On hyvät syyni eristäytyä maailmasta? Tämä on elämäntapa, josta en osaa enää luopua. Välillä kyllä kaihoan jonnekin, en edes tiedä minne. Elämä on valintoja.
Tiesitkö että minulla
Anonyymi-ap
17408
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Itse eristäydyn herkkyyteni vuoksi. Olen erittäin varauksellinen muita ihmisiä kohtaan. Voisi kiinnostaa olla yhden naisen kanssa ja seurassa, mutta hän ei ikinä saa tietää millainen olen, eikä sillä kai ole väliäkään, kun en sitä näytä. Tyhmä olen. Mieheltä.
Sul on vaan ikävä
Mun kaivattu on hyvin samanlainen kuin miten kuvaat itseäsi. Mä niin toivoisin, että hän nähdä sydämellään, että olen turvallinen ihminen jonka kanssa olisi mahdollista olla yhdessä siellä eristäytyneisyyden kuplan sisällä
Minun kaivattuni voisi olla kuin sinä. En ole ihan varma kun vähemmän nähnyt häntä muiden seurassa. Että onko aina varauksellinen vai vain minulle. Ihana mies ja vienyt sydämeni täysin. Ihmistuntemukseni on hyvä, joten saatan nähdä hänestä enemmän kuin arvaakaan. (sivusta)
Sanoin tätä valinnaksi, mutta kyllä elämä on pakottanut minut tähän tapaan elää. Olen myös varauksellinen ja ujo. Joskus on pakko tsempata, mutta yleensä ei tarvitse. Häpeä kulkee mukanani.
Ethän unohda, että kaikki on mahdollista, myös vapautuminen :)
Olen 19:19 vastannut.
Miksi nainen ei saisi tietää sitä millainen olet?
Välillä uskonkin muutokseen, mutta aina elämä palaa samoille vanhoille urille. Ikääkin alkaa olla sen verran, että persoonan muuttaminen tuntuu vaikealta.
Aattelen samoin kun aloittaja
Mistä minä sellasta voisin tietää.
Samaistun.. Tarviin sosiaalisten tilanteiden vastapainoks himassa oleilua.. Hälinää saa tietty olla himassa, mutta se on täysin eri asia ku ne on ne omat tyypit joita ei tarvii jännittää. Enkä todella ole mikään kissanristiäisissä laukkaaja.
Yksin saa olla hyvä niin....
Kirjoittelet tässä toisen naisen kanssa, mutta voi kun olisi niin hienoa tähänkin kertoa ja jakaa omaa kokemusta ja itsetuntemusta tuosta aiheesta. Ja ymmärrystä myös mielessäni olevaa ihmistä kohtaan.
Ihanaa olla kotona, mutta säännösteltynä ihanaa myös nähdä turvallisessa ympäristössä hyviä ihmisiä.
Tunnen ymmärrystä häntä kohtaan, vaikka pelkään myös.
Pelkäätkö häntä?
En. Haikailuni on hassua, minkä tiedostan. Toisaalta koko elämä on absurdia, liekö siinä tämä ihmeellistä ollenkaan.
Jos haikailee niin että tuntee voimakkaasti, saattaa käydä köpelösti. Jos uppoaa syvälle tunteisiin ja ottaa ne tosissaan, ja se on typerää ja yksipuolista, ehkä sellainen on pelkoa herättävää.
Tästä maailman menosta onkin hyvä eristäytyä varsinkin työelämästä.