Jännä miten joinain kausina

Itse toivoisin että jos joku minut tunteva olisi samoissa fiiliksissä, tulisi vaan juttelemaan, niin olisin seurana jos haluaisi jutella, tai voitaisi ihan olla vaan. Sekin helpottaa monesti.
Naiselta.

Minun on päinvastoin joutuu tekemään töitä sen eteen että voi olla yksin.

Kavereilla on vaikutus hyvinvointiimme, vaikka harvoin tulemme sitä ajatelleeksi. Saamme ystäviltä tukea ja ymmärrystä, mutta toisinaan ystäväpiirillä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia. Nuoruuden kavereiilla juttu jatkuu siitä mihin viimeeksi jäi. Ei katso aikaa, paikkaa milloin viimeksi nähtiin. Välillä on enemmin tekemisissä ja toisinaan vähemmin. Lapsien ruuhkavuodet vaikuttaa myös milloin sitä ehtii näkee ja ketä. Elämä vie eteenpäin. Kavereita tulee ja tippuu pois välillä myös.

Harrastatko jotain? Kansanopistoissa on monenlaista kurssia tai liikuntaseuroissa monenlaista toimintaa. Järjestöistä ja seurakunnista löytyy toimintaa ja samalla ihmisiä. Nyt vain joukkoon mukaan vapaaehtoiseksi.

Minulla tulee yksinäisyyden tunne siitä kun toiset yhteisössä on sitä mieltä että olen samanlainen kuten kaikki ihmiset ja tarvitsisin ihmiskontaktia irl ?
Eli se tulee siitä painostuksen tunteesta se yksinäisyys.
Kun he hyväksyisivät sen että en tunne normaalitilassa yksinäisyyttä jopa nautin yksinolosta olisi kaikki hyvin.Minusta tulee ärhäkkä jos minua painostetaan ja yritetään muuttaa.
En allekirjoita että ihminen olisi laumaeläin.
Miksi nyt täällä pyörin Jos yksin haluan olla?
Siksi koska selvitän asioita mitkä aiheuttaa minulle juuri tuota painetta et kuka ja ketkä tätä hommaa pyörittää.Selviytymiseni kannalta joudun tätä tekeen ,en haluasi sitä tehdä.,haluaisin olla rauhassa.
Kaivattuni ei ollut minusta silleen kiinnostunut ja sen selviämiseen meni aikaa.Hyväksyin sen.
Realiteetit on että ihmiset on erilaisia, hyvinkin erilaisia ja kaivattuni olikin sellainen että tarvii ihmisen kuka jakaa hänen ihmiset hänen kanssaan eikä piilottele omissa oloissaan.