Miten yksityisoikeudellisen sopimuksen ehdottaminen voisi olla rikos?

"Sinulla on yksityisoikeudellisesta sopimuksesta ja erityisesti siihen liittyvästä sopimusvapauden käsitteestä hieman väärä käsitys samoin, kuin siitä, mikä voi olla tai ei ole rikos."

niin...

Jos joku uhkaisi tappaa tai pahoinpidellä sinut, niin se olisi rikos, siksi koska tappaminen ja pahoinpitely ovat molemmat rikoksia, silloin myös niillä uhkaaminen on rikos, koska se tunnetaan laissa nimellä "laiton uhkaus".

Mutta jos olet yrittäjä, ja yrityksesi tuotteet ovat jollakin tavalla asiakkaan näkökulmasta heikkolaatuisia, niin ei ole rikos laittaa asiasta vaikkapa youtubeen videota, jossa kerrotaan yrityksesi tuotteista, niiden huonouksista ja siitä, miksi ne voidaan katsoa asiakkaan näkökulmasta heikkolaatuisiksi.

Ja koska ei ole rikos laittaa youtubeen videota, jossa kerrotaan yrityksesi tuotteiden olevan heikkolaatuisia, niin silloin se ei ole laiton uhkaus, jossa joku ehdottaa sinulle yksityisoikeudellista sopimusta: maksat X euroa tuolle sopimuksen ehdottajalle, ja vastaanottamalla tuon X euroa tuo henkilö sitoutuu siihen, ettei levitä yrityksestäsi tai sen tuotteista negatiivista julkisuutta aiheuttavaa aineistoa, siitäkään huolimatta, tvaikka tuo aineisto sisältäisikin väitteitä, jotka ovat tosiasioita (esim. yrityksesi tuotteiden heikko laatu ja teknisiä yksityiskohtia, jotka osoittavat heikon laadun).

Eihän tuo voi mitenkään olla laiton uhkaus koska laittoman uhkauksen tunnusmerkistöön kuuluu se, että siinä uhataan tehdä teko X, missä teon X tosiasiallinen tekeminen olisi rikos.

Eli pahoinpitelyllä tai tappamisella uhkaaminen on rikos, mutta se ei ole rikos, että ehdottaa yksityisoikeudellista sopimusta, jossa toinen osapuoli maksaa toiselle rahallisen korvauksen ja sitä vastaan toinen osapuoli maksua vastaan sitoutuu olemaan julkaisematta jotakin tietoa tai muuta vastaavaa aineistoa.

Tuo Abloy -tapaus on tästä näkökulmasta kummallinen!

Miten se voi olla rikos, jos ehdottaa Abloylle sopimusta, jossa Abloy maksaa toiselle osapuolelle rahaa ja maksua vastaan tuo toinen osapuoli sitoutuu olemaan julkaisematta aineistoa, jossa kerrotaan Abloy -lukon heikkouksista ja siitä, miten lukon voi avata ilman siihen kuuluvaa avainta (ilmeisesti jonkin toisen Abloy -lukon avainta epätavallisella tavalla käyttämällä).

Toki Abloynkin täytyy ymmärtää, että vaikka sopimukseen suostumalla saa yhden tahon "hiljaiseksi" asiasta, niin mitään takeitahan ei ole siitä, ettei jokin toinen osapuoli myöhemmin löytäisi samaa (tai jotakin muuta) heikkoutta Abloyn tuotteista.

Aina voi olla suostumatta tällaiseen sopimukseen, mutta silloin tietenkin toinen osapuoli voi julkaista aineiston, jossa kuvataan heikkouksia ja niiden hyväksikäyttömahdollisuuksia.

Täytyy muistaa: Abloyn tuotesuunittelijat ovat ihan itse tehneet tietyt tekniset ratkaisut. Jos nuo ratkaisut aiheuttavat sen, että Abloy -lukon voi avata muulla avaimella kuin sillä, millä lukko on tarkoitettu avautumaan, niin tällaisen tuotteen markkinoille päästäessään Abloy on ottanut tietoisen riskin (jos suunnittelijat ovat tienneet asiasta).

Jos taas eivät ole tienneet, niin silloin lukon suunnittelijaa ei voi pitää ammattitaitoisena omassa työssään.

Jos minä olisi Abloyn toimitusjohtaja, niin tietenkin pitäisin lukkosuunnittelijoita palkatessani huolta siitä, että pyrin palkkaamaan suunnittelijaksi vain henkilöitä, joilla on tuoho tehtävään riittävä ammattitaito.

Jos ei oma asiantuntemus riitä sen selvittämiseen, kenellä tuo riittävä ammattitaito on ja kenellä ei, silloin usein käytetään (mahdollisesti ulkopuolista) konsulttia selvittämään asia.
Tässä tietysti joudutaa luottamaan sen konsultin ammattitaitoon selvittämään luotettavasti hakijoiden ammattitaidon taso.

Anonyymi kirjoitti:

"Sinulla on yksityisoikeudellisesta sopimuksesta ja erityisesti siihen liittyvästä sopimusvapauden käsitteestä hieman väärä käsitys samoin, kuin siitä, mikä voi olla tai ei ole rikos."

niin...

Jos joku uhkaisi tappaa tai pahoinpidellä sinut, niin se olisi rikos, siksi koska tappaminen ja pahoinpitely ovat molemmat rikoksia, silloin myös niillä uhkaaminen on rikos, koska se tunnetaan laissa nimellä "laiton uhkaus".

Mutta jos olet yrittäjä, ja yrityksesi tuotteet ovat jollakin tavalla asiakkaan näkökulmasta heikkolaatuisia, niin ei ole rikos laittaa asiasta vaikkapa youtubeen videota, jossa kerrotaan yrityksesi tuotteista, niiden huonouksista ja siitä, miksi ne voidaan katsoa asiakkaan näkökulmasta heikkolaatuisiksi.

Ja koska ei ole rikos laittaa youtubeen videota, jossa kerrotaan yrityksesi tuotteiden olevan heikkolaatuisia, niin silloin se ei ole laiton uhkaus, jossa joku ehdottaa sinulle yksityisoikeudellista sopimusta: maksat X euroa tuolle sopimuksen ehdottajalle, ja vastaanottamalla tuon X euroa tuo henkilö sitoutuu siihen, ettei levitä yrityksestäsi tai sen tuotteista negatiivista julkisuutta aiheuttavaa aineistoa, siitäkään huolimatta, tvaikka tuo aineisto sisältäisikin väitteitä, jotka ovat tosiasioita (esim. yrityksesi tuotteiden heikko laatu ja teknisiä yksityiskohtia, jotka osoittavat heikon laadun).

Eihän tuo voi mitenkään olla laiton uhkaus koska laittoman uhkauksen tunnusmerkistöön kuuluu se, että siinä uhataan tehdä teko X, missä teon X tosiasiallinen tekeminen olisi rikos.

Eli pahoinpitelyllä tai tappamisella uhkaaminen on rikos, mutta se ei ole rikos, että ehdottaa yksityisoikeudellista sopimusta, jossa toinen osapuoli maksaa toiselle rahallisen korvauksen ja sitä vastaan toinen osapuoli maksua vastaan sitoutuu olemaan julkaisematta jotakin tietoa tai muuta vastaavaa aineistoa.

Tuo Abloy -tapaus on tästä näkökulmasta kummallinen!

Miten se voi olla rikos, jos ehdottaa Abloylle sopimusta, jossa Abloy maksaa toiselle osapuolelle rahaa ja maksua vastaan tuo toinen osapuoli sitoutuu olemaan julkaisematta aineistoa, jossa kerrotaan Abloy -lukon heikkouksista ja siitä, miten lukon voi avata ilman siihen kuuluvaa avainta (ilmeisesti jonkin toisen Abloy -lukon avainta epätavallisella tavalla käyttämällä).

Toki Abloynkin täytyy ymmärtää, että vaikka sopimukseen suostumalla saa yhden tahon "hiljaiseksi" asiasta, niin mitään takeitahan ei ole siitä, ettei jokin toinen osapuoli myöhemmin löytäisi samaa (tai jotakin muuta) heikkoutta Abloyn tuotteista.

Aina voi olla suostumatta tällaiseen sopimukseen, mutta silloin tietenkin toinen osapuoli voi julkaista aineiston, jossa kuvataan heikkouksia ja niiden hyväksikäyttömahdollisuuksia.

Täytyy muistaa: Abloyn tuotesuunittelijat ovat ihan itse tehneet tietyt tekniset ratkaisut. Jos nuo ratkaisut aiheuttavat sen, että Abloy -lukon voi avata muulla avaimella kuin sillä, millä lukko on tarkoitettu avautumaan, niin tällaisen tuotteen markkinoille päästäessään Abloy on ottanut tietoisen riskin (jos suunnittelijat ovat tienneet asiasta).

Jos taas eivät ole tienneet, niin silloin lukon suunnittelijaa ei voi pitää ammattitaitoisena omassa työssään.

Jos minä olisi Abloyn toimitusjohtaja, niin tietenkin pitäisin lukkosuunnittelijoita palkatessani huolta siitä, että pyrin palkkaamaan suunnittelijaksi vain henkilöitä, joilla on tuoho tehtävään riittävä ammattitaito.

Jos ei oma asiantuntemus riitä sen selvittämiseen, kenellä tuo riittävä ammattitaito on ja kenellä ei, silloin usein käytetään (mahdollisesti ulkopuolista) konsulttia selvittämään asia.
Tässä tietysti joudutaa luottamaan sen konsultin ammattitaitoon selvittämään luotettavasti hakijoiden ammattitaidon taso.

Lue lisää

Tällaista se on, kun nojatuolijuristit yrittävät olla fiksumpia, kuin ovat. Syyttäjä kuitenkin osaa nojatuolijuristia paremmin oikeuslähdeoppia.

"Kiristys voi tapahtua myös esimerkiksi uhkaamalla
paljastaa uhattua koskeva vahinkoa tai kärsimystä aiheuttava taikka muunlainen haitallinen tieto jollekin kolmannelle henkilölle, esimerkiksi uhatun aviopuolisolle, työnantajalle
tai ystävälle. Kiristysrikoksen toteuttaisi myös
se, että toinen pakotetaan luovuttamaan rahaa
uhkaamalla ilmiantaa tämä jostakin rikokses-
ta. Kiristyksessä käytettävän uhkauksen ei siis
välttämättä tarvitsisi olla oikeudenvastainen."
(HE 66/1988 vp, s. 100.)

Sillä ei siis kiristysrikoksen kohdalla ole väliä, onko lukkofirman tuotteiden haavoittuvuuksien julkinen paljastaminen sinällään rikollista vai ei. Sillä painostaminen maksuvaatimuksen tehosteeksi on lain mukaan kiristys eikä yksityisoikeudellinen sopimus.

Anonyymi kirjoitti:

Tällaista se on, kun nojatuolijuristit yrittävät olla fiksumpia, kuin ovat. Syyttäjä kuitenkin osaa nojatuolijuristia paremmin oikeuslähdeoppia.

"Kiristys voi tapahtua myös esimerkiksi uhkaamalla
paljastaa uhattua koskeva vahinkoa tai kärsimystä aiheuttava taikka muunlainen haitallinen tieto jollekin kolmannelle henkilölle, esimerkiksi uhatun aviopuolisolle, työnantajalle
tai ystävälle. Kiristysrikoksen toteuttaisi myös
se, että toinen pakotetaan luovuttamaan rahaa
uhkaamalla ilmiantaa tämä jostakin rikokses-
ta. Kiristyksessä käytettävän uhkauksen ei siis
välttämättä tarvitsisi olla oikeudenvastainen."
(HE 66/1988 vp, s. 100.)

Sillä ei siis kiristysrikoksen kohdalla ole väliä, onko lukkofirman tuotteiden haavoittuvuuksien julkinen paljastaminen sinällään rikollista vai ei. Sillä painostaminen maksuvaatimuksen tehosteeksi on lain mukaan kiristys eikä yksityisoikeudellinen sopimus.

Lue lisää

Tässä tapauksessa olennaista on, ettei paljastajilla ole oikeutta siihen maksuvaatimukseen, jota he ovat vaatimassa. Se on siten kiristys.

"Joka muulla kuin 1 §:ssä tarkoitetulla uhkauksella pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta, on tuomittava kiristyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi." Rikoslaki

Anonyymi kirjoitti:

"Sinulla on yksityisoikeudellisesta sopimuksesta ja erityisesti siihen liittyvästä sopimusvapauden käsitteestä hieman väärä käsitys samoin, kuin siitä, mikä voi olla tai ei ole rikos."

niin...

Jos joku uhkaisi tappaa tai pahoinpidellä sinut, niin se olisi rikos, siksi koska tappaminen ja pahoinpitely ovat molemmat rikoksia, silloin myös niillä uhkaaminen on rikos, koska se tunnetaan laissa nimellä "laiton uhkaus".

Mutta jos olet yrittäjä, ja yrityksesi tuotteet ovat jollakin tavalla asiakkaan näkökulmasta heikkolaatuisia, niin ei ole rikos laittaa asiasta vaikkapa youtubeen videota, jossa kerrotaan yrityksesi tuotteista, niiden huonouksista ja siitä, miksi ne voidaan katsoa asiakkaan näkökulmasta heikkolaatuisiksi.

Ja koska ei ole rikos laittaa youtubeen videota, jossa kerrotaan yrityksesi tuotteiden olevan heikkolaatuisia, niin silloin se ei ole laiton uhkaus, jossa joku ehdottaa sinulle yksityisoikeudellista sopimusta: maksat X euroa tuolle sopimuksen ehdottajalle, ja vastaanottamalla tuon X euroa tuo henkilö sitoutuu siihen, ettei levitä yrityksestäsi tai sen tuotteista negatiivista julkisuutta aiheuttavaa aineistoa, siitäkään huolimatta, tvaikka tuo aineisto sisältäisikin väitteitä, jotka ovat tosiasioita (esim. yrityksesi tuotteiden heikko laatu ja teknisiä yksityiskohtia, jotka osoittavat heikon laadun).

Eihän tuo voi mitenkään olla laiton uhkaus koska laittoman uhkauksen tunnusmerkistöön kuuluu se, että siinä uhataan tehdä teko X, missä teon X tosiasiallinen tekeminen olisi rikos.

Eli pahoinpitelyllä tai tappamisella uhkaaminen on rikos, mutta se ei ole rikos, että ehdottaa yksityisoikeudellista sopimusta, jossa toinen osapuoli maksaa toiselle rahallisen korvauksen ja sitä vastaan toinen osapuoli maksua vastaan sitoutuu olemaan julkaisematta jotakin tietoa tai muuta vastaavaa aineistoa.

Tuo Abloy -tapaus on tästä näkökulmasta kummallinen!

Miten se voi olla rikos, jos ehdottaa Abloylle sopimusta, jossa Abloy maksaa toiselle osapuolelle rahaa ja maksua vastaan tuo toinen osapuoli sitoutuu olemaan julkaisematta aineistoa, jossa kerrotaan Abloy -lukon heikkouksista ja siitä, miten lukon voi avata ilman siihen kuuluvaa avainta (ilmeisesti jonkin toisen Abloy -lukon avainta epätavallisella tavalla käyttämällä).

Toki Abloynkin täytyy ymmärtää, että vaikka sopimukseen suostumalla saa yhden tahon "hiljaiseksi" asiasta, niin mitään takeitahan ei ole siitä, ettei jokin toinen osapuoli myöhemmin löytäisi samaa (tai jotakin muuta) heikkoutta Abloyn tuotteista.

Aina voi olla suostumatta tällaiseen sopimukseen, mutta silloin tietenkin toinen osapuoli voi julkaista aineiston, jossa kuvataan heikkouksia ja niiden hyväksikäyttömahdollisuuksia.

Täytyy muistaa: Abloyn tuotesuunittelijat ovat ihan itse tehneet tietyt tekniset ratkaisut. Jos nuo ratkaisut aiheuttavat sen, että Abloy -lukon voi avata muulla avaimella kuin sillä, millä lukko on tarkoitettu avautumaan, niin tällaisen tuotteen markkinoille päästäessään Abloy on ottanut tietoisen riskin (jos suunnittelijat ovat tienneet asiasta).

Jos taas eivät ole tienneet, niin silloin lukon suunnittelijaa ei voi pitää ammattitaitoisena omassa työssään.

Jos minä olisi Abloyn toimitusjohtaja, niin tietenkin pitäisin lukkosuunnittelijoita palkatessani huolta siitä, että pyrin palkkaamaan suunnittelijaksi vain henkilöitä, joilla on tuoho tehtävään riittävä ammattitaito.

Jos ei oma asiantuntemus riitä sen selvittämiseen, kenellä tuo riittävä ammattitaito on ja kenellä ei, silloin usein käytetään (mahdollisesti ulkopuolista) konsulttia selvittämään asia.
Tässä tietysti joudutaa luottamaan sen konsultin ammattitaitoon selvittämään luotettavasti hakijoiden ammattitaidon taso.

Lue lisää

"Eihän tuo voi mitenkään olla laiton uhkaus koska laittoman uhkauksen tunnusmerkistöön kuuluu se, että siinä uhataan tehdä teko X, missä teon X tosiasiallinen tekeminen olisi rikos."

Eiole laiton uhkaus, mutta maksuvaatimukseen ei ole laillista oikeutta. Ensin pitäisi laatia se sopimus, mihin maksuvaatimuksen perustaa. Nyt vaatimukselle ei ole laillista oikeutta. Ja kas!, vaatijat syyllistyvät kiristykseen.

Anonyymi kirjoitti:

"Sinulla on yksityisoikeudellisesta sopimuksesta ja erityisesti siihen liittyvästä sopimusvapauden käsitteestä hieman väärä käsitys samoin, kuin siitä, mikä voi olla tai ei ole rikos."

niin...

Jos joku uhkaisi tappaa tai pahoinpidellä sinut, niin se olisi rikos, siksi koska tappaminen ja pahoinpitely ovat molemmat rikoksia, silloin myös niillä uhkaaminen on rikos, koska se tunnetaan laissa nimellä "laiton uhkaus".

Mutta jos olet yrittäjä, ja yrityksesi tuotteet ovat jollakin tavalla asiakkaan näkökulmasta heikkolaatuisia, niin ei ole rikos laittaa asiasta vaikkapa youtubeen videota, jossa kerrotaan yrityksesi tuotteista, niiden huonouksista ja siitä, miksi ne voidaan katsoa asiakkaan näkökulmasta heikkolaatuisiksi.

Ja koska ei ole rikos laittaa youtubeen videota, jossa kerrotaan yrityksesi tuotteiden olevan heikkolaatuisia, niin silloin se ei ole laiton uhkaus, jossa joku ehdottaa sinulle yksityisoikeudellista sopimusta: maksat X euroa tuolle sopimuksen ehdottajalle, ja vastaanottamalla tuon X euroa tuo henkilö sitoutuu siihen, ettei levitä yrityksestäsi tai sen tuotteista negatiivista julkisuutta aiheuttavaa aineistoa, siitäkään huolimatta, tvaikka tuo aineisto sisältäisikin väitteitä, jotka ovat tosiasioita (esim. yrityksesi tuotteiden heikko laatu ja teknisiä yksityiskohtia, jotka osoittavat heikon laadun).

Eihän tuo voi mitenkään olla laiton uhkaus koska laittoman uhkauksen tunnusmerkistöön kuuluu se, että siinä uhataan tehdä teko X, missä teon X tosiasiallinen tekeminen olisi rikos.

Eli pahoinpitelyllä tai tappamisella uhkaaminen on rikos, mutta se ei ole rikos, että ehdottaa yksityisoikeudellista sopimusta, jossa toinen osapuoli maksaa toiselle rahallisen korvauksen ja sitä vastaan toinen osapuoli maksua vastaan sitoutuu olemaan julkaisematta jotakin tietoa tai muuta vastaavaa aineistoa.

Tuo Abloy -tapaus on tästä näkökulmasta kummallinen!

Miten se voi olla rikos, jos ehdottaa Abloylle sopimusta, jossa Abloy maksaa toiselle osapuolelle rahaa ja maksua vastaan tuo toinen osapuoli sitoutuu olemaan julkaisematta aineistoa, jossa kerrotaan Abloy -lukon heikkouksista ja siitä, miten lukon voi avata ilman siihen kuuluvaa avainta (ilmeisesti jonkin toisen Abloy -lukon avainta epätavallisella tavalla käyttämällä).

Toki Abloynkin täytyy ymmärtää, että vaikka sopimukseen suostumalla saa yhden tahon "hiljaiseksi" asiasta, niin mitään takeitahan ei ole siitä, ettei jokin toinen osapuoli myöhemmin löytäisi samaa (tai jotakin muuta) heikkoutta Abloyn tuotteista.

Aina voi olla suostumatta tällaiseen sopimukseen, mutta silloin tietenkin toinen osapuoli voi julkaista aineiston, jossa kuvataan heikkouksia ja niiden hyväksikäyttömahdollisuuksia.

Täytyy muistaa: Abloyn tuotesuunittelijat ovat ihan itse tehneet tietyt tekniset ratkaisut. Jos nuo ratkaisut aiheuttavat sen, että Abloy -lukon voi avata muulla avaimella kuin sillä, millä lukko on tarkoitettu avautumaan, niin tällaisen tuotteen markkinoille päästäessään Abloy on ottanut tietoisen riskin (jos suunnittelijat ovat tienneet asiasta).

Jos taas eivät ole tienneet, niin silloin lukon suunnittelijaa ei voi pitää ammattitaitoisena omassa työssään.

Jos minä olisi Abloyn toimitusjohtaja, niin tietenkin pitäisin lukkosuunnittelijoita palkatessani huolta siitä, että pyrin palkkaamaan suunnittelijaksi vain henkilöitä, joilla on tuoho tehtävään riittävä ammattitaito.

Jos ei oma asiantuntemus riitä sen selvittämiseen, kenellä tuo riittävä ammattitaito on ja kenellä ei, silloin usein käytetään (mahdollisesti ulkopuolista) konsulttia selvittämään asia.
Tässä tietysti joudutaa luottamaan sen konsultin ammattitaitoon selvittämään luotettavasti hakijoiden ammattitaidon taso.

Lue lisää

Todetaan vielä se, että " jos olet yrittäjä, ja yrityksesi tuotteet ovat jollakin tavalla asiakkaan näkökulmasta heikkolaatuisia, niin ei ole rikos laittaa asiasta vaikkapa youtubeen videota, jossa kerrotaan yrityksesi tuotteista, niiden huonouksista ja siitä, miksi ne voidaan katsoa asiakkaan näkökulmasta heikkolaatuisiksi" pitää paikkansa. Kuka vain saa paljastaa tuotteiden heikon laadun.

Se ei synnytä laillista oikeutta vaatia mitään tuotteen valmistajalta.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä tapauksessa olennaista on, ettei paljastajilla ole oikeutta siihen maksuvaatimukseen, jota he ovat vaatimassa. Se on siten kiristys.

"Joka muulla kuin 1 §:ssä tarkoitetulla uhkauksella pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta, on tuomittava kiristyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi." Rikoslaki

Lue lisää

Eli rahapuun keksiminen on r i s k a a b e l i a puuhaa.

Ei mitenkään iso rikos. Toisin, kuin aloittajan tapauksessa, uusi vuokrasopinuksenne on yksityisoikeudellisen sopimusvapauden piirissä.
Jos sopimukseen ei päästä, ruvetaan keskustelemaan tallisi kohtalosta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mitenkään iso rikos. Toisin, kuin aloittajan tapauksessa, uusi vuokrasopinuksenne on yksityisoikeudellisen sopimusvapauden piirissä.
Jos sopimukseen ei päästä, ruvetaan keskustelemaan tallisi kohtalosta.

Lue lisää

Kai siinä joku tolkun raja on kertakorotukselle. Nykyinen vuokra n. 12 neliön alalle on n. 7 senttiä kuukaudessa, voisin maksaa vaikka 15 senttiä ja siinäkin on jo hirmuinen korotus.

Anonyymi kirjoitti:

Kai siinä joku tolkun raja on kertakorotukselle. Nykyinen vuokra n. 12 neliön alalle on n. 7 senttiä kuukaudessa, voisin maksaa vaikka 15 senttiä ja siinäkin on jo hirmuinen korotus.

Lue lisää

Täh? 7 senttiä tonttivuokra? Mikähän mätäkuunjuttu tämä taas on...

Noh, ei siinä mitään ylärajaa ole. Mutta toki vuokranantajan kannattaa johonkin järkevään sopuun pyrkiä, ettei joudu lunastamaan vuokralaisen rakennusta.
Olettaen siis, että omistat tallisi itse.

Anonyymi kirjoitti:

Täh? 7 senttiä tonttivuokra? Mikähän mätäkuunjuttu tämä taas on...

Noh, ei siinä mitään ylärajaa ole. Mutta toki vuokranantajan kannattaa johonkin järkevään sopuun pyrkiä, ettei joudu lunastamaan vuokralaisen rakennusta.
Olettaen siis, että omistat tallisi itse.

Lue lisää

Vuokrasopimus on vuosille joulukuu 1980 - joulukuu 2024 ja vuokra koko ajalta on 2 markkaa joka on kokonaan maksettu silloin vuonna 1980.
Siinä rakennuksessa on 7 tallia ja kaikilla samanlainen erillinen vuokrasopimus. Kiinteistöveroakin siitä menisi 8 euroa mutta sitä ei peritä kun jää alle kympin, ne joilla on muita kiinteistöjä joutuvat maksamaan tuon 8 euron kiinteistöveron muiden kiinteistöverojensa lisäksi. Verottaja on keksinyt tuohon kiinteistöyhtymän vaikka sellaista ei ole ikinä perustettu.

Anonyymi kirjoitti:

Vuokrasopimus on vuosille joulukuu 1980 - joulukuu 2024 ja vuokra koko ajalta on 2 markkaa joka on kokonaan maksettu silloin vuonna 1980.
Siinä rakennuksessa on 7 tallia ja kaikilla samanlainen erillinen vuokrasopimus. Kiinteistöveroakin siitä menisi 8 euroa mutta sitä ei peritä kun jää alle kympin, ne joilla on muita kiinteistöjä joutuvat maksamaan tuon 8 euron kiinteistöveron muiden kiinteistöverojensa lisäksi. Verottaja on keksinyt tuohon kiinteistöyhtymän vaikka sellaista ei ole ikinä perustettu.

Lue lisää

Tarkistettujen laskelmien mukaan vuokra 528 kuukaudelta on yhteensä 2 markkaa/6 eli 33,33 senttiä eli 0,0631313131313131 senttiä kuukaudessa

Anonyymi kirjoitti:

Tarkistettujen laskelmien mukaan vuokra 528 kuukaudelta on yhteensä 2 markkaa/6 eli 33,33 senttiä eli 0,0631313131313131 senttiä kuukaudessa

Meni vielä hullummaksi. Sadasosasenttejä kuukaudessa laskelmiesi mukaan koko 12 neliön tonttiosuudesta.
Noh, ottamatta kantaa tonttien tyyppeihin ja sijainteihin, eräät tonttivuokrat Suomessa pyörivät googlen mukaan jossain puolen euron pinnassa per neliömetri kuukaudessa. Toista euroa neliöltäkin joudutaan maksamaan.

Jos siis osuutesi on 12 neliömetriä, tekisi se 6 -12 euroa kuukaudessa, eli 95-190 kertaisesti tuohon nykyiseen verrattuna. Se siis on noin 9500-19000 % nykyisestä vuokrastasi. Ja ei, se ei ole rikos.

Loppuosasta ei ota kunnolla selvää, kun ilmeisesti sekoitat keskenään termit "kiinteistö" ja "rakennus". Mutta ilmeisesti tallisi on osa yhtä ja samaa rakennusta, jossa on useita muita talleja olematta kuitenkaan mikään osakeyhtiön kaltainen koko rakennuksen omistava entiteetti. Mielenkiintoinen oikeustapaus tulee, jos ette saa sopimusta syntymään, ja ruvetaan keskustelemaan miten kiinteistönomistaja lunastaa tuon sinun osasi rakennuksesta itselleen. Ja tietysti omana kysymyksenään, että syntyykö sopu muiden tallinomistajien kanssa olettaen, että heidän sopparinsa on yhtä lailla katkolla samoihin aikoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Meni vielä hullummaksi. Sadasosasenttejä kuukaudessa laskelmiesi mukaan koko 12 neliön tonttiosuudesta.
Noh, ottamatta kantaa tonttien tyyppeihin ja sijainteihin, eräät tonttivuokrat Suomessa pyörivät googlen mukaan jossain puolen euron pinnassa per neliömetri kuukaudessa. Toista euroa neliöltäkin joudutaan maksamaan.

Jos siis osuutesi on 12 neliömetriä, tekisi se 6 -12 euroa kuukaudessa, eli 95-190 kertaisesti tuohon nykyiseen verrattuna. Se siis on noin 9500-19000 % nykyisestä vuokrastasi. Ja ei, se ei ole rikos.

Loppuosasta ei ota kunnolla selvää, kun ilmeisesti sekoitat keskenään termit "kiinteistö" ja "rakennus". Mutta ilmeisesti tallisi on osa yhtä ja samaa rakennusta, jossa on useita muita talleja olematta kuitenkaan mikään osakeyhtiön kaltainen koko rakennuksen omistava entiteetti. Mielenkiintoinen oikeustapaus tulee, jos ette saa sopimusta syntymään, ja ruvetaan keskustelemaan miten kiinteistönomistaja lunastaa tuon sinun osasi rakennuksesta itselleen. Ja tietysti omana kysymyksenään, että syntyykö sopu muiden tallinomistajien kanssa olettaen, että heidän sopparinsa on yhtä lailla katkolla samoihin aikoihin.

Lue lisää

Vielä monimutkaisemmaksi muuttuu.
Siis kyse on vuonna 1980 kunnan omistamalle ja taloyhtiön kunnalta vuokraamalle ja taloyhtiön osakkaalle edelleen vuokraamalle asfaltoidulle parkkipaikalle rakennetusta autotallirakennuksesta jossa on 7 autotallia, yksi kullekin. Tuollaisia peltikoppeja on Suomessa hirmuinen määrä.
Tuo osakkaan ja taloyhtiön välinen vuokrasopimus on siirretty osakekauppojen mukana ja siitä on maininta kauppakirjassa. Myös joitakin pelkkiä autotallikauppoja on tehty osakkaiden välillä. Vuokrasopimus kieltää siirtämästä sitä muille kun taloyhtiön osakkaille, mitenhän laillinen tuollainen ehto mahtaa olla ja mitä tapahtuu jos sitä rikotaan. Hirtetäänkö vai ammutaan ehdon rikkoja? ja jos niin kenen toimesta?

Anonyymi kirjoitti:

Vielä monimutkaisemmaksi muuttuu.
Siis kyse on vuonna 1980 kunnan omistamalle ja taloyhtiön kunnalta vuokraamalle ja taloyhtiön osakkaalle edelleen vuokraamalle asfaltoidulle parkkipaikalle rakennetusta autotallirakennuksesta jossa on 7 autotallia, yksi kullekin. Tuollaisia peltikoppeja on Suomessa hirmuinen määrä.
Tuo osakkaan ja taloyhtiön välinen vuokrasopimus on siirretty osakekauppojen mukana ja siitä on maininta kauppakirjassa. Myös joitakin pelkkiä autotallikauppoja on tehty osakkaiden välillä. Vuokrasopimus kieltää siirtämästä sitä muille kun taloyhtiön osakkaille, mitenhän laillinen tuollainen ehto mahtaa olla ja mitä tapahtuu jos sitä rikotaan. Hirtetäänkö vai ammutaan ehdon rikkoja? ja jos niin kenen toimesta?

Lue lisää

Vuokrasopimuksessa voidaan sopia laillisesti, ettei kohteen käyttöoikeutta voi siirtää muille [= ns. kolmannelle osapuolelle].

Seuraus on sopimusehtojen mukainen. Jollei siitä ole erikseen sovittu, vuokranantaja voi vaatia sopimuksen purkamista rikkomuksen vuoksi. Sen jälkeen kolmas osapuoli joutuu poistumaan, koska hänen vuokranantajansa sopimus on purettu häneen nähden, eli jälleenvuokrasopimuskin kolmanen osapuolen kanssa raukeaa.

"Autotallikaupoilla" voidaan tarkoittaa juuri sopimuksen siirtoa. Ne ovat päteviä, jollei uusi vuokralainen ole kolmas osapuoli.

Anonyymi kirjoitti:

Meni vielä hullummaksi. Sadasosasenttejä kuukaudessa laskelmiesi mukaan koko 12 neliön tonttiosuudesta.
Noh, ottamatta kantaa tonttien tyyppeihin ja sijainteihin, eräät tonttivuokrat Suomessa pyörivät googlen mukaan jossain puolen euron pinnassa per neliömetri kuukaudessa. Toista euroa neliöltäkin joudutaan maksamaan.

Jos siis osuutesi on 12 neliömetriä, tekisi se 6 -12 euroa kuukaudessa, eli 95-190 kertaisesti tuohon nykyiseen verrattuna. Se siis on noin 9500-19000 % nykyisestä vuokrastasi. Ja ei, se ei ole rikos.

Loppuosasta ei ota kunnolla selvää, kun ilmeisesti sekoitat keskenään termit "kiinteistö" ja "rakennus". Mutta ilmeisesti tallisi on osa yhtä ja samaa rakennusta, jossa on useita muita talleja olematta kuitenkaan mikään osakeyhtiön kaltainen koko rakennuksen omistava entiteetti. Mielenkiintoinen oikeustapaus tulee, jos ette saa sopimusta syntymään, ja ruvetaan keskustelemaan miten kiinteistönomistaja lunastaa tuon sinun osasi rakennuksesta itselleen. Ja tietysti omana kysymyksenään, että syntyykö sopu muiden tallinomistajien kanssa olettaen, että heidän sopparinsa on yhtä lailla katkolla samoihin aikoihin.

Lue lisää

Kyse on ilmeisesti ns. vähäarvoinen rakennelma, jota ei tarvitse lunastaa. Vuokranantaja vain hävittää rakennelman, jollei sopimukseen päästä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on ilmeisesti ns. vähäarvoinen rakennelma, jota ei tarvitse lunastaa. Vuokranantaja vain hävittää rakennelman, jollei sopimukseen päästä.

Itse olet vähäjärkinen persläpi. Kauppoja noista talleista on tehty viime vuosina parilla tonnilla.

Anonyymi kirjoitti:

Itse olet vähäjärkinen persläpi. Kauppoja noista talleista on tehty viime vuosina parilla tonnilla.

Mitä sitten? Vuokrasopimuksen päättyessä ne ovat arvottomia, koska tallia ei enää vuokralainen saa pitää vuokratulla alueella.

Kauppoja on tehty vuokraoikeuden siirroista, eikä mistään tallista tai rakennelmasta. Vuokralainen (siis taloyhtiö) voi toki siirtää itse tallit pois vuokrasopimuksen päättyessä [lain mukaan tähän on kolme kuukautta aikaa]. ks. maanvuokralaki 76 §.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sitten? Vuokrasopimuksen päättyessä ne ovat arvottomia, koska tallia ei enää vuokralainen saa pitää vuokratulla alueella.

Kauppoja on tehty vuokraoikeuden siirroista, eikä mistään tallista tai rakennelmasta. Vuokralainen (siis taloyhtiö) voi toki siirtää itse tallit pois vuokrasopimuksen päättyessä [lain mukaan tähän on kolme kuukautta aikaa]. ks. maanvuokralaki 76 §.

Lue lisää

Katsotaan nyt mitä ensi vuonna tapahtuu

Lisään, että näissä lukkoasioissa varmaankin katsotaan suurta yleistä etua. Ei ole yleisen edun mukaista, että tiedot lukkojen murtamisen keinoista ovat julkisesti ja helposti saatavilla, koska niitä hyödyntäisi mahdollisesti suuri joukko rikollisia välittömästi. Tässä ajassa ei edes ehdittäisi tehdä lukkoihin vaadittavia korjauksia tai vaihtaa niitä.

Sinänsä olisi kyllä mielestäni jokaisen asunnon haltijan ja julkisissa tiloissa lukkoja käyttävän syytä tietää, että hänen ”täysin varma” älylukkonsa ei olekaan täysin varma.