Muistako kun luultiin molemmat että toinen sitä tarvitsee. Potkittiin puolelta toiselle. Kunnes juteltiin aiheesta ja sinä veit sen pois neukkariin. Meidän yhteys se oli kummallinen se kehittyi hiljaa ja sitä tuli jotain ihmeellistä, ainakin minulle. Mistään hinnasta en luovu muistoista joita Kannan sisälläni, niistä katseista, jutuista, jännitteestä. Voinko unohtaa, en. Näenkö enää, varmaan en. Olenko elossa, vain puoliksi. Jätin sinulle jotain mitä en saa enää takaisin. Se on sinulle, puuttuu minusta. Ei ole enää onnea.
Rullalaatikosto
Anonyymi-ap
0101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.