vakavaa mutta he sanoivat ei hätää että minulla olisi myös vakavampia oireita. Minä uskoisin vasta kun saisin jotkut lääkärin testit . Olen pelännyt ennen veri tulppaa ja ihosyöpää koska jalassa on patti sitten myös olen epäillyt rinta syöpää vaikka olen poika ja tosi nuori koska luin että rinta syöpää on myös miehillä mutta sekin on harvinaista ja löysin googlesta että pojille voi tulla rintojen muutosta murros iän seurauksista ja se oli helpotus mutta nyt olen lukenut liikaa leukemiasta ja että se on yleisin lasten syöpä pelottaa enemmän. ja aina kun pelkään jotain sairautta kuvittelen lisää oireita. Silloin kun pelkäsin veritulppaa tunsin kun oli jotenkin raskaampi hengittää ja ajattelin että minulle on tullut keuhkoveritulppa joka on vakavaa. Taidan olla aika luulosairas. Mietin vain että makaan sairaalassa parinkuukauden päästä ja kaikki on tuskaa.

Lue lisää

Onko sulla hyvä olla ? Niin kuin henkisesti.
Ei kai sinua kiusata, koulussa tai muualla ? Onko hyviä kavereita ( oliko joku niitä mopokavereita ? ), en muista niin tarkkaan ?
Sujuuko sosiaaliset tilanteet hyvin, vai jännitätkö jotenkin jos on muita ihmisiä ympärillä ?
Mitä ajattelet itsestäsi, tykkäätkö itsestäsi, vai pidätkö itseäsi jotenkin huonona ?

Koska tuollaisten ajatusten, esim. sairauksien pelon taustalla on yleensä jotain muuta. Joku asia aiheuttaa sen, että tulee sairaudet ja pelot mieleen. Siitä syystä kyselen, onko elämässäsi asiat hyvin, vai onko jotain, joka aiheuttaa ahdistusta, joka aiheuttaa pelkoa .
Olet 14-vuotias, mutta tiedän, että osaat jo ajatella hyvin näitä asioita, nuoret ovat fiksuja, siitä mulla on kokemusta, vaikka en ole enää itse nuori. Tykkään nuorista, ja heidän kanssaan on kiva jutella.

Anonyymi kirjoitti:

Onko sulla hyvä olla ? Niin kuin henkisesti.
Ei kai sinua kiusata, koulussa tai muualla ? Onko hyviä kavereita ( oliko joku niitä mopokavereita ? ), en muista niin tarkkaan ?
Sujuuko sosiaaliset tilanteet hyvin, vai jännitätkö jotenkin jos on muita ihmisiä ympärillä ?
Mitä ajattelet itsestäsi, tykkäätkö itsestäsi, vai pidätkö itseäsi jotenkin huonona ?

Koska tuollaisten ajatusten, esim. sairauksien pelon taustalla on yleensä jotain muuta. Joku asia aiheuttaa sen, että tulee sairaudet ja pelot mieleen. Siitä syystä kyselen, onko elämässäsi asiat hyvin, vai onko jotain, joka aiheuttaa ahdistusta, joka aiheuttaa pelkoa .
Olet 14-vuotias, mutta tiedän, että osaat jo ajatella hyvin näitä asioita, nuoret ovat fiksuja, siitä mulla on kokemusta, vaikka en ole enää itse nuori. Tykkään nuorista, ja heidän kanssaan on kiva jutella.

Lue lisää

kaikki on hyvin eikä kiusata tai mitään muuta ja olen tyytyväinen itseeni ja tulevaisuudessa haluaisin mennä lukioon ja hankkia perheen ja elää omaa elämää. se on minulle mahdollista. mutta olen vähän jättänyt tulevaisuudesta haaveilun pois koska pelkään liikaa leukemiaa ja pelko on tainnut edetä jo liian pitkälle. Tuntuisi epäreilulta olla leukemia hoidoissa 3 vuotta koska en ole tehnyt mitään niin sanotusti pahaa kuten käyttänyt päihteitä tai kiusannut ketään ja koulukin menee hyvin. Minä olin herkkä lapsi pienenä päiväkodista 2 luokkaan asti ja ehkä vähän vieläkin. tuntuu paremmalta kun voi kirjoittaa omista murheista. Olen ollut pienestä asti kiinnostunut autoista ja mopoista minulla ei ole vielä mopokorttia mutta ajelen kaverin kanssa pellolla on noin 14 ja puoli eli saan kortin keväällä ja se on suuri unelma jonka voisi estää vain vakava sairaus kuin leukemia.

Anonyymi kirjoitti:

kaikki on hyvin eikä kiusata tai mitään muuta ja olen tyytyväinen itseeni ja tulevaisuudessa haluaisin mennä lukioon ja hankkia perheen ja elää omaa elämää. se on minulle mahdollista. mutta olen vähän jättänyt tulevaisuudesta haaveilun pois koska pelkään liikaa leukemiaa ja pelko on tainnut edetä jo liian pitkälle. Tuntuisi epäreilulta olla leukemia hoidoissa 3 vuotta koska en ole tehnyt mitään niin sanotusti pahaa kuten käyttänyt päihteitä tai kiusannut ketään ja koulukin menee hyvin. Minä olin herkkä lapsi pienenä päiväkodista 2 luokkaan asti ja ehkä vähän vieläkin. tuntuu paremmalta kun voi kirjoittaa omista murheista. Olen ollut pienestä asti kiinnostunut autoista ja mopoista minulla ei ole vielä mopokorttia mutta ajelen kaverin kanssa pellolla on noin 14 ja puoli eli saan kortin keväällä ja se on suuri unelma jonka voisi estää vain vakava sairaus kuin leukemia.

Lue lisää

Kerroit olleesi, ja olevasi vieläkin herkkä. Se saattaa osiltaan selittää, miksi pelkäät sairastuvasi, ajattelet ikäviä juttuja.
Ongelmasi on oikeastaan enemmänkin siinä, jos luet netistä kaikista sairauksista, ja juurikin herkkyytesi takia alat sitten pelkäämään, entä jos...

Pystyt kyllä saavuttamaan lukioon menon ja varmasti saat sen mopokortinkin.
Jos ei ole pahoja oireita, niin ei silloin ole pahaa sairauttakaan.
Oireiden perusteella yleensä hakeudutaan lääkäriin, ja siinä vaiheessa lääkäri tutkii, löytyykö mitään vikaa vai ei.

Toki sinun kannattaa kirjoittaa ajatuksiasi, jos se tuntuu auttavan. Ja keskustelu jonkun luotettavan ihmisen kanssa auttaisi varmaan kanssa.
Ja täälläkin me ( minä ainakin ) yritetään tsempata sinua.
Yritä keskittyä kaikkeen hyvään ja kivaan, mitä elämässäsi on, ja nauti niistä. Älä mieti jotakin, mitä ei ole nyt, eikä edes ole tietoa tuleeko mahdollisesti joskus jotain, esim. sairautta. Tosiasia on, että kuka tahansa meistä voi joskus sairastua, eivätkä kaikki kuitenkaan sairastu.

Kerrot itsestäsi niin hyvin ja selkeästi, näkee että sinulla on perusasiat ihan kunnossa.
Ja ehkä tuo pelko ja ajattelu voi olla ohi menevää, että ajan kanssa se katoaa. Toivotaan niin.
Äläkä lue niitä sairausjuttuja, se auttaa ehkä kaikkein eniten. Silloin ei tule mieleen kaikenlaiset ikävät jutut. Tsemppiä.

Anonyymi kirjoitti:

Kerroit olleesi, ja olevasi vieläkin herkkä. Se saattaa osiltaan selittää, miksi pelkäät sairastuvasi, ajattelet ikäviä juttuja.
Ongelmasi on oikeastaan enemmänkin siinä, jos luet netistä kaikista sairauksista, ja juurikin herkkyytesi takia alat sitten pelkäämään, entä jos...

Pystyt kyllä saavuttamaan lukioon menon ja varmasti saat sen mopokortinkin.
Jos ei ole pahoja oireita, niin ei silloin ole pahaa sairauttakaan.
Oireiden perusteella yleensä hakeudutaan lääkäriin, ja siinä vaiheessa lääkäri tutkii, löytyykö mitään vikaa vai ei.

Toki sinun kannattaa kirjoittaa ajatuksiasi, jos se tuntuu auttavan. Ja keskustelu jonkun luotettavan ihmisen kanssa auttaisi varmaan kanssa.
Ja täälläkin me ( minä ainakin ) yritetään tsempata sinua.
Yritä keskittyä kaikkeen hyvään ja kivaan, mitä elämässäsi on, ja nauti niistä. Älä mieti jotakin, mitä ei ole nyt, eikä edes ole tietoa tuleeko mahdollisesti joskus jotain, esim. sairautta. Tosiasia on, että kuka tahansa meistä voi joskus sairastua, eivätkä kaikki kuitenkaan sairastu.

Kerrot itsestäsi niin hyvin ja selkeästi, näkee että sinulla on perusasiat ihan kunnossa.
Ja ehkä tuo pelko ja ajattelu voi olla ohi menevää, että ajan kanssa se katoaa. Toivotaan niin.
Äläkä lue niitä sairausjuttuja, se auttaa ehkä kaikkein eniten. Silloin ei tule mieleen kaikenlaiset ikävät jutut. Tsemppiä.

Lue lisää

kiitos sinulle

Anonyymi kirjoitti:

kiitos sinulle

Ole hyvä, ja kirjoittele vaikka tänne taas, jos jokin mietityttää.
Katselen aina välillä näitä sivuja, niin näen aina jossain vaiheessa kirjoittamasi jutut.
Hyvää yötä ja kivaa tulevaa viikonloppua! Enää yksi aamuherätys ja sitten on viikonloppu.

Anonyymi kirjoitti:

Ole hyvä, ja kirjoittele vaikka tänne taas, jos jokin mietityttää.
Katselen aina välillä näitä sivuja, niin näen aina jossain vaiheessa kirjoittamasi jutut.
Hyvää yötä ja kivaa tulevaa viikonloppua! Enää yksi aamuherätys ja sitten on viikonloppu.

Lue lisää

kiitos

Silloin kun nuori ihminen avautuu, kertoo ahdistuksestaan, ei ole mitään syytä alkaa kehittelemään mitään skitsofrenia-juttuja.
Joku järki käteen, olettaen että olet itse aikuinen, terve ihminen.

Ei minulla ole syöpää pelkään vain sitä enkä haluaisi semmoista

Anonyymi kirjoitti:

Ei minulla ole syöpää pelkään vain sitä enkä haluaisi semmoista

Ja jos on leukemia pitää olla sairaalassa ja hoidot kestää 3 vuotta ja lääkkeet tekee tosi huonoon kuntoon en haluaisi semmoista

Anonyymi kirjoitti:

Ja jos on leukemia pitää olla sairaalassa ja hoidot kestää 3 vuotta ja lääkkeet tekee tosi huonoon kuntoon en haluaisi semmoista

Tuskin sinulle sellaista tulee, toivotaan ainakin ettei tule koskaan.

Helpottaisiko, jos täältä tulisi vastaus, että mahdollisuutesi saada leukemia on nolla prosenttia ?
Miksi pyörittelet tuota ajatusta päässäsi ? Ei varmaan ole kiva tunne ?
On turhaa pelätä jotain tulevaisuudesta, mistä ei tiedä mitään tässä vaiheessa.
Jos pelkää huomista, menee tämä päivä pilalle. Noin niin kuin kiteytettynä.

Anonyymi kirjoitti:

Helpottaisiko, jos täältä tulisi vastaus, että mahdollisuutesi saada leukemia on nolla prosenttia ?
Miksi pyörittelet tuota ajatusta päässäsi ? Ei varmaan ole kiva tunne ?
On turhaa pelätä jotain tulevaisuudesta, mistä ei tiedä mitään tässä vaiheessa.
Jos pelkää huomista, menee tämä päivä pilalle. Noin niin kuin kiteytettynä.

Lue lisää

Olen jo aika kauan pelännyt ja vaikka asia olisi todella harvinainen kuten sanoin että luulin että joskus minulla oli rinta syöpä vaikka se on mahdotonta pojille koska luin että rinta syöpää on joskus miehillä. Leukemiaa pelkään silti enemmän koska se on lasten yleisin syöpä. Tiedän että se on harvinainen mutta se on mahdollista en vain saa sitä pois mielestä. minulla taitaa olla hypokondria eli luulee olevan vakavasti sairas vaikka ei ole paljoa oireita.
Kun luin leukemian oireita netistä niin aika moni osui kohdalle.

Anonyymi kirjoitti:

Olen jo aika kauan pelännyt ja vaikka asia olisi todella harvinainen kuten sanoin että luulin että joskus minulla oli rinta syöpä vaikka se on mahdotonta pojille koska luin että rinta syöpää on joskus miehillä. Leukemiaa pelkään silti enemmän koska se on lasten yleisin syöpä. Tiedän että se on harvinainen mutta se on mahdollista en vain saa sitä pois mielestä. minulla taitaa olla hypokondria eli luulee olevan vakavasti sairas vaikka ei ole paljoa oireita.
Kun luin leukemian oireita netistä niin aika moni osui kohdalle.

Lue lisää

Hypokondrian kohdalla olet tainnut osua oikeaan, senkin olet varmaan lukenut netistä.
Toinen sana on somatisaatiohäiriö, kun pelkää, että olisi jokin vakava sairaus.
Edelleen neuvon, että älä lue kaikkea sairausjuttuja, jos se aiheuttaa pelkoja.
Leukemia on omasta mielestäsikin lasten sairaus, etkä ole enää ihan lapsi 14-vuotiaana, niin taitaa olla aika pieni mahdollisuus, että sinulle leukemiaa tulisi.

Osaatko itse yhdistää ajatusta siitä, että kun luet noita juttuja, niin pelkosi kasvaa ?
Jos olisit lukematta, kannattaa kokeilla, se voisi auttaa. Ei tulisi mietittyä luetun perusteella, että onkohan nyt sitä tai tätä tai tuota.
Jos tykkäät lukemisesta, niin lue jotain muuta, lue vaikka kirjoja, tarinoita, romaaneja, tai vaikka sarjakuvia. Niistä ei tule pelkoja.
Yleensä ihminen välttää tekemästä asioita, joista ei tule hyvä olla, sinunkin kannattaa siis yrittää lukea muuta kuin sairausjuttuja.
Omaa olotilaa pystyy aika hyvin itse säätelemään, kun oppii, mikä tuo hyvää oloa ja mikä pahaa oloa.

Anonyymi kirjoitti:

Hypokondrian kohdalla olet tainnut osua oikeaan, senkin olet varmaan lukenut netistä.
Toinen sana on somatisaatiohäiriö, kun pelkää, että olisi jokin vakava sairaus.
Edelleen neuvon, että älä lue kaikkea sairausjuttuja, jos se aiheuttaa pelkoja.
Leukemia on omasta mielestäsikin lasten sairaus, etkä ole enää ihan lapsi 14-vuotiaana, niin taitaa olla aika pieni mahdollisuus, että sinulle leukemiaa tulisi.

Osaatko itse yhdistää ajatusta siitä, että kun luet noita juttuja, niin pelkosi kasvaa ?
Jos olisit lukematta, kannattaa kokeilla, se voisi auttaa. Ei tulisi mietittyä luetun perusteella, että onkohan nyt sitä tai tätä tai tuota.
Jos tykkäät lukemisesta, niin lue jotain muuta, lue vaikka kirjoja, tarinoita, romaaneja, tai vaikka sarjakuvia. Niistä ei tule pelkoja.
Yleensä ihminen välttää tekemästä asioita, joista ei tule hyvä olla, sinunkin kannattaa siis yrittää lukea muuta kuin sairausjuttuja.
Omaa olotilaa pystyy aika hyvin itse säätelemään, kun oppii, mikä tuo hyvää oloa ja mikä pahaa oloa.

Lue lisää

Kadun aina jos menen nettiin ja pistän hakusanaksi leukemia. Mutta olen jutellut tekoälyn kanssa eli chatgpt ja se osasi vastata hyvin että on pieni mahdollisuus sairastua mutta kun menin uudestaan kirjoittamaan tekoälylle niin jäin siihen jumiin ja kirjoitin liikaa leukemiasta ja sitten se tuntui jo pahalta koska se alkoi selittää tarkemmin ja tuntui enemmän mahdolliselta. Silloin kun teen kivoja asioita esim kavereiden kanssa oleminen niin unohdan pelot mutta jos vaikka näen jalassa mustelman tulee heti mieleen leukemia. Ja vielä kun olin ajamassa mopolla kaverin kanssa pellolla niin kaaduin minulle ei käynyt mitään paitsi isot mustelmat, mutta moposta katkesi jarrukahva tankkiin lommo ja stoppari joka estää tangon osumasta tankki vääntyivät kaikka on pientä eikä myöskään kallista mutta menin paniikkiin ja luulin että mopo on ihan rikki ja mietin sitä. Siinä vaiheessa en miettinyt leukemiaa. Mutta viikko eteenpäin aloin miettimään taas leukemiaa ja ne isot mustelmat vähän säikäytti kun mustelmat voi liittyä leukemiaan. Aina aamuisin katson jalat ja kädet onko mustelmia ja kun minulla oli kädessä kolme mustelmat menin vähän paniikkiin,mutta ne katosivat ja nyt ei ole mustelmia. Mutta minulla on rintakehän oikealla puolella epämukava tunne olen ajatellut että se on maksa joka laajenee leukemian seurauksena. Voiko olla lihas kipua kun venyttelen niin pistää siihen kohtaan ja kun koulussa oli 100m juoksua niin sen jälkeen rinnassa ja kainalon välissä tuntui kipu joka yltyin kun juoksi, mutta se ei satu kun painaa rintakehää se on vain semmonen epämukava tunne joka pahanee sohvalla löhötessä.

Anonyymi kirjoitti:

Kadun aina jos menen nettiin ja pistän hakusanaksi leukemia. Mutta olen jutellut tekoälyn kanssa eli chatgpt ja se osasi vastata hyvin että on pieni mahdollisuus sairastua mutta kun menin uudestaan kirjoittamaan tekoälylle niin jäin siihen jumiin ja kirjoitin liikaa leukemiasta ja sitten se tuntui jo pahalta koska se alkoi selittää tarkemmin ja tuntui enemmän mahdolliselta. Silloin kun teen kivoja asioita esim kavereiden kanssa oleminen niin unohdan pelot mutta jos vaikka näen jalassa mustelman tulee heti mieleen leukemia. Ja vielä kun olin ajamassa mopolla kaverin kanssa pellolla niin kaaduin minulle ei käynyt mitään paitsi isot mustelmat, mutta moposta katkesi jarrukahva tankkiin lommo ja stoppari joka estää tangon osumasta tankki vääntyivät kaikka on pientä eikä myöskään kallista mutta menin paniikkiin ja luulin että mopo on ihan rikki ja mietin sitä. Siinä vaiheessa en miettinyt leukemiaa. Mutta viikko eteenpäin aloin miettimään taas leukemiaa ja ne isot mustelmat vähän säikäytti kun mustelmat voi liittyä leukemiaan. Aina aamuisin katson jalat ja kädet onko mustelmia ja kun minulla oli kädessä kolme mustelmat menin vähän paniikkiin,mutta ne katosivat ja nyt ei ole mustelmia. Mutta minulla on rintakehän oikealla puolella epämukava tunne olen ajatellut että se on maksa joka laajenee leukemian seurauksena. Voiko olla lihas kipua kun venyttelen niin pistää siihen kohtaan ja kun koulussa oli 100m juoksua niin sen jälkeen rinnassa ja kainalon välissä tuntui kipu joka yltyin kun juoksi, mutta se ei satu kun painaa rintakehää se on vain semmonen epämukava tunne joka pahanee sohvalla löhötessä.

Lue lisää

Lihaskipuja, kyllä, olet oikeassa.
Ja tiedätkös, ikäisellesi pojalle tulee mustelmia, juurikin vaikka mopolla kaatuessa, juostessa, pelatessa, vaikka millä tavalla voi kolhia itseään jopa niin, ettei edes itse huomaa, että vaikka jalka tai käsi osui johonkin. Ja siitä tulee mustelma, tai mustelmia.

Mieti nyt sitä mukaviin asioihin keskittymistä, kerroitkin, että kavereiden kanssa kun touhuat, et ajattele silloin sairauksia, tms.
Ja kysele siltä tekoälyltäkin jotain kivampia asioita, jotain joka sinua kiinnostaa ja mistä ei tule ahdistusta.
Älä tarkkaile itseäsi liikaa, mikä tuntuu ja missä tuntuu. Mitä enemmän koko ajan tarkkailee tuntemuksiaan, sitä enemmän tuntee kaikenlaista, ja juuri siksi saattaa se mielikuvitus ja pelot lähteä laukalle.

Vielä niistä mustelmista, et ole ainoa, jolle niitä tulee välillä jopa huomaamatta, niitä tulee kaikenikäisille, sekä miehille, että naisille, joillekin herkemmin, joillekin ei niin herkästi.

Anonyymi kirjoitti:

Lihaskipuja, kyllä, olet oikeassa.
Ja tiedätkös, ikäisellesi pojalle tulee mustelmia, juurikin vaikka mopolla kaatuessa, juostessa, pelatessa, vaikka millä tavalla voi kolhia itseään jopa niin, ettei edes itse huomaa, että vaikka jalka tai käsi osui johonkin. Ja siitä tulee mustelma, tai mustelmia.

Mieti nyt sitä mukaviin asioihin keskittymistä, kerroitkin, että kavereiden kanssa kun touhuat, et ajattele silloin sairauksia, tms.
Ja kysele siltä tekoälyltäkin jotain kivampia asioita, jotain joka sinua kiinnostaa ja mistä ei tule ahdistusta.
Älä tarkkaile itseäsi liikaa, mikä tuntuu ja missä tuntuu. Mitä enemmän koko ajan tarkkailee tuntemuksiaan, sitä enemmän tuntee kaikenlaista, ja juuri siksi saattaa se mielikuvitus ja pelot lähteä laukalle.

Vielä niistä mustelmista, et ole ainoa, jolle niitä tulee välillä jopa huomaamatta, niitä tulee kaikenikäisille, sekä miehille, että naisille, joillekin herkemmin, joillekin ei niin herkästi.

Lue lisää

Kiitos

Höpö höpö.
Onko pakko yrittää pelotella toista vielä lisää ?
Sinä et voi tietää mitään kenenkään tulevaisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö.
Onko pakko yrittää pelotella toista vielä lisää ?
Sinä et voi tietää mitään kenenkään tulevaisuudesta.

Ei minua pelota vanhusten syövät ainakaan tässä iässä, mutta haluaisin elää vanhaksi ilman mitään syöpää.

Anonyymi kirjoitti:

Ei minua pelota vanhusten syövät ainakaan tässä iässä, mutta haluaisin elää vanhaksi ilman mitään syöpää.

Niinpä kai me kaikki halutaan, pysyä mahdollisimman terveinä.